TIG volfram puikkojen värit ja vähän muutakin TIG-hitsauksesta

[Rezi]

Yritin löytää taulukkoa, josta näkee minkä värisiä volfram-puikkoja pitää käyttää millekin metallille. En löytänyt. Mun tasavirta TIG:llä hitsataan rautaa ja rosteria. Pari peruskysymystä pitäisi selvittää, kun homma ei tunnu oikein onnistuvan:

Minkä väriset puikot pitää olla?

Mitä merkitystä puikon paksuudella on hitsaamiseen?


Edit Hemuli: Muutin otsikkoa vähän kuvaavammaksi kun juttu lähti rönsyilemään.

[Hemuli]

Googleen hakusanoiksi "tig elektrodit" niin löytyy useampikin sivu aiheesta. Musta/rosterihommiin tasavirtakoneella olen käyttänyt harmaata, myös punaista näkyy. Alumiinin hitsaamiseen vaihtovirralla sitten vihreä.

Elektrodin paksuus korreloi suoraan hitsattavan materiaalin vahvuuteen. Ohut pelti, ohut elektrodi. Menee muuten hyttysen tappamiseksi norsupyssyllä, jööti volsu on vaikeampi saada syttymään pienillä virroilla.

Muutenkin kannattaa elektrodin pää terottaa nauhahiomakoneessa ennen hitsaamaan ryhtymistä, teroitus pitää tehdä elektrodin suuntaisesti - mielellään vieläpä niin että elektrodia ei pyöritetä nauhaa vasten vaan se nostetaan aina välillä irti ja käännetään.

[Smokie]

No öh.. Useimmat ammattilaiset kumminkin teroittaa elektrodia millä tahansa mikä lähinnä on niin onkohan sillä väliä. Tärkeintä mahtaa olla notta kärki on puhdas ja kulmaa on. GERN nauhahiomakone mahtaa olla TIg hitsarin paras kaveri, se on niin voimaton paska ettei se kelpaa mihinkään muuhun kuin elektrodin teroittamiseen. Ja jos toises pääs sattuu olemaan kivi niin sillä voi teroittaa poran teriä kun ei silläkään päällä voi mitään oikeita töitä tehdä Gern on parsa!

[Spöke]

1,6 punaisella sulatellaan täällä mustaa ja kirkasta. Ja vihreällä alsaa.
-Spöke-

[Hemuli]

No, mulla on aikaa hifistellä noitten elektrodien kanssa ...

Joskus vaan luin ton jutun kirjasta jonka joku pienlentokoneenrunkoja hitsaava kaveri oli kirjoittanut. Samasta kirjasta opin ehkä tähän astisen elämäni tärkeimmän asian tig-hitsauksesta. Kyllähän mä tiesin että puhdasta pitää olla, mutta tää heppu sanoi että senkin jälkeen kun kaikki ruoste ja irtopaska on poissa pitää kaikki pinnat pyyhkiä puhtaalla asetoniin kostutetulla rätillä. Ja kun pinnat on pyyhitty niin sitten vielä hitsauslangat samalla rätillä. Voin sanoa että ei ole ikinä tullut niin helpolla bensatankista tiivistä. Samasta kirjasta opin myös jälkikaasun merkityksen, kun valokaari sammuu niin saumaan pitää päästää vielä 3-5 sekuntia kaasua - tulee siitä lopetuspisteestäkin tiivis.

Joskus lukeminen on ihan hyödyllistä .

[Juvakka]

2.4 punainen käytössä työmaalla (jos tää lamautus loppuu)

[Hemuli]

Tosta paksuudesta piti sanoa että peltihommissa käytän 1,6 mm volsua, runkohommiin pitäis olla kolmepistekakkosta mutta aina ei jaksa vaihtaa rojuja polttimeen - seurauksena elektrodin sulaminen silmissä... Kyllä ohuemmallakin polttaa paksua rautaa mutta ottaa aikaa ja hermoja - tässä tapauksessa koolla on väliä .

