Deputy

[leppala]

Sehän on oikein linjakkaan näkönen!

[moporhead]

Tässä onkin mainio paikka Kerrata tämä meille aloittelijoille:

Mites jättöä suunnitellessa otettiin huomioon keulan kuormittuminen/esijännityksen säätö?
Tässähän on sattumalta just Tollen keula (eli jousivakion pitäs stemmata) ja ohjeistushan kertoo seuraavaa:

"The more rake and longer fork your bike has, the less force (kg) you should apply to depress the fork leg the said 30mm... If you’re running a relatively long fork, extended 15-20 inch and using a 50-55 degrees rake, the scale should show only 18 kg."

"Put your bike straight up, not leaning on the side stand, and on a flat surface. At this point, the weight of the bike should depress the fork somewhere around 30 mm from its top position."

Eli ton perusteella keulakulmalaskujen (lue: keulakulmalaskurin) perusteella saatuun yläputkien pituuteen lisätään ainakin se 1" ja kuormittamattomana eli pelkän rungon ja renkaitten kanssa päästetään keula taas 30mm kasaan kun etujättöä tarkistellaan?

Vai onko tästä pitkäkeulan etujousituksen säätämisestä joku muukin koulukunta tai nyrkkisääntö?

[Spöke]

Emmä tollasista kaavoista mitn. tiedä, ihan perstuntumalla mentiin ajatuksena, että noin sentin ne kehtoputket etureunasta putoavat, kun pyörilleen lasketaan. Ja aika tarkkaan sentin putoskin. Tää olikin sitten ihan isoilta pojilta kuultua tietoa, vaikutus jättöön noin 5mm:n luokkaa. Merkityksellistä? Tuskin.
Minusta enemmänkin maavaraan vaikuttava juttu. Tällasissa laskuissa on sellainen ongelma, että käytännön toteutuksessa on vaikea päästä teoreettiseen tarkkuuteen, esimerkiksi emäputken kulmassa asteen puolikkaan muutos on puolitoistametrisen keulan päässä helposti toistakymmentä milliä.  Ja tämän vuoksi runko käy pyörillään ennen emäputken lopullista hitsausta.
-Spöke-

[moporhead]

OK. Tästä prosessista aika harvoin kukaan vaan mitään kirjoittelee. Kokeilemalla eli ekan kerran jälkeen tietty homman hahmottaa vasta kunnolla, mutta esityöt haluais tehdä siks tietyllä tavalla kunnolla että osaa hommata osat oikein ja ottaa "toleranssit" paremmalle puolelle. Kopteroinnin tapauksessa ongelma tietty helppo, ottaa varmuuden vuoks hiukan pidemmät putket;) ...ja ekalla kerralla säädettävät t-palat ni on vyö ja henkselit.

[Spöke]

Nojoo, tuossa pari käytännön kuvaa, miten luvut teoriassa ja käytännössä eroavat. Tosin nythän mulla on paikoillaan nailoniset ohjauslaakerit, joissa on toleranssia, mutta alueella ollaan ja rungon saa hitsata. Toi emäputkihan tuli sorvattua hassun malliseksi pikku päissään, joten ulkopuolelta on hankala mitata sen kulmaa. Niinpä sahasin latanpätkän, jonka kiinnitin vingalla emäputken kylkeen. Tähän oli helppo kiinnittää ristilinjalaser, luotilanka olisi ajanut saman asian, mutta kun tollanen oli.



Laser piirsi viivan lattiaan, mikä tosin ei ole emäputken keskellä, vaan sen takana. (Mittauksissa huomioitava juttu) Sitten suorakulmaa pyörän akselin kautta ja mittailemaan laserviivan ja suorakulman väliä:



Huomaa tuossa emäputken kyljessä törröttävän kulmamitan lukema, 0,3 astetta muuttui kulma laitettaessa laitos jigistä pyörilleen. Tämä johtuu osin niistä em. nailonlaakereista, joissa on väljää aavistus.

Koneen painon ollessa pyörillä , tunkki on alla pitämässä vain pyörää pystyssä, on käytännön jättö suurinpiirtein 90mm.  Mutta täähän on teoriaa. Käytännön kokemuksillahan tuo chopperin jättökin määräytyy, miksei jousituksen kokoonpuristumistakin voisi uskoa käytännön kokemukseen. Joskus vaan teoria ei kohtaa käytäntöä 100%:sti, muuttujia kun on enemmän kuin vakioita. Menee differentiaalipuolen jutuiks. Aika näyttää tämäkin kohdalla, pysyykö keksintö tiellä.
-Spöke-

[Spöke]

Työkalujyrsin on varmaan arvokkain yksittäinen hankkimani työkalu. Ja jukolauta, emmää ymmärrä, miten oon ilman voinut tulla toimeen. Porakoneenkin möin jo talvella pois. Ei se hommia varsinaisesti nopeuta, mutta helpottaa. Ja tulee ehkä tehtyä tarkemmin. Otetaan esimerkkinä putkien sovittaminen toisiinsa. Paskamaista kovertamista laikoilla, perslämirkelillä ja viilalla. Ja silti lopputulos on yleensä sinnepäin. Ainakin mulla. Ja hitsaukset vetelee, kun raot ovat erisuuruisia eri puolilla. Mutta eipä hätää, otetaan yksi kappale työkalujyrsimiä, sopiva rouhintappi ja menoks:



Lopputulos näyttää tältä:



Ja vain sinä ja Bridgeport tiedätte miksi...



