Finnbikers

Täällä on varmaan moni, jotka on tällaisia laskenu ja mittaillu, joten kysytäänpä.

Kun vaihdetaan nokka, jossa nosto ja ajoitukset muuttuvat, niin miten mitataan/lasketaan:

1. Ettei venttiili hakkaa mäntään, ja

2. Etteivät venttiilit hakkaa toisiinsa.

Jos tulos on ns. negatiivinen, mitä sitten tehdään? Koneistetaan seetiä syvemmäksi? Koneistetaan mäntään isommat kolot venttiileille? Pannaan kuus kansipahvia päällekkäin?

Oon lueskellu monenlaista aiheeseen liittyvää, miettiny ja mittaillu, mutta ihan kaikki ei oo auennu, joten jos joku jaksaa vääntää rautalankamallin, tarjoan tavattaessa kaljat. :)

Itte oon pelannu muovailuvahan kanssa.
Ekaks toi valve to valve clearance, nokan valmistaja antaa TDC lift arvon (molemmat venat auki overlap vaiheessa kun imu avautuu ja pako menossa kiinni.) Kun kansi purettuna, tökätään venat reikiin ja "liimataan" ne muovailuvahan avulla tohon arvoon. Mitataan venttiilien väli rakotulkilla. Min. 1.5mm hyvä. Jos vähemmän niin lautasista voi viistää/pyöristää. Viimeisenä lähtisin venoja upottamaan.
Tämä taitaa olla ongelmana Shovelissa ja vanhemmissa kun ylikokovenat. Evoissa venttiilit pystymmässä.
Sit toi valve to piston clearance, mäntiin sitä muovailuvahaa koloihin ja kansi kiinni ja tietysti tönärit. Pyöritetään konetta. Otetaan romut irti ja katotaan miten lähellä kävi. Jos epäilyttää niin tavaraa männistä pois tai paksumpaa kansipahvia.
Näin minä, asiantuntijat tekee homman varmaan eritavalla ja paremmin...

Alfin metodit on hyvät ja toi muovailuvaha melkein  paras Shoveliin, ellei ole avattavia venakoppia mistä näkis keinuvivut. Mä olen kattonut moottoreista missä voi tuijottaa keinuvipuja sillä tavalla että käytän tosi löysää jousta venttiilinjousen tilalla. Säädän tönärin nollille ja pyöritän konetta tosi hitaasti ja maiskutan napsahtaako, jos ei laitan rakotulkin venttiilin ja keinuvivun väliin ja sitä rataa jatkan kunnes vena hivottaa mäntään. Siinä sit vastaus paljon on pelivaraa. Tdc noston voi töllää kansi pöydällä. Sit jos on pakko kairaa seetiä, muista shimmaa jousipaineet ja muutenkin.

Minkä nokan meinaat laittaa asteet/nosto?

En oo laittamassa mitään yyberliftiä mihinkään, mutta jotain kumminkin. Oon sen verran näistä hommista oppinu, että mittaa, mittaa ja mittaa...

Kiitoksia vinkeistä!

Jäi Kiisken kvestzön huomiotta, joten vastaus: ajatuksena olis sovittaa Woodin W6 nokka sekä evoon että shoveliin (shovelissa WS6). TDC nostot .189 ja .178, maksiminosto .510.

Pähkintää: TDC noston voi tsekkaa kansi pöydällä, vaikka sillä muovailuvahalla (meen rosvoamaan lasten leluja). Toisaalta männän lakikorkeuden ja venojen kolot voi yrittää mitata, kun kansi on irti. Kun tiedossa on kansipahvin paksuus, pitäisi tästä syntyä valve to piston clearance at TDC. Eikös juu? Mikähän olisi hyvä toleranssi?

Valve to valve clearancen vois vissiin arvioida sillainkin, että muovailuvahaa venttiilit siihen nostoon, jossa niiden välille jää minimitoleranssi (käytetään 1,5 mm, jostain luin myös 0,06" = 1,524 mm). Tässä kohtaa voi sitten mitata maksiminoston, joka on mahdollinen ilman metallin poistamista jostain ja valita nokan sen mukaan.

Kyllä se kansi kannattaa kasata mäntä-venttiilivälyksen mittaamiseksi. Ja mielellään vielä vanhoilla tiivisteillä että tulee senkin painuma mukaan laskuihin ilman että vetää kantta momenttiin. Tuolla tavalla osat erikseen mittaamalla on turhan monta virheen mahdollisuutta. Ja mittaamalla et saa selville muuta kuin männän ja venttiilin pystysuuntaisen välyksen - monesti männässä olevasta upotuksesta pitääkin ottaa sivuista tavaraa pois kun venttililautasen reuna tapaa liian läheltä.

Tosituunarit mittaa ton venttiilien TDC-välyksenkin kansi paikallaan että saadaan todellinen lukema. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, saattaa nokissa olla huomattavasti heittoa jolloin ne tehtaan ilmoittamat lukemat ei enää pidäkään paikkaansa. Mittaus onnistuu tulpanreiästä sopivan paksuisella rautalangalla.

Tossahan tuli sitten T-Bonelle yksi työkalu lisää ostettavaksi - jousipainemittari. Osta sitten oikein hyvä niin mä lainaan sitä ;D... Halvin versio oli kun näin kuinka joku oli mitannut jousia henkilövaa'alla...

Hehhehee, arvaa kuinka monta muuta hienoa, upeaa, mielenkiintoista, kätevää, hyödyllistä mutta kallista työkalua mä oon jo löytäny... ::)

Muuten, tekeekö sellasilla pienillä jousipainemittareilla mitn? Siis semmosilla, jotka toimii vaikka ruustukissa? Ei olis ihan hirveän kalliita, seuraava kehitysversio onkin jo sitten montasataa. >:(

Parempi se on kuin mitään ja hyvin sillä vertailee jousipaineita keskenään, vaikka lukemat ei ihan järjellisiä olisikaan.

Jatketaanpa tästä. Kumpi ompi parempi: nokka, jossa paljon nostoa, vai keinuvivut isommalla vippasuhteella? Miksi?

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.

Muoksis: siis rullavipathan on sinänsä paremmat kuin laahaavat noilla venakulmilla, mutta missä se nosto on viisainta tehdä?

Jos en nyt ihan hakoteillä ole niin sellainen käsitys mulla on nuosta keinuvivuista, että isompi vippasuhde ei olisi toivottavaa, koska venttiilin auetessa venttiili kohtaa suuria kiihtyvyyksiä ja rasittaa siten venttiilikoneistoa kun venttiili voi käydä välistä vipasta irti. Niinkuin olisin joskus tälläistä lukenut ::)

Niin että inertia jatkaisi venan liikettä mäntään päin vielä nokan maksiminoston jälkeenkin? En tiiä, mutta haiskahtaa siltä, että tällöin olis jousivakiot vähän pielessä.

Noston suhteen kannattaa myös huomioida venttiilin halkaisija, kun lasketaan venttiiliseetin aukon pinta-ala niin voidaan myös laskea paljonko venttulaa tarvitsee avata jotta saadaan sama vapaa pinta-ala avautuman muodossa(lasketaan sylinteripinta-alana) ja kun on koko venttiilipannun pinta-ala saavutettu toteutuvana nostona(siis viippasuhde huomioiden) niin sen yli menevä nosto on täysin turhaa ja tuo vain rasitetta venttiilikoneistolle. Jos halutun ajoituksen nokalla on käytettyihin venttiileihin nähden turhan paljon nostyoa(usein on) niin osaavassa koneistamossa voi tasata nokan profiilia hieman matalammalle nostolle samalla kokonaisajoituksella.

Motskarin rakentaminen alkaa olemaan aikamoista "rakettitiedettä" nykyään... ;D Tämän takia ei oma projektnii varmaankaan ole edennyt juurikaan, hienoja osia vaan kertynyt hyllyyn. Täytyy varmaankin lähteä kaivamaam vanhat fysiikan kirjat esiin kätköistä jos sitten saisi jotain tehtyä... :D

No tuo tarvittavan tai siis maksimissaan hyödynnettävän noston laskeminen on kaikissa nelitahtimoottorin virittämistä käsittelevissä lähteissä about vuodelta nuijasota ja autopuolen perusammikses ajoneuvosähkärillekin perusjakson aikana moiset opetettiin jo 30+v sitten. Et tuskin rakettitiedettä tai erityisen nykyään. Lisänosto on vaan aina rasite venttulakoneikolle ja ei siit ovest yhtään enempää tavaraa mahdu riittukatta onko se täysin auki vai nostettu pois...

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 26 helmikuu 11, 11:40:35
Noston suhteen kannattaa myös huomioida venttiilin halkaisija, kun lasketaan venttiiliseetin aukon pinta-ala niin voidaan myös laskea paljonko venttulaa tarvitsee avata jotta saadaan sama vapaa pinta-ala avautuman muodossa(lasketaan sylinteripinta-alana) ja kun on koko venttiilipannun pinta-ala saavutettu toteutuvana nostona(siis viippasuhde huomioiden) niin sen yli menevä nosto on täysin turhaa ja tuo vain rasitetta venttiilikoneistolle. Jos halutun ajoituksen nokalla on käytettyihin venttiileihin nähden turhan paljon nostyoa(usein on) niin osaavassa koneistamossa voi tasata nokan profiilia hieman matalammalle nostolle samalla kokonaisajoituksella.

Jaha. Enpä asiasta paljoakaan ymmärrä, mut sen tiedän, että nykyajan nokkakurkot tuppaavat käyttämään isohkoja nostoja yhdistettynä "maltillisempiin" aukioloihin. Kuten esimerkiksi herra Wood. Ajatuksena kaiketi on jotain sen suuntaista, että saapi pienemmillä rundeilla enemmän täyttöä vähemmällä aukiololla, mistä seuraa pikkuisen paremmin katukäyttöön soveltuva vääntöalue.

Virtaukseen vaikuttaa kyllä muukin kuin seetireiän pinta-ala.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 12:19:49
Virtaukseen vaikuttaa kyllä muukin kuin seetireiän pinta-ala.

Vaikuttaa toki, mutta jos avautuma on jo suurempi kuin lautasen kokonaispinta-ala niin lisänostosta ei ole hyötyä. Toki niitä erittäin runsasnostoisia neniä on aina ollut ja en tarkoittanutkaan että normaaleilla katunokilla tähän useinkaan törmättäisiin, onpahan vain yksi huomioitava suurre konetta tehdessä. Jos nokka on niin "mieto" että toimii vakioilla venttiilijousilla/lautasilla/ohjureilla niin harvoin on kovasti turhaa nostoa. Siinä vaiheessa kun nokka ryhtyy vaatimaan ohjurin yläpään lyhennystä, triplattuja jousia ja ohuita jousilautasia on syytä laskea onko mokoma nosto edes mitenkään hyödynnettävissä. Mul oli pannarissa esmes ihan katunokka jonka kanssa joutui pohtimaan jotta mitä tehdä, toinen nokka vai lyhentää ohjureita... no lyhensin ohjureita ja isonsin venttiilit maksimiin jotta kaiken noston sai hyödynnettyä. Oliko järkeä on toinen juttu.

Jumalauta kun on helppoa! Ei voi muuta kun ihmetellä.

Mun mielestä aihe on aivan liian monimutkainen edes yrittää selittää täällä netissä. Joka jutussa on hyvät ja huonot puolet ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Vippa suhteen muutos on ihan must sitten, kun nokka profiilit on sitä luokkaa ettei mekaanisesti mahdu enää pyörimään jakopäässä. Tollanen 1,5 vipusuhde käyttö Shoveliin on ihan jees ja sellaset laitan itsellenikin kuhan joudan,on hyllyssä jo.

Mako vois kopsaa tänne ne ammiksen kirjat niin voisin lukasta ne läpi, niin ehkä mäkin sit tajuisin ja en olis niin pihalla.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 12:33:13
Mun mielestä aihe on aivan liian monimutkainen edes yrittää selittää täällä netissä.

...


Vippa suhteen muutos on ihan must sitten, kun nokka profiilit on sitä luokkaa ettei mekaanisesti mahdu enää pyörimään jakopäässä. Tollanen 1,5 vipusuhde käyttö Shoveliin on ihan jees ja sellaset laitan itsellenikin kuhan joudan,on hyllyssä jo.

Älä ny oo tommonen... ;D

Ymmärrän kyllä vippasuhteen muutostarpeen siinä tapauksessa, kun pitää saada järkyttävän paljon nostoa. Mutta "maltillisesti" nostoa voi saada aikaan joko lisäämällä nostoa nokassa tai muuttamalla vippasuhdetta. Ja kysymys kuuluu: kumpi on järkevämpää? Miksi?

Evossa on vakiona 1,625 vippasuhde. Mutta venakulmatkin ovat erilaiset. Rasittuuko joku nyt ihan hirveesti, jos shoveliin laittais 1,625 vippasuhteen? Nostoahan muutos sinänsä lisää vain sen öpaut 2 mm.

Pikainen laskutoimitus osoittaa, että mr Ma^kon teorian mukaan optiminosto shovelin vakiovenalla olis noin 0,475". Suurin piirtein tällaista nostoa olin suunnitellutkin.

Mutta miksi sitten on olemassa iso kasa nokkia, jotka on ajateltu ns. "bolt on" tavaraksi ja joissa nostoa on selkeesti enemmän? Ei ymmärrä, auttakaa! :)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 12:40:27
Ymmärrän kyllä vippasuhteen muutostarpeen siinä tapauksessa, kun pitää saada järkyttävän paljon nostoa. Mutta "maltillisesti" nostoa voi saada aikaan joko lisäämällä nostoa nokassa tai muuttamalla vippasuhdetta. Ja kysymys kuuluu: kumpi on järkevämpää? Miksi?

Toi oli aika hyvä, et vaan parimilliä lisää nostoa, parin millin muutos on aika iso. Vippasuhteen muutos ei kaikissa koneissa ole mitenkään helposti/järkevästi toteutettavissa, mut jos on, ei huono vaihtoehto. Venttulapäässä halutaan tietty liiikerata, se rasittaa venttulapään rakennetta tietyn verran, riippumatta miksi sitä panetaan se matka. Nokkapäässä korkeampi nosto tekee nostajien(ja tönärien) liikkeestä pidemmän ja sitä myöten suurempi nosto toki rasittaa enemmän. Se että jos noston lisäämistä tehdään vipusuhteella niin viippojen laakerointi raistuu hieman enemmän, mikä sit on paras? En tiedä, mutta ylimääräisestä nostosta ei ole kuitenkaan hyötyä.

Normaalissa katumoottorin piristyksessä harvoin kai ruvetaan viippasuhteita muuttamaan koska se sisältää ongelmia muuttuvien kohtauskulmien kanssa jne. Viippasuhde on merkitsevä vain kun tiedetään nenäraudan nosto niin voidaan laskea nokkapään nostosta se venttiilillä toteutuva nosto.

Mä vähän putosin nyt tuost Kiisken avautumast et mitä se nyt keuhkoontui, asiahan on kuitenkin ihan perustetta eli nostolle on oltava venttulan päässä liiketila, myös ohjuri/jousilautanen puolella ja lisäksi on laskettavissa ihan suht helposti maksimi hyödynnettävissä oleva venttiilipään nosto. Vai eikö moottoriopin perusteista vain saa muistuttaa vai mikä tökkii? Viippasuhteen muutoksesta en ainakaan mielestäni esittänyt mitään, kunhan totesin että nokalla oleva nosto pitää viippasuhteella kertoa että saadaan venttiilipään nosto.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 12:49:03
Mutta miksi sitten on olemassa iso kasa nokkia, jotka on ajateltu ns. "bolt on" tavaraksi ja joissa nostoa on selkeesti enemmän? Ei ymmärrä, auttakaa! :)

Ei se ole mun teoria millään tavoin. Aina on ollut nokkia joissa nostoa on huomattavasti yli tarpeen, isommilla venttuloilla ne on hyödynnettävissä mutta aina nosto on venttiilisuhteinen. Autoista ja venekoneista on hiottu nokista turhaa nostoa pois ettei ole tarvinnut tehdä radikaaleja muutoksia venttiiliratkaisulle. Esmes kolmeliotranen matkalaukku(=V-P B30marine) Fjordissa tykkäs saada hillittömän jousivasteen takia tönärit aika nopsaan kieroiks ja nokan madalluksen jälkeen toimi mainiosti, tehoa tai vääntöä ei menetetty.

