Dna springerin laakerit

[Pietari]

Aloin tuossa asentelemaan Dna-sprinkkua ja homma tyssäskin aika nopeasti...laakeri ei mahdu keulan akselille, tai ainakin sovitus on ihan perkeleen piukka.Jos ne sinne mäiskii ei ne ainakaan ikinä enää irti lähde ilman rälläkkää.Olis hämärä muistikuva jostain jääny samanlaisesta tilanteesta jossa akselia oli pitäny koneistaa vähän.Onko muilla sattunu eteen tälläista, vai onko mulla taas joku maanantaikappale...laakerit ei tullu sprinkun mukana vaan on ihan tarvikekaupan kamaa, eikä se shovelin vanha sen paremmin akselille sujahtanut, eli akselia syyttäisin.Mittalaitteet rajoittuu tönäriin ettei mittailemallakaan syypäätä saa selville.

[Hemuli]

Ei niiden laakerien kuulukaan "sujahtaa" akselille - kyllä hyvän keulan merkki on ollut että saa joko putkenpätkän kanssa naputella laakerit paikalleen tai sitten aavistuksen lämmittää laakerin sisäskoolia ennen asennusta. Ylemmän laakerin pitäisi mennä kyllä ilman väkivaltaa paikalleen.

[jyrggä]

Voi olla että joudut hiomaan/sorvaamaan akselia, ainakin itelläni oli muistaakseni ihan pari kymppiä paksu se meksikon-poikien springerin oma aksila. Ja on niitä kuulemma ollu vieläki pahemmin paksuja osassa. Mittaa se ennen ku rupeet laakereita siihen hakkaamaan.

[Pietari]

Joo en mä olettanutkaan että se laakeri sinne valahtaa ihan itellään, mutta rajansa sovitteen piukkuudellakin.Enkä mä sitä meinannu lekallakaan sinne lyödä. Akseli on ihan rajusti ylikokoinen, menee kyllä hiontahommiksi, ei edes pakastin/kuuma toimi tässä tapauksessa.Ilmankos se olikin niin halpa, puolivalmiste-keula...

[Hemuli]

Onko akseli irrotettavissa vai hitsattu kiinni? Sorvissahan tuo olisi helppo sovittaa laakeriin. Taitaa olla tasainen työnlaatu tänä päivänä märkä päiväuni vain...

[Pietari]

Irrotettavissahan tuo on eli siltä osin homma hoituu melko kivuttomasti.