Tänne vois hemmot laittaa juttuu maalaamisesta ja nikseistä, jotka itse maalaa pyöränsä. Itsee ainakin kiinostaa toi maalaus homma. Erillaiset maalit, lakat, candyt, flaket, maalaus tekniikat, yms..

Olen maalannut jokusen tankin ja lokarin. 1970 oli eka projekti Matchlessin tankki, jonka tuli paklattua pariin kertaan, teipattua,  maalattua sen aikaisilla (hienoilla) flake spraypulloilla. Tulos oli 20 m etäisyydeltä katsottuna ihan kohtuullinen saunassa maalatuksi custom-liekkitankiksi.

Sitten vielä Harrikka-kauden alussa, kun laitteen piti kiiltää, tuli hankittua oikeen paineilmavehkeet. Saihan niillä jotain aikaiseksi, nyt katseluetäisyys vähintään 10 metriä.

Aineita on saatavilla, useilta valmistajilta. Kannattanee käyttää joka vaihessa saman firman tuotteita. Vaikka yhteesopivuus ei liene iso ongelma, kun vain pitää peruslaadun samana, eikä sekoittele, esim akryyli-, hartsi- tai selluloosavärejä.

Itsellä ei ollut koskaan kunnon maalauspaikkaa, jolloin ongelmana oli aina puhtaus, eli ilmassa leijuvat hiukkaset, vaikka maalit kuivuvatkin tosi nopeasti. Kaapi tai halli on ehdoton edellytys hyvälle lopputulokselle.
Mattabasisvärit vielä pystyy vetelemään jotenkin, samoin kuin kynäruiskukuviot tavallisissakin tiloissa, mutta loppulakkausta ei.

Puhtaus korostuu tietty läpi koko työvaiheen, rasvaiset sormenjäljet, vesi paineilmassa, eivät tee hyvää lopputulokselle. Pölyttömät vaatteet, varusteet ja pyyhinliinat.

Itsellä oli onni tehdä viimeinen oikea maalaukseni ammattilaisen opastuksessa, todellisessa kunnon automaalaamossa.
Pohjatyöt ovat tärkein ja suuritöisin osuus koko hommassa. Pohjapakkelia, hiomista. Ruskupakkeli, hiomista, tarkistusväri (joku tumma kenkälankin tapainen aine?) ja taas korjaus, ja hiomista.
Maalaus sinällään on koko homman nopein tapahtuma. Pohjatyöt hitain, vittumaisin ja tärkein. Itse käytin maaleina akryylipohjaisia mattapintaisia basis-värejä, jotka ovat peittäviä ja helppoja ruiskuttaa. Päälle lakkaa muutama kerros ja esim teippauksen aiheuttamat pienet kohoumat kuvioiden rajoilla hiottiin vasta lakkauksen jälkeen pois ja taas lakkaa pintaan ja hyvää tulee. Lakkausta ei saa hioa mistään kohti puhki, se jälki näkyy… Lakan valuminen ei ollut iso ongelma moottoripyörän osissa, pitää vaan antaa valua sitten kunnolla, koko rintamalla jos niin pääsee tapahtumaan. Maalille se tietty on jo pulmallisempaa.

Kunnon puhtaat tilat, kunnon vehkeet, hyvät aineet, ja harjoittelua, niin lähteehän se. Ja hengityssuojaimet kannattaa muistaa myös, on senverran rajuja aineksia ilmassa.
Kynäruiskusta vielä sen verran, että aito Badger on sata kertaa parmempi, kuin sen halvat kopiot.

Jostain kumman syystä siirryin spray-mattamustakauteen perehdyttyäni maalaamisen jaloon taitoon syvemmin.

Kyl tässä maalausaiheessa varmaan juttua sekä mielipiteitä riittää, on se senvarran laaja ja monivaiheinen.

Tässä yksi linkki englanninkieliselle "opi autonmaalaus" sivulle.

Samalla kielellä kynäruskutekniikkaa

Itte oon aika vannoutunut spray-maalari johtuen 95% laiskuudesta. Oon pari kertaa "pilannut" kaikki pajassa kun oon maalannut ruiskulla jotain, maalit leviää joka paikkaan. Tämän kanssa vielä jotenkin pystyisin elämään, mutta ruiskun putsaus joka homman jälkeen on liikaa vaadittu. Onko tuohon jotain kiertotietä, vaikka upottaa koko ruutta liuottimeen?

Alkaa menemään hermot noitten sprayllä maalattujen osien kanssa, ei tarvi kuin kävellä ohi kun ne on jo ihan naarmuilla

Vai auttaisko teettää pari spraypurkkia maalikaupassa, kait se parempaa maalia olis kuin nämä normi halpamarkettien sprayt. Onko kokemuksia?

