Pätkittäinen hengitys

[Blower1]

Vaikka otsikosta voisi päätellä, että kyse on hyperventillatiosta, niin tarkoitus olisi kuitenkin herättää keskustelu v-moottorin hengityksestä.
Tehoa kun ei koskaan ole tarpeeksi tai peräti liikaa ja nykyisilä säädöksillä uudehkon moottoripyörän äänenvaimentimen vaihtaminen parempaan ja samalla tyyppihyväksyttyyn on kallista tai jossain tapauksissa mahdotonta.
Olisi mielenkiintoista tietää voiko vakio vaimentajan säilyttämällä ja muuttamalla alkukäyrien ja /tai imukanavan pituutta lisätä koneen tehoa.
Moottorin hengitys kun on pätkittäistä, niin säätämällä imu- ja pakoputkiston pituus sopivalle kierrosluvulle voisi saada kohtalaisia parannuksia vetoalueesen.

Mulla on työn alla -08 1125R Buell, jossa esim alkukäyrät ovat huomattavan eri pituiset.
Takimmainen on n. 65 cm ja etummainen n. 40 cm pitkä.
Imukanavat ovat 25 cm imuventtiililtä alkuperäisen "imutorven" päähän.

Eri laskukaavoilla laskien pakokäyrien pitäisi olla n. 60 - 65 cm pitkät, eli takimmainen olisi alueella.
Alkuperäiselle imukanavalle antaa yksi netistä löytyvä sivusto seuraavanlaiset tulokset:
2# harmoonisen pulssin alue on 11748 - 14256 rpm.
3# pulssin alue on 8827 - 10088 rpm
4# pulssin alue on 6882 - 7696 rpm.

2# pulssi, joka on näistä kolmesta vahvin menee yli koneen kierrosluvun.
3# pulssi osuu maksimi tehon alueelle ja 4# pulssi jää vähän alle maksimi väännön.

Jos imukanavan pituutta lisätään 5 cm ovat tulokset:
2# pulssin alue on 9790 - 11880 rpm.
3# pulssin alue on 7356 - 8407 rpm.
4# pulssin alue on 5735 - 6413 rpm.

Nyt 2# pulssi osuu maksimi tehon kierroslukualueelle ja 3# pulssi maksimi väännön alueelle.
Laskukaavojen tulokset ovat mitä ovat, mutta kenties suuntaa antavia.

Sitten kysymyksiin. Onko kellään kokemuksia tai dynotuloksia eri putkiston pituuksien vaikutuksesta koneen tehoalueeseen?
Pitäisikö v-koneessa käyrien olla eri pituiset jos tehdään 2-1 putkisto?
Entä imukanavien pituus 2-1 putkistolla?

[Hemuli]

Tuohon käyrien pituuden suhteuttamiseen täytyy ottaa mukaan myös mutkien määrä putkessa. Mutkan pituus kun ei ole suoraan verrannollinen vastaavaan pätkään suoraa putkea vaan mutkan vastus aiheuttaa sen että se vastaa huomattavasti pidempää pätkää suoraksi vedettynä.

[Kiiski]

Pakko säätää tähänkin aiheeseen. 2-1 putken hyvyyshän käsitääkseni tulee siitä kun toisen pytyn pakokaasujen virtaus imee toisen pytyn kaasut liikkeelle mikä taas auttaa sylinterin täyttöä imutahdin/ overläpin aikana. Toi että etuputki on lyhyempi luulis auttavan just tohon ja ihan oikeaan kohtaan.  Etupytty saa aina laihempaa seosta kuin takapytty ainakin plenum imusarjoilla varustetuissa malleissa, tosta sun pyörästä en tiedä millanen imusarja siinä on. Yleensähän harrikoissa on just toisin päin takaputki lyhyt ja etuputki pitkä. Vois kuvitella että Buell insinöörit olis ottanut teorian käytäntöön suunnitellessaan noita putkia ja kai ne on niitä dynonnutki  uskoisin et kotikonstein paremmaks paneminen on suht hankalaa, aina voi kuitenkin koittaa.

