Läppä-Keihin

[Kokkonen]

Läppä-Keihin kuuluu myöskin sarjaan aliarvostetut ensiasennuskaasuttimet. Joita näyttää olevan kaikki H-D:n käyttämät, CV:tä lukuunottamatta. Mutta myös se oli pitkään aina ensimmäisten vaihdettavien listalla, kun muutoksiin ryhdyttiin.

Läppä-Keihin oli käytössä L1976 â€" 1987 Sportstereissa ja BT:ssä  E76 â€" 1987(?)
Aikakauteen mahtuu kiristyneet ympäristövaatimukset, MoCon omitussuhteiden vaihdos ja  tekninenkin kehitys, jotka kaikki yhdessä ja erikseen toivat useitakin muutoksia kaasuttimeen. Joitain tiedossani olevia mainittavia seikkoja:
-   E1976 â€"E78, erot uudempiin
o   Runko hieman on erilainen, johtuen ilman eri reitistä välialueen suuttimelle
o   Kohokammion tiivisteessä on eroa
o   Rikastin on portaaton, ilman nopean tyhjäkäynnin vivustoa ja säätöä
o   Kiihdytyspumpun säätöruuvi (vakiona)
o   Bensapinta 14 -16 mm ja mittaus eri tavalla

-   L78  tyhjäkäynnin seosruuviin muovihattu (-79 asti),  nopean tyhjäkäynnin säätövivusto säätöineen ja neliportainen rikastin.
-   1980 alk tyhjäkäynnin seosruuvin kansi plommattu (EPA säännökset)
-   1980 alk  kiihdytyspumpun täyttökanava ei ollut enää auki (EPA)
-   1981 alk  kaksitoiminen kaasuvaijeri systeemi,  nopean tyhjäkäynnin säätöpaikka muuttui kaasuläpän akselille
-   1983 alk  liitin VOES:lle
-   1984 VOES:n liittimen paikka muuttui tyhjäkäyntiseosruuvin vasemmalta puolelta sen oikealle puolelle.

Säädöt
Säädöt helpottuvat, kun merkkaa kaasukahvaan sen asennot noin 1/8 välein. Tämä apumerkintä pätee kaikkiin kaasutinmerkkeihin.

1.   Bensapinnan tarkistus, katso pikkuvat tekstin jälkeen (näkyvät vain sisään loggautuneille)

2.   Tyhjäkäyntiseos. Tulee kaasuttimen kurkkuun rungon yläosassa, läpän etupuolella näkyvästä pikkureiästä. Säädetään rungon yläosassa olevasta seosruuvista. Jos ruuvi on edelleen plommin alla, poraa sen kanteen varovasti noin 2,5 mm reikä ja kampea plommi pois. Kierrä seosruuvi varovasti pohjaan ja siitä noin kierros auki. Käynnistä kone, säädä tyhjäkäynti noin 1000 rpm tyhjäkäyntisäädöstä. Etsi seosruuvilla kohta, jossa kone käy suurimmilla kierroksilla, tuosta ihan ina aukipäin, jotta seos jää hieman rikkaammalle. Säädä tyhjäkäynti kierrokset kohdalleen tyhjäkäyntiruuvilla. Käynnin pitää olla tasainen. Aja kone normaaliin lämpöönsä ja toista säätö. Jos tyhjäkäynnin seosruuvi on vähemmän kuin ½ kierrosta auki, on välialueen suutin liian iso. Jos enemmän kuin 1 ¼  kierrosta, on suutin ehkä liian pieni.

3.   Nopean tyhjäkäynnin säätö. Tätä säätöä varten saattaa joutua irroittamaan rikastimen vaijerin ja ilmanputsarin jotta säätöön pääsee käsiksi (L78-80). Riippuu kaasuttimen mallista. Vaijeri (rautalankahan se on) sikäli irti, että rikastimen pitää olla ei kokonaan pois, vaan ensimmäisessä pykälässään ja tuota pykälää ei välttämättä tunne vaijerilla, vaan rikastin pitää kääntää suoraan kädellä kaasuttimen kyljestä. Tyhjäkäynti säädetään 1500 rpm nopean tyhjäkäynnin säädöllä. Rikastimessa on neljä asentoa, jotka tunnistaa ainakin silloin kun vaijeri on irti.