Yksi syy korkeisiin nokkaprofiileihin eli runsaaseen nostoon pidemmän ajoituksen nokissa on se että rullaton nostaja joka monissa moottoreissa on(vaan ei Taaveteissa) ei oikein tykkäa pitkän maksiminostoalueen aikaansaamasta kulmikkaasta nokkaprofiilista. Fjordin koneen nokkaakin kun nostoltaan madallettiin, epäili koneistaja että tuloksena olevalla profiililla saattaa rullanostimet olla tarpeen, mutta toimi vielä normi laahaavilla. Tämä saattaa olla myös ajatuksena noissa turhaakinnostoa omaavissa "bolt on" nokissa että jousiratutusta tärkeämpää on jouheakulkuinen profiili nokalle.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 12:40:27

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 12:33:13

Ymmärrän kyllä vippasuhteen muutostarpeen siinä tapauksessa, kun pitää saada järkyttävän paljon nostoa. Mutta "maltillisesti" nostoa voi saada aikaan joko lisäämällä nostoa nokassa tai muuttamalla vippasuhdetta. Ja kysymys kuuluu: kumpi on järkevämpää? Miksi?

Evossa on vakiona 1,625 vippasuhde. Mutta venakulmatkin ovat erilaiset. Rasittuuko joku nyt ihan hirveesti, jos shoveliin laittais 1,625 vippasuhteen? Nostoahan muutos sinänsä lisää vain sen öpaut 2 mm.

No se on periaatteessa ihan sama teetkö sen noston nokalla vai vipoilla. Vakioon koneeseen kun laittaa tollaset vipat se tuskin muuttaa koneen luonnetta kovin paljon, kun taas nokka voi tehdä vehkeestä jotain akselilla aivan paska/ ihan jees. Mitä taas tohon 1,625 vipuun tulee niin ei omakohtaisia kokemuksia, alkaahan siinä vena liikkuu ihan eri malliin. Laske mitä nykyiseen nokkaasi tulee nostoa kun laitat 1.625 vipat, asteethan pysyy samana ja tsiikaa jos jotain vastaavaa löytyis jonkun valmistajan repertuaarista,saat vähän osviittaa.

Tohon Makon teoriaan nokista missä aivan liian paljon nostoa, niin pakko sanoa että riippuu käyttötarkoituksesta. Muun muuassa S&S tekee tällä hetkellä nokkia joissa ihan älyttömän paljon nostoa suhteellisen pienillä asteilla, lopputulos hyvin vääntäviä moottoreita ala-ja keskialueella. Sifton aikoinaan teki nokkia joissa suhtpienet nostot tai aivan naurettavat jos vertaa S&S:n nykyisiin mutta paljon asteita, loppu tulos täysin kateissa oleva alaalue mutta hyvä keskialue ja suhtvahva yläalue. Tietenkin tätä voi vielä sotkea puristuksilla ja venttiilikoolla ja jne, jotka tietenkin muuttavat omalta osaltaan yhtälöä.
0.600 nostoa ja 270° on eri asia, kuin 0.600 nostoa ja 235°. Homma ei mielestäni ole ihan niin helppoa kuin Mako antaa ymmärtää.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 13:25:03
asteethan pysyy samana

Asteethan ei pysy samana vaan venat aukee ennemmin ja menee kiinni myöhemmin.

T-bone tuossa mainitsi jousivakioista niin ihan oikein joutuu laittaa jäykemmät jouset jos vibatkin vaihtaa(tai riippuu kyllä vähän nokastakin) mutta kuten kaikki tietää niin jäykemmät jousethan taas osakseen kuormittaa venttiili koneistoa.

Minä laittaisin sellaisen nokan minkälaisen haluaisin, mutta jos ei sellaista ole saatavilla niin vasta sen jälkeen alkaisin viboille tehdä muutoksia.

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 26 helmikuu 11, 13:49:28

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 13:25:03
asteethan pysyy samana

Asteethan ei pysy samana vaan venat aukee ennemmin ja menee kiinni myöhemmin.

Okei mun on ehkä paras olla vaan ihan hiljaa.

Niinkus varmaan tiedät niin ne asteethan ilmoitetaan siten että venttiili on auki 0.053".

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 13:40:52
Homma ei mielestäni ole ihan niin helppoa kuin Mako antaa ymmärtää.

Nostoa voi olla alle maksimin, yli maksimin tai maksimi, noin niinkuin toiminnan kannalta. Siinä vaiheessa kun nosto on yli venttiilin efektiivisen avautuman ei siitä lisänostosta ole hyötyä. Ihan sama juttu kuin jos avaat oven selälleen ja katsot minkä kokoinen ihmismassa siitä soljuu läpi tai nostat sen saranoilta ja viet naapuritupaan, yhtään enempää väkeä ei siitä oviaukosta mene läpi. Kukaan ei liene väittänyt ettei ajoitus eli asteet vaikuttaisi hyvinkin paljon sen nokan käytökseen. Nokassahan on löydettävä käyttötarkoitukseen sopiva ajoitus ja nosto. Venttiilikoosta on laskettavissa maksimi hyödyntyvä nosto. Se on hyvin yksinkertaista ja kuuluu osioon moottoritekniikan perusteet.

Jos ajatellaan että tehdään bulkkituotteena viritysnokka-akselia eli ei siis moottorikohtaista speciaalia, niin tokihan koko hyötynosto olisi hyvä saada käyttöön. Toteutuva nosto lasketaan siis suurimpien ko moottorikoossa käytettävissä olevien venttiilien mukaan ja lisätään 10-15% jottei noston taakse jää ainakaan hukkaan hengitystä. Silloin kun kyseinen nokka asennetaan pienempiventtiiliseen koneyksilööön on nostoa turhankin kanssa. Näin kuitenkin menetellään jos ko nokka myydään viritystarpena johonkin moottorityyppiin. Ne moottorit on aina helppoja joihin saa ihan ostamalla laajaa kirjoa nokka-akseleita kuten Taavetteihin, ettei tarvitse itse toteuttaa sitä nokkaa taaka-aihiosta kuten monissa moottoreissa. Se mille alueelle nokan optimi osuu eli millä kierrosalueella se tarjoaa parhaan väännön ja tehon, se on ajoituskysymys, ei nosto. Nosto kun on se paljonko sitä ovea avataan ja ajoitus(ne asteet) milloin sitä avataan ja kuinka pitkään pidetään auki.

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 26 helmikuu 11, 14:59:14
Niinkus varmaan tiedät niin ne asteethan ilmoitetaan siten että venttiili on auki 0.053".

Jep, ton verran mäkin tiedän. Kokonais asteet pysyy samana, toki 0.053 saavutetaan nopeammin kuin vakio vipalla, mutta tuleeko siitä useita asteita eroa aukeamis ja sulkeutumis ajankohtiin? Tietty riippuu ihan rampista.

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 26 helmikuu 11, 15:05:42

Nostoa voi olla alle maksimin, yli maksimin tai maksimi, noin niinkuin toiminnan kannalta. Siinä vaiheessa kun nosto on yli venttiilin efektiivisen avautuman ei siitä lisänostosta ole hyötyä. Ihan sama juttu kuin jos avaat oven selälleen ja katsot minkä kokoinen ihmismassa siitä soljuu läpi tai nostat sen saranoilta ja viet naapuritupaan, yhtään enempää väkeä ei siitä oviaukosta mene läpi. Kukaan ei liene väittänyt ettei ajoitus eli asteet vaikuttaisi hyvinkin paljon sen nokan käytökseen. Nokassahan on löydettävä käyttötarkoitukseen sopiva ajoitus ja nosto. Venttiilikoosta on laskettavissa maksimi hyödyntyvä nosto. Se on hyvin yksinkertaista ja kuuluu osioon moottoritekniikan perusteet.

Joo mä ymmärrän kyllä että jossain raja tulee vastaan ja liika on liikaa. Muttä kun sulla on noi perusteet noin hyvin hallussa sä voisit tehä sellasen listan mihin kirjaisit missä milläkin venttiilikoolla tulee raja vastaan. Olis meinaan käytännöllistä, kun tietäis et" 0.475 on Shovelin maksimi" ja kaikki sen yli on turhaa.
Tietty koneen kuutiotilavuudella ei ole mitään tekoa tän asian kanssa, eikä kanavalla, eikä overläpillä, palotilanmallilla, männänlaen-mallilla saatikka kierrosluvulla?

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 15:35:51
Tietty koneen kuutiotilavuudella ei ole mitään tekoa tän asian kanssa, eikä kanavalla, eikä overläpillä, palotilanmallilla, männänlaen-mallilla saatikka kierrosluvulla?

Ei ole ei. Tämän mikä on venttiilikoolle maksimissaan hyödyntyvä nosto ei noilla ole mitään tekoa ja noston laskeminen ei ole vaikeaa. Sitten kun ruvetaan tekemään nokkaa niin muuttujia on svitusti joita pitää yrittää huomioida mutta maksimissaan hyödyntävä efektiivinen nosto on suoraan sidoksissa sen nostolla avattavan venttulan kokoon. Jos asia on kovin vaikea hyväksyä, käy kirjastosta etsimässä jokin nelitahtimoottorin virittimästä käsittelevä kirja, tyyliin aapinen ja tutustu siihen.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 15:16:54

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 26 helmikuu 11, 14:59:14
Niinkus varmaan tiedät niin ne asteethan ilmoitetaan siten että venttiili on auki 0.053".

Jep, ton verran mäkin tiedän. Kokonais asteet pysyy samana, toki 0.053 saavutetaan nopeammin kuin vakio vipalla, mutta tuleeko siitä useita asteita eroa aukeamis ja sulkeutumis ajankohtiin? Tietty riippuu ihan rampista.

No kyllä siitä käsittääkseni huomattava muutos tulee kun ajattelee että kampiakseli pyörii kaksi kierrosta niin nokka yhden ja silleen. Kyllähän tuo myös kokonaisaikaan yhtälailla vaikuttaa. Jos oikein tarkka haluaa olla ja tietää mitä tekee niin kyllähän ne ajoitukset on joko laskettava jollain? tai mitattava.

Minä joskus meinasin ostaa tuollaiset suuremmalla vippasuhteella olevat keinut...mulle sanottiin vain, että ei missään nimessä ellet TODELLA tiedä mitä oot tekemässä. Tämä olis EVO ja vastaaja kysymykseen NRHS:n mies.

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 26 helmikuu 11, 13:49:28

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 13:25:03
asteethan pysyy samana

Asteethan ei pysy samana vaan venat aukee ennemmin ja menee kiinni myöhemmin.

Täs olen Kiiskin kanssa samaa mieltä. Nokan nosto 0,053" mitataan ennen keinuvipuja, ei venttiilin aukeamisesta, joten sen suhteella ei ole vaikutusta ajoitukseen.

Noin yleisenä periaatteena lienee että pidempi isku pystyy hyödyntämään paremmin isoa nostoa, joten kyseessä olevassa tapauksessa en näksi tarvetta lähteä muuttamaan vipusuhdetta. Tämä ilman matematiikkaa.

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 26 helmikuu 11, 15:58:56
Noin yleisenä periaatteena lienee että pidempi isku pystyy hyödyntämään paremmin isoa nostoa, joten kyseessä olevassa tapauksessa en näksi tarvetta lähteä muuttamaan vipusuhdetta. Tämä ilman matematiikkaa.

Noup. Sen maksimin efektiivisen avautuman pystyy moottori kuin moottori hyödyntämään ja yli sen ei mikään iskunpituus/moottori. Kaikki loppu on kiinni ajoituksesta. Jokusen nokka-akselin olen tehnyt koneisiin joihin niitä ei saa kaupasta kuin vakiona(jo sinäkään) ja jokusen sudenkin, mut ihan toimiviakin ja ei tuo nokan toiminta eroa faktoiltaan mitenkään eri 4t koneiden kesken.

Kävin kirjastossa, josko tosta olis apua ja loppuis toi selitys. Toivottavasti näkyy ja vielä englanniks!

Luitkohan itse lainkaan tuota postaamaasi, jos luit niin lue uudelleen ja ajatuksella, ekan sivun loppupuolelta tokan alkupuolelle... huomaat että valitsemasikin lähde yhdentää noston ja venttulan koon... oho, kuins nyt noin...

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 26 helmikuu 11, 15:58:56

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 26 helmikuu 11, 13:49:28

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 13:25:03
asteethan pysyy samana

Asteethan ei pysy samana vaan venat aukee ennemmin ja menee kiinni myöhemmin.

Täs olen Kiiskin kanssa samaa mieltä. Nokan nosto 0,053" mitataan ennen keinuvipuja, ei venttiilin aukeamisesta, joten sen suhteella ei ole vaikutusta ajoitukseen.

Joo nyt olen samaa mieltä sen suhteen, että 0.053" on tosiaan nostajan päästä :o mutta yhtäkaikki se venttiili on sillä samalla 0.053" tappet liftillä enempi auki jokatapaukses nuolla suurempi suhteellisilla keinuilla kuin mitä vakioilla...

Joo tosiaan! Ja mistään muustahan siinä ei olekaan puhetta kuin ventiililautasen koosta eihän?
Ja sekin pantu tiukkana faktana 25% eiku 35% ja joskus vielä enemmän. Ja sit vielä maininta et pelkkä kuutiotilavuus ei määrää pitää ottaa huomioon kansikin. Ja jotain muuta vieraalla kielellä. Mut hyvä jos vieläkin tuntuu et homma hanskassa.

Öööh, keskustelu rönsyilee sinne tänne ja tipahdan taas kohta kärreiltä...

Pannaas esimerkki. Andrewsilta saa shovelin "low compression" nokkia kahdenlaisia, #1 ja #2. Asteet ja ajoitukset noissa ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta kakkosessa on enemmän nostoa. Jos kuitenkin laitankin ykkösen ja 1,625 vipat, on lopputulos hyvin lähelle sama kuin kakkonen vakiovippasuhteella.

Siispä: kumpi järkevämpi tapa?

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 17:02:25
Öööh, keskustelu rönsyilee sinne tänne ja tipahdan taas kohta kärreiltä...

Pannaas esimerkki. Andrewsilta saa shovelin "low compression" nokkia kahdenlaisia, #1 ja #2. Asteet ja ajoitukset noissa ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta kakkosessa on enemmän nostoa. Jos kuitenkin laitankin ykkösen ja 1,625 vipat, on lopputulos hyvin lähelle sama kuin kakkonen vakiovippasuhteella.

Siispä: kumpi järkevämpi tapa?

Kakkonen on järkevämpi koska halvempi. Rullavipat parempi koska venttiilikoneisto ei joudu niin koville nimenomaan sen rullan takia.Toisaalta vakio vippakin riittävän hyvä matalilla nostoilla.

Vippamuutoksella muuttuu kulmat, vipan / venttulan ja tönärin / viipan kohtauskulmat, käytä niitä viippoja joilla kulmat edullisemmat. Nenärauta sitten toteutuvan noston mukaan.



