Kick Start Rocker

[kimmo]

Onko uutta päivitystä tuon vastuksen asettelun jälkeen? nimim: samankokoinenakkupimeänä   kesti noin 300km

Luulisin että tärinä oli pääsyy siihen että noita perinteisiä akkuja meni 1kpl/päivä.
Palautin Motonettiin ja Biltemalle nuo akut ja sain kyllä rahat takas. Biltemalla testasivat akun ja diagnoosi oli "kennoja oikosulussa". Tuo akku oli siis tuote nro 80-258.

Nyt tuo Bilteman "geeliakku" 80-811 on toiminut siitä asti, ehkäpä jo lähes 1000km... (ei oo mittaria pyörässä). Akkutalossa hepulla lipsahti että he ovat tutkineet joskus tommosen Bilteman "geeliakun" ja ei se mikään geeliakku ole, vaan AGM akku..... No hyvä niin.. Sehän olikin tavoite, mutta kun akkuliikkeistä ei löydy noihin mittoihin AGM akkua.

Hyvähän tuo vastus on enivei, että sain tuon jännitteen tuohon 13.8V:iin. Isommalla jännitteellä tapahtuisi kuitenkin akun "keittämistä" ja tuohon akkuunhan ei vettä voi lisätä.

Tärkein kriteeri tuon Bilteman "geeliakun" valinnasssa kuitenkin oli että sen sininen muotiväri sointuu täydellisesti kytkinjousien sävyyn...

[Spöke]

Mulla on juurikin samanlainen "geeliakku" pelannut pannarissa tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä. Vai että AGM
-Spöke-

[kimmo]

Mulla on juurikin samanlainen "geeliakku" pelannut pannarissa tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä. Vai että AGM
-Spöke-

OK, tuo on hyvä uutinen että on noin pitkään pelannut. Siis pelannut montako kesää?

Tuosta Geeli/AGM en tiedä muuta kuin että akkukauppias siis sanoi heidän purkaneen joskus kyseisen "geeliakun" ja todenneensa että ei ole geeliä nähnytkään, vaan on AGM ja naurahti päälle että siinäseontaas biiilteeman asiantuntemus.

[kimmo]

Etujousta kerran jo säätelin tuossa aiemmin hieman lyhemmäksi ja lyhennin jousihaarukan putkia, jotta sain rockerit taas ryhdikkääseen asentoon.

Yhä keula tuntui hieman liian hennolta. Pari kertaa huonokuntoisen hidasteen ylityksessä on sattunut, että jousi pohjaa, eli akseli on napsahtanut vasten haarukan jalkoja. Ei pahasti, mutta niin, että sen on huomannut... Tienpäällä toimii hyvin, vaikka olisi hieman routavaurioitakin.

Kaivelin kuitenkin esiin jäljelle jääneet jousilatat:



Laikalla ruosteet pois, sopiviksi pätkiksi ja loput ruosteet fosforihapolla pois. Valmiina maalaukseen:



Nyt tuossa pakassa on Norra + alapuolella 11 jousta, ennen oli Norra + 7 jousta.
Norran päällä on rekyyliä vaimentamassa 2 jousta, jotka on ollut tuossa koko ajan:



Tuntuu paikallaan pumpatessa paljon paremmlta. Huomenna kokeillaan millainen on muutos ajossa.

[kimmo]

Jousitus tuntuu nyt hyvältä. Reissua on nyt takana tuon edellisen kirjoittelun jälkeen ehkäpä hieman toista tuhatta kilometriä....

Akku ei edelleenkään kestänyt kovempaa "moottoritie nopeutta", vaan niitä on mennyt muutamia.
Vara-akku on ollut jesarilla kiinni hoijakassa ja pelastanut tiellejäämiset...

Ajossa vilkuilin akkua ja selvisi että tietyllä moottorin kierrosnopeudella akku telineineen vispasi, niin että näkyi "sumuna".

Tekasin uuden telineen ja isommalle akulle. Nyt teline on myös edestä kiinni kahdella pultilla. Muutenkin teline on jämäkämpi ja lisäksi telttapatjaa on joka puolella akun ja telineen välissä.

Tässä uusi ja vanha teline:



Vanhassa pultit on hennot M6. Uudessa huomattavasti jämerämmät M10.

UUsi akku on B-teman 80-813.... ns "geeli" sellainen, 5Ah.
Isompi tuohon ei oikein mahdu, vaikka näyttäiskin että mahtuis, mutta aina tulee joku kiinnitysongelma tms...

