En kauheasti viitti osallistua tähän, mutta Lyytinen veti aika tylyä ja pelkkää asiaa.
Varsinkin toi että putki on kestävämpi kuin akseli. Ihme legendoja niitä onkin olemassa.
Toi keulanvaihto esimerkki on kans hyvä.

Toi lujien alumiinien hitsaaminen on oikeasti kiellettyä. Siis lujuusopillisesti.
Tankokamassa ei oo väliä, mutta levyissä lujuuteen vaikuttaa vielä valssaussuuntakin.

Nää lujuusoppilaskelmat pitää unohtaa näissä prätkähommissa kokonaan.
Tarkotan sitä, että homma on sen verran monimutkaista, että ei siihen kenenkään harrastajan rahkeet riitä.

Se yks insinöörityö missä sitä runkoa tutkittiin, osoittaa hyvin että muuttujia on liikaa ja vielä snadi virhe jossain tai väärä oletus sekoittaa pakan kokonaan.

Mutta ei mulla oikeastaan alkuperäiseen aiheeseen oo mitään järkevää sanottavaa.

Tekeeks muuten sellanen modernin keulan vaihto vaikka softailista niin paljon paremman ajaa, että se kompensoi sen ulkonäköongelman?

Hidastuvuudet kyykkärillä ja H-D:lla ovat - yllätys yllätys - paljon lähempänä toisiaan kuin luullaan. Jos jarrutetaan satasesta nollaan, voi laskennassa käyttää arvoa 9 m/s2. Kyykkärit pääsee parhaimmillaan vähän yli ton, mutta H-D:lla mennään myös lähelle. Ite jarrutin kesällä H-D:lla 8,6 m/s2 ja parhaat tulokset meillä taitaa olla juurikin ton 9:n. Ero näkyy lähinnä siinä, että kyykkärin jarrut pelaavat myös nopeudesta + 250 km/h, mutta hidastuvuudet ovat samoja.

Jos sitte noista kaavoista sen verran, että eikös se voima ole F = ma, jossa m = kokonaismassa ja a = hidastuvuus, ja voima on se joka keulan rakenteita rasittaa? Tässä ei nopeudella ole roolia? Liike-energia taas on se, joka rasittaa jarrulaitteita.

Mä olen kanssa valmis uskomaan, että se Ducatin keula toimii myös Harrikassa. Ikävä kyllä tiedän myös, että viranomainen ei sitä usko ennen kuin asia jotenkin sille osoitetaan. Siksi tämä show. Epäilen tosin, että tämäkään ei johda minnekään, koska hommassa on liikaa muuttujia.

Muoks: Hessu ehtikin jo ensin...

Eli viranomainen on pikku hiljaa onnistumassa tavoitteessaan kun saa meidätkin uskomaan että ajoneuvojen rakentaminen on vaarallista...

Ai niin, kyllähän tsoppereita voi rakentaa ja niihin saa jopa tehdä keulan kokonaan itse

Kyykkärin jarrutus ainakin rasittaa huomattavasti keulaa enemmän kuin perus HooDeen koska johtuen kulmista ja painopisteestä ja ja ja niin HooDeessä tehokas jarrutus vaatii molempien jarrujen käyttöä kun täystehojarrutuksessa kyykyllä on takajarrun merkitys olematon. Kaarrerasituksessa on ainakin tuolla käännettävällä liike-energiallakin jotain merkitystä ja sekin sen keulan lienee kestettävä. Mut helppoa yhtälöä tuosta ei kylläkään saane.

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 syyskuu 11, 08:59:21
Eli viranomainen on pikku hiljaa onnistumassa tavoitteessaan kun saa meidätkin uskomaan että ajoneuvojen rakentaminen on vaarallista...

Varmaan, mutta kyllä mä oon oppitu sen ihan ite kokeilemalla ja kattomalla millasilla paskoilla jengi vetää. Esim etulokkari ei todennäköisesti iroo multa enää kertaakaa hallitsemattomasti.

Mutta onhan se viranomainen saanu teidät uskomaan että turvavyökin lisää turvallisuutta.
Osa kuvittelee että näkyvyys paranee, kun ajelee huomioliiveissä. Tai röökin haistaminen saa aikaiseksi keuhkosyövän...... Se tuntuu olevan viranomaisen homma nykyään. Ihmisten suojeleminen itseltään.

Tuskin suurin syy, mutta iso kumminkin on ihan harrastajat ite. Kyllä sellasia viritelmiä vieläkin liikkuu.
Se että ei tajuu että ei tajuu/osaa, on mun mielestä yks syy tällaisiin sääntöihin.
Se on myös syy niihin rikki korjattuihin laitteisiin.