Kiiskkelle suositan edelleen ihan yleiseen moottoritekniikkaan tutustumista. Virittäjän käsikirja tms olis ihan hyvä iltalukemisto

 ;D Jumalauta, täällähän on seurakunta piiskannut itsensä kunnon hurmioon sillä aikaa kun itse  kävin hieman motskaria värkkäämässä ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 17:12:13
Kakkonen on järkevämpi koska halvempi. Rullavipat parempi koska venttiilikoneisto ei joudu niin koville nimenomaan sen rullan takia.Toisaalta vakio vippakin riittävän hyvä matalilla nostoilla.

Jos hinta olis ainoa ratkaiseva tekijä, valinta olis tietenkin kakkonen. Mutta jos kaivais hillot rullavippoihin, niin ohjurit vois kestää pitempään. Suorituskyvyn kannalta molemmat vaihtoehdot ovat ilmeisesti melko samanarvoisia.

Mutta mä en oikeen vieläkään hiffaa, että seuraako nimenomaan vippasuhteen muutoksesta jotain kamalaa jonkun muun asian suhteen kuin että vena nyt vaan aukeaa enemmän samalla nokan nostolla.

Yksi vaihtoehtohan on laittaa Sössön 1,5 suhteella olevat rullavipat ja sen jälkeen valita nokka halutuilla ominaisuuksilla pieni vippasuhteen muutos huomioiden. Ero vakiovippasuhteeseen ei ole kovin suuri. Mutkun rahallisesti ei oo eroa, laittaako 1,5 vai 1,625 rullavipat, niin näiden välillä pitäis nyt sitte valita.

Shovelin venakoneiston kulmat ovat joka tapauksessa perseestä verrattuna evoon. Mutta meneekö jokin vielä enemmän päin persettä, jos vippasuhteen muuttaa? Kokemuksia, anyone?

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 10:35:00
Jatketaanpa tästä. Kumpi ompi parempi: nokka, jossa paljon nostoa, vai keinuvivut isommalla vippasuhteella? Miksi?

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.

Muoksis: siis rullavipathan on sinänsä paremmat kuin laahaavat noilla venakulmilla, mutta missä se nosto on viisainta tehdä?

Selvään kysymykseen en löytänyt selvää vastausta. Tipahdin kärryiltä. Asia hukku jonnekin... ehkä oma käsityskyky ylittyi. Kiiskin postaamaamat kirjansivut olivat hyvät.

Suurempi vipusuhde:
+ venttiilit aukeaa nopeammin
+ hyvillä kansilla ehkä jossain yläkierroksilla enemmän potkua
- rasittaa venttiilikoneistoa, (jouset, rullat, tönärit...). Kuten NicNac sanoi, pitää tietää mitä tekee.

Normaali vipusuhde:
+ Sama teho ilman em. haittoja. Rullavippa 1.5 suhteella ei ole mun mielestä kuitenkaan radikaali.

Kyse on kuitenkin katukäytöstä.

Minä suosittelen sopivaa nokkaa ja vakio/tai lähes vakio vipusuhdetta.

(NicNacille vielä kommenti noista nostojen mittauksista. Riippuu nokasta ja tekijästä. Joku ilmoittaa myös venan avautumisena. Ja silloin vippasuhde vaikuttaa tietysti myös ajoitukseen. Autopuolella tapaa ainaskin.
Andrews käytää Cam Lift arvoa.)

Älkää nyt unohtako et niissä vivuissa on yleensä rullat päissä, mikä jo pelkästään on suuri parannus vakioon nähden. Vähentää kitkaa keinuvivun ja venttiilin yläpään välissä näin ollen säästää venttiiliä ja ohjuria, kaiken lisäksi tämä hyöty vain kasvaa mitä härskimpi nokka. Se välityksen muuttuminen on vaan kiva plussa.
Ja ei ne rasita venttiilikoneistoa yhtään enempää kuin vastaava nokka päinvastoin vähemmän, nostajat pääsee selkeästi vähemmällä.

Mulla on mottiin tulossa tollaset S&S:än 1.5 rullavipat ja Andrewsin A2 nokka yhdistelmä. Ne rullavipat on aika "hienot" ;D Mitäs kaavaa arvon raati suosittelee et motti saadaan toimimaan... :D :D

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 26 helmikuu 11, 18:22:27
Mulla on mottiin tulossa tollaset S&S:än 1.5 rullavipat ja Andrewsin A2 nokka yhdistelmä. Ne rullavipat on aika "hienot" ;D Mitäs kaavaa arvon raati suosittelee et motti saadaan toimimaan... :D :D

Miten ne rullat on kiinni niissä sun vipoissa? Tappi minkä ympärillä rulla ja iso välys? Vai jeti rulla eikä välystä?

Lukitaan vaihto-ehto A, näin muistelisin. Voin huomenna vielä tarkistaa.

Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 26 helmikuu 11, 16:37:17
Luitkohan itse lainkaan tuota postaamaasi, jos luit niin lue uudelleen ja ajatuksella, ekan sivun loppupuolelta tokan alkupuolelle... huomaat että valitsemasikin lähde yhdentää noston ja venttulan koon... oho, kuins nyt noin...

Nyt on kyllä pakko kommentoida. Tossa jutussa ei kyllä missään mainita, että olisi olemassa joku maksimi nosto tietylle venttiilin koolle ja että sen jälkeen kaikki on turhaa, päin vastoin.

Täällä rupee nämä kommentoinnit joidenkin osalta menemään ihan käsittämättömyyksiin.
Jokaiseen kysymykseen voi kyllä jokainen lukutaidon omaava tekaista jonkun todella viisaalta kuulostavan vastauksen, mutta mitä hyötyä siitä on kenellekkään???

Onhan taas mennyt korkealentoiseksi tämäkin juttu, koskahan ollaan sivulla 20?

Muistan lukeneeni artikkelin jossa tutkittiin kanavien virtausta penkissä. Yllättävä tulos oli se, että kun venttiili otettiin kokonaan pois, virtaus oli huonompi kuin mitä se oli venttiilin kanssa maksiminostolla. Tämän valossa Makon ovivertaus ontuu pahasti, virtaukseen todellakin vaikuttaa paljon muutakin kuin venttiilin koko.

Tänään juttelin T-Bonen kanssa puhelimessa asiasta ja lopputulema alkuperäiseen kysymykseen oli jokseenkin sen, että jos tavoitellaan moottoria joka toimii sekä ala- että yläkierroksilla paras vaihtoehto olisi vippasuhteen kasvattaminen. Sama asiahan voidaan toteuttaa myös nokan muodolla mutta silloin nostajat joutuvat todella koville koska nopeat rampit yhdistettynä kovaan nostoon käytännössä painavat nostajaa sivusuunnassa ja rulla ei meinaa päästä mukaan nokan profiilille. Jos vippasuhdetta muutetaan, voidaan käyttää huomattavasti miedompaa nokkaa jolloin nostajille kohdistuva sivusuuntainen rasitus pysyy inhimillisenä. Pystysuuntainen rasitus ei ole läheskään niin paha jos kaikki koneiston osat on kuosissa.

Mako tuossa jossain vaiheessa viittasi vipan ja venttiilin kosketuskulmaan. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä että vipan liikerata pitäisi olla mahdollisimman symmetrinen venttiilin päähän nähden, vippahan liikkuu ylös-alassuunnan lisäksi sivusuunnassa venttiilin päällä ja aina kun mennään venttiilin keskipisteestä sivuun tulee sivusuuntaista kuormitusta venttiilin ja ohjurin välille. Optimaalisessa tilanteessa liikerata lähtee hiukan sivusta päätyen yhtä kauas keskipisteestä toisessa ääripäässä. Tässä H-D:n moottori on vähän huono koska vipan korkeutta ei pysty muuttamaan. Niinpä käytännössä ainoa konsti jolla tuo kulma saadaan oikeaksi on katkaista vippa ja hitsata se takaisin oikeaan kulmaan.

Rullavippa on osittainen ratkaisu tähän pulmaan koska se ei kuormita venttiiliä sivusuunnassa niin paljon kuin pelkkä liukukitka.

Vertaus oveen ei ole minun vertaus vaan sitä on käytetty asiaa käsittelevissä teoksissa, jyrkästi yksinkertaistettuna persaatteena se o täysin oikea vaikka tosi elämässä tavaraa saattaakin mennä jopa vähemmän kun ovi on naapurihuoneessa. Maksimi hyötynostohan riippuu venttulan koosta ja palotilan muodosta, eli jos venttiili sijaitsee siten ettei koko avautuma ole vapaata esimerkiksi palopoteron reunan takia niin saatetaan hyödyntää enemmän nostoa. Jos tehdään uniikkia nokka-akselia moottorille, ensin slvitetään avauma jolla virtaus on täysimääräinen ja siinä on maksimi hyödyllinen avautuma, enemmästä ei ole hyötyä. Tuohon avautumaan tulisi toki täytöksen kannalta päästä mahdollisimman nopeasti ja siinä pysyä mahdollisiman pitkään. Tässä on syy miksi joudutaan käyttämään jonkin verran ylimääräistä nostoa, että saadaan nokkaprofiili sellaiseksi joka kuitenkin vielä pyörii, täysin kulmikas nokka olisi avauksen kannalta optimi mutta se kun ei pyöri edes rullanostimilla.

Jos tehdään viritysnokkaa koneelle kun sitä lähdetää piirtämään, niin ensimmäiseksi tarvittava lähtökohta on konetyypin hyödyntämä efektiivinen nousu, siis paljonko venttiiliä on hyödyllistä avata. Tämä on suoraan suhteessa venttulan kokoon jollei palotilan muoto aiheuta lisähuomioitavaa. Seuraava huomioitava on maksiminosto mikä mahtuu toteutumaan(riittääko venttiilin liikerata, toimiiko venttiilijouset ja mahdolliset viipat mihin asti, miten korkea nenäinen nokka mahtuu pyörimään). Nämä kun on tiedossa voidaan arvioida millaisella ajoituksella koneelle saataisiin haluttu toiminta-alue ja sitten voikin lähteä poiirtämään nokkaraudalle profiilia jonka tulisi pyöriä. Rullanostajilla saadaan työntötankokoneessa optimaalisempi profiili nokalle kuin laahaavilla koska nenä voi olla lähempänä kulmikasta, hyödyllinen aukioloaika saadaan pidemmäksi.

Efektiivisen nousun ylittävästä noususta ei ole mitään hyötyä, virtaama ei parane vaikka se lautanen on entistä kauempana seetistä. Haluttaessa maksimoida efektiivinen aukioloaika joudutaan useimmiten nokkaan lisäämään aika huomattavastikin "turhaa" nousua jotta saadaan aikaiseksi profiili joka vielä pyörii. Tämä on juuri ilmiö johon viittasin tuolla jossain kun madalsin marinekoneen nostoa, lyhentämättä aukioloaikaa niin koneistaja epäili että menin jo niin kulmikkaaksi ettei pyörisi laahaavana nokkana, no se vielä pyöri, rullanostajilla taas olisi voinut olla jyrkkäkulmaisempikin.

Taavetissa, ainakin vanhoissa, tulee mielenkiintoisia lisäpuuhia het ku on vähän isommat nousut, pannaria ku nuorna viritteli niin ohjureit sai lyhentää et sai venttulalle liiketilaa ja jakopääst sai ajaa  rattaalta hammaspintaa kapeammaks et mahtui nenä pyörimään jne. Se oliko mokomnassa virissä mitään järkeä on taas ihan toinen juttu, onko viritetyssä pannu-stroukkerissa ylipäätään järkeä.

Katukoneessa ei kuitenkaan yleensä tavoitellut ajoitukset ole niin pitkät, että kannattaisi hirveästi turhaa nousua hankkia profiilin tehokkuuden nimissä rasittamaan koko venttiilikoneistoaan. Tehoa, virtausta, vääntöä tai täytöstä se yli hyödynnettävän efektiivisen nousun oleva nousu ei koskaan tuo.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 18:59:37
Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.

Just kävin rullia hipelöimässä. Sanotaanko näin että "näppituntuma" välys tuntui.

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 26 helmikuu 11, 23:24:27
että jos tavoitellaan moottoria joka toimii sekä ala- että yläkierroksilla paras vaihtoehto olisi vippasuhteen kasvattaminen

Ihan mielenkiinnosta...miten vippasuhteen kasvattaminen vaikuttaa siihen miten se toimii ylä ja alakierroksilla. Vai haetaanko tässä jotain nopea venttiilin aukeamista? Onko tästä olemassa näyttöä niinkuin oikeasta elämästä?

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 27 helmikuu 11, 10:20:27

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 26 helmikuu 11, 18:59:37
Joo tarkasta. Mulla just sellaset lervat ja meinas leuka venähtää, kun sain ekan kerran käteen, et ihan paskana jo uutena. Olis kiva kuulla et kohtalo tovereita muitakin ja et tod.näk. tarkotuksella juuri sellaset.

Just kävin rullia hipelöimässä. Sanotaanko näin että "näppituntuma" välys tuntui.

Paljon toi "näppituntuma" vois olla 0,1mm vai 2mm?

Jos tarkasti hypistelee niin hyvin pieni välys tuntuu ::) Täytynee tutkia tarkemmin.

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 27 helmikuu 11, 11:15:03...Onko tästä olemassa näyttöä niinkuin oikeasta elämästä?

En mä oikeasta elämästä mitään tiedä, kunhan maalaisjärjellä näitä asioita pähkin. Pointtina mulla on se, että vippasuhdetta kasvattamalla voidaan imuventtiilin sulkeutumisajankohta pitää maltillisena mutta samalla kasvattaa virtauksen määrää isommalla nostolla. Kaikkihan tietävät että mitä pidempään imunokka on auki männän lähdettyä puristustahdille, sitä huonompi dynaaminen puristussuhde joka vuorostaan heikentää suoraan alakierrosvääntöä. Jos halutaan kuitenkin yläkierroksille potkua niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää noston lisääminen. Se voidaan tehdä joko nokan profiilia muokkaamalla tai vippasuhdetta kasvattamalla. Itse kallistuisin vippojen vaihtoon koska se rasittaa nostajia vähemmän kuin radikaalin muotoinen nokka.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 10:35:00

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.

Kai t-bone vanhana shovel miehenä tietää, että noi evon keinuvivut saa melko pienellä koneistuksella käymään shoveliin? Jos vipusuhdetta haluaa ja selvää säästöä. Tuolla amerikan shovel foorumilla on konversiosta paljon juttua.

esim tässä:

http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion (http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion)

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 27 helmikuu 11, 13:47:15

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 26 helmikuu 11, 10:35:00

Kun noita shovelin rullavippoja näyttää saavan 1,5 tai 1,625 vippasuhteella alkuperäisten ollessa 1,42. 1,625 lisää nostoa venalla öpaut 0,08 tuumaa.

Kai t-bone vanhana shovel miehenä tietää, että noi evon keinuvivut saa melko pienellä koneistuksella käymään shoveliin? Jos vipusuhdetta haluaa ja selvää säästöä. Tuolla amerikan shovel foorumilla on konversiosta paljon juttua.

esim tässä:

http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion (http://shovelhead.us/forum/showthread.php?t=56837&highlight=evo+conversion)

Tietää, ovat supermiehet värkänneet itte koko evon venttiilikoneistonkin shoveliin. Mutkun mun pitää saada rullavipat, eikä evossa sellaisia vakiona oo.

Evon venakulmilla rullavippoja ei mun mielestä edes tarvii: mun X00 000 kilsaa ajetussa evossa esimerkiksi alkuperäiset ohjurit ovat vielä täysin toleransseissaan, kun taas shovelissa oltiin ihan finaalissa. Kummassakaan ei oo rullavippoja, mut shoveliin sellaiset täytyy nyt laittaa.

Päädyin johtopäätökseen, jossa laitan 1,625 vippasuhteen juurikin tuosta syystä, jonka Hemuli mainitsi. Haluamani nosto ja aukeamiskulma saadaan aikaan "vähemmällä nokalla", jolloin nostajan rullat pääsevät vähemmällä. Rulla keinuvivun päässä taas on shovelin venakulmilla hyvä juttu joka tapauksessa riippumatta vippasuhteesta.

