Etujarrujen geometriaa lehtijousi/springerkeulassa

[ma^ko]

Jos keulan toimintaa lähdetään tarkastelemaan siitä, että jarruttaessa takarengas pyrkii nousemaan taivaisiin (mikä on sinänsä ihan oikea ilmiö), niin ollaan aika syvällä metsässä. Kaipa springerilläkin voi stoppiet vetäistä  , mutta silloin ei tarvitse enää kauheasti kantaa huolta divestä tai antidivestä. Siinä vaiheessa keula muistuttaa ominaisuuksiltaan rautakankea.

Se mainittu vääntömomentti eturenkaan ympäri pyörähdettäessä on siis olemassa, mutta sitä ei pidä sotkea keulan jousituksen toiminnan pohdintaan. Testataanko satulan kynäjousien toimivuutta pajavasaralla?

No sillähän sitä springerin AnttiDiivaa käytännössä koko ajan testataan. Tuohon vipuun kohdentuessään se voima vastustaa tuota springerin kokoonpainumista, se ei todellakaan estä sitä siinä vaiheessa kun painonsiirtymä lähtee todella käyntiin vaan menee kasaan sen minkä springeri menee ja keulan toimiessa konkreettisesti nostavan vivun osana niin se on yhtänä palikkana. Ei tämä mene metsään mitenkään, eikä ole ollut missään vaiheessa epäselvää. Alkujarrutuksessa kun voimat alkavat muodostua niin tuon linkun kokoonpainavaa liikettä vastustava voima tulee pystymmän ja lyhyemmän suhdevivun takia nopeasti ja sen tuoman AnttiDiivan huomaa, ihan positiivisena. T-bone vaan on päättänyt että se Antti muodostuu muusta kuin muodostuu ja se aikaansaa pomppimistakin, no jos tuo voima viipassa aikaansaa sen pomppimisen niin keulan mekaanisissa kulmasuhteissa on jotain metsöässä. Sen sijaan sen jarrusatulan virheellinen ripustus voi kyllä aikaansaada pomppimista, tekemällä jarrutuksesta epätasaista. Tuo ilmiö mikä nostaa stoppiessa takasta on sama ilmiö tuossa linkussa, jarrupiste liikevoimapistettä alenpana ja eteenpäin on pyrkimys. Jarrupiste alenpana joten mennään yli. Jarrupiste siis tässäkin tapauksessa siellä maassa, ei siinä etuakselissa.

[ma^ko]

Mutta suunta, johon se liikkuu, on eri kuin mitä väität. Siis silloin kun puhutaan jousituksen liikkeestä. Massakeskipisteen liikkeen suunta (samoin kuin linkunkin liikkeen suunta) on sekin eri asia kuin jousituskomponenttien liikkeen suunta. Sulta unohtuu vieläkin se Fg...

Sul on joku black out koko AnttiDiivan suhteen. Kyse ei ole toteutuvasta suunnasta vaan voimista jotka vaikuttaa siihen, eli onko voima joka vastustaa jousituksen kokonpainumista(on) joloin on ilmiö nimeltä AnttiDiiva läsnä vaikka jousitus painuisikin kokoon. Jos viippa olisi vapaana, siis kytkemättä jousitukseen, niin että akseli uisi vapaassa viipassa linkun takapään yläpuolella niin kun aloittaisit jarrutuksen se keul pompsahtais siitä etuakselista yli, viippa olisi kuin leaferin viippa taaksepäin. Tämä sama voima siiihen kohdentuu jousituksen ollessa paikoillaanki ja vastustaa kokoonpainumaa.

[Tuusulan T-Bone]

Jos viippa olisi vapaana, siis kytkemättä jousitukseen, niin että akseli uisi vapaassa viipassa linkun takapään yläpuolella niin kun aloittaisit jarrutuksen se keul pompsahtais siitä etuakselista yli...

Joo, mutta vasta sitten kun "jousituksen" liikerata on ensin käytetty loppuun. Siihen saakka viippa kääntyy just päinvastaiseen suuntaan kuin väität. Ja sen jälkeen keula tosiaan käyttäytyy kuin se rautakanki.

Tähän tietenkin vaikuttaa myös se satulan sijainti laikan kehällä...

