Mä olen myös joskus opetellut tätä hankalamman kautta ja sen jälkeen yleensä tupannut tekemään sähköt niin, että pääosa sähköistä maadoitetaan muutaman valikoidun pisteen kautta jotka on yhdistetty toisiinsa ja myös akkuun suoraan.

Mitenkäs se on, pitäisikö maadoituspiste hakea aina mahdollisimman läheltä maadoitettavaa komponenttia (tiheä maadoitus), vai tuoda kaikki maadoitukset yhteen paikkaan (tähtimaadoitus), vai jotain siltä väliltä, kuten Santtu tuossa esittää?

[akateemista viisastelua]Tiheä maadoitus voi vähentää sähkömagneettista häiriösäteilyä...[/akateemista viisastelua]

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 18 huhtikuu 09, 19:57:18
Mitenkäs se on, pitäisikö maadoituspiste hakea aina mahdollisimman läheltä maadoitettavaa komponenttia (tiheä maadoitus), vai tuoda kaikki maadoitukset yhteen paikkaan (tähtimaadoitus), vai jotain siltä väliltä, kuten Santtu tuossa esittää?

[akateemista viisastelua]Tiheä maadoitus voi vähentää sähkömagneettista häiriösäteilyä...[/akateemista viisastelua]

Kyllähän se oikeaoppinen maadoitus tehdään yhteen ja samaan pisteeseen, eli tähtimaadoituksen tapaan. Se onko sillä näissä pallopeleissä suurta merkitystä... Enpä usko. Pääasia on kunnon maa joka laiteelle, vaikkei maadoituspisteet aivan saman mutterin alla olisikaan. Ehkä starttipuolella kun puhutaan hetkellisesti erittäin suurista virroista, maadoitus samaan pisteeseen olisi paikallaan.

Käytännössä eri puolille laitetta (on se sitten mopo, kodin jatkojohtohässäkkä tai tieteellinen instrumentti) tehtävät maadoitukset aikaansaavat maavirtoja, jotka voivat kyllä samassa "virtapiirissä" olevia herkempiä sähkölaitteita häiritä. Mutta tuskin näillä maavirroilla esim. mopon rungosta mitään emiä säteilevää antennia saa aikaiseksi. Huono maa voi kyllä korostaa itse sähkölaitteiden ympärilleen lähettämää häiriötasoa.

Eipä muuten maita vedetä ihan noin vain yhteen kun puhutaan kymmenistä kilohertseistä tai ampeereista.

Mutta jos nyt kuitenkin puhuttaisiin moottoripyöristä, niin joskus ihmettelin miksi sportsterin johtosarjassa oli neljä maapiuhaa ja ne kaikki vedetty alas yhen ruuvin alle. Siinä on kyllä se idea, että onpahan jossain tietyssä paikassa ne maapisteet eikä ripoteltu sinne sun tänne. Riittää, että muistaa kasatessa yhdestä (tai parista) paikasta ne maat ruuvata kiinni. Toinen on sitten, ettei tule mitään sellaisia ylläreitä mitä edellä on kerrottu.

Saitko Hemuli jo starttaamaan? Mä voisin kirjoittaa paksun kirjan FXR:n starttiongelmista.

Mitä tuli tehtyä:

- akun miinus paksulla kaapelilla sisempään enskakoppaan
- samasta kohtaa sisemmästä enskakopasta paksulla kaapelilla runkoon (sinne öljyfiltterin viereen)
- solenoidin toisen kiinnitysruuvin alta maadoitus omalla kaapelilla jälleen samaan kohtaan sisempään enskakoppaan

Näillä eväillä jopa shovel-FXR:n orggis Prestolite riittää pyörittämään 9,5:1 rutulla täysin rempattua konetta. Ei merkkiäkään enää entisistä jaak....saaais....kooo....star.....taaa...ta käynnistyksistä.

