Moi.

Olen toisaalla kysynytkin aiheesta, mutta ajattelin, että täältä voisi saada hieman erilaisia näkökulmia omasta näkökulmasta hieman toivottomaan kevääseen.

Pyörä on Buell M2, vm. 98. Koko pyörää on laitettu ulkoisesti uuteen uskoon ja toivottavasti valmistuu tämän vuoden aikana.


H-D teksteistä ei pidä välittää!  

------------------------------------------------------------------------------------------

Mutta itse asiaan. Pyörässä oli fiksaamista oikeastaan kaiken osalta, joten öljyletkuista sähköihin vedettiin kaikki uusiksi. Kone toimi ennen purkua moitteettomasti, mutta nyt yli vuoden seisonnan jälkeen ilmeni ongelmia, kun kone tulille napsahti.

Projektin aikana venakopat ja jakopää olivat auki, romut sisällä kuitenkin vakiot eikä mitään muutettu. Sytkäkin merkattu purkuvaiheessa ja omalle paikalleen asetettu. Koko aukaisu johtui omista mokailusta jakopäässä, kun sain nokat kirjaimellisesti syliini öljyletkuja yms. fiksaillessa ja häksätintä kasatessa. Purkutyö ja nokkien asettelu oli ns. sieltä mistä aita on matalin. Tönäreitä ja nostajia en repinyt pois, vaan koko paketti löysytettiin ja nokat laitettiin takaisin. Tönäreiden, nostajien yms sekoittumista ei ole tapahtunut.

Nostajat nakuttivat ensistartissa hetken, kuten ilmeisesti asian kuuluukin olla, kun kone on rutikuiva ollut. Nakutus hävisi suht pian (etusylinteri), mutta omaan korvaan särähti pahasti takapytyltä kantatuva nakutus. Konetta käytettiin tyhjäkäynnillä n. 10min ja oletin, että nuo nostajat olisivat jo ilmautuneet/täynnä öljyä. Siltikin nakutusta tuntui kantautuvan ensimmäiseltä tönäriltä/nostajalta/nokalta.

Luin täältä tuon Hemulin kuvasarjan Sportin nokkien asettelusta ja epäilinkin heti, että olen enskertalaisena tehnyt virheen noita takaisin asetellessa. No oma tulos näytti tältä, enkä viisaammaksi tullut:

Vaikea sanoa onko heittoa ykkösnokassa.

Nakutus oli paikallistettu takapytylle, pakopuolelle, joten lähdin irrottamaan noita nostajia josko niissä olisi näkyvää vikaa. No ensimmäistä kertaa moiset kädessä, enkä osaa sanoa ovatko jo tiensä päässä vai toimivaa tavaraa. Opiskelijabudjetilla ei vaan viitsi lähtemään perstuntumalta vaihtamaan. Purin takapytyn nostajat ja putsasin. Kasaus sujuikin ongelmitta.

Seuraavaksi vuorossa ilmeisesti tuo TDC-noston mittaus, josko heittoa olisi ykkösnokassa ja aiheuttaisi nakutuksen? Nyt vain täytyy laittaa nostajat takaisin pesiinsä, mutta olenko tehnyt peruuttamattoman virheen, kun sain pyöräytettyä nostajia pesissään niitä ylös nostaessa ja näin ollen rullien entinen pyörimissuunta on arvoitus. Irroittaessa merkkasin nostajat, joten se on tiedossa, mikä menee mihinkin pesään. Toisena arvoituksena on nostajien kyljissä sijaitsevien öljyreikien suunta. Onko merkitystä osoittavatko ne kohti lohkoa vai lohkosta poispäin? Manuska ei moisista mainitse sanaakaan, eikä rullien pyörimissuunnasta. Painotetaan vain, että nostajat menevät entisiin pesiinsä.

Mikäli onnistun nyt laittamaan nostajat takaisin oikein ja mittaamaan tuon arvon, niin se ehkä antaa jotain tuloksia, mikä voisi olla pielessä. Mikäli taas mittaustulos on oikea, olen taas hieman sormi suussa.

Kaikki vinkit ja arvelut otetaan ilomielin vastaan.