Kiitokset kaikille, taas kerran! :)

Ehehe, tulipas mieleen seuraava jatkokysymys: mistä tiedän, mikä olisi sopiva jousipaine/jousivakio? :)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 27 helmikuu 11, 20:21:40
Ehehe, tulipas mieleen seuraava jatkokysymys: mistä tiedän, mikä olisi sopiva jousipaine/jousivakio? :)

Mä en yritäkään väittää tietäväni tähän vastausta, mutta varmista joka tapauksessa että jousille jää riittävästi varaa ennen pohjausta vielä maksimaalisella toteutuvalla venttiilipään nostolla ja että jousilautasen ja ohjurin väliin jää riittävä toleranssi.

Joo ei oo evossa vakiona rullia, mutta evoon myytävät rullakeinut on yllättäen aika paljon halvempia kuin shoveliin. Esim Ultima merkkisiä saa ebaystä setin 150 dollarin hintaan... Niiden laadusta tosin ei ole mitään kokemusta.

^Joo, tuo on kyllä totta. Muidenkin merkkien rullavipat evoon ovat halvempia. Täytyypä ottaa molempien vekottimien viipat käteen ja tsekata, mitä eroa niissä on.

Jouset menee vaihtoon kyllä. Ja ohjureita joutuu varmaan snadisti lyhentämään yläpäästä. Jousisettejä on vaan kaupan aika monenlaisia. Jotkut valmistajat ilmoittavat paineen, jotkut eivät. Mitattavakin ne on, mutta olis kiva tietää, millaisia tuloksia mittauksista pitäisi saada...

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 27 helmikuu 11, 22:41:56
^Joo, tuo on kyllä totta. Muidenkin merkkien rullavipat evoon ovat halvempia. Täytyypä ottaa molempien vekottimien viipat käteen ja tsekata, mitä eroa niissä on.

Jouset menee vaihtoon kyllä. Ja ohjureita joutuu varmaan snadisti lyhentämään yläpäästä. Jousisettejä on vaan kaupan aika monenlaisia. Jotkut valmistajat ilmoittavat paineen, jotkut eivät. Mitattavakin ne on, mutta olis kiva tietää, millaisia tuloksia mittauksista pitäisi saada...

Sanos taas mikä nokka ja paljon asteita ja nostoa?
Eiku joo toi W6 vai 240° ja 510 nostoa.
Mun mielestä jousina vois käyttää ihan perus pannu/Shovel S&S jousia max travel .550 asennuspaine 155lbs, auki 330lbs tai saman valmistajan tripla jousisetti .590 nostolle kumpikin varmasti ajaa asiansa( tohon en nyt löytänyt paineita sori).

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 27 helmikuu 11, 22:53:53
Sanos taas mikä nokka ja paljon asteita ja nostoa?
Eiku joo toi W6 vai 240° ja 510 nostoa.
Mun mielestä jousina vois käyttää ihan perus pannu/Shovel S&S jousia max travel .550 asennuspaine 155lbs, auki 330lbs tai saman valmistajan tripla jousisetti .590 nostolle kumpikin varmasti ajaa asiansa( tohon en nyt löytänyt paineita sori).

Vähän on auki vielä toi nokkakysymys. Kun vippasuhde muuttuu, niin nokkakin pitää miettiä uusiksi. Yksi mahdollisuus olisi Andrews #1 ja 1,625 vippasuhde. Siitä tulee nostoa karvan yli 0,5".

Nimenomaan tota Sössön .550 jousisettiä olin ajatellutkin. Kaipa ne sielä on miettiny jousipaineet kohdalleen - olis vaan mielenkiintoista tietää, miksi juuri nuo paineet ovat sopivat. Mut se stoori voi lähteä taas ihan lapasesta... ;D

Ai mitennii lapasesta... ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 27 helmikuu 11, 23:35:46

Vähän on auki vielä toi nokkakysymys. Kun vippasuhde muuttuu, niin nokkakin pitää miettiä uusiksi. Yksi mahdollisuus olisi Andrews #1 ja 1,625 vippasuhde. Siitä tulee nostoa karvan yli 0,5".

Nimenomaan tota Sössön .550 jousisettiä olin ajatellutkin. Kaipa ne sielä on miettiny jousipaineet kohdalleen - olis vaan mielenkiintoista tietää, miksi juuri nuo paineet ovat sopivat. Mut se stoori voi lähteä taas ihan lapasesta... ;D

Intouduin lukemaan noita viritys oppaita Makon neuvosta ja suora lainaus kirjasta noiden jousipaineiden suhteen menee näin. Mieto viritys nokka asennuspaine 140-160lbs, full lift 300-330lbs.
Mietoa tiukempi viritys nokka asennuspaine 180lbs, full lift 350-400lbs. Täys yritys nokka asennuspaine 200lbs tai enemmän, full lift 450-600lbs. Evoissa vakio n.125 asennuspaine ja full lift 280-320lbs ja Shoveleissa aavistus vähemmän. Evon kohdalla mainitaan vielä et jos meinaa nostaa venaa yli .500 ja jatkuvasti kierrättää 6000rpm niin tarvii virijouset.
Minun mielestä kannattais harkita vähän tiukempaa nokkaa ja 1.5 vippoja. Jotenki vaan tuntuis fiksummalta ripotella noita rasituksia vähän sinne tänne tuolla venttiilikoneistossa, jos hiffaat mitä tarkoitan.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 28 helmikuu 11, 09:34:21
Minun mielestä kannattais harkita vähän tiukempaa nokkaa ja 1.5 vippoja. Jotenki vaan tuntuis fiksummalta ripotella noita rasituksia vähän sinne tänne tuolla venttiilikoneistossa, jos hiffaat mitä tarkoitan.

Ymmärrän hyvin, just tätä mä oon koittanu miettiä, että minne se rasitus milläkin vaihtoehdolla kohdistuu.

Mut just tästä syystä alko tuntua siltä, että rullavipoilla nimenomaan isompi vippasuhde olis parempi. Venttiili ei tiedä, tuleeko siellä toteutuva nosto nokasta vai vippasuhteesta. Kun keinuvivun päässä on se rulla, se joka tapauksessa jeesaa venttiilin ja vipan kohtaamispisteestä venttiilinvarteen ja ohjureihin kohdistuvaa rasitusta. Sen sijaan vipan tönärin puolella ja siitä alaspäin liike pienenee, mitä vähemmällä nokan nostolla mennään. Jolloin erityisesti nostajan rullat pääsevät vähemmällä. Shovelissa kun toi nostajageometriakin on vähän semmonen... jos olis tarpeeksi rahaa, laittaisin evon nostajat (tai siis sen Sössön koko setin). Mutkun ei oo, niin täytyy sijoittaa "järkevästi" pelkkiin rullavippoihin... ;D

Laitoin vähän tiedusteluja "Hullulle Kanadalaiselle". Katsotaanpa, tuleeko sieltä lisää pureksittavaa tähän keskusteluun.

Kiitti paljon noista paineista!

Jotenkin musta tuntuu että aliarvioit Shovelin jakopäätä pahasti alakanttiin. Mulla tossa ajopyörässä 1:1 vipat ja jakopäässä nokka joka Evossa/Shovelissa nostais sellasen .763 - .705 . Eli jakopäässä koko ajan ihan täysi kisameininki ja venttiilipuolella vakio Shovelin lotkotus. Ja ihan suht hyvin se jakopää on kestänyt mulla yli 20 vuotta pari pahaa kolahdusta siellä on kyllä käynyt ,mutta ei nokasta ja nostajista johtuvaa.

Hyvin mahdollista, ei oo kauheasti kokemusta shovelin koneesta. Tämä nyt vaan on tällaista akateemista järkeilyä ja vertailua evoon, jollainen mulla on kanssa avattuna ja josta on vähän pitempi kokemus.

Loppujen lopuksi voi olla, että on käytännössä se ja sama, kummalla tavalla sen noston sinne venan päähän toteuttaa. Mutta mietiskelyhän on hauskaa, vai mitä? :)

Sittenhän tässä on sekin, että mä kumminkin jostain syystä avaan sen koneen taas parin vuoden päästä. Sitten voi tutkia, mitä siellä on tapahtunut...

Mitäs raati on mieltä tällaisesta kokoonpanosta mikä on itselle tulossa. Eli panshoveli kyseessä, nokaksi tulee Andrewsin A2 kovilla nostajilla, keinuiksi nuo S&S 1.5 rullakeinut, männät 9.1 Wisecot ja kansiksi tulee S&S:ät jotka on kansigurulla työn alla.

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 28 helmikuu 11, 11:07:30
Mitäs raati on mieltä tällaisesta kokoonpanosta mikä on itselle tulossa. Eli panshoveli kyseessä, nokaksi tulee Andrewsin A2 kovilla nostajilla, keinuiksi nuo S&S 1.5 rullakeinut, männät 9.1 Wisecot ja kansiksi tulee S&S:ät jotka on kansigurulla työn alla.

Hienoo kun voi syvällä rinta äänellä taas sanoo: " Mulla on Pannun-moottori missä STD:n kannet, Andrewsin AB , jäykät nostajat ja vakio vipat 1,5 suhteella ei rullia. Eikä se ihan paska kone ole. Itse en lukeudu Andrewsin nokkien faneihin jo pelkästään sen takia et niiden tarrat on möllin näkösiä". 

Hö, mä en saanu ees tarraa nokan mukana ;D

Lainaus käyttäjältä: Miikka - 28 helmikuu 11, 11:07:30
Mitäs raati on mieltä tällaisesta kokoonpanosta mikä on itselle tulossa. Eli panshoveli kyseessä, nokaksi tulee Andrewsin A2 kovilla nostajilla, keinuiksi nuo S&S 1.5 rullakeinut, männät 9.1 Wisecot ja kansiksi tulee S&S:ät jotka on kansigurulla työn alla.

Sullahan on sellanen kustomi? Siihen tuollaisen koneen tuottama voima vielä piisaakin, sen sijaan sopperiin tuo olis vähän turhan vetelä yhdistelmä... ;) ;D :P

Onks poraus ja isku vakioita?

Juu, vakio isku ja poraus. Ja onneksi kuskikin on vetelä tapaus niin kehtaa kustomilla näyttäytyä julkisesti... :D

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 28 helmikuu 11, 09:57:05

Ymmärrän hyvin, just tätä mä oon koittanu miettiä, että minne se rasitus milläkin vaihtoehdolla kohdistuu.

Mut just tästä syystä alko tuntua siltä, että rullavipoilla nimenomaan isompi vippasuhde olis parempi. Venttiili ei tiedä, tuleeko siellä toteutuva nosto nokasta vai vippasuhteesta. Kun keinuvivun päässä on se rulla, se joka tapauksessa jeesaa venttiilin ja vipan kohtaamispisteestä venttiilinvarteen ja ohjureihin kohdistuvaa rasitusta. Sen sijaan vipan tönärin puolella ja siitä alaspäin liike pienenee, mitä vähemmällä nokan nostolla mennään. Jolloin erityisesti nostajan rullat pääsevät vähemmällä. Shovelissa kun toi nostajageometriakin on vähän semmonen... jos olis tarpeeksi rahaa, laittaisin evon nostajat (tai siis sen Sössön koko setin). Mutkun ei oo, niin täytyy sijoittaa "järkevästi" pelkkiin rullavippoihin... ;D

Laitoin vähän tiedusteluja "Hullulle Kanadalaiselle". Katsotaanpa, tuleeko sieltä lisää pureksittavaa tähän keskusteluun.

Kiitti paljon noista paineista!

Siis jos vippasuhteen kasvattaa std 1.43:sta evon n. 1.6:een niin kyllähän se nokka ja rullat joutuvat kovemmalle rasitukselle. Tuo keinuvivun suhdehan muuttuu siten että tönäri työntää lähempää rocker akselia kuin std vivussa. Eli tuon tönärin pitää työntää "voimakkaammin" jotta venttiili aukeaa. Lisärasitus kohdistuu siten nimenomaan tuohon nokkaan ja nostajan rulliin.

Pakko viisastella taas tähän, vetäkää herne nenään!
Se jousihan on siellä kannessa vain ja ainoastaan sitä varten että se pitää kaikissa olosuhteissa sen nostaja rullan kiinni siinä nokassa. Ja kun "venttiili sekoo" tosiasiassa silloin nostaja ei kykene enään seuraamaan nokan profiilia vaan hyndäilee omia aikojaan. Joka taas johtuu siitä että jousi ei enään kykene painamaan sitä rullaa kiinni siihen nokkaan. Sitä jousta auttaa paljon siinä vaativassa hommassa se että nokka profiili on "helppo" siis ei järkyttäviä ramppeja. Nyt jos käytetään kovempaa vippasuhdetta ja sanotaan että puristetaan sitä jousta 0.500 niin tottakai se nostaja puristaa joka gramman siitä duunista sama juttu jos se tehdään pelkällä nostolla, mutta vipalla avitettuna sen nokan profiili voidaan pitää huomattavasti järjellisemmän oloisena ja näin ollen sen jousen duuni helpottuu.

Saa antaa palautetta jos puhun puuta heinää.

Mä annan palautetta: just noin ajattelin tän homman itsekin. Mikä ei kyllä takaa, että olisin välttämättä oikeassa.

Mitä vähemmän liikettä jakopäässä, sitä vähemmän tapahtuu monenmoista rasitusta ja ahdistusta. Voima on sitten toinen juttu.

Itse hommasin tossa alkutalvesta Jim Leineweberin L3S nokan panshoveliin. Samalla mekaanista rasitusta lieventämään ostin vulcanin hydraulinostajat, joissa siis evon nostaja ja shovelin/pannun rulla. Saas nähdä vastaako nokka amerikan miesten hehkutuksia
"Produces good power. Pulls like a John Deere from idle but a little rough on valve train"

Ton viimesen kommentin jätin huomioimatta.

Tuskimpa mikään näistä ns. normaali virinokista jakopäätä oitis tuhoaa.

Mutta jos jousi on sama ja nosto on sama, niin jousen voima on sama vaikka olisi mikä vipusuhde?

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 28 helmikuu 11, 18:19:40
Itse hommasin tossa alkutalvesta Jim Leineweberin L3S nokan panshoveliin. Samalla mekaanista rasitusta lieventämään ostin vulcanin hydraulinostajat, joissa siis evon nostaja ja shovelin/pannun rulla. Saas nähdä vastaako nokka amerikan miesten hehkutuksia
"Produces good power. Pulls like a John Deere from idle but a little rough on valve train"

Ton viimesen kommentin jätin huomioimatta.

Tuskimpa mikään näistä ns. normaali virinokista jakopäätä oitis tuhoaa.

Leineweber just asiaa. Pelkkä nimi sairaan hieno, saitko tarroja? Virittämisen kuuluu olla vähän/paljon hasardi altista puuhaa. Sehän tän koko homman suola. Tietty liika suolakin voi olla pahasta.

Mutta Leineweber tosiaan miehekäs valinta, onnittelen. Noi hydraulit vähän kyllä pilaa kokonais vaikutelmaa, mutta menköön nyt tämän kerran.

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 28 helmikuu 11, 18:32:27
Mutta jos jousi on sama ja nosto on sama, niin jousen voima on sama vaikka olisi mikä vipusuhde?

Lisänä yhtälöön vaan on mahdollisesti muuttuva painokohta/painosuunta. Ei tietenkään jousivoiman osalta mutta mahdollisen sivuttaissuuntaisen liikekuorman osalta kyllä.

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 28 helmikuu 11, 18:32:27
Mutta jos jousi on sama ja nosto on sama, niin jousen voima on sama vaikka olisi mikä vipusuhde?

