lähinnä ensin kiinostaa riittääkö -76 shovelin vakio virtalaitteet ko keksinnön käyttöön??
käsittääkseni ruisku tarvii virtaa toimiakseen aika lailla??? ja tuossa ei mikää kovin hurja ole tuo latauspuoli.. väärässä?, taas 

jos sen kans ei ongelmia jatketaan pähkäilyä...  vielä ei paljasteta enempää ens talven suunitelmista.

jos meinaat kysyä, miksi?? siirry seuraavaan aiheeseen 

Shovel on kova poika latamaan. 14.5 mulla pukkaa ja normi. Kawan GPZ pyörässä ruisku mutta ei tule laturilta ees 14 . Mittasin tässä niin 13.83 taisi olla. Aivan olemattoman pikku akku ei taida pruutalle piisata. Eiköhän Shovel virta piisaa.? Tosin en ole sähkötekniikan insinööri joten mutua.

juu, kyl se voltteja työntää mutta ku ne amppeerit taitaa olla vähissä? mutua tääläki 

Kokemusta on noista pruutan laitoista ent. kaasutinpyörään/kärkisytkä.

Varsin paljon riippuu ruiskutuspumpun virrantarpeesta. Itsellä kävi enstex väärin kun ostin pumpun Biltemasta. Haukkaa nimittäin varsin kovasti amppeereita. Kyseessä Guzzi ja alkuperäinen Bosch-laturi. 260W.
Pidin silti hyvin toimivan pumpun mutta lisäsin virtapuolta asentamalla isomman laturin. 550W. No se siitä.

Oikein valitut osat käyttöön niin ei tule suuria ongelmia. Riippuu tietysti siitä millaisen ruiskun ohjausjärjestelmän hankit. MegaSquirt on edullinen mutta vaati aluksi melkoisesti huomiota kokoonpanon suhteen. Voi sen tietysti ostaa valmiinakin ja keskittyä vain asennukseen ja säätöön.

Helpoimmalla pääsee kun käyttää rahaa ja teettää koko homman. Tai hankkia merkkikohtaisen bolt-on-setin.

Jos itse teet niin suosittelisin käyttämään kyseisen merkin alkuperäisimusarjaa jos sellaisen saa sovitettua ja myös läppärunkoa. Antureiden osalta niiden tyypin määrittää se millainen on ohjausyksikkö.

Eiköhän maailmalta löydy jälkiasennusruiskun asentaneita jotka osaavat neuvoa.

Tässä yksi: http://luupilotti.blogspot.fi/search/label/MegaSquirt

Tosin siinä on koitettu tehdä paljon muutakin ohessa mutta ruisku tietääkseni toimii nykyisin moitteitta. Muu osasto ajoittain brakaa.

Lainaus käyttäjältä: Motomatti - 08 lokakuu 12, 20:41:19


Helpoimmalla pääsee kun käyttää rahaa ja teettää koko homman.

täälä käyny yleensä et rahaa on palanu, enemmän joskus ku valmiin ostamiseen olisi menny mutta ite on tehty, sama peli jatkukoon 

kiitos linkistä! tuohon pitää alkaa perehtyyn nyt tosissaan.
pitää ensin selvittää mitä tuolta laturista tulee ulos. eipähän käy aika pitkäksi jos tuohon päätyy. ihan uutta meikäläiselle tuo ruuta puoli.

Tosi on että amppeereja tarttee ja ei löytynyt motonetista GPZ pyörään akkua kun on 19 ampeeria. Akkuliikkeessä kylläkin oli mutta en ostanut kun talven mopo seisoo ja ei käytä niin akun takuu vain loppuu.

Tötteröshovelin laturi lataa muistaakseni 22A maksimissaan. Siihen saa muutossarjaa (staattori + roottori + säädin) joka päivittää latauksen -89 up tasolle eli 32 amppeeriin.

Kommentti tuohon ruiskun vaatimaan virtaan. Ihan toisenlaisesta laitteesta, mutta kuitenkin.

Rättäri, 30 ampeerisella laturilla, kivasti jaksaa latailla. Ruisku kaikkinensa näyttäisi ottavan noin 5-7 ampeeria, ja lisäksi sähkönsyöjiä on tuohon tullut laitettua mm. tuplaamalla ajovalot, sähköpuhallin jne.

Sähkönvähyys vaivaa ko. laitteessa vain kun on "kaikki vermeet" kytkettynä, eli puhallin, tuplavalot (siis neljä H4-polttimoa), pyyhkijät ja samaan aikaan jarru/vilkkuvalot. Tyhjäkäynnin pinnassa ei enää jaksa tuottaa laturi sähköä, mutta vähänkin kierroksia lisätessä taas lataa hyvin.

Tämä tarkoittaa sitä että kyllä sen 22A laturinkin kanssa toimeen tulee, tosin ehkä hieman alkuperäistä isompaa akkua suosittelisin jotta ei iske sähkönpuutostauti esim kaupunkiliikenteessä.

Haluaisin korjata tuon väärinkäsityksen akun koon suhteen: pieni akku riittää paremmin pätkivässä kaupunkiajossa. Se kun kerkiää latautumaan täyteen äkkiä ja antaa virtaa tehokkaammin ulos kuin vajaalatauksella oleva iso akku. Pätee varsinkin pyöriin joissa käynnistys tapahtuu sähkömoottorin turvin.

Iso akku taasen on hyvä olla täyteen ladattuna kun lähtee ajamaan pikkukierroksilla kaupungille mutta jos napajännite pääsee putoamaan alle 11 voltin niin käynnistysvirtaa ei enää kovasti ole.

Näistä vaihtoehdoista pienempi akku kestää pidempään kuin liki koko ajan vajaana toimiva iso akku.

Laturin tehon laskemiseen olen käyttänyt hieman muokattua laskentakaavaa. Otetaan esimerkiksi tuo Raimo-Raadon laturijuttu.
22Ax12V = 264W ja isompi 32Ax12V = 384W. Eroa heti yli sata wattia.

Lasketaan yhteen kaikkien jatkuvasti päällä olevienkulutuskohteiden teho. Ajovalo 65W + muut valot ja mittarit n. 20W + pumppu 50W + suuttimet ja elektroniikka 5W = 135W. Tämä siis laitteiden spekseistä saatu tieto jossa ei ole huomioitu tehohäviöitä. (arvot vedin hatusta)

135W ei näytä isolta mutta akun latausta varten on jätettävä reilu reservi, varsinkin sitä isompi mitä isompi akku. Käytännössä siis reservi ja käynnistykseen kuluva osa taltioidusta virrasta.

135W / 12V = 11,5A. Eli kuluslaitteet eivät kovin runsaasti kuluta ja loppu reservi on akun latausta/käynnistystä varten.

Eli kulutuskohteiden viisaalla valinnalla tuossa pienemmässäkin laturissa nimellisteho riittää kun ajetaan maantiellä.

Nimellisteho on usein kompastuskivi. Se on ilmoitettu jollekin kierrosluvulle joka on yleensä melko korkea ajamista, erityisesti taajamassa, ajatellen. Tämä merkitsee sitä että laturin teho ei ole lähellekään sitä mikä nimellisarvona ilmoitetaan. Useissa pyörissä laturi pyörii kampiakselin nopeudella ja jos ajellaan 2000rpm ja nimellisteho saavutetaan esimerkiksi 4000rpm kohdalla niin latausteho on enemmän kuin puolittunut.

Sähköasioista tietävät voinevat kertoa asiasta enemmän korjata virheet. Itse olen tässä suhteessa kouluja käymätön.