Jatkovarren vaikutus kiristysmomenttiin

[Joksa]

Tämä siis näin, jos käytetään momenttiavainta joka mittaa momenttia hylsykaralleen(kuten käytännössä kaikki momenttiavaimet).

Adapteri+momenttiavainhan on enempi vähempi jäykkä kokonaisuus, joka pyörii pultin ympäri eikä karan. Verrataan tilanteita 0-astetta ja 180-astetta, joissa molemmissa momenttiavaimen päähän/kahvaan vaikuttaa voima F (jolla avain esimerkiksi napsahtaa tai mittari näyttää lukemaa x), niin onko pulttiin vaikuttava momentti sama molemmissa tapauksissa?

Edit: löytypä tälläinenkin laskuri http://www.cncexpo.com/TorqueAdapter.aspx

[Hemuli]

...Kuten Hemulikin toteaa, ainoa millä on merkitystä on pultin ja vääntökohdan välinen etäisyys, joka on aina yhtä kuin kiintoavaimen mitta tässä yhtälössä, momenttiavaimella vaan mittaillaankin siihen kiintoavaimeen kohdenettua voimaa...

No ei. Vaan nimenomaan lyhin suora etäisyys pultista vääntökohtaan. Jatkopalan pituuden vaikutus tähän mittaan ei siis ole vakio vaan riippuen sen kulmasta vaihtelee. Momenttiavain ei tajua kuinka monen mutkan kautta kohteeseen päästään, ainoastaan etäisyyden vetopisteestä kiristettävään pulttiin.

[Joksa]

Jos momenttiavaimen päähän kohdistuu voima 90-asteen kulmassa, niin mikä on 90-asteen jatkopalan nettovaikutus? Eli voima ja jatkopala yhdensuuntaiset.

[Hessu]

Tossa simppeli ohje. On faktaa...

[ma^ko]

Siis momenttiavain kiintoavaimella jatkettuna mittaa/rajaa siihen kiintoavaimeen kohdistuvaa voimaa. Ei siihen pulttiin/mutteriin siellä kiintoavaimen toisessa päässä. Käytettäessä monenttiavainta on vääntökohta yhdentekevä, samalla tiukkuudella se naksahtaa väännät sitten päästä, puolivälistä tai vaikka metrin jatkoputkella. Ja kun se naksahtaa niin se vääntää sitä lenkkiavainta asetetun momentin verran. Riippumatta lenkkiavaimen kulmasta.

Jos momenttia mitattaisiin vääntäen jalan tai metrin varrella ja mitataisiin varteen kohdennettua vääntövoimaa esim vetovaa'alla niin tottakai sen avaimen kulma vaikuttaisi huomattavasti. Koska se oleellisesti muuttaisi momenttivarren pituutta. Vaan tässä yhtälössä momenttivarsi on se lenkkiavain jota väännetään tietyllä momentilla. Tämä johtuu juuri ja vain siitä, ettei jatkopala ole osa vääntövartta vaan se on se vääntövarsi jota väännetään tietyllä momentilla.

[Hemuli]

... Käytettäessä monenttiavainta on vääntökohta yhdentekevä, samalla tiukkuudella se naksahtaa väännät sitten päästä, puolivälistä tai vaikka metrin jatkoputkella...

Ei muuten ole yhdentekevää, vääntökohta on sangen tarkkaan määrätty. Paitsi sitten vähän kalliimmilla avaimilla kuten Gedoren (Rahsol) Dremotec, niitä voi vääntää mistä kohtaa vaan vaikka jatkovarrella. Ohessa Gedoren selvitys aiheesta.

[ma^ko]

Mul on Bahco joka ei omaa edes omaa vartta, on ½" hylsykarainen jatkovarsi jossa momenttinäyttö, kummaa jos arvo muuttuu eri mittaisella vääntimellä. Lisäksi mulla on kaksi tai kolme ½" naksahtavaa, yks 3/8" naksahtava ja ei tasan millään niistä vaikuta kiristysmomenttiin mistä kohtaa kahvaa väännät, tarvittavaan voimaan vaikuttaa toki. Samassa asetetussa momentissa naksahtaa otekohdasta riippumatta.

Ja toimii se momenttiavain miten tahansa niin joka tapauksessa se ilmaisee hylsykaraansa kohdentuvan momentin joko naksulla tai näytöllä(viisari), jollei niin se on rikki. Eli jos sillä vääntää sitä lenkkiä, tietää millä momentilla vääntää lenkkiä, joka taasen toimii vääntövartena sille pultille, kulmista viis.

[Joksa]

kulmista viis.