Juuri näin! Isommalla vipusuhteella nokkaprofiili voi olla vaan kesympi ja näin ollen rullan ei tarvitse vetää ihan tajutonta vuoristorataa.

Painokohta/painosuunta? Sivuttaissuuntainen liikekuorma? Ei tajuu?? Mistä sä nää tähän revit?

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 28 helmikuu 11, 18:42:13
Painokohta/painosuunta? Sivuttaissuuntainen liikekuorma? Ei tajuu?? Mistä sä nää tähän revit?

Päästäni. Siis jos muutellaan vipua joka painaapi venttulaa niin helposti muuttuupi hieman kohta tai suunta sillä painamisella. Ei toki mitään kilometrejä mutta kumminkin. Kulmahan muuttuu liikkeen aikanakin, sikshän rullaviippoja ylpäätään ompi. Saattaapi vaikuttaa nekatiivisesti tai positiivisesti tai merkityksettömästi, mut mitä mä olen eriolaasia moottoreit viritelly ni keksimäärin kaikki tapaa vaikuttaa kaikkeen ja nekatiivisest just siihen mihin et huomannut edes huomioida sen vaikuttavan. Vivun suhdetta jos muutetaan niin liikerata muuttuu jossain kohdin jossain määrin väkisin.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 28 helmikuu 11, 18:42:13Juuri näin! Isommalla vipusuhteella nokkaprofiili voi olla vaan kesympi ja näin ollen rullan ei tarvitse vetää ihan tajutonta vuoristorataa.

Ainiin joo nyt taisin tajuta, kun tarpeeksi kelasi. Eli siis just kyseessä taitaapi olla tuo nostajan sivusuuntaisten rasituksen vähentäminen. Ja siitä edelleen paha edessä pakenee, eli jossainhan se kostautuu elikkä se menee sitten rullakeinuosastolle.

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 28 helmikuu 11, 18:19:40
Itse hommasin tossa alkutalvesta Jim Leineweberin L3S nokan panshoveliin.
"Produces good power. Pulls like a John Deere from idle but a little rough on valve train"

Ton viimesen kommentin jätin huomioimatta.

Tuskimpa mikään näistä ns. normaali virinokista jakopäätä oitis tuhoaa.

On kans samanlaisella nenulla menty yksi kesä tuon 4 3/4" stroukatun panshovelin kanssa. Ei tuu enää Andrewssit tai sössöt mieleenkään. On se niiiin hyvä. Ois vaan pitänyt suraavaks kireempi.
-Spöke-

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 28 helmikuu 11, 18:33:45


Leineweber just asiaa. Pelkkä nimi sairaan hieno, saitko tarroja? Virittämisen kuuluu olla vähän/paljon hasardi altista puuhaa. Sehän tän koko homman suola. Tietty liika suolakin voi olla pahasta.

Mutta Leineweber tosiaan miehekäs valinta, onnittelen. Noi hydraulit vähän kyllä pilaa kokonais vaikutelmaa, mutta menköön nyt tämän kerran.

Joo tottamaar tuli tarra... liimasin heti sorvin kylkeen bdl:llän viereen. Ja jos nimen perusteella nokkaa lähtee ostamaan niin kyllä Leineweber saksalaisesti korostaen kuulosta synonyymiltä voimalle.

Mitä mä tein noista leinewebereistä emppiiristä tutkimusta netistä, oli lähes kaikki kommentit ylistäviä. Jim ilmeisesti pyrkii tuottamaan voimaa profiileillaan eikä niin tuijota, että kestääkö se nyt 50kyt tonnii vai ei. Tuo L3S on sieltä miedoimmasta päästä. Spöken spekseillä olisin laittanut l5:sen. Tosin jos joskus teen strokerin odottaa hyllyssä vanha
Sifton 468s joka nimenä on jopa ehkä leineäkin voimakkaampi...

Ja noiden hydraulien laittoon vaikutti aika paljon "vittu mä en jaksa säätää ku tönäriputket kusee aina sen jälkee" syndrooma

Senkin vääräuskoiset ;D

Täältä löytyy Andrews:in A2 ja saman valmistajan jouset paineilla:130 ja 280 lbs, ei tullut mukana tarraa noissakaan. Todella harmillista.
Nostajien töitä hoitaa Vulcan ja pannun 1.5 vipusuhde. Sorensen kun saa vielä valmiiksi pannun rulla sarjan niin tänne tulee sellainen.
Ja kun iskuakin on käsitelty niin 4.5" on kiva.

Otetaan tähän väliin pieni kertaus Bigtwin HD:n keinuvipu geometrian kehityksestä kansiventtiilikoneissa ja jokainen voi sitten päätellä mikä on tätä päivää, mikä kestää ja mitä kandeis ja ei kandeis tehdä, ehkä?

Knuckle 1:1, Pannari 1,5:1, Shoveli 1,425: 1 ja lopuksi Evo ja Twin cam 1,635:1. Menikö oikein?
Knucklen,Shovelin ja Evon/TC:n keinuvivut perus idealtaan samankaltaiset, Pannarissa aivan omanlainen keksintö ja selkeästi huonoin, ainakin virittämisen kannalta ja muutenkin.

Knucklen vipusuhde karmean huono, vakionokat näyttää ihan Shoveli Dragsterin nokilta. No tänhän ne tehtaallakin hiffas ja pannariin tuli sit heti vippaan tota suhdetta et riittää mutta pukki meni niin sanotusti vituiks. Shovelissa palattiin vipan suhteissa vähän takas ja mallissa kopioitiin Knuckle, mutta vähän niinku 60-luvun henkeen. No Evossa venttiilikulmat vähän paremmat ja sen seurauksena sitä vippaakin uskallettiin vähän mulkkaa tohon 1.635:1. Mitä tästä opittiin ehkä se että kun pyöritään tossa 1,5:1 tietämillä ei voi mennä kovin pahasti vituiksi. Näin mä tän koen.

Vähän mä tätä kirjottaessani ihmettelen et miksi tätä kirjottelen, mutta kai joku saa tästä selityksestä muutakin kuin myötähäpeän tunnetta?

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 28 helmikuu 11, 19:28:02

Joo tottamaar tuli tarra... liimasin heti sorvin kylkeen bdl:llän viereen. Ja jos nimen perusteella nokkaa lähtee ostamaan niin kyllä Leineweber saksalaisesti korostaen kuulosta synonyymiltä voimalle.

Mitä mä tein noista leinewebereistä emppiiristä tutkimusta netistä, oli lähes kaikki kommentit ylistäviä. Jim ilmeisesti pyrkii tuottamaan voimaa profiileillaan eikä niin tuijota, että kestääkö se nyt 50kyt tonnii vai ei. Tuo L3S on sieltä miedoimmasta päästä. Spöken spekseillä olisin laittanut l5:sen. Tosin jos joskus teen strokerin odottaa hyllyssä vanha
Sifton 468s joka nimenä on jopa ehkä leineäkin voimakkaampi...

Ja noiden hydraulien laittoon vaikutti aika paljon "vittu mä en jaksa säätää ku tönäriputket kusee aina sen jälkee" syndrooma

Mulla toi Sifton on vähän nimenä kulahtanu kun olen ajanut sellasilla 15v putkeen(on mulla orgis tarrakin) ja kaiken lisäksi kun noi nyky Siftonit on pekulii ja pekkaa. Et Leineweberi se olla pitää.
Tosin on mullakin hyllyssä Siftonin Avenger pitäis tehdä Etelä-vantaan nopein dresseri. Mut toisaalta niin paljon pitäis tehdä ja toi taitaa olla työlistalla vikana.

Mulla ainakin oli lähinnä poiinttina se, et jos noita vipusuhteita muutellaan, niin etäisyydethän muuttuu silloin. Kannattaa siis pyrkiä hahmottamaan miten paljon muutos vaikuttaa mihinkin vai ei yhtään, ettei turaa sitä juttua. Tosin venttulan ja kiikkuakselin etäisyys lienee suht vakio, eli muuttujana taitaapi olla lähinnä tönärin kulma joka tuskn on kauhian kriittinen ku se mikään optimi noissa ole muutoinkaan.

Niin siis siellä päässä, jossa liikettä on isomman vippasuhteen vivuissa eniten, olis se rulla. Se voi kyllä joutua koville, mutta jakopää pääsee vähemmällä kun nokkaa on vähemmän.

Toi tossa yllä meni ihan "name droppingiksi"... ;D

^Kevät lähestyy niin eiköhän sekin sitten helpota... ;D ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 28 helmikuu 11, 23:05:27
Niin siis siellä päässä, jossa liikettä on isomman vippasuhteen vivuissa eniten, olis se rulla. Se voi kyllä joutua koville, mutta jakopää pääsee vähemmällä kun nokkaa on vähemmän.

Kyllä ne rullat niissä vipoissa kestää älä huoli. Amerikan autoihin ja kuplavolkkareihin noita rullavippoja on myyty iät ja ajat. Noissa vähän tiukemmissa jenkki pirsseissä noi jousipaineet on jotain ihan muuta ja niillä veivataan kanssa rullavipoilla.

Joo, luulis kestävän. Vetäähän ne kiihdytysmiehetkin rullavipoilla.

Jospa sitä menis sitten 1,625 vippasuhteella. Jos jotain räjähtää, sitten jotain räjähtää. Hullulla kanadalaisella on vaan rullavipantekokone säädettävänä, joten joutuu venttaamaan muutaman viikon. Sillä aikaa voisin keksiä jonkun uuden kyssärin, josta saa aikaan riittävän korkealentoista läppää. Oisko se vaikka palotilan optimimuoto... ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 28 helmikuu 11, 19:28:02
Ja jos nimen perusteella nokkaa lähtee ostamaan niin kyllä Leineweber saksalaisesti korostaen kuulosta synonyymiltä voimalle.

Leineweber = vapaasti suomennettuna "narunkutoja"... ::)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 28 helmikuu 11, 23:56:01
Oisko se vaikka palotilan optimimuoto... ;D

No toi oli helppo. Hemi.
Ja kiitti tosta suomennuksesta. :'(

Narunkutoja... sehän kuulostaa tehokaalta ;D ;D

Olkaa ystävällinen...! ;D

Hullu kanadalainen vastasi vippasuhdekysymykseen jotakuinkin näin: käytännössä ei ole juuri merkitystä, missä kohtaa sen noston tekee. Teoriassa vähempi nokka on kuitenkin helpompi nostajille.

Joten mennään sillä isommalla vippasuhteella. Seuraavaksi alkaa sopivan nokan metsästys.

Ja se Hemi ei välttämättä oo se kaikista paras, vaikka kieltämättä omalla tavallaan seksikäs onkin... ;)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 10:14:57...Teoriassa vähempi nokka on kuitenkin helpompi nostajille...

Joko sä nyt uskot sen kun sitä on tässä kuorossa yritetty toitottaa ;D...

ratkaiskaa toi ongelma käytännössä esim joutsan chopper showssa jos ne sais järkättyä ne kiihdytys karkelot malliin vippamiehet vastaan nokkamiehet

Vipat vastaan nokat, erinomainen ehdotus!  ;D

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 01 maaliskuu 11, 10:37:01

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 10:14:57...Teoriassa vähempi nokka on kuitenkin helpompi nostajille...

Joko sä nyt uskot sen kun sitä on tässä kuorossa yritetty toitottaa ;D...

En. Mä uskon sen vasta sitten kun oon ensin koettanut hajottaa ne vipat.

Tällä staattisella puristussuhteella ei kummoisia tehdä. Mutta nokalla voi jotain koettaa. Pitäiskö hakea mahdollisimman lyhyttä aukioloa, vai jotain kompromissia nykyisen (256, imu kiinni 52 ABDC) ja mahdollisimman lyhyen väliltä? Nostoa mahtuu enintään .550".

Nykyinen nokka toimii vasta, kun rundia on sangen paljon, joten vääntöä pitää saada pikkusen alemmas. Toisaalta chopperilla ajetaan lujaa, joten ei sitä yläkierrosalueen potkua sovi tyystin hukatakaan.

Kiksipeli - meneeköhän jalka poikki, jos hakee mahdollisimman suurta dynaamista puristusta (josta siis ei kyllä kovin kummoista saa noilla männillä ja kansilla)?

Voi helvetti sun kanssa kerro kaikki faktat, kun laitat noita kysymyksiä. Paljon puristukset, kuutio tilavuus jne.
Musta tuntuu että 256° ja yli .500 nostoa on aika paljon, vaatis vähintään 9:1 kantin tai enemmän, riippuu tietty koneen koosta. Paljot asteet helpottaa potkukäynnistystä, mutta kadottaa ala-alue väännön, mutta mitä sitten sitä vääntöä voi lisätä siitä kaasukahvasta. Tietty jos ei ole kaasuvaijeria homma menee vaikeeks.

Mulla on nostoa .470 asteita 282° kantti 10,5:1 ja kone on 97 ylikoot mukaan laskettuna. Hyvin silla muun liikenteen seassa kerkii. Tietty on siinä se haitta et kaiken näkönen cruisailu on aika perseestä, täydet sytytys ennakot tulee 2700 kierroskessa ja vaikka välitykset on 23/51 niin esim Hankoon mennään kolmosrattaalla. Et huutaahan se vehe ihan vitusti kun vaan vähän ajelee sitten taas vastaavasti motarilla rundari huitelee 3500-4000 kieppeillä et ei sitäkään kyllä aina jaksa. Mutta tällästä tää on vitun kivaa onneks on talvi.

Mikä sun staattinen on? Jos kovin matalat männät niin toi viiskakkonen on kyllä aika paljon imunokan arvoksi, ei se nyt vielä mikään käyttökelvoton ole mutta kuten olet itsekin huomannut niin alakierrosvääntö kärsii.

Miten olis joku Andrews A2 (19/43, 50/18, 242/248, .450") yhdistettynä isompiin vippoihin? Sais aukioloa vähän lyhkäisemmäksi mutta yläkierroksilta ei välttämättä menettäisi mitään.

Mun valinta olis S&S 514  in 23/43° ex 43/23° duration 246, nosto 514 Shovel, 1.5:n vipalla .540.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 01 maaliskuu 11, 12:40:45
Voi helvetti sun kanssa kerro kaikki faktat, kun laitat noita kysymyksiä. Paljon puristukset, kuutio tilavuus jne.

Älä ota sitä vakavasti... ;D

Isku 4 1/4, poraus 3 5/8, stanukoossa, tekee 88 cid. Toision välitykset 24/46. Staattinen ahdistus  ;D 7,6:1, tarkistusmittaan sen kunhan joudan. Pyörä painaa öpaut 250 kg ja kuski 100.

Anteron A2 tekee noilla vipoilla noin .525" noston. Ja nostoahan pitää olla.

Anteron #1 tekis noilla vipoilla nostoa karvan yli .500", aukioloa 232 ja imu kiinni 36 ABDC. Sillä sais eniten dynaamista kanttia noin .500" nostolla, joten se on vähän niinkuin toisen ääripään referenssi.

Mutta en oikein osaa arvioida, kuinka paljon muutama aste loppujen lopuksi vaikuttaa. Akateemista pohdintaa - tiedän. Tässä kohtaa on kumminkin mahdollisuus jotain valintoja tehdä, joten tekis mieli saada niille valinnoille jotain järkiperusteita. Taisiisööö... ;D

Ja mähän voisin kanssa osallistua tähän name dropping skabaan. Miten olis Red Shift? :P

Toi sössötin on muuten ihan suora kopio Anteron #3:sta...

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 13:21:09

Toi sössötin on muuten ihan suora kopio Anteron #3:sta...

Joo niin taitaa olla , muista että imitointi on suurin kohteliaisuus. Mä olen vähän koko ajan yrittänyt sitä vippasuhdetta 1.5 sulle tarjota, pakko laittaa näin suoraan ,kun en tiedä oletko havainnoinut tän kaiken selityksen seasta. Toi 514 vaan yllättävän hyvän tuntunen ajossa ei mikään kisa vaan rehti ajonokka.