Ei sillä nostajan suunnalla ole omasta mielestäni suurtakaan merkitystä. Ihan ensimmäiseksi _mittaisin_ nokkien ajoituksen - omasta kokemuksesta en enää luota noihin merkkeihin ollenkaan. Jos osoittautuu että takapako on ollut sen kuuluisan pykälän pielessä niin sitten ottaisin vielä takakannen pois - venttiili on todennäköisesti tavannut mäntään ja vauriot kannattaa tarkastaa. Mutta ihan ensin se mittaus.

Sportsterin/Buellin kone on niin yksinkertainen laite että kyllä tuokin saadaan pelittämään.

Metkat katteet pyörässä - ostitko Ricambiweissilta vai teitkö peräti itse?

Tuo venttiilin mäntään tapaaminen kuulostaa omaan korvaan melkoisen pahalta ja kalliilta. Mikäli nokan on laittanut pykälän pieleen, niin kone pääsee silti pyörimään vaivattoman vapaasti? Tai ainakin takapyörästä pyöriteltynä ei pienintäkään ongelmaa ilmennyt saati nakuttavaa ääntä.

Täytyy vaan toivoa parasta ja lähteä illalla tallille mittailemaan.

Nuo katteet ovat Airtechilta. Suola-aavikko hommiin tarkoitetut S1:N/M2:n, istuvuus suolaiseen hintaansa nähden todella surkea. Sarjan mukana tulevat, kaikki ameriikan poijjaan suunnittelemat ja valmistamat, kiinnikkeet sai linkasta roskiin. Tuohon tilanteeseen, että katteet sai jotenkin istumaan sai muutaman tovin leikellä ja hioa. Ensimmäinen ja viimonen kerta, kun airtechiltä mitään ostan. Kalliit hinnat, laadussa ei kehumista ja toimitukset kestää (omat katteet saapuivat +5kk tilauksesta/maksusta)

Lainaus käyttäjältä: Tatu H - 03 toukokuu 10, 15:48:40
Tuo venttiilin mäntään tapaaminen kuulostaa omaan korvaan melkoisen pahalta ja kalliilta. Mikäli nokan on laittanut pykälän pieleen, niin kone pääsee silti pyörimään vaivattoman vapaasti? Tai ainakin takapyörästä pyöriteltynä ei pienintäkään ongelmaa ilmennyt saati nakuttavaa ääntä.

Täytyy vaan toivoa parasta ja lähteä illalla tallille mittailemaan.

Nuo katteet ovat Airtechilta. Suola-aavikko hommiin tarkoitetut S1:N/M2:n, istuvuus suolaiseen hintaansa nähden todella surkea. Sarjan mukana tulevat, kaikki ameriikan poijjaan suunnittelemat ja valmistamat, kiinnikkeet sai linkasta roskiin. Tuohon tilanteeseen, että katteet sai jotenkin istumaan sai muutaman tovin leikellä ja hioa. Ensimmäinen ja viimonen kerta, kun airtechiltä mitään ostan. Kalliit hinnat, laadussa ei kehumista ja toimitukset kestää (omat katteet saapuivat +5kk tilauksesta/maksusta)

Kannattaa tarkastaa se vena, sitten maksaa aivan helvetisti kun lautanen irti. Venttiili siihen nähden halpa.
Tohon muuhun voisin todeta et kuulostaa tutulta ja aina ei mene ihan putkeen, itellä ollu se putki hukassa jo vuosia.

Sanon samaa kuin hdcf:n puolella. Epäilen että ykkös nokka pielessä. Nuota Hemulin kuvia kun katsoo niin "väärään" suuntaan tuo merkki sun kuvassa.

Lainaus käyttäjältä: nicnac - 03 toukokuu 10, 17:10:33
Sanon samaa kuin hdcf:n puolella. Epäilen että ykkös nokka pielessä. Nuota Hemulin kuvia kun katsoo niin "väärään" suuntaan tuo merkki sun kuvassa.

Jep, hippasen näyttää siltä, että täytyisi olla itsellä tuo pykälän alempana!

Muutaman tunnin mittausoperaatio otti, varmuutta teinkö kaiken oikein ei ole, joten yritän sen tähän selostaa ja saada varmuuden itselleni.