[ma^ko]

Joo, mutta vasta sitten kun "jousituksen" liikerata on ensin käytetty loppuun. Siihen saakka viippa kääntyy just päinvastaiseen suuntaan kuin väität. Ja sen jälkeen keula tosiaan käyttäytyy kuin se rautakanki.

Tähän tietenkin vaikuttaa myös se satulan sijainti laikan kehällä...

Ei vaikuta jollet ankkuroi sitä satulaa viipan nokkaan, sit se vaikuttaa hieman. Viippaan kohdentuu vääntömomentti jota vastaan viipat harvoin kääntyy... mut nyt vaan on kaks kilpailevaa momenttia.

Satulan sijainnin vaikutus rajoittaa satulan massan voimaan, muuta ei synny niin kauan kun ei ole vipupistettä minkä suhteen vivuta...

[Tuusulan T-Bone]

Joo, mutta vasta sitten kun "jousituksen" liikerata on ensin käytetty loppuun. Siihen saakka viippa kääntyy just päinvastaiseen suuntaan kuin väität. Ja sen jälkeen keula tosiaan käyttäytyy kuin se rautakanki.

Tähän tietenkin vaikuttaa myös se satulan sijainti laikan kehällä...

Ei vaikuta jollet ankkuroi sitä satulaa viipan nokkaan, sit se vaikuttaa hieman. Viippaan kohdentuu vääntömomentti jota vastaan viipat harvoin kääntyy... mut nyt vaan on kaks kilpailevaa momenttia.

Satulan sijainnin vaikutus rajoittaa satulan massan voimaan, muuta ei synny niin kauan kun ei ole vipupistettä minkä suhteen vivuta...

Viippaan vaikuttaa massakeskipisteen suunnasta tuleva vääntömomentti vasta sitten, kun jousitusmekanismi ei enää liiku minnekään. Sitä ennen massakeskipisteen suunnasta tuleva voima F painaa viipan takapäätä alaspäin.

Muuten, mistäs se jarruvoima saikaan alkunsa ja mitä suuruusluokkaa se mahtaa olla? 300 grammaa x laikan kehänopeuden hidastuvuus...?

[ma^ko]

Viippaan vaikuttaa massakeskipisteen suunnasta tuleva vääntömomentti vasta sitten, kun jousitusmekanismi ei enää liiku minnekään. Sitä ennen massakeskipisteen suunnasta tuleva voima F painaa viipan takapäätä alaspäin.

Muuten, mistäs se jarruvoima saikaan alkunsa ja mitä suuruusluokkaa se mahtaa olla? 300 grammaa x laikan kehänopeuden hidastuvuus...?

Vaan kun sillä mistä se jarruvoima sai alkunsa ei ole merkitystä, siis näille momenteille. Ja kyllä siihen viippaan todellakin kohdentuu vääntömomentti jarrutuspisteen suunnasta heti kun jarrutustapahtuma alkaa. Siinä vaiheessa kun se on yhtäpuuta se keula niin koko systeemin vääntömomentti kulkee sen kautta kun ollaan menossa katolleen. Se että siinä on nivel, tekee sen että sillä viipalla on oma vääntömomenttisektorinsa joka vaikuttaa heti. Yksi vääntömomenttisektori on on massakeskipisteeltä jarrupsteelle, toinen on linkun takapisteeltä jarrupisteelle, jos massakeskipisteen vivussa on muitakin nivelkohtia on niilläkin omansa. On muuten hauskaa toi sun teoriointa, olet alunperin ollut huolissasi AnttiDiivan negatiivisistyä vaikutuksista ja nyt pyrit sujuvasti kiistämään Antin koko olemassaolon. Se jarrusatula ei muuten kohdenna mitään voimaa siihen viipan takapäähän ja akseli ei painu alaspäin ku renkaan säde on vakio...

[Lyytinen]

Hieman lisää tuherrettu. Huomionarvoista on se, että voima Fx2 kohdistuukin taaksepäin. Perustelu on seuraava, aiemman kuvan merkinnöillä:

F1 = Fx1 * sin(beta)
F2 = Fx2 * sin(beta)

Nämä voimat aiheuttavat linkulle vääntömomentit (etupyörän napaan nähden)

T1 = F1 * cos(alpha) * R
T2 = F2 * cos(alpha) * S

Haettaessa ratkaisua jossa vallitsee tasapaino, linkku on siis paikoillaan eli se a) ei ole pyörivässä liikkeessä ja b) siihen ei kohdistu vääntömomenttia joka saisi sen pyörivään liikkeeseen. Siispä

T1 + T2 = 0,

josta voidaan todeta, että F1 ja F2 pitää olla vastakkaismerkkisiä. Näinpä ollen etujalkaan kohdistuu puristava voima kun taas takajalkaan vetävä voima. Jotta saataisiin laskuista turhat etumerkit pois, piirretään F2 ja Fx2 vastakkaiseen suuntaan ja nyt Fx1 = Fx2 + Fx3.