Oon huomannu. Mut kokeilen silti sitä isompaa vippasuhdetta. Vastarannan asukkina ymmärrät sen varmasti ;D. Jos hajoaa niin sitten hajoaa. Samalla saamme tänne taululle jonkinlaista kokemusperäistä tietoa, kunhan sitä ehtii kertyä.

Oiskohan noille nokkien arvoille jossain jotain valmiita laskentamalleja? Mua kiinnostais jokin sellainen malli, johon voisi syöttää esimerkiksi iskun, porauksen, puristussuhteen ja sitten erilaisia nokkien arvoja ja kokeilla, mitä tapahtuu. Nokan toimintaperiaatteet ymmärrän jotenkuten, mutta pelkästään niiden avulla on vähän vaikeaa arvioida, kuinka paljon tietty muutos asteissa taikka ajoituksessa tosiasiassa vaikuttaa?

Tiedän, että todellisuudessa muuttujia on paljon muitakin kuin se nokka ja joitakin niistä, kuten nykyisten kansien virtausta, on kovin vaikea mallintaa mitenkään. Paitsi toteamalla, että se on ihan paska. Mutta jos pääsis edes oikeelle hehtaarille.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 01 maaliskuu 11, 14:03:15

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 13:21:09

Toi sössötin on muuten ihan suora kopio Anteron #3:sta...

Joo niin taitaa olla , muista että imitointi on suurin kohteliaisuus...

Imitointi ja imitointi... Yhden sössön sportinkoneen mukana tuli nokkapaketti johon oli lyöty S&S:n tarra Andrewsin laatikon kylkeen ;D... Eli melkoista ristiinnaintia tuntuu tälläkin alalla olevan.

Mutta itse asiaan - puristussuhde 7.6:1? Onko sulla chopperissa joku lättäpään kone :o? No ei varmasti ole vääntöä tuolla nokalla. Mäntää vaihtoon tai lähelle vakionokkaa kehiin. Tietysti eihän shoveli mitään evoruttuja tarvitse (saatikka kestä) mutta kyllä sitä voisi lähemmäs ysiä nostaa.

Itse olen käyttänyt tätä RB-Racingin laskuria, sillä saa ihan hyvää infoa missä mennään. Pistä boostin kohdalle nolla ja muista käyttää desimaaleissa pistettä pilkun sijaan: http://www.rbracing-rsr.com/comprAdvHD.htm (http://www.rbracing-rsr.com/comprAdvHD.htm)

No ei se siitä evon vippasuhteesta hajoa se on ihan varma. mutta ajat ittees vähän niinku nurkkaan noiden nokka-akseli valintojes kanssa. Joudut keskittymään noihin mietoihin dresser nokkiin, ja heti jos nälkä kasvaa niin menee full raceks noilla vipoilla. Ja se nälkä kasvaa aivan varmasti meni vituiks tai onnistu, sama loppu tulos, jos yhtään omaat samanlaista mielenlaatua. Ennakoi tuleva, usko huvikses.

Nokka-aksiloitahan voi tilailla vaikka omien speksiensä mukaan, kyl mä pärjään... :)

Toisaalta mulla on vähän muitakin suunnitelmia - niissä muuttuu moni muukin asia. ;)

Sössöttimen 3 5/8 männät on sellaisia, että sama mäntä käy eri iskuille. Tässä tapauksessa se mäntä tuottaa noin matalan kantin, eikä muita vaihtoehtoja Sössöllä itsellään ole (paitsi valumäntä, joka on 7,5:1). Se ei kuitenkaan häiritse mua, koska pyörä sinänsä liikkuu ihan vinhasti tollakin kantilla - kunhan on tarpeeksi jengaa. Hemuli muistaa, että tossa on kuitenkin enemmän kuutioita kuin orggiksessa, joten ei sinne nyt vakionokkaa kannata laittaa. High lift - short duration, siinä päivän mietelause.

Kiitos Hemuli linkistä, jatkan akateemisia pohdintoja!

Just! Päivän sana sulle tästä mäntä asiasta. Itsekkin joskus kiroillu s&s:n mäntä valikoiman niukkuutta.  JE pistons.(toi oli se päivän sana)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 15:16:44...Sössöttimen 3 5/8 männät on sellaisia, että sama mäntä käy eri iskuille. Tässä tapauksessa se mäntä tuottaa noin matalan kantin, eikä muita vaihtoehtoja Sössöllä itsellään ole...

No onhan tuossa yksi ihan selkeä vaihtoehto - pidempää iskua kehiin!

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 01 maaliskuu 11, 15:58:45

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 15:16:44...Sössöttimen 3 5/8 männät on sellaisia, että sama mäntä käy eri iskuille. Tässä tapauksessa se mäntä tuottaa noin matalan kantin, eikä muita vaihtoehtoja Sössöllä itsellään ole...

No onhan tuossa yksi ihan selkeä vaihtoehto - pidempää iskua kehiin!

Hehheheee... ;D

Mieli tekis. 4 5/8 iskulla. Mut ei noilla lohkoilla. Ei niistä koneista tahallaan semmoisia pidä tehdä, että ne räjähtää.

Samasta syystä en myöskään halua tohon koneeseen kovin paljoa kanttia. Vähäisen se kasvaa kansitöiden myötä tosin.

Hämmentääkseni vielä Teeluun vippasuhdepohdiskelua niin onko kellään faktaa käyttääkö S&S:n kokonaiset shovel-motit evon vai shovelin vippoja. Jos käyttää shovelin niin silloin voi olettaa että ne on 1.5 suhteella koska muita S&S:n kataloogit ei tunne. Tästä mulle vaan heräs kysymys että jos noin on niin miksi S&S:n insinöörit eivät ole suuressa viisaudessaa kasvattaneet vippasuhdetta noihin shovel motteihin parantaakseen jakopään kestävyyttä.  ::) (niiden nokissa on kumminkin ihan kiitettävästi nostoa) Vai tietääks ne jotain mitä me ei tiedetä...  ;D

S&S käyttää Shoveleissaan ja pannuissaan 1.5 vippoja.

Niin siis ihan oikeassahan vastarannan asukas on siinä, että isommalla vippasuhteella nokkavalikoimasta tulee vähän erikoinen. Mutta mun tarkoituksena on saada tämä nimenomainen kombinaatio osia toimimaan kohtuullisen luotettavasti. Siihen riittää se yksikin sopiva nokka. Seuraavat visiot, joita pää yllättäen on pullollaan, tehdään vähän eri pakettiin...

Uteliaisuudesta: onks niitä JE:n mäntiä valmiina muitakin kuin 10:1 kantilla?

Noita JE mäntiä käyttää monet viripajat ja ne tod. näk. tilaa ne omilla specseillä suoraan niiltä. Mulla ittellä Zippersin valikoimista JE männät. Mä luulen et ne tekee sulle sellaset männät kuin sä haluut kun kiltisti pyydät. Sit saat sellasen otsan mäntiis kun haluat+ dekki korkeuden ja vaikka Evon tapilla. ;D

Tossa liitteenä tilaus kaavake.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 00:13:34
Leineweber = vapaasti suomennettuna "narunkutoja"... ::)

Vaih niin... Tässä alla tyytyväisen oloinen ruotsalaismies uuden Leineweberinsä kera.
Tossa nokassa on rampit kohdallaan. Ja huomaa kevennetty vetoratas... kierros herkkyyttä

Nyt en taaskaan ole ihan varma tuosta asiasta. Jos evon vipusuhde on about 8% isompi, silloin nokka voi olla about 8% pienempi kooltaan. Toisaalta yksi mikä on varmaa, on E = F*x, eli energia on voima kertaa matka, tässä jousen palautusvoima (ns. jousipaine) kertaa nosto. Energiaa taas ei tunnetusti tule lisää eikä sitä häviä, joten koska nokassa on about 8% pienempi nosto, sen nostajaan kohdistama voima kasvaa tuon 8%. Kun taas se rampin jyrkkyys heijastuu suoraan minkälaiset voimat kohdistuu nostajan suuntaan sekä siihen sivuttain, jos se nokan profiili on sama, ainoastaan 8% nostoa skaalattu pois, eikös siinä tulla melko tasapeliin. Ainut, että nyt se nostaja vaan joraa vielä pienempää väliä?

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 01 maaliskuu 11, 18:53:13
Ainut, että nyt se nostaja vaan joraa vielä pienempää väliä?

Eikö se jo melkein yksistään riitä?
Tää vippakeskustelu menee vähän ohi, koska koko ajan on ollut puhe lievistä nostoista. Se vippasuhteen merkitys kasvaa todella paljon sitten kun ruvetaan aukomaan sitä venttiiliä .650 ja enemmän. Siellä rupee tulee vastaan sellasia tosi elämän ongelmia, että nenäkeppi hivottaa pinionlaakeriskooliin ja nostajanpesiin tai nostajat pohjaa nostajanpesiin.Puhumattakaan vanhemmista vehkeistä missä pitää ruveta ohentelemaan rattaita.
Mutta yhä edelleen se rulla siinä vipassa on parannus alkuperäiseen.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 13:21:09
Mutta en oikein osaa arvioida, kuinka paljon muutama aste loppujen lopuksi vaikuttaa. Akateemista pohdintaa - tiedän. Tässä kohtaa on kumminkin mahdollisuus jotain valintoja tehdä, joten tekis mieli saada niille valinnoille jotain järkiperusteita. Taisiisööö... ;D

Toisessa topiikissa kirjoitin: "...mutta tehokäyrän paikkaan sillä on suuri vaikutus. Jostain olen lukenut että neljän asteen ajoitusmuutos nokassa siirtää käyrää 300 - 400 rpm."

Siis kun koko nokan ajoitusta muutetaan. Mainio ratkaisi olisi säädettävä nokka, mieluummin portaattomasti. Niin, Anteron nokkien rattaita prässäilemällä se vissiin onnistuu, mut ei kätevästi. Cranen Hi-Roller ei taida enää olla tuotannossa.

Koskas aletaan keskustelemaan LSA:n vaikutuksesta ja sen osuudesta nokan valintaan?  :)

LSA = Lobe Separation Angle? Mun puolesta keskustelu voi alkaa vaikka heti. Paljonkos olis sopivasti overlappia tommoseen matalapuristeiseen kasikasikoneeseen...? ;D

Ja taas mä järkeilin ihan samoin kuin vastaranta: pienempi liike jakopäässä, vähemmän harmeja nostajien kanssa.

Justiinsa tein kalvausharjoituksia shovelin tappien kanssa. Nyt kun osaan sen, voisin siirtyä evon tappeihin. ;D

Matala puristussuhde niin mahdollisimman vähän overlappia muuten ei jää puristukselle paineit enää lain...

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 01 maaliskuu 11, 22:21:30
Matala puristussuhde niin mahdollisimman vähän overlappia muuten ei jää puristukselle paineit enää lain...

Nyt meni Makolla pako-, imu- ja puristustahti sekaisin. Overlappi ei vaikuta puristussuhteeseen vaan sillähän tarkoitetaan aikaa minkä pakoventtiili on yhtä aikaa auki imuventtiilin kanssa. Siis silloin kun imuventtiili lähtee aukeamaan. Isommalla overlapilla saadaan apua seoksen vauhdittamiseksi imutahdin alussa isommilla kierroksilla -> parempi täyttö. Alhaisilla kierroksilla sitten taas vuorostaan osa seoksesta karkaa pakokanavaan joten matalaviritteisiin moottoreihin ei paljoa overlappia voi laittaa. Samasta syystä ahdetuissa koneissa ei ole mitään hyötyä pakokanavan yhtäaikaisesta aukiolosta kun seos on imukanavassa paineistettuna odottamassa venttiilin aukeamista.

Imuventtiilin sulkeutumisajankohta alakuolokohdan jälkeen on se, mikä vaikuttaa lopulliseen puristussuhteeseen.

Näköjään joskus pitäis pysähtyä ajattelemaankin...

Lainaus käyttäjältä: Soikkeli - 28 helmikuu 11, 19:28:26
Senkin vääräuskoiset ;D

Täältä löytyy Andrews:in A2 ja saman valmistajan jouset paineilla:130 ja 280 lbs, ei tullut mukana tarraa noissakaan. Todella harmillista.
Nostajien töitä hoitaa Vulcan ja pannun 1.5 vipusuhde. Sorensen kun saa vielä valmiiksi pannun rulla sarjan niin tänne tulee sellainen.

Ja kun iskuakin on käsitelty niin 4.5" on kiva.

           

the sparkies are here doing wiring as we speak and the machine is being wired in next friday... then I can sit down and start machining off all the shovel stuff.. at that point we can sit down and start to think about programming and how to machine the pan stuff off. =o).

Mike

tuollaisen vastauksen sai kun eilen kyselin milloin niitä alkaa saamaan. tiedä sit miten tuo pitäis tulkita..  ???

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 01 maaliskuu 11, 21:23:05
Toisessa topiikissa kirjoitin: "...mutta tehokäyrän paikkaan sillä on suuri vaikutus. Jostain olen lukenut että neljän asteen ajoitusmuutos nokassa siirtää käyrää 300 - 400 rpm."

Kumpaan suuntaan tapahtuu mitä? Aikaisemmalle -> vääntöalue siirtyy matalemmille kierroksille? Ja paljonkos yksi rattaan hammasväli on asteissa?

Toi teoria tuskin on ihan aukoton, mutta äkkiä ajatellen vois toimia sellaisissa nokissa, joissa aukioloa on maltillisesti.

Kiiskihän vois koklaa, mitä tapahtuu, jos sen 280-asteisen nokan siirtää 4 astetta aikaisemmalle tai myöhemmälle... ;) ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 23:50:14
Kiiskihän vois koklaa, mitä tapahtuu, jos sen 280-asteisen nokan siirtää 4 astetta aikaisemmalle tai myöhemmälle... ;) ;D

Mulla on 292° nokka ja kokeiltu on, näyttää erehdyttävästi samalta mitä sillä swedu-petterillä on kädessä tossa kuvassa aikasemmin. Tosin se on Andersin Flathead Powerin ruotsin aikasia, siis ei Leineweberi ja sama nokka mikä pyöri/pyörii Evil Motherissa. Selkeesti uupuu kanttia ja jotain 20 kuutiotuumaa. Siitä asiallinen nokka ettei tarvitse shimmaa kun perusympyrä on niin pieni et shimmi kaatuu nostajaradalle, toisin sanoen laakerikohdat nokassa on paksummat kuin itse akseli.

Niin ja siinä tosiaan tapahtuu niin kuin vois kuvitella. Eli nousee nokalle kun kierrokset jossain järjen tuolla puolen.

Tästä kaikesta intoutuneena menin tilaamaan Leineweberin 4S:n Knuckleen oli pakko, kun se oli uutuus. Kiikalassa tavataan tai sitten ei.

Mistäs Kiiski 4S:n tilasit  :o

Lainaus käyttäjältä: race-ace - 02 maaliskuu 11, 00:36:24
Mistäs Kiiski 4S:n tilasit  :o

Suoraan Leineweberiltä. Alkaa toi keskustelualueen otsikko pitää aika hyvin paikkansa.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 23:50:14
Kumpaan suuntaan tapahtuu mitä? Aikaisemmalle -> vääntöalue siirtyy matalemmille kierroksille? Ja paljonkos yksi rattaan hammasväli on asteissa?

Toi teoria tuskin on ihan aukoton, mutta äkkiä ajatellen vois toimia sellaisissa nokissa, joissa aukioloa on maltillisesti.

Noinpäin se mun mielestä menee.