[Blower1]

Tuohon käyrien pituuden suhteuttamiseen täytyy ottaa mukaan myös mutkien määrä putkessa. Mutkan pituus kun ei ole suoraan verrannollinen vastaavaan pätkään suoraa putkea vaan mutkan vastus aiheuttaa sen että se vastaa huomattavasti pidempää pätkää suoraksi vedettynä.

Siksi 1125R:än etummaista putkea ei tarvitse jatkaa, kuin 15 - 20 cm. Siihen, kun tulee takimmaista enemmän ja jyrkempiä mutkia.
Jenkkifoorumeissa on paljon keskustelua putkiston suunnittelusta ja valmistamisesta, mutta jenkkien ideologia poikkeaa jonkinverran eurooppalaisesta ja japanilaisesta. Jenkkipyörät häviävät ehkä juuri siksi litratehoissa euro ja japsi v-kakkosille.
Esim. vesibulussa pakoputkiston suunnitteli Buell ja jos sitä verrataan kotarin superdukeen, niin turpaan tulee litratehossa ja väännössä suhteessa koneen kokoon. 

[Blower1]

Pakko säätää tähänkin aiheeseen. 2-1 putken hyvyyshän käsitääkseni tulee siitä kun toisen pytyn pakokaasujen virtaus imee toisen pytyn kaasut liikkeelle mikä taas auttaa sylinterin täyttöä imutahdin/ overläpin aikana. Toi että etuputki on lyhyempi luulis auttavan just tohon ja ihan oikeaan kohtaan.  Etupytty saa aina laihempaa seosta kuin takapytty ainakin plenum imusarjoilla varustetuissa malleissa, tosta sun pyörästä en tiedä millanen imusarja siinä on. Yleensähän harrikoissa on just toisin päin takaputki lyhyt ja etuputki pitkä. Vois kuvitella että Buell insinöörit olis ottanut teorian käytäntöön suunnitellessaan noita putkia ja kai ne on niitä dynonnutki  uskoisin et kotikonstein paremmaks paneminen on suht hankalaa, aina voi kuitenkin koittaa.

Vesibulussa on molemmilla pytyillä oma imukanava, joka päättyy yhteiseen putsarikoteloon. Eli varsinaista plenumia ei ole. Tosin putsarikotelo toimii tavallaan plenumin tavoin.
Buellin inssit on joutuneet tekemään suunnittelussa kompromisseja päästömääräysten ja valmistuskustannusten vuoksi. Siksi jonkinlainen tehon lisääminen saattaisi onnistua jopa kotikonstein.

[Kiiski]

Kokeile plenumia ekaks, varmaan huomaat eron! Kulutus ainakin nousee! Mä en mulkkais niitä juurikäyriä ne kuulostaa musta hyviltä noin teoriassa, pöntöstä en tiedä.

[Blower1]

Mulla on yhdet ylimääräiset alkukäyrät, joista aion tehdä pitkän etukäyrän. Pitää keväällä käydä dynottamasa, ellei muuten huomaa muutoksia. Bensankulutukseen voin vaikuttaa ruiskua säätämällä. Tilasin syksyllä jenkeistä OSB:n performance flash säätöohjelman, jolla pystyy säätämään molemmille pytyille omat bensa- ja sytkäkartat.
Pelkkä performance flash teki alakierrosten ajettavuuden vakiota paremmaksi.

Mutta aiheeseen, onko kokemuksia erilaisista imuputkiston tai pakokäyrien muutoksista 2-1 putkiston kanssa?

[Kiiski]

Noi sun kaavailemat muutokset kuitenkin käsittääkseni pyrkivät vaikuttamaan ilmanmääriin/virtaukseen koneessa. (pakoputki/imusarja) Bensan määrän lisääminen ei tuo yhtään lisää tehoa ellei sitä yhdistä parempaan täyttöön(happi). Mutta todettakoon että tietokoneista ja softista mitään ymmärrä.Enkä Buelleista.