----------------------------------------------------------------------------------------------

Mittasin imun-nostajan sen ollessa nokan base-circlellä (mikäli base circle tarkoittaa nokan akselin sädettä, eikä aluetta missä nostoa tapahtuu eli alakuolokohtaa) Tulos oli pyöristettynä 0.63" Pakonostaja oli niin-ikään 0.63"

Pyöritin konetta siten, että pakonostaja nousee korkeimpaan kohtaan (joten nokka-akselikin osoittaa ylöspäin?) ja suoritin mittauksen: tulos pyöristettynä 0.33" Imunostaja oli samalla hetkellä puolestaan sama 0.63" ja jos konetta olisi pyöritellyt eteenpäin olisi nokka alkanut nostamaan ja pako puolestaan laskemaan.

Kesti tovi ennenkuin sain järkeiltyä tuon TDC-noston merkityksen, tämä kuvaa ilmeisesti jotain suhdetta, mikä tapahtuu pako ja imupuolella. TDC-nosto lienee tässä vakionokilla 0.094"? Manuaali ei tätä kertonut, mutta hdcf:n puolella asiasta mainittiin. Mikäli TDC-nosto on toinen seuraavaa kaavaa ei voi toteuttaa oikein mitatuilla arvoilla ja nokassa olisi heittoa.

Sijoittaessa mitatut luvut kaavaan:

imu alakuolo - pako yläkuolo x 1.625" = 0.094"
0.63" - 0.33" x 1.625" = 0.094"
0.63" - 0.54" = 0.094"
0.09" = 0.094"

Saatu tulos heittää hieman, koska mittauksessa ilmenee väkisinkin mittavirheen mahdollisuus ja sopivia pyöristyksiä on toteutettu. Kaava tuntui järkevimmältä, koska jos pakonokkaa siirtää suuntaan tai toiseen sen yläkuolokohdan ja imun alakuolokohdan suhde muuttuu.

En ilmeisesti tehnyt tismalleen ohjeen mukaan. Johtuu omasta tyhmyydestä ja termien tietämättömyydestä.

Mutta eikö tulos osoita, että pakonokka on kohdillaan?

En nyt ihan ymmärrä kaikkea mitä olet laskenut. TDC lift tarkoittaa noston määrää kun mäntä yläkuolokohdassa. Musta melkein helpompi katsoa aukeamis ja sulkeutumis hetket .053 kohdalta ja jos huomattavaa heittoa nokka ajoitettu väärin. Tarvittavat työkalut astelevy ja heittokello.

Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 03 toukokuu 10, 23:05:38
En nyt ihan ymmärrä kaikkea mitä olet laskenut. TDC lift tarkoittaa noston määrää kun mäntä yläkuolokohdassa. Musta melkein helpompi katsoa aukeamis ja sulkeutumis hetket .053 kohdalta ja jos huomattavaa heittoa nokka ajoitettu väärin. Tarvittavat työkalut astelevy ja heittokello.

Astelevyä ja heittokelloa en omista (ja vaikka omistaisinkin, niin tuskin osaisin moisia käyttää), joten mittaus suoritettu työntömitalla. Mittaamalla nostajan reunasta nostajan pesän yläreunaan mainituissa asennoissa. Toisekseen työntömittakaan ei kunnolla mahtunut, joten mitat on otettu suoralla magnesium langalla, merkattu ja mitattu työntömitalla sitten.

Kokonaisuudessaan yritin tehdä operaation Hemulin ohjeen mukaan, kaiken mitä ymmärsin siis. Vika ei suinkaan ole ohjeessa vaan tässä tapauksessa lukijassa:

LainaaJos käytössä ei ole astelevyä voidaan tehdä karkea mittaus helposti - sillä nähdään ainakin että nokat on hampaan tarkkuudella oikein. Tönärit pois ja pyöritetään konetta kunnes imunostaja painuu alas, tästä jatketaan pyörittämistä kunnes pakonostaja lähtee nousemaan. Sitten pakitetaan näiden pisteiden puoliväliin. Nyt ollaan tilanteessa jossa molemmat nostajat ovat pohjassa eli nokkien "base circlellä". Sitten mitataan työntömitalla etäisyys nostajapesän yläreunasta nostajan yläreunaan ja kirjataan tulokset ylös.