Lainaan taas itseäni "Prässitön mies kun olen, niin ajattelin että jos tuolla hammastuksella pääsee pelaamaan...mut huonolta näyttää. Hampaita nokan rattaassa on 42 joka tekee nokan asteissa 8,57 ja kampiakselilla jo 17,14. Noin rankkaa säätöä harvemmin tarvinnee.  ;D"

Tarina nokka-akselin ajoituksesta jatkuu (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=153.0)

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 02 maaliskuu 11, 00:47:12

Lainaus käyttäjältä: race-ace - 02 maaliskuu 11, 00:36:24
Mistäs Kiiski 4S:n tilasit  :o

Suoraan Leineweberiltä. Alkaa toi keskustelualueen otsikko pitää aika hyvin paikkansa.

Ei menny hukkaan tämäkään keskustelu. :)

Toi Narunkutoja ilmoittaa ajoitukset @ 0.020". Mites se käännetään muiden kanssa vertailukelpoiseen muotoon, @ 0.053"?

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 maaliskuu 11, 23:50:14

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 01 maaliskuu 11, 21:23:05
Toisessa topiikissa kirjoitin: "...mutta tehokäyrän paikkaan sillä on suuri vaikutus. Jostain olen lukenut että neljän asteen ajoitusmuutos nokassa siirtää käyrää 300 - 400 rpm."

Kumpaan suuntaan tapahtuu mitä? Aikaisemmalle -> vääntöalue siirtyy matalemmille kierroksille? Ja paljonkos yksi rattaan hammasväli on asteissa?

Toi teoria tuskin on ihan aukoton, mutta äkkiä ajatellen vois toimia sellaisissa nokissa, joissa aukioloa on maltillisesti.

Kiiskihän vois koklaa, mitä tapahtuu, jos sen 280-asteisen nokan siirtää 4 astetta aikaisemmalle tai myöhemmälle... ;) ;D

Mä tein tämän homman aikoinaan 50-luvun Royaliin.
Tsekkasin vaan ajoitukset ja jostain JAPin taulukosta
kattelin paremmin hengittävät. Päädyin kääntämään
imunokkaa yhden hammasvälin aikaisemmalle = 9 asteen
muutos. Moottorin käytös muuttui aivan toisenlaiseksi,
otti kierroksia eri lailla. Joo off topicia....
-eeko

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 02 maaliskuu 11, 10:06:20
Toi Narunkutoja ilmoittaa ajoitukset @ 0.020". Mites se käännetään muiden kanssa vertailukelpoiseen muotoon, @ 0.053"?

Ihan summamutikassa fiilis pohjalta. Ja tietty sit ku nenä kädessä voi mittaa.

Jotain pohjaa summamutikalle voi hakea Andrewsin kataloogista, siellä ilmoitetaan duraatio sekä .020" että .053" nostoilla: http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/catalog/14_ShovelCams-pg-14.pdf (http://www.andrewsproducts.com/PDF_files/catalog/14_ShovelCams-pg-14.pdf)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 02 maaliskuu 11, 10:06:20
Toi Narunkutoja ilmoittaa ajoitukset @ 0.020". Mites se käännetään muiden kanssa vertailukelpoiseen muotoon, @ 0.053"?

Rivera primon sivuilta kun kaivat kataloogista leinen nokat. Siellä on arvot kummillakin asteilla.

muok. Tossa on vielä se luettelon sivu.

Niin että totako ei voi suoraan kääntää, kun ei tiedä ramppia? No, meen sinne Riveran saitille. Sitten teen akateemisen vertailun suht hehtaarilla olevista nenistä. Lopuksi valitsen nokan hyödyntämällä seuraavia metodeita: Stetson-Harrison, poissuljenta ja carpe diem.

;)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 02 maaliskuu 11, 11:49:35
Niin että totako ei voi suoraan kääntää, kun ei tiedä ramppia? No, meen sinne Riveran saitille. Sitten teen akateemisen vertailun suht hehtaarilla olevista nenistä. Lopuksi valitsen nokan hyödyntämällä seuraavia metodeita: Stetson-Harrison, poissuljenta ja carpe diem.

;)

Just jotenkin noin. Unohtamatta tota LSA:ta mikä muhun teki vaikutuksen oman nokan valintani osalta. Valehtelisin jos väittäisin tietäväni etukäteen mitä tuleman pitää, mutta toivottavasti jotain minkä huomaa perse-dynossa. Tai aikakortissa. Uskoisin vähentyneen overläpin edesauttavan pitkäveivisen moottorini täyttöä ylärekisterissä tai päinvastoin ;D.

Hmmm. Yllä mainittujen menetelmien soveltamisen seurauksena narunkutoja alkoi vaikuttaa sopivalta. Mutta suunnitellusta vippasuhteesta seuraa yksi pikku probleemi, joka pitää ratkaista. Eikös ole niin, että vippasuhdehan vaikuttaa myös TDC nostoon? Mikä merkitsee, että tarttee tehdä enempi tilaa siltä varalta, ettei venttiilit kalahtele a. toisiinsa ja b. mäntään.

Jep, ihan samalla tavalla se siihen vaikuttaa kuin maksiminostoonkin. Asteethan eivät muutu, ainoastaan noston määrä.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 02 maaliskuu 11, 00:27:04
Tästä kaikesta intoutuneena menin tilaamaan Leineweberin 4S:n Knuckleen oli pakko, kun se oli uutuus. Kiikalassa tavataan tai sitten ei.

Sitä minä vaan jäin tuossa miettimään et tuleekohan tuon mukana tarroja?  :o

Ei ollut Jimi laittanut tarroja mukaan >:( On kait vaihdettava toinen nenu. :-\
-Spöke-

Lainaus käyttäjältä: Spöke - 03 maaliskuu 11, 21:24:35
Ei ollut Jimi laittanut tarroja mukaan >:( On kait vaihdettava toinen nenu. :-\
-Spöke-

jimbo on ollut kitsaalla päällä, mulla oli tarra mukana. Kiiskin pitää raportoida tilanteesta.
Tarrat on kuitenkin tärkeä asia nimen ohella, kun nokkaa valitaan.

Muistanko muuten spöke väärin vai oliko sulla jotain penkki tuloksia L3S vastaan andrews A?

Paree olis tulla tarroja. Vuosien saatossa pannu merkille et mitä hienompi tarra sen parempi pala. Kaikista rumin tarra on se kullanvärinen, jossa on jotain tekstiä mitä mun heikot silmät ei näe. Niin ja sit kun on ihan Pro luokan osaa tulee jääkaappimagneetti! Repikää siitä!

Noissa nokissa ei onneksi ole niitä kultaisia mukana. Saas nähdä mitä sitten tapahtuu, kun vanha herra lopettaa hengittämisen. Toivottavasti ei seuraa Sifton, Std, Delkron, Crane linjalla.

Tässä hyvä linkki.

http://www.pontiacstreetperformance.com/psp/RockerArms.html (http://www.pontiacstreetperformance.com/psp/RockerArms.html)

LainaaAs a standard lobe measuring point is .050 lifter rise, and lobe lifts are normally specified with 1.5 rocker ratio, that means the valve will always be at .075 when the lobe reaches .050" lift (when a 1.5 rocker is installed). By using the .075 point, and determining where it occurs in relationship to the crank in degrees, a yardstick is provided from which to reference any different rocker ratios. As expected, a higher ratio rocker will allow the valve to reach the .075 lift point earlier in the lift cycle (and later in the closing cycle). As the .075 valve lift point is the industry standard when specifying cam duration (1.5 standard rocker ratio X .050 tappet/lifter rise), it becomes a valid reference point. In the Wolverine 234 degree intake lobe, the intake valve was open 4 to 5 degrees longer when measured in reference to the crank when the larger ratio rockers were used. This is also easy to see on the graph.

Juusaatana, se vippasuhdehan vaikuttaa ilmoitettuun aukioloonkin, kun aukiolo ilmoitetaan määrätystä nostosta laskettuna. Monimutkaista.

No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 04 maaliskuu 11, 19:01:59
No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Vaikuttaa se, tosin ei välttämättä kovin paljoa. Riippuu rampin profiilista.

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 04 maaliskuu 11, 19:01:59En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä.

No silllä perusteella eihän tänne uskaltaisi sitten mitään kirjoittaa ;D Kerran itsekin luulin olevani väärässä, mutta sitten huomasin erehtyneeni.

No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

Eikun venttiililtä. Millä venttiilin aukeamisella, on tietty sopimuksenvarainen asia. Lähinnä kai tässä on se idea, että venttiilin pitää olla auki niin paljon, että siellä selvästi jo virtaa jokin. Siitä kai yleinen käytäntö, jonka mukaan aukiolo lasketaan siitä, kun vena on .050 auki. Ja isommalla vippasuhteella tämä tietysti tapahtuu muutaman asteen aikaisemmin ja myöhemmin... ::)

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 04 maaliskuu 11, 19:01:59
No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Mitkä ihmeen kasvot. Tokihan se vaikuttaa aina kun nokkapuolta käpältää.

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 04 maaliskuu 11, 19:24:26
No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

Vaan mistä se oikeastaan mitataan, annetaan toleranssi, nokan ja nostajan välillä ei ole välystä, venttiilikoneistossa yleensä hieman on... oli nokka minkä tahansa mallinen niin ennenkuin venttiili liikkuu meillä ei ole valve liftiä. Ainakin samalla profiililla hiottu VP-nokka omaa eri arvot ihan ilmotuksessa riippuen onko tappikoneen vai OHC:n ja nokalta mitaten ovat identtiset. Eli viittaisi ilmon noudattavan toteutuvaa valve liftiä ainakin ruottalaismallisissa vene koneissa.

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 04 maaliskuu 11, 19:24:26
No asiaan, eikös se kuitenkin mitata just nostajalta, että siinä lapussa olevat lukemat ei muutu vaikka olisi mikä vipusuhde? Sitä paperissa olevaa eikös sillä aukiololla tarkoiteta. Se mikä enemmän kiinnostaa, eli miten raollaan se venttiili sitten on niin se toki muuttuu.

Samaa mieltä. Esim. Andrews ilmoitaa nokkiensa arvot "0.053 cam lift" eli yksiselitteisesti ajoitus mitataan (ja tarkistetaan) nostajalta.
(Yläpuoliset nokat taas yleensä venttiililtä suoraan.)
Arvot antaa nokan valmistaja ja missä tilanteessa ne pätevät.
Se miten venttiili sitten todellisuudessa avautuu, riippuu sitten muistakin tekijöistä, kuten on tullut esille, välyksistä, vipusuhteista.... ja sehän tietysti on se mikä loppupelissä ratkaisee.

Niinkuin aiemmin totesin, autopuolella puhutaan pääasiassa venttiilien avautumisesta, kun taas näissä Harrikkakuvioissa yleensä vain nokan nostoista ja ajoituksista. Venttiilien todellinen ajoitus pitäs siis mitata itse.

No niin joo, niin näyttää tosiaan olevan. Ilmoitetaan poikkeamana perusympyrältä. Autoissa taas venttiililtä. Sekavaa. Mutta...

Jos nokka on kohdassa .053", niin 1.43 vippasuhteella vena on auki .078". Vippasuhteella 1.625 vena taas on auki .086". Eli vaikuttaa se vippasuhde silti efektiiviseen aukioloonkin.

Jotta puhuttaisiin samaa kieltä, aukiolo pitäisi ilmoittaa autojen tapaan.

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 04 maaliskuu 11, 19:47:20

Lainaus käyttäjältä: Tuukka - 04 maaliskuu 11, 19:01:59
No mä meinasin tossa jo aikaisemminkin mainita, että eikö se muka vaikuta noihin aukioloihin.
En kuitenkaan viitsinyt jotta säilyy "kasvot" jos olisin ollut väärässä. Eikös toi nyt vaikuta dynaamiseen puristukseen ja kierrosalueeseen yms?

Mitkä ihmeen kasvot. Tokihan se vaikuttaa aina kun nokkapuolta käpältää.

No just ne. Mä en viitsi selittää mitään jos en ole varma asiastani. Kaikestahan voi esittää teorioita, spekulaatioita ja tyhmiä kysymyksiä mutta...

Sitä mä olen tässä pähkäillyt koko keskustelun ajan, että jos joku nokka on suunniteltu tietylle nostolle ja tietysti vipusuhteelle, niin toimiiko se enää vipusuhteen muutoksen jälkeen niin kuin nokka guruu on miettinyt? Ja eikös se venttiili aukea suuremmalla vauhdilla täyteen nostoon silloin kun on isompi vipusuhde? Ainakin Leineweberin nokissa on aika rajut rampit, eli vena aukeaa ja menee kiinni erittäin nopeasti. Onkos tälläsessä tilanteessa järkevää kestävyyden kannalta (ajattelen nyt tissiposkivirittäjämoodilla) nopeuttaa aukeamista/kiinnimenoa entisestään?  

Ei kai noiden nopearamppisten nokkien kanssa juuri kannata isompia vippoja käyttää, itse laittaisin sellaiset lähinnä mietojen nokkien kanssa joille halutaan lisää aukeamaa. Säästyis ne nostajat sivuttaiskuormalta.

Ei munkaan mielestä, mutta eiks toi t-bööni jotain Leinestä horissut?

Horisi. Niinkuin paljon muustakin. Mutta sen koommin vippoja kuin nokkaakaan ei ole vielä hankittuna, joten mulla on vielä aikaa horista. Jonkun nokan mä hommaan, mutta en vielä tiedä, minkä.

Leineweber vaikutti ihan hyvältä idealta siihen asti, kun hogasin, että vippasuhdehan vaikuttaa myös siihen efektiiviseen aukioloon. Niitä ramppeja ei vissiin oikein muuten ilmoiteta kuin että "fast ramps". Notta sitä puolta asiasta on niinku vaikeaa arvioida pelkästään tuijottamalla nokista ilmoitettuja numeroita.

Ja kyllä: nokkagurut suunnittelee nokat tietylle vippasuhteelle. Jos vippasuhde muuttuu, ei nokka toimi enää suunnitellulla tavalla. Onko se sitten parempi vai huonompi, no, Stetson ja Harrison sen tietävät.

Muuten, se vippasuhteen muutos tehdään lyhentämällä vipan tönärin puolta. Mikä merkitsee, että se vaikuttaa myös tönärin kulmaan. Tosin se lyhennys on suuruusluokkaa 1,5 mm...

Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 04 maaliskuu 11, 21:06:14
(Yläpuoliset nokat taas yleensä venttiililtä suoraan.)

OHC-koneessa usein vipat, DOHC-koneessa pääsääntöisesti suoraan. OHC ja suora venttiilikäyttö nokalt = ei läpihengittävä vaan venttulat jonossa.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 04 maaliskuu 11, 21:54:46...Niitä ramppeja ei vissiin oikein muuten ilmoiteta kuin että "fast ramps". Notta sitä puolta asiasta on niinku vaikeaa arvioida pelkästään tuijottamalla nokista ilmoitettuja numeroita...

Ei oikeastaan. Jos nokassa yhdistyy raju nosto lyheen aukioloaikaan niin sehän tarkoittaa että rampin täytyy olla varsin nopea. Korkeat nokat normi rampeilla on sitten niitä isojen poikien juttuja, asteita on niin että piisaa ;D...

Nokissa on se hyvä puoli, että ne ei oo ihan sikamaisen kalliita. Eikä hirveän työläitä vaihtaa, kunhan on huolellinen. Joten jos ensin valittu nokka tuntuu huonolta, sen voi myydä jollekin uunolle ja ostaa itte paremman... ;D

Miten Hemuli päädyit johtopäätökseen, että korkea nosto + lyhyt aukiolo = nopea ramppi? Profiilihan voi muistuttaa esimerkiksi U-kirjainta tai V-kirjainta ilmoitetun aukiolon ollessa ihan sama? Jälkimmäisessä tapauksessa se vena vaan on siellä äärinostossaan lyhyemmän aikaa.