[Blower1]

Noi sun kaavailemat muutokset kuitenkin käsittääkseni pyrkivät vaikuttamaan ilmanmääriin/virtaukseen koneessa. (pakoputki/imusarja) Bensan määrän lisääminen ei tuo yhtään lisää tehoa ellei sitä yhdistä parempaan täyttöön(happi). Mutta todettakoon että tietokoneista ja softista mitään ymmärrä.Enkä Buelleista.

Kun koneen läpi kulkevaa ilmamäärää muutetaan, niin myös polttoainemäärää pitää muuttaa.
Jollain alueilla lisää ja jollain vähemmän polttoainetta. Pääsääntöisesti uudet mopot on säädetty tehtaalla laihalle, että ne täyttäisivät vaaditut päästörajat.

[Kiiski]

Näin juuri! Erilliset imusarjat parempi signaali ei toisen pytyn imutahti haittaamassa seoksen säätöä = pienemmät päästöt. Kanavan oltava kuitenkin suht pieni jotta toteutuu ja näin ollen huippu tehot kärsii. Aihe kuitenkin niin teoriaa että parhaiten selviää kun kokeilee, eikä varmaan haittaa jos lukee pari virikirjaa siinä ohessa.

[Blower1]

Tuli sitten tehtyä noi vakiota 50 mm pidemmät imutorvet ja dynotettua mopo ennen ja jälkeen.
Maksimi vääntö kasvoi pelkillä imutorvilla 7 Nm ja ruiskun säädöllä vielä 4 Nm lisää vakioon
verrattuna. Huipputeho kasvoi 4 hp.
Ei ihan hukkaan mennyt sorvin vieressä vietetty aika...

[Blower1]

Imutötteröt herätti jonkin verran kiinnostusta ulkomailla. Lähetin muutamat testattavaksi Twin Motorcyclesiin Hollantiin. Artikkeli: http://www.twinmotorcycles.nl/artikelen.asp

[V-8]

Pakko säätää tähänkin aiheeseen. 2-1 putken hyvyyshän käsitääkseni tulee siitä kun toisen pytyn pakokaasujen virtaus imee toisen pytyn kaasut liikkeelle mikä taas auttaa sylinterin täyttöä imutahdin/ overläpin aikana.

Nostelen vanhaa ja säädän kans... Miten asiaan perehtyneet perustelee sen pakokäyrien saman pituuden kun sylinterit ovat 45* kulmassa eivätkä tasaisesti (vertaa 4-syl rivimoottori). Eli pulssi pakosarjaan ei tule tasaisesti vaan ty-tym ja taukoa, ty-tym ja taukoa. Vai olenko nyt ihan kehällä???

Käyrien pituuksia pohtii siis hän. Niin, ei näistä kai tehoa saa, mutta jos sais kuristuksia poistettua.

[Hemuli]

Ei sylinterien kulma niinkään paljon vaikuta siihen pulssiin kuin sytytysjärjestys. Harrikan omintakeinen pakoäänihän johtuu siitä että molemmat pytyt sytyttää samalla kierroksella jolloin etupytyn pamauksen jälkeen tulee yli kierros tyhjää ennen kuin takimmainen antaa kipinän seuraavan kerran.

Jos sylinterien kipinät tulisi eri kierroksilla niin Hoodeekin kävisi tasaisemmin mutta kuulostaisi japsikustomilta .

[V-8]

...molemmat pytyt sytyttää samalla kierroksella jolloin etupytyn pamauksen jälkeen tulee yli kierros tyhjää ennen kuin takimmainen antaa kipinän seuraavan kerran.

tätä tarkoitinkin...

Miten sytkäjärjestys vaikuttaa putkien pituuksiin? Pitäiskö niiden pituudet olla laskennallisesti (tai jotain) niin, että kollektorille tulisi pulssit vuorottellen sopivalla hetkellä "tasatahdissa"? Eikä lähekkäin toisiaan niinkuin nyt? Täsmensinkö kysymystä vai korostinko vain tietämättömyyttäni?