Tätä ennen olin edellisinä kesinä tehnyt mm. nämä:
- akku 18Ah:n geeliakku
- paksut kaapelit solkulle ja sieltä startille
- uusin startin hiilet, muutama kk sen jälkeen kokonaan uusi startti
- solenoideja meni kuin luumuja, ne lopulta hitsas kiinni ja sitä ennen hukkas virtaa

Joku viisaampi osaa varmaan laskea kanta*korkeus/2 + pii kaavoilla paremmin, mikä loppujen lopuksi
auttoi. Mun oman pähkäilyn jälkeen auttoi toi sama mitä sulla alun perin tässä ketjussa kyselit; maadoitus kuntoon. Etenkin se solenoidin maadoitus, sen ei tartte vetää omankuoren kautta maihin, vaan omalla kaapelilla samaan kohtaan mihin akun maakaapelikin tulee. Tätä ei ole orggis-systeemeissä.

t: Timppa

FXR starttaa nyt oikein mukavasti, reseptinä seuraava:

- 2 kW Ultima startti
- 35 mm2 kaapelit akulta startille, akulta runkoon ja akulta startin korvakkeeseen
- Odyssey PC545 akku
- Sähköiset puolipuristimet jotka kytketty startti releeltä lähtevään startin herätenastaan

Pyörii isokin kone kuin tyhjää vaan.

Noista vanhemmista on kokemusta -87 Electran kanssa, siinä oli vakiokokoinen motti 9.5:1 männillä ja alkuperäinen 0,8 hp startti. Hyvin se pyöritti kelissä kuin kelissä, kaapeleina 25 neliöiset.

Samassa veneessä ollaan 
1985 FLHT.
Tähän mennessä uusittu.
-All  Balls 1,4 KW startti.
-Accel solenoidi(ja se lätkä solenoidin sisällä mikä tuli startin mukana) ja starttirele.
-Varta tehoakku 260 starttivirralla,kokeiltu myös joku Odysseus.
-25 kaapelit.
-Uusi maakaapeli.
Eikä vieläkään jaksa pyörähtää ensimmäistä tahtia yli.
Eli siis huomenna ostamaan lisää kaapelia ja uusia maajohtoja tekemään solenoidille ja startille.Taidampa laitaa vielä extramaan enskakopasta runkoon.Josko sit jaksais pyörittää...

Lainaus käyttäjältä: janne63 - 06 syyskuu 09, 21:18:55...Taidampa laitaa vielä extramaan enskakopasta runkoon.Josko sit jaksais pyörittää...

Noissa kumiripusteisissa kannatta varmistaa että tekniikkapaketti ja runko on kunnolla maadoitettu toisiinsa. Huono kontakti aiheuttaa paljon ongelmia eikä pelkästään startatessa. Vakiona maadoitus on hoidettu sellaisella litteällä punoskaapelilla (rungon keskipalkista enskan taakse) jonka kontaktit tuppaavat hapettumaan aikojen saatossa.

Noniin.
Vedin akulta tulevan maan startinpultin alle sisäenskaan ja siitä samasta ylimääräisen maan kunnolla putsattuun runkoon.Vajaa 10 starttausta takana ja ainakin nyt pyörii kone kunnolla.

Tulipas laitettua omaankin pyörään lisämaadotus startin persauksesta suoraan akulle. Mielestäni startti pyörittää nyt kylmääkin konetta samaan malliin kun kesäkelillä. Muut startin ja akun narut tuli uusittua jo viime talvena.

En tiedä onko tuo ihan paras mahdollinen paikka mutta käytännössä se ainoa isompi ruuvi on Case saverin alla piilossa joten kokkeilin laittaa sen pitkän puikon päähän, ja se toimii.

Lainaus käyttäjältä: Rautahauli - 17 maaliskuu 12, 19:31:45
Tulipas laitettua omaankin pyörään lisämaadotus startin persauksesta suoraan akulle. Mielestäni startti pyörittää nyt kylmääkin konetta samaan malliin kun kesäkelillä. Muut startin ja akun narut tuli uusittua jo viime talvena.

En tiedä onko tuo ihan paras mahdollinen paikka mutta käytännössä se ainoa isompi ruuvi on Case saverin alla piilossa joten kokkeilin laittaa sen pitkän puikon päähän, ja se toimii.