Optiminahan sen nenän profiili olis tyystin kantikas, eli avais suoraan tarvittavaan nostoon, pitäis siinä käymättä korkeammalla ja sulkis suoraan... moinen vaan ei pyöri.

Hmm, eikös ramppia voi arvioida vertaamalla aukioloa nokan nostoilla .020" ja .053"? Mitä pienempi erotus, sitä nopeampi ramppi?

Pitäiosi olla vaan lisää nostoaika arvoja että siitä saisi oikeastaan mitään kokonaiskuvaa. En usko että tuossa vaiheessa on vielä sellaisia eroja joiden perusteella voi kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä tehdä, mut ihan mutu.

Tässä nokka keskustelussa ollaan juututtu nyansseihin, meinaa kokonaisuus kadota. Mitä isompi vipusuhde sitä nopeemmin venttiili aukee.  Alle kasin kanteilla ei kannata paljon aukio-olo asteilla juhlia. Samaten ei kannata haavailla ala-alue väännöstä, hyvästä keski-alueesta ja raikkaasta ylä-alueesta. Paitsi tietty S&S:n 514:llä pääsee hyvin lähelle 1.5 vipoilla. T oletko lukenut The Big Twin High Performance Guide Vol 1:stä, jos et lueppa.

Mä aattelin, että tässä keskustelussa käytäis näitä vähän niinq yleisesti läpi, eikä mietittäis pelkästään herra T-Bonen nokkavalintaa. Luulis, että täällä käy lukemassa mun lisäkseni joku toinenkin, joka ei näistä paljon mitään tiedä.

Päädyin taas miettimään sitä vippasuhdetta. Koska se tosiaan vaikuttaa myös efektiiviseen aukioloon ja 1.625 suhteella vaikutus on ainakin paperilla jo aika iso, palasin askeleen taaksepäin ja rupesin miettimään 1.5 vippasuhdetta. Sillä pääsisi lähemmäksi nokka-aksilakurkojen suunnittelemia arvoja ja S&S:n setti olis muutaman kympin halvempikin. 1.625 vippasuhde olisi erittäin hyödyllinen siinä kohtaa, kun upgreidaa myös nostajat ja pesät evo-tyyliin ja käyttää evon nokkaa, mutta mun arviointikyky ei riitä arvioimaan sen vaikutuksia shovelin nokkien käyttäytymiseen.

Kyllä mä sen tiedän, ettei tolla kantilla kummosia tehdä. Eikä ne kannetkaan mihkään virtaa, joten nyansseista tässä joka tapauksessa puhutaan. Mutta tehdään nyt silti se, mikä on tehtävissä. Koska alakierrosalue on tolla kantilla joka tapauksessa surkea, päätin etsiä sellaista nokkaa, jonka paras alue on vähintään 2500 rpm ja siitä ylöspäin. Sellaisella se ajotyylikin muotoutuu yksin tein chopperille sopivaksi. ;)

Yksi paperilla hyvältä näyttävä vaihtoehto olis tällöin Leineweber L2S. 1.5 vippasuhteella nostoa tulisi vähän enemmän kuin nykyisessä, mutta aukioloa ja overlappia pikkusen vähemmän. Rampit olisivat selvästi nopeemmat kuin nykyisessä (Andrews BH). Mun ymmärtääkseni vääntöalueen pitäisi tällöin siirtyä muutaman sata kierrosta alemmas, mikä olisi mun tapauksessa toivottavaa? Nopeemmilla rampeilla ja isommalla nostolla täyttö lisäksi periaatteessa paranee myös alemmilla rundeilla, vai kuinka?

Niin että ole sie Kiiski huoleti. Mä käyn intellektuaalisilla harharetkillä kaiken maailman periferioissa ja palaan sitten lopulta 1.5 rullavippoihin ja S&S 514 nokkaan. ;D

Mä mitään sun intellektuaalisista harharetkistä tiedä? Tunteella kato vedät. Sä olet chopper-mies ei siinä ole järjellä mitään sijaa. Fiilis ja hienot tarrat niillä mennään.

Jep, tunteella vaan :D. Jos ei homma ja tunne toimi niin seuraava nokka vaihtoon, näin itse meinasin kokeilla Andrewsin A2 nokkaa, vaikka ei (rumaa)tarraa tullut mukana ;D. Seuraavan nokan ostan kyllä tarran perusteella ;D ;D Ps. asfalttia on jo näkyvissä... ;)

Blaah, Andrewssi ja ei tarraa ??? Mulle Andrews on vähä niinku Crane autopuolella, sellanen nokkien Corolla Pelaa joo, mut ei häikäise millään ominaisuudella Autopuolella kovia sanoja on Lunati ja Comp Cams. Mulle HD:n nenu on joko Leineweber tai Woods. Niin, miten T-bone ois toi Woodsin 6:nen, kovasti ovat kehuneet? Tarrasta ei oo käsitystä millainen, varmaan jotenki patrioottinen, varmaan Jenkkiliput ja kaikki.
-Spöke-

No harraste-autoon laitoin Purpleshaftin vanhanliiton ränttätänttänokan ja siinä tuli hieno tarra mukana :D

Lainaus käyttäjältä: Spöke - 05 maaliskuu 11, 14:58:14
Niin, miten T-bone ois toi Woodsin 6:nen, kovasti ovat kehuneet? Tarrasta ei oo käsitystä millainen, varmaan jotenki patrioottinen, varmaan Jenkkiliput ja kaikki.
-Spöke-

Tämä nokka oli ihan ekana mielessä, ennen kuin aloitin vippasuhdepohdiskelut sun muut harharetket. Siinä tulee vaan jo aika raju nosto, jos vippasuhdekin muuttuu. Ja sehän muuttuu, koska laitan ne rullavipat joka tapauksessa.

Multa unohtu noista valinta kriteereistä toi Comp Cams ne on Memphisistä ja kaikki, ihan kaikki on parasta mikä tulee Memphisistä.

Elvis! 8)

On Kuningas!

OT: Memphis on yks fuckin cooleimmista mestoista missä oon ikuna käyny, ja tullu käymään. Keskusta on sen näkönen, et shoveli vaikuttais siellä hitekiltä. Ja paikallisen "oppaan" mukaan siellä tehään Elviksien lisäks Gibsonin skeboja, esitteli meille jonkun tehtaankin.

No niin elvistelijät, paluu ruotuun   :)

Pulma 1: Hydraulinostajat antavat varmaan hieman periksi joka kerran kun nosto lähtee liikenteeseen, joka tarkoittais, että niillä ei nuo teoreettiset ajoitukset pidä 100% kutiaan. Joskin jousto lienee vähäinen, jos hydrot ovat priima kunnossa. (Taas autoista: 0.003- 0.006 tuumaa? Voisko olla?)

Pulma 2: Rampin jyrkkyyksiä on topiikissa pohdittu. Rampin nopeudelle löytyy teoreetinenkin arvo, esim. jenkki autopuolella normaali lienee 0.0003 - 0.0006 tuumaa aste (?). Kisakoneissa 0.001 (?). Entä Harleyn mosassa? Nuo autopuolen arvot ovat laahurinostajille, joten Harrikan rullanostajan pitäs sallia enemmän.
Ramppinopeuden määritykseen pitäs tietää rampin nosto ja sen kesto asteina. Noitahan eivät valmistajat suoraan ilmoita. Rampin ollessa kaareva, määritys hankaloituu.

Tietääkö joku mikä on Harrikan rullanostajalle katukäyttöön vielä sovelias ramppinopeus?

Kokkonen, Kokkonen, Kokkonen... ;)

Elvistely on aina ruodussa.

Kovilla nostajilla tullaan seuraavaksi menemään, joten sieltä ei paljoa heittoa tuu. Tietääkö muuten kukaan, millaisia nostoja/ramppeja/kierroksia noi Velva-Touchit sietävät, jos vaikka miettis niitä sitten seuraavaksi? Orggishydrauleihin en sattuneesta syystä luota enää...

Pikaisella laskutoimituksella nykyisen nokan Andrews BH rampin nousu imun avautumispisteestä TDC:iin on keskimäärin 0,0033"/aste. Leineweberin L2S:n vastaava arvo on 0,0046"/aste. Eli jyrkempi on narunkutojan ramppi ainakin tuolla kohtaa. Täytyy piruuttaan laskeskella noita vähän lisää...

Laskukaava: TDC nosto - (0,053"*1,43) / imun avautumishetki asteina ennen TDC:ia (@ 0,053").

Tuollaisenaan ne olis hurjat lukemat, mutta tuossa rampin nopeudessa ei huomioida vipusuhdetta, ainoastaan se rampin suora osuus, tai sen jyrkin osuus, jossa nousunopeus on suurimmillaan. Siis pelkkä nokan aiheuttama nosto. Siihen on varmaan olemassa H-D:llekin joku maksimi, mitä ei olisi hyvä ylittää.

Siinä pitäs tietää paljonko on nostoa ko matkalla ja montako astetta nokka pyörähtää kun nostaja kulkee sen matkan.

Tuo sun laskukaava tuottaa jonkun muun vertailuluvun.

Jäykissä nostajissa on myös välystä, joten ei sekään ihan yhtenä tankona avaa venttiiliä, mutta välys on siinä vakio jolloin esim jousien tai vipsusuhteen muutos ei vaikuta.

No joo, tais mennä pilkun nussimiseksi nää mun mietelmät...

Edit: ei muutettu mitään...

No niinpäs tuottaakin. Mutta jos jakaa nuo lopputulokset vippasuhteella 1,43, tulee sama asia nokan nostona. Laskukaavan voisi vastaavasti muuttaa muotoon:

(Lift @ TDC / 1,43) - 0,053 / Intake Open ° BTDC

Sinänsähän tuo kertoo vain rampin jyrkkyydestä ennen TCD:ia, mutta kaipa siitä jotain suuntaa saa.

Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon... ;D

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 06 maaliskuu 11, 22:48:27
Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon... ;D

Muista sit laskee alsa- ja terästönäreille erikseen  ;)

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 06 maaliskuu 11, 22:48:27
Sitten vois vielä laskeskella tönärin ja sylinterin lämpölaajenemisen aikaansaamat vaikutukset nostoon... ;D

Ei saa vaikuttaa nostoon, muuten loppuu puristukset... ku ruppee venttulat kantamahan.

Siitä huolimatta jos on 20 senttiä pitkät teräs- ja alumiinikappaleet, niin 100 astetta jos molemmat lämpeää, alumiininen on about 0.25 mm pitempi.

Siksihän systeemissä pitää olla sopivat välyksen että käyntilämpimänä on välys minimissä, mut jos tönäri yhtäkkiä nostoa lisää niin venttula silloin kyllä kantaa.

Shovelissa ainakin tönärit säädetään kovien nostajien kanssa siten, että kylmänä välys on nolla = tönäri pyörii nihkeästi paikallaan. Lämmetessä paikat elää siihen mallii, että jo äänestä kuulee välystä olevan  ;D Eli venttiilien kantamisesta ei ole pelkoa.

Niin, eli pytyt "kiipeää" enemmän kuin tönärit "venyy". Mut jos tönärin lämpölaajenema vaikuttais nostoon niin silloinhan kantaisi kyllä.

No vaikuttahan se nostoon, mutta vähentävästi...

Totta, lauseen oisi pitänyt olla muodossa että jos tönärioen venymä vaikuttaisi nostoon kasvattavasti niin se aikaansaisi kantamisen venttuloille... tai jotain sen suuntaista ni välimerkit ei olis houkuttanut haureuteeen.

Leineweber + 4 tarraa!!! Repikää siitä.

Jopas on... mihkä meinaat liimata noi kaikki? :o

Kiiski koittaa peittää tolla tarramäärällä sen tosiasian että tossa nokassahan on aika miehekäs nosto :o!

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 17 maaliskuu 11, 15:18:33
Kiiski koittaa peittää tolla tarramäärällä sen tosiasian että tossa nokassahan on aika miehekäs nosto :o!

Noinko sä odotit Kiisken hankkivan sellaisen miedon dresser-nokan? :P

Ei tossa nokassa niin hirveitä nostoja ole se vain näyttää karmeelta, kun on Knucklen nokka. Evossa toi nokka avais venaa sen .750 mut knucklessa vaan .460. Rampit on kyllä tömäkät ja kun on venttiili selällään niin se kyllä näyttäis viihtyvän siellä aika pitkään. Oikein selkäpiitä karmii, kun on niin siistii.
Enkohän mä keksi jotain noille tarroille, yhen vois laittaa ehkä öljytankkiin?

vtu, mä en saanu kun yhen. Mä epäilen, lähetystä on manipuloitu tai sitten jim on knucle miehiä...

Tossa nähdään kyllä hyvin kuinka vippasuhde vaikuttaa - näen sieluni silmin kuinka nostaja nousee nokkaa pitkin tonne kulmalle, vähän enempi runtua niin saattaa tapahtua hienoinen "hyppäys" heikommilla venajousilla...

Jep ja kun tähän yhtälöön vielä ynnätään esim. S&S:n suositus että pitäis jättää sisemmät venttiilijouset pois niiden perus jousisetistä ja ajaa pelkillä ulkojousilla Knucklessa. Tosin toi ohje on vanha viime vuosituhannenpuolelta, mutta toisaalta mitään päivitystä siihen ei ole tietääkseni ole tullut?

Tää ei ny kokonaisuudessaan kuulu tänne, mutta ähäkutti, laitan kumminkin, ensin keulimiskuva... :P

(http://www.kolumbus.fi/tbone/Bone/Bonen_kopterit/Sivut/Chopper_Vapautusrintama_files/Media/IMG_0386/IMG_0386.jpg)

Noista tuli ihan kivat (kun hioi ja kiillotti parikymmentä tuntia), kiitti Hemulille vielä kerran jyrsäisystä! :)

Siihen tuli nyt sitten S&S 514 nokka, kiitti Kiiskelle eBay-vinkistä! Makso kaikki 66 euroa himaan tuotuna... mut en saanu yhtään tarraa, saatana. Jossain määrin miehekkäämpi on ton nokan profiili kuin aikaisemman Andrewssin BH-nokan kananmunamuoto...

Sitten siihen tuli S&S rullavipat 1.5 vippasuhteella, nostoa venalla siis .540". Ja kansille täysremppa. Kovat nostajat, ja vipatkin laitoin aika isolla välyksellä, mutta ei tuo pahasti kalkattanut, kun käyntiin äsken potkaisin. Aika räyhäkkäästi tuntuu käyvän. Kukkaro tyhjeni ja vieroitusoireet sen kuin pahenivat... ;D

On kolmaskin ongelma. Ei vuoda öljyä eikä savuta, niin mistä mä tiedän kiertääkö sielä öljy ollenkaan... ;)

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 17 maaliskuu 11, 13:47:34
Leineweber + 4 tarraa!!! Repikää siitä.

Kaksi Woodin nokkaa, T-paita ja neljäkymmentäviisi tarraa. Repikää siitä.

(http://www.kolumbus.fi/tbone/Bone/Bonen_takapiha_files/Media/IMG_0393/IMG_0393.jpg)

Olis odottanu et Woodin tarrat olis ollu isämaallisia tyyliin Stars&stripes.. Kai sit määrä korvaa laadun?  :o :o

Baisleyn vipat tuli. Eikä yhtään tarraa,Pah!  >:( >:(

Mihinkäs moottoriin vipulot tuli?

Pannuun.  Päädyin sit hankkii Baisleyt kun tuntuu ettei Sorensen saa aloitettua niiden valmistusta,viimeiset varmaan puoli vuotta meiliin tullu vaik millaisia vastauksia tyyliin kootut selitykset.  :(

Kovasti olis toiveena et nokan mukana tulis sit tarroja!  ;D

Edit:
Enhän mä oo muistanu ollenkaa kertoa teille et nokan mukana tuli 2 tarraa!  ;D ;D
Jim on ehkä sittenki vähä pannu-mies!