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 07 syyskuu 11, 09:10:50
Kyykkärin jarrutus ainakin rasittaa huomattavasti keulaa enemmän kuin perus HooDeen koska johtuen kulmista ja painopisteestä ja ja ja niin HooDeessä tehokas jarrutus vaatii molempien jarrujen käyttöä kun täystehojarrutuksessa kyykyllä on takajarrun merkitys olematon. Kaarrerasituksessa on ainakin tuolla käännettävällä liike-energiallakin jotain merkitystä ja sekin sen keulan lienee kestettävä. Mut helppoa yhtälöä tuosta ei kylläkään saane.

Tässä männä kesänä "hätäpaniikkijarrutuksen" vetässeenä n.160 ? 180km/h oli vauhtia ja kyllä se takapää "luiruili" eli kun painoa on takana niin kyllä se takajarru on poikaa kyseessä poro ja ajokkina ?03 hayabusa, (eli edessä 2x6mänt. 320mm ja takana 1x 4mänt. 240mm) pystyssä toki pysyttiin ja väliin olis ehkä mahtunu käden laittaan, kumeksiin tuli vittumaiset tasaset kohdat ja lievä nypytys. Niin se eturengas on aika hankata burnata tasaseksi.

Sitä aloin miettimään, onko noita mahdollisuus testata ihan käytännössä jollain rasituskokeella mikä kestää mitäkin ja siltä pohjalta kattella mitkä täyttäis toisen pyöränvalmistajan normit eli hyväksyttää joitain kyykkyypyörän keuloja jo valmiiksi tai siis oikeemmin malleja eli merkki ja malli periaatteella.

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 07 syyskuu 11, 09:55:57
Tuskin suurin syy, mutta iso kumminkin on ihan harrastajat ite. Kyllä sellasia viritelmiä vieläkin liikkuu.
Se että ei tajuu että ei tajuu/osaa, on mun mielestä yks syy tällaisiin sääntöihin.
Se on myös syy niihin rikki korjattuihin laitteisiin.

Tätä ei varmaan voi tän paremmin sanoa. Ajoneuvojen rakentaminen ON vaarallista, jos ei tiedä mitä tekee. Jokusen jarrutestin tehneenä sitä myös on joutunut näkemään vähän kaikenlaista...

Hemuli hei, sä saat tehdä keulan itse myös customiin,bobberiin ja raaseriin.

Ja jos joku kokee mielenkiintoa, niin T-kappaleista meillä on olemassa dataa, joka kertoo melko tarkasti niihin kohdistuvan rasituksen. Siltä pohjalta voisi joku osaava laatia suunnittelumallin, joka sisältäisi materiaalivaihtoehdot, suurimman sallitun kokonaismassan, sallitun vaihteluvälin keulakulmalle sekä kriittisten kohtien minimimateriaalivahvuuden. Malli voitaisiin julkaista vaikkapa MMAF:n toimesta, jolloin se olisi kaikkien käytettävissä. Voisi helpottaa asiointia konttorilla.

Onko olemassa mitään tilastotietoa jossa näkyisi että keula on hajonnut jarrutuksessa? Vai onko niin että ko tapauksissa on painuttu kotiin häntä koipien välissä ja siitä ei sen suuremmasti ole huudeltu? Tosin voisin kuvitella että tuossa kohdassa ei olla enää kotiin menossa vaan sairaalaan.... Omiin korviin ei ole kyllä kantautunut yhtään tapausta.

Entä moniko pyörä on pompannut jarrutustestissä jotuen vaarallisesta kyhäelmästä?

Tämä voi olla kysytty noin ziljoona kertaa mutta jos esim HD:hen vaihtaa japsipyörän keulan, pitääkö siitä lain mukaan olla esittää dataa että tämä uusi keula on vähintään samanpainoisesta pyörästä?

Kysymyksiä kerrakseen...

Lainaus käyttäjältä: seppo - 07 syyskuu 11, 11:02:49
Onko olemassa mitään tilastotietoa jossa näkyisi että keula on hajonnut jarrutuksessa? Vai onko niin että ko tapauksissa on painuttu kotiin häntä koipien välissä ja siitä ei sen suuremmasti ole huudeltu? Tosin voisin kuvitella että tuossa kohdassa ei olla enää kotiin menossa vaan sairaalaan.... Omiin korviin ei ole kyllä kantautunut yhtään tapausta.

Entä moniko pyörä on pompannut jarrutustestissä jotuen vaarallisesta kyhäelmästä?

Tämä voi olla kysytty noin ziljoona kertaa mutta jos esim HD:hen vaihtaa japsipyörän keulan, pitääkö siitä lain mukaan olla esittää dataa että tämä uusi keula on vähintään samanpainoisesta pyörästä?

Kovin tarkkaa tutkimustietoa keulojen hajoamisista ei ole, mutta onnettomuustilastoissa jokunen maininta keulasta löytyy kyllä Suomestakin.

Tämän kesän tarkkaa hylkäysprosenttia jarrutesteistä en ole laskenut, mutta jossain 15 prossan korvilla liikutaan.