Kuvassa näkyy mm telineen etupään kiinitys:



Akun päälle viritetty kuminauha (viipale jotain auton sisäkumia) estää akkua nousemaan ylös.

Tuolla kävin ajamassa ("kovaa") ~350km meneenä viikonloppuna. Hyvin pelas toistaiseksi ja akun tärinäkin näyttää huomattavasti vähäisemmältä.

[kimmo]

Mopo on alusta pitäen tuntunut aika nuhaiselta. Pientä fiilausta on riittänyt sen verran, että en asiaan ole aiemmin panostanut, vaan on riittänyt että vekotin liikkuu eikä jätä (jättäisi) välille.

Kesä on lyhyt ja ajokautena mielellään ajan käyttää ajelemiseen remontin sijaan.

Nyt kuitenkin hoksasin että hengittääköhän nuo putket riittävän hyvin.
Putket tehdessäni olin onnessani kun kaupan hyllyltä löytyi valmiit huilut 1 3/4" putkelle... tämmöset:



Kuvassa näkyy villaakin, mutta lopulta nuo on ollut mulla käytössä ilman villaa. Äänet OK.
Otin huilut poies.....ja mopo meinas karata käsistä. Nuo huilut on ihan tukkoiset

Meteli oli tietysti karmea. Tekaisin absorptio (vaimikäseon) tyyppisset huilut 40mm reikäputkesta.
Rälläköin putken halki ja siivun pois ja puristeli sopivan putken päällä ~30mm päällymittaiseksi.
Villaa ympärille:







Hyvin hengittää, mutta desibelejä on kyllä liikaa..... (minun makuun).

Pari yötä nukuttuani googlailin hakutermillä "dB killer". Lähes kaikki killerit noudatti tämäntyyppistä ideaa:



Huilu on 27/30mm putkea ~33cm pitkä. putken etupää on hitsattu umpeen. Takapäässä on hitsattuna prikasta sorvattu rinkula, joka on aika just pakoputken sisään.
10cm matkalla etupäässä on 5mm reikiä 50kpl (reikien yht laskettu pinta-ala on reilusti enempi mitä huilun sisähalkaisijan ala, sekä/tai pakarin ja huilun välinen pinta-ala.)

Johan voluumit laski ja hyvin hengittää.

Parantelin tsydeemiä laittamalla toisenkin prikasta tehdyn "laipan", jolloin huilun etupääkin kohdistuu keskelle putkea luotettavasti. Lisäksi laippojen väliselle alueelle jättöpäähän porasin reikiä ja täytin laippujen välin villalla, eli tuohon jättöpäähän tuli pikku pätkä absorptio ideaa.



Laipassa näkyy rälläkän viiltoja.... josko muka mölyä menis niistäkin tuonne villatilaan...?

Nämä toimii erittäin hyvin. Sopivat mölyt, eikä ahdista. Mukavaa

[leafhill]

Katos vaan. Tein keväällä just samanlaiset "trumpetti" vaimentimien sisälle, rupes ahdistamaan se "peltinen räminä", mikä oli alkuperäisillä sisuksilla. Nyt on matalampi nuotti ja desibelit hiljaiset. Mä tein koko putken reikäpellistä ja villa-osuus alkaa heti "virtaus reikien" jälkeen. Tehoissa en huomannut muutosta... mutta mulla onkin J-nokka 

[kimmo]

Hoksasin että koneen yläkiinnityspultti, mutteri, shimmiprikat ym romppeet on vissiin pikkulinnut syöneet, tai ovat vaan tippuneet kovassa menossa.

Uudelleen shimmaillessa löysäsin tietysti koneen yläkiinnikkeen mutterit myös kansista. Uudelleen kiristäessä takasylinterin pinnapultti kahlas "läskeineen" ylös....  



Kierteiden korjaamiseen on tietysti monenlaisia tapoja, esim spiraaleja Helicoil, Vcoil... Lisäksi ainakin Wurhtillä  on holkkimaisia korjausjutskia. Noihin yleensä tarvitaan erikoiskierretappi, jolla tehdään kierteet korjausholkin / spiraalin asentamista varten.

Mulla sattui olemaan joskus näytteinä saatuja "Kerb Konus, Ensat" itsekierteyttäviä kierteenkorjausholkkeja.
Nyt oli sopiva ja ensimmäinen tositilanne kokeilla tuommosta.

Päätin laittaa sepostuksen ja pari kuvaa tänne, josko tästä olisi muillekin ratkaisua kierteen korjaukseen.
Alla M10 holkki ja läpikahlannut pinnapultti.



