1/4 -28 UNF

Sellanen meni ahtimeen. Hallelujaa.

MAP-anturille vedin piuhat ECU:lta. Sain käytettyä Aktiiviselta Pakokaasuläpältä yhden piuhan suoraan MAP-anturin tiedolle, 5V ja GND:n joutu vetämään erikseen.

Vasemman puoleinen laatikko on ADC = kPa
Oikeen puoleinen laatikko on manifold pressure % = fuel correction %



Näyttääkö ihan järkevältä? Riittääköhän 1.55 bar, meinaan jos paine menee alhasemmaksi kuin 101 kPa on fuel correction aina 100%, mutta jos menee yli tuon 255 kPa fuel correction on viimesimmässä tiedossa. Eli saattaa mennä laihalle jos tulee yli 1.55 bar painepiikkejä. Jos ei riitä, mun tarvii kääntää noi johonkin toiseen muotoon, koska taulukossa max. arvo on 255.

Enään tarvis vetästä ahdin nippuun, tilata takomännät ja uudet kytkinlevyt sekä jousi. Laajakaista lambda, ja jotain mitä en nyt muista.

Voi olla että vien koneen johonkin pajalle missä avartelevat kanavia, ja laittavat isommat venttiilit. Samalla saavat lyödä takomännät sisään.

Remmin kiristysrullakin pitää vielä tehdä.

Mites ton IAT:n kalibrointi nyt menee. Ostin tollasen MKS:n anturin, ja tuossa lukee vain että "20 °C kO 2,5 ± 5 %"
:-?

Tuli vihdoin löydettyä ton Buellin vakio IAT:n arvot.

Eli joo. Esim Fordin F150 ja Mazdan 626 on samaa anturia, ja anturia saa myös kierteisenä. Luojan kiitos...

Taidan tosin vetää ton Buellin anturin 120 astetta kestävällä epoksiliimalla kiinni.

Bensapaineen säätimestä:

Tällä hetkellä Bulsussa on 338 kPa säädin tankin sisällä. Pystynkö repimään ton säätimen vittuun ja laittamaan "bleederin" bensapumpun ja suuttimien väliin(polttoaineletkun väliin)..?

Tai isompipaineisen säätimen tankin sisään ja "bleederin" polttoaineletkun väliin.

Ei varmaan järkeä laittaa paineen mukaan säätyvää säädintä remmiahtimen kanssa?

Lainaus käyttäjältä: j0j0 - 11 helmikuu 14, 22:07:39
Ei varmaan järkeä laittaa paineen mukaan säätyvää säädintä remmiahtimen kanssa?

Syystä että..?

Seuraava esimerkki, hypoteettisilla painearvoilla:

-bensanpaine 1,3 bar
-ahtopaine 1,5 bar

Arvaas kumpaan suuntaan suuttimesta haluaa eväät liikkua, täysillä ahdoilla..? 

Sen paineen mukaan säätyvän ajatuksena on sellainen, että polttoaineella on aina vakioitu paine suuttimen "yli", eli suuttimen virtausmäärät pitää tällöin paikkansa. Jos bensanpaine ei seuraa ahtoja, suuttimien tuotto putoaa aika rajusti ahtojen noustessa...

Lainaus käyttäjältä: Jasu - 12 helmikuu 14, 11:15:29

Lainaus käyttäjältä: j0j0 - 11 helmikuu 14, 22:07:39
Ei varmaan järkeä laittaa paineen mukaan säätyvää säädintä remmiahtimen kanssa?

Syystä että..?

Seuraava esimerkki, hypoteettisilla painearvoilla:

-bensanpaine 1,3 bar
-ahtopaine 1,5 bar

Arvaas kumpaan suuntaan suuttimesta haluaa eväät liikkua, täysillä ahdoilla..? 

Sen paineen mukaan säätyvän ajatuksena on sellainen, että polttoaineella on aina vakioitu paine suuttimen "yli", eli suuttimen virtausmäärät pitää tällöin paikkansa. Jos bensanpaine ei seuraa ahtoja, suuttimien tuotto putoaa aika rajusti ahtojen noustessa...

Ahaa....

Mites tuon nyt sitten toteuttaa? Pitäis vissiin rakentaa jonkinlainen paluujärjestelmä bensalle takasin tankkiin?

Remmiahdin kun tuottaa aina vakiomäärän ahtoa, niin ajattelin ainoa ongelman olevan kaasuläppä kiinni.

Juu paluuputki tankkiin ja jätä reilusti väliä lähtevään putkeen ettei kierrätä samaa bensaa jatkuvasti. Bensa tuppaa lämpiämään pumpatessa ja pumpun kavitointiongelmat ei ole yhtään mukavia.

Mietiskelin jo eilen jos käyttäisin tankin huohotusletkua/letkun nippaa tuohon. Pitää vaan huohotukselle tehdä reikä viereen. Onnistuiskohan sellanen

Osa 11 on tankin huohotus:

Oon tehny runkoon 4 kiinnityslaippaa pelum-ahdin kombolle. Kuulin sellasen jutun että voi tulla ongelmia remmin kanssa, kun moottori tärisee mutta ahdin ei tärise mukana.

Voiko toi muodostua ongelmaksi?