Jos nyt uusilla merkinnöillä lasketaan, niin jotta linkku pysyisi paikallaan eli siihen kohdistuva nettovääntömomentti on nolla, täytyy

F1*R - F2*S = 0,

josta saadaan, että

Fx1 = Fx3 * S / (S - R)
Fx2 = Fx3 * R / (S - R)

Tässä esimerkissä, jossa S  = 0.1 m ja R = 0.03 m, Fx1 on 10/7 osaa Fx3:sta ja Fx2 3/7 osaa Fx3:sta. Kuvaan on myös jo merkitty kaikenlaisia harakanvarpaita tyyliin dalpha, dR' ja dS'. Seuraavaksi on ideana kokeilla lisätä voimaa tai jotain muuta ns. infinitesimaalisen pienen osasen verran ja katsoa mitä tapahtuu. Eli siitä tulee ns. differentiaaliyhtälö tai -yhtälöryhmä.

Edit: korjattu vääntömomenttien kaavat ihan alussa, lisätty säteet R ja S niihin.

[Tuusulan T-Bone]

Vaan kun sillä mistä se jarruvoima sai alkunsa ei ole merkitystä, siis näille momenteille.

Ei niin, mutta yhteen toiseen juttuun sillä on isokin merkitys...

Ja kyllä siihen viippaan todellakin kohdentuu vääntömomentti jarrutuspisteen suunnasta heti kun jarrutustapahtuma alkaa.

Ei, koska tässä vaiheessa keula ei ole vielä "yhtä puuta". Jarrutuspisteen suunnasta ei muuten tuu mitään vääntömomenttia, vaan kitkavoima. Kuvassa F?.

On muuten hauskaa toi sun teoriointa, olet alunperin ollut huolissasi AnttiDiivan negatiivisistyä vaikutuksista ja nyt pyrit sujuvasti kiistämään Antin koko olemassaolon.

Joo ja ei. Olen ensinnäkin sitä mieltä, että Anttidiivalla voi olla kielteisiä seuraamuksia pitkässä ja loivakulmaisessa risukeulassa. Mutta Bulletin keulassa Anttidiiva ei ole lainkaan läsnä, vaan keulaa painaa oikoiseksi ainoastaan jousivoima. Siksi se on pitkäksi risukeulaksi hyvä jarruttaa!

Sen sijaan orggiskeulassa anttidiiva on läsnä, mutta eri syystä kuin mitä Sä yrität perustella. Orggiskeulan osalta olen puolestani sitä mieltä, että anttidiiva on siinä ihan kiva kaveri. Tämä lienee tosin aika lailla makuasia. Toiset tykkää sukeltaa, toiset ei.

Se jarrusatula ei muuten kohdenna mitään voimaa siihen viipan takapäähän ja akseli ei painu alaspäin ku renkaan säde on vakio...

En tiedä, onko "kohdentaa" oikea termi, mutta jarrusatulalta lähtevä voima saattaa satulan ripustuskohdasta ja siten voimavektorin suunnasta riippuen kyllä vaikuttaa viipan takapään sijaintiin. Tosin vähän monimutkaisella tavalla.

Bulletin keulassa jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio painaa omalta osaltaan jousitusta kasaan. Tällöin maan vetovoima puolestaan vetää viipan alapäätä puoleensa.

Orggiskeulassa ilmiö tapahtuu käänteisesti. Jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio panee hanttiin keulan kokoonpuristumiselle. Keulan ollessa kokoonpuristuneena jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio taas "vetää" keulaa aukipäin. Koska etupyörä ei tunkeudu maan sisään, tämän voiman (omalta osaltaan) aikaansaama liike tapahtuu toisessa päässä pakettia, eli rungon etupää pyrkii korkeudelle, jossa jousivoima ja maan vetovoima ovat tasapainotilassa. Koska viipan takapää on haarukan kautta yhdeydessä runkoon ilman, että välissä on mitään niveliä, rungon etuosan noustessa nousee myös viipan takapää. Oliko tarpeeks epäselvästi ilmaistu?

