Uutiset:

Onko tiedossa hyviä bileitä? Linkitä ne kalenteriimme!

Main Menu

Venttiilit ja nokka for dummies

Aloittaja Tuusulan T-Bone, 27 tammikuu 11, 20:54:21

« edellinen - seuraava »

Tuusulan T-Bone

Täällä on varmaan moni, jotka on tällaisia laskenu ja mittaillu, joten kysytäänpä.

Kun vaihdetaan nokka, jossa nosto ja ajoitukset muuttuvat, niin miten mitataan/lasketaan:

1. Ettei venttiili hakkaa mäntään, ja

2. Etteivät venttiilit hakkaa toisiinsa.

Jos tulos on ns. negatiivinen, mitä sitten tehdään? Koneistetaan seetiä syvemmäksi? Koneistetaan mäntään isommat kolot venttiileille? Pannaan kuus kansipahvia päällekkäin?

Oon lueskellu monenlaista aiheeseen liittyvää, miettiny ja mittaillu, mutta ihan kaikki ei oo auennu, joten jos joku jaksaa vääntää rautalankamallin, tarjoan tavattaessa kaljat. :)
Long John Stroker

Alf

Itte oon pelannu muovailuvahan kanssa.
Ekaks toi valve to valve clearance, nokan valmistaja antaa TDC lift arvon (molemmat venat auki overlap vaiheessa kun imu avautuu ja pako menossa kiinni.) Kun kansi purettuna, tökätään venat reikiin ja "liimataan" ne muovailuvahan avulla tohon arvoon. Mitataan venttiilien väli rakotulkilla. Min. 1.5mm hyvä. Jos vähemmän niin lautasista voi viistää/pyöristää. Viimeisenä lähtisin venoja upottamaan.
Tämä taitaa olla ongelmana Shovelissa ja vanhemmissa kun ylikokovenat. Evoissa venttiilit pystymmässä.
Sit toi valve to piston clearance, mäntiin sitä muovailuvahaa koloihin ja kansi kiinni ja tietysti tönärit. Pyöritetään konetta. Otetaan romut irti ja katotaan miten lähellä kävi. Jos epäilyttää niin tavaraa männistä pois tai paksumpaa kansipahvia.
Näin minä, asiantuntijat tekee homman varmaan eritavalla ja paremmin...

Kiiski

Alfin metodit on hyvät ja toi muovailuvaha melkein  paras Shoveliin, ellei ole avattavia venakoppia mistä näkis keinuvivut. Mä olen kattonut moottoreista missä voi tuijottaa keinuvipuja sillä tavalla että käytän tosi löysää jousta venttiilinjousen tilalla. Säädän tönärin nollille ja pyöritän konetta tosi hitaasti ja maiskutan napsahtaako, jos ei laitan rakotulkin venttiilin ja keinuvivun väliin ja sitä rataa jatkan kunnes vena hivottaa mäntään. Siinä sit vastaus paljon on pelivaraa. Tdc noston voi töllää kansi pöydällä. Sit jos on pakko kairaa seetiä, muista shimmaa jousipaineet ja muutenkin.

Minkä nokan meinaat laittaa asteet/nosto?

Tuusulan T-Bone

En oo laittamassa mitään yyberliftiä mihinkään, mutta jotain kumminkin. Oon sen verran näistä hommista oppinu, että mittaa, mittaa ja mittaa...

Kiitoksia vinkeistä!
Long John Stroker

Tuusulan T-Bone

Jäi Kiisken kvestzön huomiotta, joten vastaus: ajatuksena olis sovittaa Woodin W6 nokka sekä evoon että shoveliin (shovelissa WS6). TDC nostot .189 ja .178, maksiminosto .510.

Pähkintää: TDC noston voi tsekkaa kansi pöydällä, vaikka sillä muovailuvahalla (meen rosvoamaan lasten leluja). Toisaalta männän lakikorkeuden ja venojen kolot voi yrittää mitata, kun kansi on irti. Kun tiedossa on kansipahvin paksuus, pitäisi tästä syntyä valve to piston clearance at TDC. Eikös juu? Mikähän olisi hyvä toleranssi?

Valve to valve clearancen vois vissiin arvioida sillainkin, että muovailuvahaa venttiilit siihen nostoon, jossa niiden välille jää minimitoleranssi (käytetään 1,5 mm, jostain luin myös 0,06" = 1,524 mm). Tässä kohtaa voi sitten mitata maksiminoston, joka on mahdollinen ilman metallin poistamista jostain ja valita nokan sen mukaan.
Long John Stroker

Hemuli

Kyllä se kansi kannattaa kasata mäntä-venttiilivälyksen mittaamiseksi. Ja mielellään vielä vanhoilla tiivisteillä että tulee senkin painuma mukaan laskuihin ilman että vetää kantta momenttiin. Tuolla tavalla osat erikseen mittaamalla on turhan monta virheen mahdollisuutta. Ja mittaamalla et saa selville muuta kuin männän ja venttiilin pystysuuntaisen välyksen - monesti männässä olevasta upotuksesta pitääkin ottaa sivuista tavaraa pois kun venttililautasen reuna tapaa liian läheltä.

Tosituunarit mittaa ton venttiilien TDC-välyksenkin kansi paikallaan että saadaan todellinen lukema. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, saattaa nokissa olla huomattavasti heittoa jolloin ne tehtaan ilmoittamat lukemat ei enää pidäkään paikkaansa. Mittaus onnistuu tulpanreiästä sopivan paksuisella rautalangalla.