-Spöke-

[Spöke]

Sorvi löysi akselin sisälle kätketyn semieroottisen esineen. Ajattelin asentaa sen tuohon chopperiin 



-Spöke-

[Hemuli]

Tosta jätön muuttumisesta rullavan rungon ja valmiin pyörän välillä... Eräs pitkään Suomen pisimmäksi tituleerattu laite kävi vähän muokattavana ja hitsausten jäähdyttyä todettiin että t-kappaleissa riitti säätö passelisti 11 cm jättöön. Kaikki oli tyytyväisiä ja aurinkokin paistoi. No, fillari maalattiin ja pistettiin nippuun ja sillä jopa ajettiinkin. Kunnes koeajaja päätti uusia jättömittauksen - nyt se ei ollutkaan enää kuin neljä senttiä . Äärimmäisessä kulmassa oleva Tollen keula antoi niin paljon myöten että jättö muuttui senttitolkulla kun tekniikka ja muut osat pistettiin kiinni.

[Spöke]

Älä Hemuli pelottele....
-Spöke-

[Tuusulan T-Bone]

^Ei tossa vekottimessa oo mitään pelättävää. Jos jättö oli tekniikka paikallaan 9 senttiä, kuskin kanssa se on vielä pikkuisen vähemmän, minkä pitäisi mun kokemuksen mukaan olla melkolailla optimissaan tollaseen vekottimeen, jossa akseliväliä alkaa olla jo sopperin verran.

Jonkinlaisen haisun käytännön toteutumisesta saat myös kun tossa kohtaa laitat jonkun stongan kiinni siihen, meet istumaan oletetulle satulan paikalle ja kääntelet sitten stongaa. Jos runko elelee kovasti ja tuntuu se kääntäminen raskaalta, jotain on päin vittua.

Mitä taas tulee tohon putkien kasaanpainumiseen ja sen vaikutukseen jättöön, muuttujia on aikans paljon. Kuten herra H aivan oikein huomautti, mitä pitemmät putket ja mitä loivempi kulma, sitä vähemmän putket painuvat kasaan, mutta samalla sitä enemmän putket taipuvat, jolloin jättö pienenee. Kun jätön suunnittelee kopterissa öpaut 10 senttiin ja jättää eteen kolme senttiä enemmän maavaraa kuin taakse, kasaanpainumisen seurauksena jättö voisi lyhentyä tommosessa maltillisessa kopterissa pari senttiä ja maavara tipahtaa sentin. Ollaan alueella.

Ja se maailmanlopun rakkineen testikuski neljän sentin jätöllä olin yllättäen minä. Kerkisin sillä semmosenaan ajaa pari tonnia ennen kuin jättöä tuli Moorella tarkistusmitattua. Meni Tampereen motaria hienosti sataaviittäkymppiä!

Palatakseni aiheeseen totean, että stuukin osalta joutuu melkeen hyväksynnän myöntämään.  Pikkusen olis saanu olla lisää pituutta keulassa. Toisaalta, kuljettajan tietäen, tullee melko näyttävä yhdistelmä.  Tota on nyt hyvä lähteä pilaamaan rumilla peltiosilla ja sen sellaisella. 

[Rezi]

Viakea sanoa mihin tuo semieroottinen tötsä pyörässä menee, mutta älä ainakaan sitä sitsin keskelle pystyyn asenna

[Spöke]

Viakea sanoa mihin tuo semieroottinen tötsä pyörässä menee, mutta älä ainakaan sitä sitsin keskelle pystyyn asenna

Sittenhän kyseessä olisi täyseroottinen osa. Sekin kävi mielessä.
-Spöke-

[Spöke]

Tota on nyt hyvä lähteä pilaamaan rumilla peltiosilla ja sen sellaisella. 

Ei sellasia tule, tiedäthän, etten pidä Sportsterin tankista...
-Spöke-

[ma^ko]

Ei sellasia tule, tiedäthän, etten pidä Sportsterin tankista...

Sportyn tankissa mitään vikaa ole... sportyssä...

[Kata]

Jaiks!
Pitääkö mun ny ollla vähän jo huolissaan tosta "semi"eroottisesta lisälaitteesta mikä on mun sopperiin tulossa