[Monki]

Se harmaa elektrodi on siitä hyvä, että käy mustalle, kirkkaalle sekä myöskin alumiinille.
Ja 2.4 vahvuus siitä hyvä että pärjäilee millistä ylöspäin kun vaan muistaa pitää terävänä..
Tankkiin voi jo sitte vaihtaa 1,6 elektrodin, jos viittii..

[erakko]

^ totta. Punainen ei käy kun tasavirralle.

[Monki]

Nii ja sen verran vielä että kaasulinssi ei mee polttimessa hukkaan. Kärsii pitää elektrodia jopa parikyt milliä pitkällä, helpottaa aika paljon esim. rungon hitsauksessa ahtaissa väleissä.

[Hemuli]

Kerropa lisää - miten kaasulinssi toimii että siitä on noin paljon hyötyä. Normaalistihan käytetään niin isoa kaasusuutinta kuin kohteessa on mahdollista, kun pitää mennä ahtaampaan rakoon niin vaihdetaan pienempi suutin jolloin etäisyys hitsauskohteesta pitää pitää pienempänä.

Tota oon monesti kironnut, jos siihen on noinkin helppo ratkaisu niin aina parempi.

[Monki]

Toimii niin että kun normaalisti kaasusuuttimen päästä kaasu rupeaa leviämään alueele(oli suuttimen koko mikätahansa), niin kaasulinssin rakenne ohjaa paremmin kaasun eteenpäin kohti kaukanakin törröttävää elektrodin kärkeä. En osaa ton paremmin teoriassa kertoa, mutta asia on vain näin. Kannattaa kokeilla ja ihastua 
Ja toki linssi saa olla aina kiinni vaikka elektrodi on sisempänäkin.

[Hemuli]

Ok, linssi ilmeisesti ihan standardikierteellä eli sopii mihin tahansa polttimeen? Vaatii vaan omat kaasusuuttimensa?

[Smokie]

Jos näissä asioissa haluaa ruveta syvälliseksi kantsii surffailla Overdrive foorumille ja tehdä aihe, sinne paahtaa El Borrachitos pätemään. Tig hitsaamien on helppoa = kahvaan verkko = hajottaa kaasun purkautumaan tasaisesti. Linssi on ilmeisesti kaasukupu: pienemmällä voi pitää pienempää kaasun virtausta = säästää, isommalla hapettuu vähemmän mutta virtaus pitää olla isompi = kaasupullo on hetikohta tyhjä = annat rahaa kreikaan yms. 1,6mm elektrodi on hyvä ohutpeltihommiin paitsi että 3,2mm elektrodi on hyvä 400AC hommiin minikolvissa kunhan kahva on tarpeeksi laadukas. Kaikki nämä on niin hirveän suhteellista. Mulla on suurimmat elekrtodit 4,0 millisiä ja nekin sulaa kun oikein pippeli pystyssä ajelee mutta mun kolvin jäähdytys onkin paska, hädintuskin lorisee samoin kuin mannekenpis, vissiin vähän hiljempaakin ja kyllähän kyrsii. No pystyn onneksi elämään näinkin.

[Hemuli]

Nii ja sen verran vielä että kaasulinssi ei mee polttimessa hukkaan. Kärsii pitää elektrodia jopa parikyt milliä pitkällä, helpottaa aika paljon esim. rungon hitsauksessa ahtaissa väleissä.

Sen verran tuohon sisälukuselvennystä että nyt siis puhutaan kaasusuuttimen ja elektrodin välisestä, ei elektrodin ja hitsattavan kappaleen etäisyydestä. Senhän pitää aina olla vakio, valokaari ei pysy muuten terävänä. Helkkarin hyvä keksintö kyllä, vaatisi aika ison kaasusuuttimen jos haluaisi pitää elektrodia noin pitkällä.