Eli sun mielestä on sama, kummassa punaisessa pisteessä pultti on. Eli jos voima F on vakio, kiristyy pultti vakiokireyteen?

[ma^ko]

kulmista viis.

Eli sun mielestä on sama, kummassa punaisessa pisteessä pultti on. Eli jos voima F on vakio, kiristyy pultti vakiokireyteen?

Nope, voima F ei ole vakio, vaan momenttiavaimen ilmoittama momenti karakohtaan on vakio niin kiristysmomentti pultillakin on vakio.

[Joksa]

Nope, voima F ei ole vakio, vaan momenttiavaimen ilmoittama momenti karakohtaan on vakio niin kiristysmomentti pultillakin on vakio.

Jotta karaan vaikuttava monentti olisi vakio, pitää A:n ollessa vakio myös F:n olla vakio. Systeemi ei pyöri karan ympäri, vaan pultin.

[ma^ko]

Vääntö kohdentuu ensimmäisenä siihen karalle, se momenttiavain pyrkii pyörimään kuitenkin sen karakohdan ympäri.

[Joksa]

Vääntö kohdentuu ensimmäisenä siihen karalle, se momenttiavain pyrkii pyörimään kuitenkin sen karakohdan ympäri.

Jatkovarsi ja momenttiavain pyörii yhtenä kokonaisuutena pultin ympäri. Karassa on vain indikaattori siihen kohdistuvasta voimasta (viisari tai napsu).

[ma^ko]

Kara taas sillä voimallaan kääntää sitä lenkkiä...

[Hemuli]

On se hyvä huomata että momenttiavaimia miljoonabudjetilla kehittäneet firmat ei sittenkään tiedä mitään. Tai että kansallinen lentoyhtiökin luottaa ihan hevosmiesten tietotoimistoon. Kyllä täällä tiedetään ...

[ma^ko]

Itseasiassa tuo yhtälö käyttäytyy hassusti. Tuuppasin tuon juoruviisarillisen Bahcon kiinni ruuvipenkkiin karastaan ja väänsin sitä naksahtavalla ½" momenttiavaimella. Naksuun säädetty arvo ja juoruviisari oli samaa mieltä momentista. Lisäsin yhtälöön jatkovarren, pituus 19cm(lenkin keskeltä keskelle), lenkkiavain. Väänsin kokeeksi 2, 3 ja 5 kg asetuksilla naksulla eri kulmilla. Katsoin mihin juoru Bahcossa jää, eli paljonko momenttia välittyi noilla naksuilla.

Jos jatkovarsi on 90° sektorissa eteenpäin, siis momenttiavaimen jatkona suoraan tai max 45° jompaan kumpaan suuntaan oli momentin kasvu mittatarkkuuden rajoissa about 20%, loogista kun mittapisteen jälkeen tulee lisää momenttivartta niin momentti kasvaa mittapisteeseen asetettuun nähden. Yli 90° kulma jatkolle olisi vaatinut tukipisteen onnistuakseen ja tukipiste olisi toki sekoittanut yhtälön.

Ihmeellinen on tulos tuossa 45°-90° kulmilla, ilmeisestikin tulee kulmavoiman johdosta kummallisia tuloksia. Tilanne ei suinkaan ole se että momentti olisi toteutunut samalla 20% kasvulla tai että se olisi välittynyt asetettuna tms, vaan siitä tuli hyvin turha momenttityökalu koska naksahdus tapahtui asetetussa arvossa mutta välittynyt momentti vaelsi rankasti. 5kg asetetulla momentilla jäi juoruun mitä sattuu lukemia välillä 3-6kg, jota ei kyllä voi oikein pitää momenttiin kiristyksenä.

Ilmeisesti kasvava kulma aikaansaa sen, että iso osa väännöstä suuntautuu johonkin muualle kuin jatkokappaletta kiertävään voimaan vaan pyrkii repimään pulttia vääntökehän suuntaan tai painamaan riippuen kummalle puolen kulma on. Joka tapauksessa ainakin tarkkuus hukkuu täysin.

Kuitenkin siis väittämäni ettei kulma merkitse on luokkaa aivopieru, sujuvasti jättää huomioimatta suuntamuutokset. Kilogrammametri asteikolla 19cm jatko tuo lukuarvoihin noin 20% kasvun, hyvinkin loogista ja lenkkiavaimen välityksellä saa riittävän luotettavaa momenttia kunhan sen jatkoavaimen kulma ei ole yli 45° momenttiavaimen kulmasta.

Tämä niinkuin käytännön laboratoriotestattuna, joku voi tetenkin esittää miksi tuo alue missä jatkona toimiva lenkkiavain on yli 45° kulmassa antaa ihan mitä sattuu momentteja kohteeseen.