4.   Välialueen suutin on kohokammiossa (ks kuva), kumitulpan alla. Ilman tuota kumia kaasutin ei  toimi, koska bensan pitää tulla valialueen suuttimelle pääsuuttimen kautta, ei suoraan. Jos tulppa puuttuu, on meno samanlaista kuin rikastin olisi päällä. Suuttimet on numeroitu 50, 60....88, 100, joka tarkoittaa että esim. 50 = 0,50 mm reikä. Bensan syötön kannalta kannattaa huomata, että 88 antaa yli kaksi kertaa enemmän soppaa koneelle kuin 60. Välialue määrää seoksen 1/8 â€" ¼ kaasulla asennossaan. Rungon yläosassa, aivan kaasuläpän takana on neljä pientä reikää, jotka läpän asennosta riippuen pääsevät antamaan seosta imusarjaan. Jos kone nyt käy tyhjäkäyntiä nätisti, niin on ajon vuoro, kone lämpimänä, kaasu mainitulla alueella. Jos moottori epäröi kaasua annettaessa tai yskii kaasuttimeen, on välialueen suutin liian pieni. Jos kone savuttaa mustaa savua ja kulutus on suuri, suutin on liian iso. Vaihda ja tee kaikki tähänasti mainitut säädöt uudestaan. Kaupan olevien suuttimien kokoväli on joissain kohtaa aika suuri, joten voi olla, että sopiva löytyy vain avartamalla lähintä pienintä.

5.   Pääsuutin. Säätöä varten pitää valita paikka, jossa pystyy ajamaan koneen parhaan väännön alueella, yleensä 3500 â€" 4000 rpm, josta nopea kiihdytys kaasu täysin auki ja sitten nopeasti kaasu vähennetään 7/8 asentoonsa. Jos kone pyrkii edelleen kiihtymään, on pääsuutin liian pieni. Jos kone sensijaan epäröi hieman ennenkuin alkaa taas käymään nätisti, pääsuutin on liian suuri. Jos moottori sensijaan reagoi kaasun vähentämiseen oikein ja käy puhtaasti, suutinkoko on oikea. Tämä testi olisi hyvä toistaa toisenlaisissa keli/lämpö-olosuhteissa. Pääsuutinvalikoimakaan ei välttämättä ole täydellinen, joten saattaa joutua viilailemaan sopivammaksi. Suuttimia löytyy vain neljää kokoa, 165, 170, 175 ja 180.

6.   Kiihdytyspumppu-tarina jatkuu seuraavassa numerossa.... 

[Kokkonen]

Läppä-Keihinin kiihdytyspumppu vaatii oman lukunsa. Sitä fixaamalla saa huokella kaasuttimesta ja siten myös moottorista enemmän irti.

Ensimmäisenä kohteena on kiihdytyspumpun suutin (ks kuva).  Se on tehtaalla asennettu niin, että suihkuttaa bensan kohti takapytyn imua. Suutin on prässätty kohokammion pohjaosaan, mutta sitä pystyy kääntämään sopivankokoisella kiinto- tai lenkkiavaimella. Siis ensin ilmanputsari pois, kaasua ja tarkista mihin suihku suuttimesta lähtee. Sitten kokokammion pohja irti ja suuttimen kääntö, tarkistus, jne.. Tarkoituksena saada polttoainesuihku osumaan keskelle imusarjaa.

Suutin on myös liian iso. Varhaisimmissa se oli kokoa 60, uudemmissa 80, mutta isojen poikien mukaan 50 (eli 0,5 mm) olisi oikea. Suutin pitäisi siis tinata umpeen ja porata uudestaan auki.  Ei iso homma, mutta kuitenkin.

1980 vuodesta lähtien myös kiihdytyspumpun täyttökanavat ovat ummessa. Se tarkoittaa, että varhaisempi pumppu täyttyi uudestaan puolessa sekunnissa, uudempi vasta kolmessa sekunnissa. Ongelman ratkeaa poraamalla tuo kanava auki kohokammioon n. 1,5 mm poralla ja vaihtamalla kiihdytyspumpun pohjan vanhan malliseen. Tässä tulee kuitenkin tiivistysongelma, O-renkaalle pitää myös saada paikka.  Parempi ratkaisu lienee hommata vaikka Andrewsin sarja (Hi-Flow Accelerator Pump, #269050), jossa on "vanhanmallinen" pohja ja kaksi pientä O-rengasta tai OEM sarja 27364-76. Anteron satsi on jotain 20 Euroa. Uudemmassakin rungossa on jo valmis paikka, mihin reikä tulee porata, ks kuva.
(1980 ja uudempien kiihdytyspumpun pohjassa ei ole yhdyskanava auki ja sen avaaminen/poraaminen olisikin sitten hankalampi juttu)

Yksi ongelma on ollut pumpun liian pitkä käyttö(työntö?)tanko, joka saattaa naputella ajon tärinöissä kiihdytyspumpun kalvoa ja siten polttoainetta liruu kiihdytyspumpun suuttimen kautta kaasuttimeen, joka taas saa säädöt hieman persiilleen. Kannataa tsekata ja vaikka vähän lyhentää. Ei sitten millitolkulla kuitenkaan.

