Olin menossa tekemään chopper- ja jarrutestejä niin onneksi oli sen takia kunnon ajovermeet - umpikypärä ja ajotakissa suojat kyynär- ja olkapäissä. Nimittäin huomasin vasta eilen että oli rotsin hiha sen näköinen että t-paidalla olis voinu tehdä kipeetä. Ja kyllä kypärässäkin oli toisella ohimolla pienet raapiutumisjäljet eli pitkin pituuttaan sitä on menty.

Hyvä ettei äijälle käynyt pahemmin (Ja likainen paskiainenkin pienillä vaurioilla)
Onni että oli noi ajokamat.

Veemäisiä hommia, hyvä kuitenkin että ajokausi jatkuu. Pari kertaa Vihdintiellä ja kertaallen Ruotsissa meinannut auto kiilata tieltä, näistä jokaisessa ollut eukko autokuskina - tuuria tai ei... Tilanteet tulee niin nopeesti että ehdi edes monottaa auton kylkeen ennenkuin jo osuu.

Voi vitura.. Timo kävi tässä ja juteltiin sen kanssa ja se kysäs, että oonko lukenu sun projektias, että oli käyny huonosti ja nyt vasta pääsin koneelle. Hemmetti, että pitikin käydä noin. Onneksi ei vakavampaa vammaa itelles tullu niin pääsee pistää pyörää kuntoon. Ei sulla tuossa kauaa nokka tuhise vaikka varmaan harmittaakin hemmetisti.

Ei muuta kun nopsaan kuntoon ja Ruotsiin. Herättää vaan vielä enemmän kunniotusta.

Eihän ton niputtamisessa kauaa mene kun ainoa ajoa estävä vika on toi vaihdepoljin. Tai siis jos laatikosta ei ole mennyt mitään rikki, sitähän ei tiedä ennen kuin avaa. Tässä vaan edelleen odotellaan vakuutusyhtiön yhteydenottoa, eilen viimeksi soittelin sinne ja lupasivat tulla katsomaan. Ei vaan arvaa mitään korjata ennen kuin on vahingot arvioitu.

Jahas, sitten neuvottelemaan vakuutustarkastajan kanssa - pitäkäähän peukkuja pystyssä...

? ? ?

Toivottavasti osaavat arvostaa. Noista on kuultu aina niin negatiivissävyisiä tarinoita..

Tarkastaja kävi, ihan asiallinen ukko. Katseli ja kuvasi vaurioituneet kohdat ja sovittiin että otan lootan auki ja katsotaan mitä sieltä löytyy. No, eihä sieltä löytynyt kuin se mitä odotin - paikaltaan pompannut vaihteensiirtäjä. Kymmenen tuntia ilmoitin arvioajaksi suoritukselle ja se kelpasi herralle.

Jalat alkaa olemaan aika komeat, turvotus lähti tänään laskeutumaan alaspäin. Nyt on nilkat kuin muumipeikolla ...

on se vaan jumankauta onni ettei ukko rikkonut luitaan . Mielenkiinnosta vaan Samu, mikä vakuutusyhtiö on ?
sieltä se imusuonisto vie soluvälitilasta turvotus-liemet mennessään
-Timo-

Pohjolahan se, ja tarkastajan sukunimi sama kuin Jyväskylän eteläpuolisella pitäjällä...

Kysy jos ne jotenki pystyy jättää ton turvotuksen. Ois tukeva potkia rautaporsteria käymään! Ja muutenki tyylikästä beachilla.

Pikaista paranemista jalalle, ja bastardolle myös! Onneksi ei käynyt pahemmin..

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 toukokuu 12, 10:20:41
Kysy jos ne jotenki pystyy jättää ton turvotuksen. Ois tukeva potkia rautaporsteria käymään! Ja muutenki tyylikästä beachilla.

Niin, eikös tuo jalka näytä jotakuinkin keskiverto amerikkalaisen jalalta? Sulautuisit paremmin joukkoon kesäturneella 

Ei vaines, hyvä että ukko ja pyörä selvisivät kohtuu pienillä vammoilla.

Koipi "melkein" terve, huomenna kesän ensimmäinen pidempi reissu Joutsaan - saas nähä miten kestää.

Tänään kävi mielessä josko katsois rautiksen tönäreiden säädöt, niihin kun ei ole tullut kajottua toissa kevään jälkeen. Ihan hyvinhän noi oli pysyneet säädöissään mutta näinköhän löysin samalla syyn minkä takia takapytty on polttanut öljyä enemmän kuin paraskin Oilon . Nimittäin takapytyn pakoventtiilin tönärin suojaputken tiivisteet oli pursuneet sisäänpäin niin että öljy tuskin on kulkenut putkea alaspäin vaan kaikki poisto on ollut sen pienen sylinterin seinämälle menevän kanavan varassa.



Kuvassa vasemmalla kantta vasten ollut ylätiiviste, tuosta on jo rapsittu pois pahimmat pärskeet. Pistin ko. tönäriputkeen joka saumaan sellaiset paljon parjatut siniset silikonitiivisteet, ainakaan vielä ei vuoda. Putki savutti vielä kymmenen kilometrin jälkeen mutta se voi olla vaimentimeen kertynyttä vanhaa öljyä. Nimittäin kotipihaan päästyäni ei putkesta juuri katkua tullut.