Akselin painumisesta, tai siis painumattomuudesta oon tietenkin samaa mieltä.

Mitä tulee Lyytisen esitykseen, olen täydellisesti tipahtanut kärryiltä.

[ma^ko]

Ei, koska tässä vaiheessa keula ei ole vielä "yhtä puuta". Jarrutuspisteen suunnasta ei muuten tuu mitään vääntömomenttia, vaan kitkavoima. Kuvassa F?.

Viippa on "vapaasti liikkuva" tai hyvinkin rajallisesti liikkuva esine jonka liike tapahtuu viipan kohdalla ja tyssää jarrutuksessa akselikohtaan ja jarrupiste on alempana. Tapahtuu sama momenttiliike viipassa kuin isommassa mittakaavassa koko mopossa kun tarpeeks jarrutetaan.

Joo ja ei. Olen ensinnäkin sitä mieltä, että Anttidiivalla voi olla kielteisiä seuraamuksia pitkässä ja loivakulmaisessa risukeulassa. Mutta Bulletin keulassa Anttidiiva ei ole lainkaan läsnä, vaan keulaa painaa oikoiseksi ainoastaan jousivoima. Siksi se on pitkäksi risukeulaksi hyvä jarruttaa!

Om siinäkin se AnttiDiiva läsnä, mutta saattaa olla niin riisitautinen Antti ettei sitä huomaa juurikaan. Varsinkin kun loivassa springerissä se voimista toinen joka pyrkii lyhentämään vipua osuu hyvinkin jousitusliikkeen suuntaiseksi, toisin kuin pystyssä springerissä.

Sen sijaan orggiskeulassa anttidiiva on läsnä, mutta eri syystä kuin mitä Sä yrität perustella. Orggiskeulan osalta olen puolestani sitä mieltä, että anttidiiva on siinä ihan kiva kaveri. Tämä lienee tosin aika lailla makuasia. Toiset tykkää sukeltaa, toiset ei.

En tiedä, onko "kohdentaa" oikea termi, mutta jarrusatulalta lähtevä voima saattaa satulan ripustuskohdasta ja siten voimavektorin suunnasta riippuen kyllä vaikuttaa viipan takapään sijaintiin. Tosin vähän monimutkaisella tavalla.

Bulletin keulassa jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio painaa omalta osaltaan jousitusta kasaan. Tällöin maan vetovoima puolestaan vetää viipan alapäätä puoleensa.

Orggiskeulassa ilmiö tapahtuu käänteisesti. Jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio panee hanttiin keulan kokoonpuristumiselle. Keulan ollessa kokoonpuristuneena jarrusatulalta lähtevän voimavektorin jousituksen suuntainen projektio taas "vetää" keulaa aukipäin. Koska etupyörä ei tunkeudu maan sisään, tämän voiman (omalta osaltaan) aikaansaama liike tapahtuu toisessa päässä pakettia, eli rungon etupää pyrkii korkeudelle, jossa jousivoima ja maan vetovoima ovat tasapainotilassa. Koska viipan takapää on haarukan kautta yhdeydessä runkoon ilman, että välissä on mitään niveliä, rungon etuosan noustessa nousee myös viipan takapää. Oliko tarpeeks epäselvästi ilmaistu?

Kyllä mä ymmärrän mitä sä ajattelert ja ajat takaa, olet vain väärässä. Oleellinen ero siinä mitä Antti saa tuntuvasti aikaiseksi vakiokeulassa ja Bulletin keulassa johtuu siitä, että mietippä mikä on jousituksen toimintasuunta, se on sama kuin keulan. Toisessa se on lähellä massapisteesä jarrutuspisteeseen johtavaa linjaa toisessa hyvinkin kaukana siitä. Se Antti on läsnä molemmissa koska se ei johdu siitä jarruripustuksesta, antti on napajarrullakin läsnä.

Mitä tulee Lyytisen esitykseen, olen täydellisesti tipahtanut kärryiltä.

Mä taasen odotan hyvinkin kiinnostuneena jatkoa.

[Tuusulan T-Bone]

Mä taasen odotan hyvinkin kiinnostuneena jatkoa.