No, niinkun tässä on jo tullut todettua, tämä on varmasti hyvä ratkaisu vetää akun miinus tukevalla kaapelilla suoraan sinne, missä sitä eniten tarvitaan, eli tuohon startille, on liitoksetkin samalla helposti tarkistettavissa. Semmoinen tuli mieleen, että jos runkoon menevän maadoituskaapelin laittaisi sitten tuosta samasta pisteestä startin pultilta, eikä akulta ollenkaan. Niin startin maavirta menisi suoraan akun miinuskaapelia pitkin sinne, minne pitääkin ja runkoon ja rungon ja moottorin väliin jäisi risteilemään vain latauksesta, valoista, torvista yms aiheutuvia pikkuvirtoja, ja vikatapauksessakaan ei vaijereiden pitäisi alkaa sauhuta...

EDIT: Tarkemmin ajatellen, jäähän tuossakin se mahdollisuus, jos tuo rungon ja startinpultin välinen yhteys katkeaa, että latausvirta alkaa kulkea esim. kaasuvaijerin kautta...

Eihän tuo suinkaan ole pyörän ainoa maadoituskaapeli, tässähän on ollut puhe lisämaadoituksesta startille. Kyllä se normi akusta runkoon menevä pitää olla myös.

Tuosta kaasuvaijereiden kautta maadoituksesta on kokemusta. Aikoinaan sain silloisen electraprojektin tulille, sitä siinä tallin käytävässä käyteltiin ja ihasteltiin. Jossain vaiheessa ihmettelin että mistä tuo ritisevä ääni tulee, onneksi oli tankki vielä tässä vaiheessa pois paikaltaan koska ääni paikallistui kaasuttimeen vaijerinpidikkeeseen jossa kävikin oikein iloinen kipinöinti. Olin unohtanut kumiripusteisesta koneesta moottorin ja rungon välisen maadoituksen pois ja kaikki virta kulki noiden vaijereiden kautta. Siinä oli iso vahinko lähellä...

Se mitä kautta maadoitus on hoidettu, ei omaa käytännössä mitään merkitystä laitteen toiminnalle niin kauan kunhan se maadoitus on riittävä. Sähkölaite tarvitsee vastaavan maadoituksen kuin virran syötönkin, se miten se on toteutettu on yks ja hailee, mutta yleinen moka on esmes että akulta startille on vaikka 25 tai 35mm2 kaapeli ja sitten kaikki on ihan huolella maadoitettu runkoon, mutta akulta runkoon onkin vaan joku 8mm2 piuha ja sit startille ei riitä henkeä. Eli kunhan on käytännössä vastuksetonta maadoitusta vähintään sille samalle määrälle virtaa mitä on varattu plussapuolelle niin kaikki toimii sen osalta.

Ääritapauksissa helpottaa startin toimintaa jos se on maadoitettu suoraan akkuun kuparikaapelilla teräsputken sijaan. Kokeiltu on ja todettu toimivaksi.

Joo toi on siis nimenomaan lisämaadotus. Kaikki rungon, akun ja solkun väliset narut on 25mm2:t mutta tuo kuvan lisämaa startilta akkuun on 16mm2. Kyllä siihenkin 25mm2 taipuu mutta kokeillaan nyt tuota.

Lisämaadotuksesta johtuen mahdollinen startin kiinni hirtto aiheuttaa säpinää kuljettajassa kun pitää saada kaksi maajohtoa irti, akun napaa ei saa nopeammin auki koska sitä ei oikein avaa kun akku on paikallaan. Tästä syystä työn alla on katkaisija joka tulee solenoidin ja startin väliin kuvassa näkyvän releen takapuolelle runkoputkeen kiinni. Sen pitäisi kestää 1000A/10s.

(2 kertaa hirttänyt tartti kii, tosin molemmissa tappauksissa akku on ollut lataamatta ja pyörää on tarttailtu, eli tod näk matalan jännitteen piikkiin menee mutta tää tulee ihan varoiksi vastaavan varalle)