Tossahan tuli sitten T-Bonelle yksi työkalu lisää ostettavaksi - jousipainemittari. Osta sitten oikein hyvä niin mä lainaan sitä ;D... Halvin versio oli kun näin kuinka joku oli mitannut jousia henkilövaa'alla...
Sportsters rule - blowing away big twins since 1957

Tuusulan T-Bone

Hehhehee, arvaa kuinka monta muuta hienoa, upeaa, mielenkiintoista, kätevää, hyödyllistä mutta kallista työkalua mä oon jo löytäny... ::)

Muuten, tekeekö sellasilla pienillä jousipainemittareilla mitn? Siis semmosilla, jotka toimii vaikka ruustukissa? Ei olis ihan hirveän kalliita, seuraava kehitysversio onkin jo sitten montasataa. >:(
Long John Stroker

Kiiski

Parempi se on kuin mitään ja hyvin sillä vertailee jousipaineita keskenään, vaikka lukemat ei ihan järjellisiä olisikaan.

Tuusulan T-Bone

Jatketaanpa tästä. Kumpi ompi parempi: nokka, jossa paljon nostoa, vai keinuvivut isommalla vippasuhteella? Miksi?

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.

Muoksis: siis rullavipathan on sinänsä paremmat kuin laahaavat noilla venakulmilla, mutta missä se nosto on viisainta tehdä?
Long John Stroker

nicnac

Jos en nyt ihan hakoteillä ole niin sellainen käsitys mulla on nuosta keinuvivuista, että isompi vippasuhde ei olisi toivottavaa, koska venttiilin auetessa venttiili kohtaa suuria kiihtyvyyksiä ja rasittaa siten venttiilikoneistoa kun venttiili voi käydä välistä vipasta irti. Niinkuin olisin joskus tälläistä lukenut ::)

Tuusulan T-Bone

Niin että inertia jatkaisi venan liikettä mäntään päin vielä nokan maksiminoston jälkeenkin? En tiiä, mutta haiskahtaa siltä, että tällöin olis jousivakiot vähän pielessä.
Long John Stroker

ma^ko

Noston suhteen kannattaa myös huomioida venttiilin halkaisija, kun lasketaan venttiiliseetin aukon pinta-ala niin voidaan myös laskea paljonko venttulaa tarvitsee avata jotta saadaan sama vapaa pinta-ala avautuman muodossa(lasketaan sylinteripinta-alana) ja kun on koko venttiilipannun pinta-ala saavutettu toteutuvana nostona(siis viippasuhde huomioiden) niin sen yli menevä nosto on täysin turhaa ja tuo vain rasitetta venttiilikoneistolle. Jos halutun ajoituksen nokalla on käytettyihin venttiileihin nähden turhan paljon nostyoa(usein on) niin osaavassa koneistamossa voi tasata nokan profiilia hieman matalammalle nostolle samalla kokonaisajoituksella.
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Miikka

Motskarin rakentaminen alkaa olemaan aikamoista "rakettitiedettä" nykyään... ;D Tämän takia ei oma projektnii varmaankaan ole edennyt juurikaan, hienoja osia vaan kertynyt hyllyyn. Täytyy varmaankin lähteä kaivamaam vanhat fysiikan kirjat esiin kätköistä jos sitten saisi jotain tehtyä... :D

ma^ko

No tuo tarvittavan tai siis maksimissaan hyödynnettävän noston laskeminen on kaikissa nelitahtimoottorin virittämistä käsittelevissä lähteissä about vuodelta nuijasota ja autopuolen perusammikses ajoneuvosähkärillekin perusjakson aikana moiset opetettiin jo 30+v sitten. Et tuskin rakettitiedettä tai erityisen nykyään. Lisänosto on vaan aina rasite venttulakoneikolle ja ei siit ovest yhtään enempää tavaraa mahdu riittukatta onko se täysin auki vai nostettu pois...
Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, voi ihminen korjata.

Tuusulan T-Bone

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 26 helmikuu 11, 11:40:35
Noston suhteen kannattaa myös huomioida venttiilin halkaisija, kun lasketaan venttiiliseetin aukon pinta-ala niin voidaan myös laskea paljonko venttulaa tarvitsee avata jotta saadaan sama vapaa pinta-ala avautuman muodossa(lasketaan sylinteripinta-alana) ja kun on koko venttiilipannun pinta-ala saavutettu toteutuvana nostona(siis viippasuhde huomioiden) niin sen yli menevä nosto on täysin turhaa ja tuo vain rasitetta venttiilikoneistolle. Jos halutun ajoituksen nokalla on käytettyihin venttiileihin nähden turhan paljon nostyoa(usein on) niin osaavassa koneistamossa voi tasata nokan profiilia hieman matalammalle nostolle samalla kokonaisajoituksella.

Jaha. Enpä asiasta paljoakaan ymmärrä, mut sen tiedän, että nykyajan nokkakurkot tuppaavat käyttämään isohkoja nostoja yhdistettynä "maltillisempiin" aukioloihin. Kuten esimerkiksi herra Wood. Ajatuksena kaiketi on jotain sen suuntaista, että saapi pienemmillä rundeilla enemmän täyttöä vähemmällä aukiololla, mistä seuraa pikkuisen paremmin katukäyttöön soveltuva vääntöalue.

Virtaukseen vaikuttaa kyllä muukin kuin seetireiän pinta-ala.
Long John Stroker