Niin mäkin - todellakin. Pikainen yritys ymmärtää tuota kuvaa ja voimia herätti yhden kysymyksen Lyytiselle. Mistä päättelet, että nimenomaan Fx1 osoittaa eteenpäin ja Fx2 taaksepäin?

Sit mä mietin semmoistakin, että miten tää näkemysten eriäväisyys saadaan ratkaistuksi. Mä en osaa fysiikan termein osoittaa mitään todeksi tai epätodeksi yhtään ton paremmin kuin mitä tohon kuvaan voimien suunnat piirsin. Sekin oli karmea ponnistus...

Noita voimia kun soveltaa lähtötilanteeseen, jossa kaikki "faktat" ovat oikein, niin pitäisi tapahtua, kuten ajattelen ja kuten myös kokemukseni mukaan todellisuudessa tapahtuu. Mutta miten tän osoitat edes empiirisesti toteen, kun aina voi väittää, että syypää tapahtuneeseen, josta sinänsä varmaan kaikki ovat jarrutuskokeen jälkeen yksimielisiä, onkin joku ihan muu kuin hypoteesi?

Jos ymmärsin oikein, mr ma^kolla on kanssa orggisspringeri, joten Antti lienee tuttu kaveri. Ollaan käsittääkseni siis yksimielisiä siitä, että siellä se Antti luuraa. Silver Bulletia hää ei taas tietääkseni ole koskaan kokeillut, joten en voi tietää näkemystään siitä. Tiedän vain, miten se minun näkemykseni mukaan käyttäytyy. Ja muutaman muun henkilön, jotka sillä ovat ajaneet.

[ma^ko]

Joop, on mulla orkkis springeri, tosin FXR:ssä ja Antti on tuttu. Lisäksi on muutama muukin keulan virkaa toimittava mekaaninen hässäkkä ollut, bullettia en ole ajanut paitti Royal Enfielfd Bullettia. Vastaava pitkähköviippainen lyhyt springeri mul on ollut myös rumpujarrulla ja siinäkin oli antti läsnä tosin jarrua varsin niukasti. Toi kuvasta käyvä voimien vastakkaisuus ei noiden keulan suuntaisten jousittamattoman ja jousitetun haarukan suhteen tullut edes mieleen, mutta jos keulan kulmaa kierretään pystymmäksi niin juurikin tuo kyllä jossain määrin tapahtuu koska toinen on edempänä kuin toinen.

Mä kyllä vakaasti(toistaiseksi) uskon tuon Bulletin etujarrun puuttuvan Antti tunteen johtuvan pääasiassa keulan kulmasta, mul ei ole juurikaan kokemusta noista makaavista keuloista mutte mutta tuollaisessa jousiliikkeen suunta on niin sama kuin momentin suunta että Antti saa turpaansa vielä kun linkku on varsin lyhyt.

[Tuusulan T-Bone]

Ei, koska tässä vaiheessa keula ei ole vielä "yhtä puuta". Jarrutuspisteen suunnasta ei muuten tuu mitään vääntömomenttia, vaan kitkavoima. Kuvassa F?.

Viippa on "vapaasti liikkuva" tai hyvinkin rajallisesti liikkuva esine jonka liike tapahtuu viipan kohdalla ja tyssää jarrutuksessa akselikohtaan ja jarrupiste on alempana. Tapahtuu sama momenttiliike viipassa kuin isommassa mittakaavassa koko mopossa kun tarpeeks jarrutetaan.

Tästä vielä pikkusen lisämietintää. Jos jousivoimaa kuvaavan vektorin massakeskipisteen ja jarrutuspisteen kautta kulkevan suoran suuntaisen projektion suuruus on pienempi kuin massakeskipisteen ja jarrutuspisteen suuntaisen voimavektorin suuruus, niin onko mahdollista, että viippaan kohdistuu sellaista momenttia, joka kiertäisi sitä etuakselin ympäri yläkautta? Jarrutuspisteellä tarkoitan siis eturenkaan ja tienpinnan kosketuspistettä.

[Tuusulan T-Bone]

Mä kyllä vakaasti(toistaiseksi) uskon tuon Bulletin etujarrun puuttuvan Antti tunteen johtuvan pääasiassa keulan kulmasta, mul ei ole juurikaan kokemusta noista makaavista keuloista mutte mutta tuollaisessa jousiliikkeen suunta on niin sama kuin momentin suunta että Antti saa turpaansa vielä kun linkku on varsin lyhyt.

