Venttiilin ympärys

[Lyytinen]

Täällä on taas semmoinen kooma, että pöyhitäänpäs ampiaispesää asialla joka varmasti herättää intohimoja. Ihan ensiksi todettakoon, että olen siis hommannut nokaksi S&S 450:n, jossa on jopa vähemmän asteita kuin siinä J:ssä, tosin 10% enemmän nostoa kautta matkan. Älkää huolehtiko, jos en ole tyytyväinen, en syytä teitä: kyllä minulla on muistissa minkälaiset reaktiot nämä tämmöiset nokat aiheuttaa. Sen verran otin kuitenkin neuvosta vaarin, että kantiksi tulee nyt jotain kasin pintaan.

Sitten varsinaiseen asiaan. Tuo tigillä turaaminen ihme kyllä ei niin kovin monimutkaista ole, etteikö sitä voisi kokeilla vähän parannella näitä kansia joka paikasta. Pakokanaviinhan hitsaan sen verran ainetta, että saa saumattoman liittymän alkukäyrään sekä semmoinen muutaman millin antireversio pykälä. Imukanavat meinaan sieltä nightrider sivuilta löytyvien kuvien mukaan hitsata ja muotoilla.

Mutta rupesikin askarruttamaan, että mitäs imuventtiilin jälkeen. Piirtelin tietokoneella minkälainen se tällä hetkellä on:



Kyseessä on siis tilannekuva 0.1" nostolla. Seetissä on yksi ainut 45 asteen kulma.



Tässä taas on mallailtu, minkälainen siitä tulisi jos seetin teetättäisi kolme kulmaa, 30, 45 ja 60 astetta. Oikeastaan ei edes paha, jos tuosta vinguttaisi hieman tuota venttiilin taskua. Tässä on vaan se, että venttiili uppoaa 0.9 mm kanteen.



Noissa nightrider-viritysohjeissa imukanava hitsataan ennen venttiiliä about 41 milliseksi. Katselin tuossa Rowen katalogia ja big twin evon imuseeti olisi just käypäisimmillään. Seetin poteroon tietysti pitää fyllinkiä hitsata ja tehdä uusi. Nyt vaan hieman huonosti järjellä ajateltuna tuo virtaisi.



Tässä kuvassapa seetiä on nostettu 2.5 mm. Yhdistettynä kakkoskuvassa mainittuun 0.9 mm uppoumaan, venttiili nousee 1.6 mm. Se on juurikin sen verran, mitä nostossa on eroa S&S 450 ja 514 nokilla ja jos en väärin muista, niin T-Bonella on stokkishovelissa 514?

Tuossa siis tuo venttiilitasku tulee täyttöhitsattua niin, että parempaa blendautumista seetistä palotilaan ei voisi edes kuvitella. Nyt sitten herännee kysymys, että miksi 0.1" nostolla nämä kuvat... Ihan fiiliksen perusteella pähkäilin, että kun nokassa ei ole paljon asteita ja ramppikaan ei ole on/off, pitää saada kanava virtaamaan heti kun yhtään venttiili aukeaa. Onpahan sitten seos jo valmiiksi vauhdissa kun se venttiili aukeaa enemmän.

Toinen hyvä puoli tässä olisi, että eikös shovelissa ole vähän se ongelma, että keinuvipujen kulmat on enempi vähempi viturallaan? Jostain muistelen lukeneeni, että lyhempi vartisilla venttiileillä se keinuvipu olisi vähän paremmassa asennossa ja luonnollisestikinhan se auttaa ohjureita jaksamaan pitemmälle. Olikohan just Rowen katalogi jossa muistaakseni oli 1.6 mm lyhempiä venttiileitä shoveliin eli just sen verran mitä tässä tulee sama asia toista kautta.

Koskapa venttiilit nousee 0.064" ja 450:ssä on 0.151" nostoa TDC:ssä, efektiivisesti tämä olisi sama kuin nokka jossa on 0.215" TDC nostoa. Nokka-akseliluetteloa katselin ja ei sinänsä ihan mahdoton. Mäntä/venttiili probleeman saa aina ratkaistua, mutta mietityttää, että riittääköhän tuossa venttiili/venttiilivälys. Jossain Andrewsin pumaskassa oli, että jos ei niin sitten pitää upottaa venttiilit syvemmälle (menee koko idea tästä touhusta) tai "back cut the valves". Nyt on kyllä jotain jota en ymmärrä? Tämä "back cut" ymmärtäisin kyllä jos kyse on saada virtaamaan se venttiili paremmin, mutta mitähän tämä tässä yhteydessä tarkoittaa??