Valmistajan sivuilta löytyi helposti asennusohjeet. Asennusreijän mitaksi ilmoitettiin 11.2 - 11.4mm.
Läpikahlannut reikä oli siis jo valmiiksi lähes oikean kokoinen. Surautin 11.2mm terällä reiän puhtaaksi.

Suosituksen mukaan holkki tulee asentaa vähintään 0.2mm pintaa syvemmälle. Sorvasin M10 mutteriin mittaa vastaavan olkapään.





M10 pultti holkkiin. Ei liian syvälle. Teränä ja lastunpoistajana toimiva hahlo pitää jäädä vapaaksi.
Sorvattu mutteri holkkia vasten ja lukkomutteri päälle ja menoksi.



Holkki upposi kanteen todella vaivattomasti.



Pinnapultissa kanteen uppoava kierre oli Siis UNC 7/16 ja yläpää taas UNF 7/16.
Otin UNF 7/16 pultin, jonka sorvasin puoleenväliin asti 10mm paksuiseksi ja siihen väänsin pakalla M10 kierteen. Tuossakin mätsäsi mitat aika hyvin, koska UNF 7/16 kierteen pohja on kait teoriassa ~9.9mm, eli M10 kierre oli mahdollista vääntää tuohon lähes "oppikirjojen" mukaisella täydellisyydellä.





Vakuuttavan fiilis jäi tuosta ja helppoa hommaa.
Parhaita puolia itsekierteytys, sekä se, että reikää ei tarvinnut juurikaan isontaa. Korvakon seinämävahvuus pieneni minimaalisesti.

Tässä tapauksessa ainevahvuutta kyllä oli reilusti, mutta joskus on tilanteita joissa ainetta reiän ympärillä on alunperinkin liiaan vähän, saatikka sitten kun siihen kairataan parimilliä isompi reikä ja tehdään (esim helicoilin) asennusjenga.

Huono puoli ehkä se, että pultti oheni 7/16" -> M10. (No parempi se että pultti katkeaa, kun että kansi hajoaa.)

Huono puoli myös se että todellisille pussihousuille tämä ei käy.... (tarvii varmaan ostaa joku UNC / UNF 3/8 holkki.... )

Holkkeja on myynnissä ainakin Saksan E-bayssä ja ohjeet, aihioreiät ym, löytyy valmistajan sivuilta.

[-väiski-]

Noi wurthin holkit on kyllä näppäriä, ite olen käyttänyt niitä vuosien varrella varmaan toistasataa kertaa, aina helppoa ja nopeaa.

[kimmo]

Kameran kätköistä löytyi pari kuvaa Kaasarin tuunaamisesta.
Kaasarina on Läppä-Keihin, josta mulle on jo moneen kertaan mainittu että heitä äkkiä Kuikkaa ja osta kunnon kaasari....

Kyllähän tossa vihjeessä perää tietysti on, varsinkin kun kaasari ei oikein pelittänyt. Käynnistys oli temppuilua, häkeltelyä kiihdytyksissä, tehottomuutta kierroksilla.
Viimeksimainittu oli osaksi putkien tukkoisuutta, josta oli juttua tuossa aiemmin.

Tämä meidän foorumi tarjosi kuitenkin hyvän Läppä-Keihinin tuunaustopiikin, Kokkosen laatimana:

http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=2198.0

Tyhjäkäynnin seosruuvin optimi asento oli 2.5kierrosta, eli täysin auki, Joten välialueen suutin oli liian pieni.
Suuttimessa luki 52, mutta joku oli jo porannut sen kokoon 70.
Suuttimella 88 seosruuvin optimi oli 1 kierros auki, siis hyvä, mutta lopulta kaikkien muidenkin toimenpiteiden jälkeen tyhjäkäynti oli epävarmaa, saattoi jopa sammua yks kaks.

Porasin pienemmän suuttimen kokoon 80, ruuvi 1.5k auki. Pelaa.

Pääsuutin oli kokoa 160.
165 tuntui vielä nuhaiselta ja 170 hieman liian suurelta.
Ehkä 165 olis toiminut, mutta päätin pienentää tuota 170:stä juottamalla suuttimeen sähköpiuhasta nyhdetyn 0.25mm:n kuparilangan.







Lanka on juotettu molemmistä päistä kiinni. Suuttimen koko on nyt ~168. Tuntuu sopivalta.