Itse asiassa Bulletissa mun teorian paikkansapitävyyttä tai paikkaansapitämättömyyttä olis ihan mahdollista empiirisesti kokeilla. Pitäis vaan muuttaa Bulletin satulan ripustus haarukan etupuolelle. Hidastuvuudetkin vois jopa mitata, ja jos pompottaa enemmän, se tuntuu kuskin hyppysissä, näkyy kenelle tahansa katsojalle ja näkyy myös hidastuvuuskäppyrässä. Ei ollenkaan tekemätön paikka...

Kukahan tekis satulan tukiraudat?

[Lyytinen]

Mistä päättelet, että nimenomaan Fx1 osoittaa eteenpäin ja Fx2 taaksepäin?

Perustelen sitä sillä, että tuossa aiemmassa kirjoituksessani ihan lopussa esittämäni kaavat Fx1:lle ja Fx2:lle tuottaa positiivisen arvon noin valituilla suunnilla. Tuon Fx2:n suunnan korjasin sen takia koska muuten siitä tuli väistämättä negatiivisia arvoja. Itse asiassa hyvä kysymys, en ollut kokeillut voiko nuo voimat toisin päin olla. Nyt kuitenkin kokeilin, että Fx2 olisi eteenpäin ja Fx1 taaksepäin. Tulee Fx1:lle negatiivisia arvoja eli kyllä se on noin mitä tuossa kuvassa. Fx3:sta tiedetään varmaksi, että se on tuohon suuntaan.

Ei negatiiviset arvot mikään virhe oikeastaan ole, se vaan tarkoittaa sitä, että voiman suunta on alunperin veikattu väärinpäin. Kunhan vaan kuljettaa sitä miinusmerkkiä kunnolla mukana niin voi senkin kanssa laskea. Käänsin vaan nuo nyt oikein päin ettei tule niin helposti virheitä.

Itse asiassa tämä on aika vaikeatajuinen just sen takia kun aina voimalle on vastavoima. Noita kuvia piirtäessä on pitänyt monta kertaa puistaa päätä, että mitenkäs tämä nyt oli. Esimerkiksi tuossa tuo Fx2 nyt tarkoittaa sitä voimaa, minkä T-kappale kohdistaa takajalkaan, eikä sitä voimaa minkä takajalka kohdistaa T-kappaleeseen. Samoin Fx1 on voima jonka jousi kohdistaa etujalkaan, ei toisinpäin.

Edit: niin siis ne kaavat on erinäköiset jos suunnat vaihdetaan.

[ma^ko]

Tästä vielä pikkusen lisämietintää. Jos jousivoimaa kuvaavan vektorin massakeskipisteen ja jarrutuspisteen kautta kulkevan suoran suuntaisen projektion suuruus on pienempi kuin massakeskipisteen ja jarrutuspisteen suuntaisen voimavektorin suuruus, niin onko mahdollista, että viippaan kohdistuu sellaista momenttia, joka kiertäisi sitä etuakselin ympäri yläkautta? Jarrutuspisteellä tarkoitan siis eturenkaan ja tienpinnan kosketuspistettä.

On, koska viipan liikkeen suhteen vipulinja on pystympi ja lyhyempi kuin koko roskan nii se lähtee suuntaansa helpommin, tai jotain...

Itse asiassa Bulletissa mun teorian paikkansapitävyyttä tai paikkaansapitämättömyyttä olis ihan mahdollista empiirisesti kokeilla. Pitäis vaan muuttaa Bulletin satulan ripustus haarukan etupuolelle. Hidastuvuudetkin vois jopa mitata, ja jos pompottaa enemmän, se tuntuu kuskin hyppysissä, näkyy kenelle tahansa katsojalle ja näkyy myös hidastuvuuskäppyrässä. Ei ollenkaan tekemätön paikka...

Kukahan tekis satulan tukiraudat?

En tiedä kuka tekisi tukiraudat, mutta Bulletissakin se jarrun paikallapitämisestä syntyvä voima tulee nytki saman suuntaisena sinne keulan kiinteään osaan kuin orkkis-springerissäkin, koska se välittyy sinne vetona eteen sojottavilta reaktiotangoilta... muutos syntyis siis mistä?