Wanha maalausopas 
http://coloriasto.blogspot.com/2008/07/automaalausopas.html

No paljonhan niitä ruiskuja liuottimessa säilytetään Tiivisteethän sielä kovettuu...mutta eipä oo ollu tarvetta 5min homman takia ruveta säilyttämään liuottimessa

Se maalikaupassa tehtävä on parempaa joo, mutta sen sävyn teosta onko siinä jotakin vuorokausi aikaa maalata. Kyllä se käsittääkseni ihan normaali akryyliä sielä räyskäpullossa on.

Jaa ettei oo oikotietä onneen Meneeköhän pensselöinti linjalle..

Ruiskun putsausta kyllä vihaan siinä määrin etten sitä ihan pikkuhommien takia esiin kaiva. Samaten sylettää kun maalit ehtii kovettua käsiin tai vaihtoehtoisesti niitä saa olla sekaamassa jatkuvasti.

Tuosta Kokkosen mainitsemasta tarkistusväristä, olen ymmärtänyt että siinä riittää tavallinen kiiltävä musta hyvin, ei tarvi mitään spekiaalia(tai riippuu tietty maalarin laatuvaatimuksista..). Kiiltävä musta siksi että siitä on helpoin nähdä kaikki pinnan virheet, lommot jne. Ja mainittakoon että en ole pro-maalari, hyvin kaukana siitä. Maalaamiset rajoittuvat muutamiin spraypulloviritelmiin, ruiskua en ole käyttänyt.

Itse olen kohtuullisen kärsivällinen tyyppi, mutta tuo jo mainittu pohjatyöt,hiominen,paklaaminen,hiominen jne on sellaista puuhaa että siihen ei hermo riitä...Siksi ammattilaiset saa hoitaa ne puuhat, jotain pieniä osia maalailen kyllä spraylla.

Itse maalaamisen kokeilu ruiskulla kyllä kiinnostaisi, mutta silloin joku muu saisi tehdä pohjat...

Se tarkistusväri oli jotain mustaa, mutta muistaakseni olla enempi jauheenomaista (?). Siitä jää harmaa kalvo tasaiseen pintaan ja näkee hyvin, missä kuoppia, jonne tarkistusväri ei sitten mene.
Valkoisesta hiotusta pinnasta kun on vaikea nähdä epätasaisuuksia.

Ainakin 3M:n tarkistusväri on sienellä levitettävää puuterimaista kamaa. Se ei reagoi minkään maalityypin kanssa - riski mikä on olemassa kun käytetään spraymaalia tuossa hommassa.

Tarkistusvärin idea on että se levitetään pinnalle ja sen jälkeen hiotaan kevyesti. Korkeat ja matalat kohdat näkyvät helposti - korkeista väri on hioutunut kokonaan pois ja monttuihin taas jää tumma sävy.

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 20 huhtikuu 09, 14:53:46
Tarkistusvärin idea on että se levitetään pinnalle ja sen jälkeen hiotaan kevyesti. Korkeat ja matalat kohdat näkyvät helposti - korkeista väri on hioutunut kokonaan pois ja monttuihin taas jää tumma sävy.

Kyllä se noin päin oli silloinkin kun tuota kokeilin....

Tota pyörän maalaus ois eessä ja ehkä pienet kevyet straippaukset.
Haaveilen kaksiväri maalauksesta joka ois jotenkin ehkä straipeilla erotettu toisistaan.
Joten oisin kysellyt linkkejä, hyviä linkkejä valmiista pyöristä,kun ja jos sais jotain ideoita lisää.
Enemmän ehkä sellaiset hillityt värit ja old school tyyli ois lähellä sydäntä.
Oma pyörän tyyli on semmoinen fat bob look ehkä?
Meinaan menee pää pyörälle ton googlen kanssa ,jos ois johonkin galleriaan linkkeja niin olisin todella kiitollinen niistä.

-Esa

Tässä olis ensiapuun muutama linkki eri gallerioihin, toivottavasti löytyy inspiraation tueksi jotain

http://jeillusions.com/

http://www.attitudecustompainting.com/gallery2/main.php

http://www.crazyhorsepainting.com/gallery.shtml

http://www.grumpyspaint.com/gallery/index.html

http://www.radpaint.com/motorcycle_gallery.html

Kiitoksia linkeistä,niistä löyty vahvistus ja mallia tolle 2-väri yhdistelmälle.Mutta myös vahvistus tolle puna-valko värisyydelle.

-Esa

Tulipahan kokeiltua tuota maalaamis hommaakin. Astelin maalikauppaan ja ilmoitin että mustalla sprayllä oon joskus maalannu. Opastelivat ja kertoilivat miten pitää toimia ja touhuta. Suu messingillä pohjamaalain, silikooni ja itse maalipullo sun muut hiomapaperit  kainalossa ihmettelemään. Sitten pölyisessä tallissa hämähäkkien kaverina ruiskuttelin menemään. Kyllä kai sitä pyörää kaukaa voi kattella.

Lasse