Kiihdytyspumpun suutin oli kokoa 80 ja suihku osui suoraan takasylinterin kurkkuun. Siinä syy miksi kiihdyttäminen ei oikein onnistunut.
Juotin suuttimen umpeen ja porasin reiän ohjeiden mukaisesti kokoon 50 (0.5mm). onnistui hyvin minikokoisessa penkkiporakoneessa:



Suuttimen sai myös käännettyä helposti asentoon, jossa suihku osuu keskelle imusarjaa.

Näiden toimenpiteiden, sekä putkien "avartamisen" jälkeen mopetista tuli paljon liukkaammin liikkuva vehje.

Kiihdytyspumpun täytönparannuksiin en vielä ryhtynyt.

[kimmo]

Kesä on nyt kurvailtu ja pyörä on "harsittu" jotenkin nippuun aina kun  jotakin lastentautia on matkanvarrella ilmennyt.

On aika miettiä muutamia asioita uusiksi.

Takalokasuojan designi osoittautui jo alkukaudesta tehokkaaksi maksiminopeudenrajoittajaksi.
Firestone Deluxe Champion lihoo yllättävän paljon keskipakovoimasta.

Lokasuojan sisäpintaan on palanut kiinni kumia jonkinverran:



Maalit kuplii ja käryää:



Muistaakseni lokasuojan ja renkaan väli oli lähtötilanteessa ~10mm...  Jossain vaiheessa kesällä huomasin että väli oli enään 5-6mm. Ihme juttu. Lihooko tuo Firestone?

Ensiavuksi nostin hoijakkaa, mutta sitä ei voinut tehdä kuin 6-7mm, että kiinnitys vielä toimii, kun kiinnitytapa on tämmöinen:



Nyt kun mietin mitä asialle voisi tehdä, niin Hoksasin että kun väännän hoijakkaa pystymmäs, niin lokasuojan saa kauemmas renkaasta:



Nyt tuonne renkaan ja lokarin väliin mahtuu reilusti puutarhaletku. Sissyn kiinnityspisteet lokarissa siirtyy 40mm etemmäs. Vanhat reiät näkyy lokarin jättöreunassa, kun lokaria on jo lyhennetty pari senttiä.

Pystympi hoijakka näyttäis toimivan. Lokarin pää saattaa olla vielä liian pitkä....?
Muitakin kiinnikkeitä on modattu, että loksu on kauempana renkaasta.

[kimmo]

Nyt on hoijakkaa ja lokasuojaa tuunattu ja tuijotettu riittävän monta iltaa.... eikun hommiin.

Sorvista uudet kierrenappulat:





Alapuolelle lokaria lisäsin hieman vahviketta. Edellisessä systeemissä lokasuoja alkoi murtumaan kiinnitysnappuloiden etupuolelta. Jospa nuo mahtuu olemaan tuolla:



Lokasuojan jättöreunassa on nyt hieman edellistä versiota rohkeampaa muotoa:





Muoks: kuvien osoitteenmuutos

[kimmo]

Etujarru on alusta pitäen ollut kuin "kuminauhaa".... jopa verrattuna pikkulättäpään jarruun.

Keskitin kyllä kengät löysäämällä pivot tapin mutterin ja painamalla jarrun pohjaan. Sitten mutteri kiinni. Tuo ei kuitenkaan riittänyt. Näinhän nämä kait tyypillisesti menee.

Kumimainen tuntuma juorusi että kengät ei ota samalla säteellä kiinni rummun kanssa.
Mietin miten työstän kengät oikealle säteelle kotipajan työkaluilla.

Ensin jarru kasaan ja akseli paikoilleen ja kireälle, jotta jarrukilpi keskittyy napaan ja rumpuun.
Ensin tarkistin keskityksen. Sitten värkkäsin rautalankavirityksen jarrukammesta vaijerinkiristimen läpi ja vaijeristoppari sinne päähän:



Sitten kiristetään tuota kampea ruuvaamalla vaijerinkiristäjää aukipäin, kunnes jarru alkaa kihnuttamaan. Purkamisen jälkeen liitujäljistä, jotka alussa piirsin kenkiin, näkee, että kiinniottaminen on aika paikallista:



Toinen kenkä otti vielä huonommin.
Päätin kokeilla voiko tuon homman tehdä yläjyrsimellä, kun ei oikein muutakaan tullu mieleen... Tälläkertaa rälläkkäkään ei pelasta....



Jarrukilvessä on kuulalaakerit, joten kasasin siihen sen omat spacerholkit ja alle vielä pöytää vasten laajempi suora metallilevy, ettei holkki painu hallitsemattomasti kallelleen tms.