Puuttumatta siihen miten aiot sijoitella komponentit mutta ainakin paineensäätimelle pitää mennä painesignaali imukanavasta kaasuläpän ja imuventtiilin välisestä maastosta.

Itsellä on siten: sähköinen polttoainehana, karkeasuodatin (ruosteinen peltitankki), polttoainepumppu,  haara paineensäätimelle, toinen haara hienosuodattimen kautta suuttimille.

Kun on kaksi ahdettua pyörää niin pieniä sijoittelueroja toki on mutta järjestys on tuo. Vanhemmassa, jossa muovitankki, polttoainepumppu Bosch ja Alkoholipyörässä Boschin kopio Biltemasta. Paineensäädin molemmissa Bosch ja suuttimet molemmissa Bosch myös. Suodattimet joitain automalleja joissa sopiva letkukoko.

Vanhemmassa ahtopaineensäädin Bosch (muovisia kiinteäasetuksisia kolmella eri paineasetuksella. Fiiliksen mukaan. 0,25 - 0,4 ja 0,8 bar yli normi-ilmanpaineen. Alkoholipyörässä modifioitu Biltema-merkkinen paineensäädin jossa ns "turboruuvi".

Kuvia Alkoholipyörän sätöksistä epä- ja onnistumisineen: http://www.motomatti.fi/search/label/Alkoholipy%C3%B6r%C3%A4
Omalla pajalla, omaa tuotantoa.

Jo viime vuosituhannella tehty ahdinpyörä joka edelleen käytössä aina kun selkä kestää: http://www.motomatti.fi/p/supercharged-guzzi-and-other-projects.html
Joitain linkkejäkin siellä.

Silloin ei ollut vielä itsellä pajaa joten tein kavereiden nurkissa ja avulla. Toivottavasti noista löytyy joitain ideoita tai oivalluksia ettei ainakaan noin....

Pari lähtöä oon jo tehny kaasuläpän ja imuventtiilin välille. Toinen MAP-anturille ja toinen alipaineelle.

Pystyykö tuon MAP-anturin letkulta laittamaan haarotuksen myös bensapaineensäätimelle?

Letkujen haaroitus on mahdollista. Koska kyseessä olevan moottorin käynti on varsin "rytmikästä" painevaihtelu imukanavassa on varsin voimakasta ja omiin vehkeisiini olen laittanut kuristimen ja paineentasaussäiliön ennen MAP-anturia jolloin sen tuottama signaalivaihtelu on vähäisempää eli "laskentatoimi" pääsee vähemmällä ja paineanturin kestävyys paranee.

Polttoaineen paineensäätimelle eikä by-passille mulla ole vaimennusta. Tosin Guzzissa kuuluu hauska lupsutus tyhjäkäynnillä kun venttiili aukeilee käynnin tahdissa. Kalvoventtiileistä vain muoviset Boshin mallit ovat kestäneet. Ameriikassa saakka ovat ihmetelleet kun aramidivahvisteisa kalvoja kului puhki useampia per kk. Sitä venttiilimerkkiä en nyt juuri muista. Johtui ehkä vaimennuksen puutteesta. Mutta Boschin kalvo on  pelannut vuosikausia eikä ole vaimennettu. Tuo vanhempi V10 KK-moottorimalli on toiminut lievästi ahdettuna jo yli 40.000 km. Kokonaisajomatka koneella on yli 120.000 km. Ei moottorihäiriöitä.

Joo tosta kuristuksesta ja säiliöstä luinkin juuri.

Itse ostin motonetistä tälläsen http://www.motonet.fi/fi/tuote/521000/Dump-valve-mantamalli-max2bar

Sekä tommosen metallisen version:

Tälläsellähän pystyisin rajottamaan paineita kierroskohtasesti http://www.futurez.fi/fi/shop/turboahtimet-oheislaitteet/ahtopaineensaatimet/show_pr/164/turbosmart-eboost-2-sahkoinen-ahtopaineensaadin
esim. pehmentämään alipaine BOV:n sulkeutumisesta johtuvaa äkillistä paineen nousua kaasua avatessa. Onko tollasia muita versioita, mahdollisesti vähän yksinkertasempia ja halvempiakin jopa?

Sähköistä "halpaventtiiliä" lähtisin rakentamaan askelmoottorin ja läppäventtiilin naittamalla.

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autotarvikkeet/Viritys/Wastegate-50-mm-79743/
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autotarvikkeet/Viritys/Suorituskyky/Bleed-venttiili-turbo-79740/

Noista yllä olevista halpiskaluista naittamalla voi saada jotain analogista ja säätökelpoista.

Mutta aluksi suosittelen jotain aivan tavallista alipaineohjattua kalvoventtiiliä sen helppouden vuoksi. Säätyy automaattisesti ja analogisesti ilman säätöjä. Esim. 0,5 baarin Bosch aluksi. Saat parhaiten säädöt kohdalleen ja sitten kun kaikki pelaa yhteen niin vaihtaa sen jälkeen venttiilin korkeammalle paineelle tai säädöiltään monipuolisemmaksi. Jos paine kasvaa esim 30% on helppo laskea uudet likiarvot sytytykselle ja ruiskutukselle ja päästä helposti ajamaan säätöjä tarkoiksi.

Nyt voitaisiin ryhtyä veikkaamaan kuinka monta tulppasettiä on pitänyt vaihtaa ennen kuin pyörä liikkuu.....