Nyt saa taas ihan luvan kanssa aukaista sanaisen arkun jos menee metsään niin että lepikko raikaa. Onhan tuossa kyllä taas työtä, mutta seetit pitää joka tapauksessa vaihtaa, siitäkin syystä, että tuon ikäisessä voi olla vielä lyijyä tarvitsevat seetit ja saisi yhden purkin matkasta pois. Sitä paitsi pitkästä aikaa sportsterilla ajaminen tuntuu ihan hyvälle eikä tästä viiti ihan paskaa tehdä kun itelle tulee

[Kiiski]

Se back cut on sitä että vedetään siihen venttiililautasten palotilan puoleiseen reunaan viiste.

[Tuusulan T-Bone]

Tässä kuvassapa seetiä on nostettu 2.5 mm. Yhdistettynä kakkoskuvassa mainittuun 0.9 mm uppoumaan, venttiili nousee 1.6 mm. Se on juurikin sen verran, mitä nostossa on eroa S&S 450 ja 514 nokilla ja jos en väärin muista, niin T-Bonella on stokkishovelissa 514?

Mun pata on 88 cid, 3 5/8" poraus ja 4 1/4" isku.

Muuten en sitten tajunnukaan vissiin ihan kaikkea tosta sun jutusta. Sinänsä ymmärsin kyllä ton muotoiluidean virtausten parantamiseksi, mutta eihän se venttiili silti liiku yhtään sen enempää eikä vähempää kuin nokka-keinuvipuyhdistelmä sitä liikuttaa? Ainoastaan venttiilin paikka siirtyy lähemmäs mäntää (vaarallisesti).

[Hop Up]

Tuolla seetin nostolla kai nokasta saisi kaiken irti mitä se tarjoaa. Eli jos vena on kuopassa ei ensimmäisellä parin millin nostolla juuri virtausta synny, niin kuin nokka olisi pari milliä pienempinostoinen ja 50 astetta (arvo hatusta) lyhyempi ajoituksinen. Lisä etuna vielä pienemmän palotilan mukanaan tuoma suurempi puristussuhde, joka menetetään jos männän venttiilitaskuja joudutaan syventämään.
En sitten mitään ole viritellyt, eli mutua kaikki.

[Hessu]

Mult menee taas vähän ohi tää juttu. Eikös toi viimeinen esimerkki kumminkin ole se tilanne mikä kansissa on uutena. Siis ton syvyyden osalta. Tietenkin ilman noita suojaviisteitä.
Ja tottakai tohon pitää pyrkiä. Jos vaan nokka antaa myöten. Niinkuin tollanen nokka antaa.

Miks pitää käyttää evon seetirenkaita? Ihmettelen sitä siksi, että:
Melko paljon hitsattavaa ja aika hankalassa asennossa. Toi kanava ei taida olla ihan tollanen kuin kuvissa. Vai meinaatko täyttää kanavaa ensin istukkapoteron alta.

Mutta se tärkeämpi asia. Kun ton istukkarenkaan krymppisovitus on melko tarkkaa hommaa, on paljon helpompi kairaa kannesta vanha rengas veks ja tehdä rei´ästa vaan jonkun kokoinen. Sitten sorvata seetimateriaalista sopiva.
Kun että yrittää avartimella tehdä satasen sisään sopiva reikä olemassa olevalle renkaalle.

Lyijyttömälle sopivaa istukkarengasmateriaalia saa Uddeholmilta. En muista mitä se on, mutta soittamalla selviää helposti. 

Kun tollaseen hommaan alkaa, kandee kysyä monta mielipidettä sopivasta pakotussovitteesta kyseiseen kohtaa. Ja vetää niistä sit oma johtopäätös. Hajonta voi olla yllättävän isoa.
Siitä voi lähteä että vähemmän on enemmän. Tuntien hd:n kansien huippu alsaseoksen ja äärettömän lujan rakenteen, mun vastaus on max. 0,05.

[ma^ko]

Stelliitti oli se seetimateriaali joka kesti lyijyttömän, ainakin silloin ku lyijytön tuli. Voi niitä olla muitakin nykyisin tarjolla.

[Hessu]

Eikä oo. Stelliittiä ei käytetä istukkarenkaissa. Joskus harvoin venojen tiivistepinnoissa (kai),
yleisimmin varsienpäissä. Mulla on vähän vanhaa tietoa, mutta en ole ikinä nähnyt stelliittiä kun hitsauslisäaineena ja sintrattuina aihioina. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sintraus Eli sitä ei taida olla olemassa pyörötankona.

[ma^ko]

Ei sitten, kovasti vaan tuossa pari vuosikymmentä taaksepäin ku lyijytön tuli ni puhuttiin stelliittiseeteistä.