Varhasimmissa kaasutinmalleissa oli kiihdytypumpun säätöruuvi. Usimmissa sitä ei ole, mutta sen reikä on edelleen vivustossa (ks aikaisempi ja alla oleva kuva). Jengat puuttuvat, mutta vipu on vaan jotain muovia, joten jenkatapilla hoituu. Ruuvilla pääsee sitten halutessaan vielä säätämään pumpun toimintaa. Etenkin jos suutin jää suureksi ja kanavat avataan, tälle säädölle saattaa olla kysyntää. Normaalisti pumppu toimii ¼ kaasuun asti.

Yksi tarkistuksen paikka, joka ei liity enää kiihdytyspumppuun, on kaasuttimen kiinnityslaipan imusarjaa kohti tulevan pinnan suoruus. Jos heittoa, niin pinnapultit veks ja plaanaten.  Tai ensiksi pinnapultit pois ja tarkistaen lasilevyllä + hienolla vesihiomapaperilla tms. pinnan suoruus. Ihan miten vaan. Vääntynyt laippa päästää luvatonta ilmaa ohi kirjanpidon ja siitä ei palotapahtuma tykkää hyvää.

Läppä-Keihin on mainettaan parempi. Oikein säädettynä ja pikku muutoksilla se pelaa varsin loistavasti vakioissa ja matalaviritteisissä koneissa. Budjettirakentajallekin se on varsin oiva vaihtoehto (kuten myös Bendix/Zenith). Eivät maksa käytettynä montaa kymppiä ja tarjontaa on.

Edit: Yks juttu vielä, kohokammion ima/ylivuoto/tuuletusletku (millä nimellä sitä kukin kutsuukin). Se pitää olla niin, että sen pää on mahdollisimman suojaisessa paikassa, sillä kohokammiossa pitää olla vakaa tieto ympäristön ilmanpaineesta. Letkun kautta kohokammioon ei saa mennä ylipainetta, esim ajoviimasta, eikä myöskään alipainetta. Häiriö tuossa heittää seokset pyllylleen ja eikä taatusti kaasutinta saa säädettyä kohdalleen. Joten tarkista. Pätee muihinkin kaasuttimiin.

[Kokkonen]

Screamin' Eagle Keihin, läppämlli, on siirretty omaksi aiheekseen

http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=2305.0

Andrews Flowmaster on sama kaasutin, sama valmistaja, eri nimi.

[Jarde1]

Mitkähän suuttimet pitäis olla vakio shovelissa? Mulla on pyörässä välialueen suuttimena 72 ja pääsuuttimena 175, kävi vain mielessä onkohan välialueen suutinta suurennettu.

[Kokkonen]

Shovelin manuaali ei ole juuri nyt käsillä, mutta kerrotko kuitenkin mikä malii ja vuosikerta Shoveli on kyseessä? Eri mallien ja vuosien suuttimissa lienee ollut eroja.

Yksi Rautiksessa käytetty orggis kokoonpano kuitenkin löytyi:

27469-80A is a Keihin butterfly carb used in 1980. The stock jets are main 160, slow 68.

Ja BT Evossa olleet läppäkeihinit:

Stock H/D Keihin butterfly carbs #60 slow jets and #165 main.

[Jarde1]

Niin eli kyseessä on vuosimalliltaan -80 FLH 80.
Eli mulla on kumpaakin suutinta suurennettu. Pyörässä on ollut imuvuotoa ja seoksia oli käännelty, niin kävi vain mielessä että suuttimiakin on voitu muutella.

[Kokkonen]

Lisää orggis suutimia, lähde tehtaan osaluettelo

- Shovel FX 1976:  pääsuutin 185, välialue 100
- Shovel FX, FXS, FL, 1977- 1978:  pääsuutin 185, välialue 88
- Shovel FX, FXS, FXEF, FXS-80, FXEF-80,  1978 - > (1980?) pääsuutin 160, välialue 72

- Rautis XLH, XLCH 1976 - E1978: välialue 100 tai 75 (päässuutin 140???)
- Rautis XLH, XLCH, E1978-> (1980?): välialue 75 (päässuutin 140???)
Tuo originaali Rautiksen pääsuuttimen koko jää epävarmaksi. Vaihtoehdot ovat välillä 130 - 165, mutta 140 on mainittu erikseen.