Keulanvaihtokysymykseen vastaus on kyllä.

Mä oon nähny muutaman. Siis keulan, en tapahtumaa. Tänä kesänä viimeks.
Eiköhän siinä yleensä käy just niin , että jos ehjänä selvitään, äkkiä himaan ja hiljaa korjataan.
Näin on mullekin käyny aikoinaan, kun tuli treenailtua tänä motskarihommaa.
Tai yhta treeniähän tää on edelleen.

Tänä kesänä oon nähny kaksi springeriä jotka on asennettu väärin emäakseliin. Sekin on mahdollista kun sellasta survotaan esim vanhaan brittirunkoon, missä lagrupesät on suoraan rungossa. Toisesta puuttu laakerinkiristys mutteri, joka saa aikaiseksi sen, että emäakseli on kiinni ainoastaan alapäästä.  Olis mielenkiintoista nähdä miten se käyttäytyy jarrutuksessa.

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 07 syyskuu 11, 11:53:47
Olis mielenkiintoista nähdä miten se käyttäytyy jarrutuksessa.

Järjestyy. Sä saat tulla jarruttamaan...

Lainaus käyttäjältä: Hessu - 07 syyskuu 11, 11:53:47
Mä oon nähny muutaman. Siis keulan, en tapahtumaa. Tänä kesänä viimeks....

Minkälaisista keuloista oli kyse? Jotkut näistä tarvikespringereistä on sellaisia että ne pitäisi  kieltää lailla, ei minkäännäköistä laakerointia linkuissa ja kulmat miten sattuu.

Puuttuukohan Trafi tässä keulahommassakaan nyt ihan oikeisiin ongelmiin, vai mennäänkö sieltä, missä aita on heidän kannaltaan matalin. Tuo Hessun mainitsema laakerijuttukin taitaa kuulua sarjaa osaamattomuus, ei pyörän paino. Springerin jarrujen kanssa tiedän myös taistellun, mutta niissäkään ei ole kaiketi ollut kysymys siitä, että keula olisi kevyemmästä pyörästä kotoisin. Onko jollain tiedossa tapauksia, joissa hyvänlaatuiseksi tiedetty ja oikein asennettu keula, vaikka olisikin otettu kevyemmästä pyörästä, on aiheuttanut onnettomuuden? Mulla kun on ollut sellainen käsitys, että pyörien rakenteet ovat harvoin syynä onnettomuuteen. Se kai on yksi argumentti jolla rakentelua on puolustettu.

Ja toisaalta myös esimerkiksi H-D on valmistanut samalla keulalla varustettuja pyöriä, joiden painoero on lähelle 100 kg. Ja nimenomaan ottanut sen keulan kevyemmästä pyörästä painavampaan.

Ymmärrän kyllä virkamiehen (varsinkin insinööripohjaisen sellaisen) halun loputtomiin todisteluihin, mutta kuten jo tämäkin keskustelu osoittaa, edessä on melko loputon suo. Kysymys on tietty turvallisuudesta, mutta edistetäänkö sitä oikeilla vaatimuksilla? Ei ole helppoa näiden kanssa painiminen, Teemu sen hyvin tietää.

Seuraavaa todistustaakkaa odotellessa.

Nää hajonneet oli vakiomittaisia Puolassa valmistettuja orgiksen näköisiä springereitä.
Siis tän kesän saldo. Enemmänkin oon nähny niitä rikkinäisenä. Ja ite ajanu sellasella + 12(?).
Tuntu että se on kumia. Oli niin notkea. Se Puolan tehdas pitäis räjäyttää huitsin kuuseen.

Mut Jussi on asiassa. Nää tapaukset ei liity enää aiheeseen mitenkään.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 07 syyskuu 11, 13:09:57
Ymmärrän kyllä virkamiehen (varsinkin insinööripohjaisen sellaisen) halun loputtomiin todisteluihin, mutta kuten jo tämäkin keskustelu osoittaa, edessä on melko loputon suo. Kysymys on tietty turvallisuudesta, mutta edistetäänkö sitä oikeilla vaatimuksilla?

Sitä voi kysyä.

Auttaiskohan asian ymmärtämistä, että koettaisi asettua sen virkamiehen, vaikkapa katsurin asemaan. Siis näin: Olet katsastusmies. Sulle tulee muutoskatsastukseen kaveri, joka on laittanut Softailiin jonkun 600-kuutioisen Yamahakyykkärin keulan ja tahtoo sen muutoskatsastettavan. Tässä kohtaa sun pitäisi jotenkin siis varmistua siitä, että se keula kestää ja toimii myös Harrikassa. Millä menettelyllä voit varmistua asiasta? Jos kyse on silmämääräisestä tarkastelusta, niin mitä tarkalleen ottaen katsot siinä keulassa?