Tämän jälkeen haetaan pakotahdin yläkuolokohta, tällöin molemmat venttiilit ovat hiukan auki eli kyseessä on "overlap". Puristustahdin yläkuolokohdassahan molemmat ovat luonnollisesti kiinni. Toista edellä kuvattu nostajien korkeuden mittaus, vähennä saatu tulos edellä mitatusta ko. nokan base circle mitasta ja kerro keinuvipujen vippasuhteella 1.625 - olet nyt mitannut nokan TDC-noston.

Kaiva nokka-akselipaketin mukana tullut nokkakortti esiin ja vertaa tulosta siinä olevaan "TDC-lift" arvoon. Ne eivät yleensä ole pilkulleen samat mutta hyvin liki. Jos jonkun nokan mitta heittää paljon ilmoitetusta niin jakopää auki ja tarkistamaan voisiko nokka olla hampaan verran pielessä.

Toista mittaus toiselle sylinterille.

Okei onnistuu varmaan noinkin en ole kokeillut mutta mitään tarkkaa lukua ei kyllä saa aikaiseksi. Astelevy olisi poikaa!

Niin siis tuossa TDC lift arvon mittauksessa ei suinkaan haeta kummankaan nokan maksiminostoa vaan pyöritetään kone TDC:n kohdalle ja mitataan sitten paljonko sitä nostoa sillä hetkellä on. Ja kerrotaan vipusuhteella ja verrataan ilmoitettuihin. Mutta semmonen heittokello löytyy melkein joka kaupasta ja on pauttiarallaa kolmekymppiä ja tietokoneella saa sen aikaa kestävän astelevyn printattua ja liimattua jonkin kovemman päälle. Tosin ehkäpä tuo TDC nostoon perustuva tarkistus ajaa asiansa kun ilmeisestikin haluat vain sen äänen pois. Vaikka kyllä ne nostajat tikittää toisinaan ihan järkyttävän kauan vaikka minkä tekisi.

Joo TDC nosto on se paljonko on nostoa kun mäntä on yläkuolokohdassa. Ei siis mitata sitä maksimi nostoa...eikö tuon muutenkin pitäisi olla paljonkin enempi?? En nyt tiedä minkälaiset nokat buellissa onkaan, mutta jotain ~0.45" pitäisi olla venttiilin päässä joten nostajan pitäisi kaikenkaikkiaan liikkua ~0.27".

Jos tuota aukeamis ja sulkeutumis kohtaa katsoo niin siinä pitää kans ottaa huomioon se että se 0.053" on venttiilin päästä.

En nyt aivan kyllä päässyt kärryille mittauksista, mutta selvyyden vuoksi niin TDC kohtahan tarkoittaa männän yläkuolokohtaa. Ei sitä että nokka-akseli sojottaa ylöspäin.

Kuten moni on sanonut, TDC on se kohta jossa mäntä on ylimmässä asennossaan sylinterissä. Jos ei ole tietoa omien nokkien TDC-nostosta niin voihan takapytyn lukemia verrata etupytyn vastaaviin. Jos niissä on eroa niin jompi kumpi on pielessä. Jos taas samat lukemat niin kaikki on hyvin tai sitten molemmat yhtä paljon viturallaan ...

Ok, epäilinkin, että olen tehnyt jotain ketuiksi.

Väännetään siis tyhmälle rautalangasta:

Pyöritän koneen pakotahdin yläkuolokohtaan. Teen mittauksen pakonostajalta ja kerron tuloksen vipusuhteella. Samassa tilanteessa mittaan myös imunostajan ja kerron vipusuhteella.

Lopuksi vertailen saatuja lukuja ohjekirjassa oleviin lukuihin (ehkä siellä manuskassa nokkapuolella, joku taululukko oli; väreistä puhuttiin ja helvatasti lukuja).

Ei kun pyörität männän yläkuolokohtaan ja mittaat paljonko pakoventtiili auki yläkuolokohdassa ja sitten vertaat. Joka toinen kerta kun mäntä on ylhäällä on työtahti tai puristus ja venttiilit kiinni ja se toinen yläkuolokohta  on vaihto pako menee kiinni ja imu alkaa aueta siinä kohtaan mittaat.