Tuohon metallilevyyn reikä puuruuvia varten, ja puuruuvilla koko paketti nippuun.
Teränä on metallille tarkoitettu jyrsinterä.
Sitten nollaataan jarrukenkä terää vasten siitä kohti mikä koski ensimmäisenä rumpuun.
Silloin set upissa on oikea säde:



Sitten jarrukilven pyörittelyä omissa laakeroinneissaan ja välillä vaijerin kiristystä, kunnes terä ottaa kauttaaltaan molemmista kengistä ainetta:



pikkasen jätin tuonne kengän päähän liitujälkeä... en raaskinut enempää ottaa:



Sitten nippuun ja kokeilu.... Tuntuma on aivan eri. Voi sen näköjään näinkin tehdä.
Toivottavasti muutoksen huomaa käytössäkin

[mielikuva]

Sellaista vain että sovititko kenkiä rumpuun tuo työstämisen jälkeen? Autoon kun laitetaan uudet jarrukengät niin kenkiä sovitetaan rumpuun niin että ne ottaa koko matkalta kiinni. Usein  peltirunkoisia jarrukenkiä joudutaan rutistamaan isommalle säteelle. Rummut kun kuluu ajan kanssa suuremmiksi.

Noista kuvista ei selviä oliko sulla kengät jo hiukan "auki" suuremman säteen saamiseksi..

[kimmo]

Sellaista vain että sovititko kenkiä rumpuun tuo työstämisen jälkeen? Autoon kun laitetaan uudet jarrukengät niin kenkiä sovitetaan rumpuun niin että ne ottaa koko matkalta kiinni. Usein  peltirunkoisia jarrukenkiä joudutaan rutistamaan isommalle säteelle. Rummut kun kuluu ajan kanssa suuremmiksi.

Noista kuvista ei selviä oliko sulla kengät jo hiukan "auki" suuremman säteen saamiseksi..

Jees, tottahan sovitin kengät rumpuun. Liitutesti osoitti että kengät ottaa nyt rumpuun kauttaaltaan. Kuvat ja teksti ei ehkä avaa homman ideaa ihan täysin...
Rumpu ja kengät on uudet (tämä kesä ajettu).
Elikkäs koko homman juttu oli jotenkis tämmönen:

- Vedellään esim liitua jarrukenkiin.

- Jarrukilpi paikoilleen ja niputetaan akselilla, jotta kilpi keskittyy rumpuun ja napaan.

- Keskitetään kengät rumpuun löysäämällä pivot tapin mutteri, ja väännetään jarrukammesta kengät rumpua vasten, jolloin pivot tappi hakee optimipaikan pitkulaisessa reiässään jarrukilvessä ja kengät myös keskittyy. Sitten mutteri kiinni.

- Pyöritetään jarrukilpeä rummussa, jarrukengät avattuna niin, että kengät hinkkaa rumpuun.

- Lukitaan jarrukampi em asentoon.

- Otetaan Jarrukilpi pois.

- Kengät on nyt keskitetty rumpuun, mutta niiden säde ei ollut sama kuin rummulla, joten liitujäljistä näkee, että kontakti rumpuun on ollut vain hyvin paikallista.

- Laitetaan jarrukilpi jyrsimenpöytään niin, että jarrukengät ovat edelleen avattuna tuossa em asennossa ja nollataan jyrsinterä siihen kohtaan jarrukenkää, mistä liitu on lähtenyt pois. Silloin meillä on jyrsinterän ja jarrukilven keskipisteen välissä sama säde, kuin mikä on jarrurummulla.

- Jyrsin pyörimään ja pyöritellään jarrukilpeä oman laakerointinsa ympäri.

- Avataan jarrukenkiä hallitusti tuolla rautalanka / vaijerinkiristin ruuvilla ja pyöritellään kilpeä.

- Lopputulos on että tietyn verran avattuna kengät saavuttaa kauttaaltaan saman säteen mitä on jarrurummussa

- Liitutesti uudestaan... ja todetaan että liitu hinkkautuu pois kauttaaltaan kengistä....

Tätä ei tietenkään voi tehdä kuluneille jarrukengille / tai kuluneen rummun kanssa. Jarrukenkien kitkapinnan paksuus ei varmaankaan riitä moiseen, vaan silloin pitää niitata tai liimauttaa kenkiin ylipaksut kitkapalat, jonka jälkeen homman voi taas tehdä näin.

Aiemmissa projekteissa mulla on ollut mahdollisuus käyttä sen kokoluokan sorvia, jossa homma on onnistunut vastaavalla periaatteella.... nyt ei oo semmosta sorvia.
Mitenkäs muut on tämän yleensä tehny?