Nuo käsissäni olleet BT:n että Rautiksen osaluettelot ovat painettu vuonna 1980 (BT) ja 1981 (XL) joten viimeisimpien läppäkeihinten suutintiedot niistä puuttuvat.

Edit 17.6.2012, lisää kun alkuun päästiin
Tehtaan Shovel manuaali 1978 1/2 - 1984 antaa läppäkeihinille seuraavat vakiosuuttimet:
- FLH:  pääsuutin 165, valialue 70
- FX:  pääsuutin 160, välialue 72
- FXST (evo): pääsuutin 150, välialue 50 (eroaa aiemmasta amerikan foorumilta kopsatusta, liekö myöhemmissä malleissa suurentuneet?)

[mista]

Osaako joku mainita sopiiko perus keihinin kiihdytyspumpun tiiviste Andrews flowmasteriin?

[Jartza]

Ongelmia läppäkeihinin (-81) kanssa. Tyhjäkäynnillä yskii ja (välillä jopa tulta) sammuu. Kuitenkin ns laakinpeli. Ei tuu koeajosta mitään kun ei saa toimimaan.
Mitä tehty:
- Uudet imusarjan tiivisteet ja pannat ( en millään löydä imuvuotoa)
- Kaasutin pesty ultraäänipesurissa ( voisi melkein myydä uutena kaasarina)
- Kaasuntinta säädetty ylläolevien ( erittän hyvien) ohjeiden mukaan. Suuttimet nyt 70 ja 165. Ilmaruuvissa jousi ja O rengas ok. Koneen saa sammutettua ilmaruuvi kiinni, kokeiltu puoli - puolitoista kierrokseen välillä, nyt kierroksen auki.
- Bensanpintaa tutkittu ja säädelty ei vaikutusta yskimiseen, neulaventiili pitää, sekin uusi kuten muutkin tiivisteet.
-Muuta: sytytyslaieet (kärkisytkä)kaikki uusia paitsi puola. ( vanhoilla toimi yhtä hyvin😦)
- Tähän on yritetty perehtyä todenteolla ja monella tallipäivällä mutta ei vaan saa toimimaan.

[mista]

Ongelmia läppäkeihinin (-81) kanssa. Tyhjäkäynnillä yskii ja (välillä jopa tulta) sammuu. Kuitenkin ns laakinpeli. Ei tuu koeajosta mitään kun ei saa toimimaan.
Mitä tehty:
- Uudet imusarjan tiivisteet ja pannat ( en millään löydä imuvuotoa)
- Kaasutin pesty ultraäänipesurissa ( voisi melkein myydä uutena kaasarina)
- Kaasuntinta säädetty ylläolevien ( erittän hyvien) ohjeiden mukaan. Suuttimet nyt 70 ja 165. Ilmaruuvissa jousi ja O rengas ok. Koneen saa sammutettua ilmaruuvi kiinni, kokeiltu puoli - puolitoista kierrokseen välillä, nyt kierroksen auki.
- Bensanpintaa tutkittu ja säädelty ei vaikutusta yskimiseen, neulaventiili pitää, sekin uusi kuten muutkin tiivisteet.
-Muuta: sytytyslaieet (kärkisytkä)kaikki uusia paitsi puola. ( vanhoilla toimi yhtä hyvin😦)
- Tähän on yritetty perehtyä todenteolla ja monella tallipäivällä mutta ei vaan saa toimimaan.

Sen enempää lukematta ja perehtymättä kysymys. Onko sytytys säädetty oikein? Mulla oli samaa vaivaa ja oli sytytys 180ast pielessä. Toki jos sulla ajosta suoraan aljoi oireet niin sitten eri asia. Mulla alkoi rakentrlun jälkeen ja oli sytkä sujahtanu väärään merkkiin. Ampu liekkiä ja tyhjäkäynnillä yski. Ei sietäny kierroksia.

[Jartza]

Mielestäni on. Nyt kun saa käymään niin vähän enemmän kaasua kuin tyhjäkäynti niin toimii. Ajossa  toimii 50-100kmh. Heti kun laskee tyhjäkäynnille liekkiä tulee. Tää vaikuttaa niin imuvuodolta, kannet kohdistettu imusarjan remontin yhteydessä niin hyvin kun voi. Se tässä on outoa että tämä kone teki samaa mutta lievempaa yskimistä ennen koneremonttia, sen takia yritän syyllistää tota kaasaria.

[Kapteeni sika]

Venttiilitkin vissiin säädöissään....

[Make]

Miulla on sellainen tunne persiissä, että mista on oikeassa.  Täällä lätinää aiheesta:
http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=7703.0

Tokikaan Kapteenin neuvoa ei kannata jättää huomiotta.