Yritin löytää taulukkoa, josta näkee minkä värisiä volfram-puikkoja pitää käyttää millekin metallille. En löytänyt. Mun tasavirta TIG:llä hitsataan rautaa ja rosteria. Pari peruskysymystä pitäisi selvittää, kun homma ei tunnu oikein onnistuvan:
Minkä väriset puikot pitää olla?
Mitä merkitystä puikon paksuudella on hitsaamiseen?
Edit Hemuli: Muutin otsikkoa vähän kuvaavammaksi kun juttu lähti rönsyilemään.
Googleen hakusanoiksi "tig elektrodit" niin löytyy useampikin sivu aiheesta. Musta/rosterihommiin tasavirtakoneella olen käyttänyt harmaata, myös punaista näkyy. Alumiinin hitsaamiseen vaihtovirralla sitten vihreä.
Elektrodin paksuus korreloi suoraan hitsattavan materiaalin vahvuuteen. Ohut pelti, ohut elektrodi. Menee muuten hyttysen tappamiseksi norsupyssyllä, jööti volsu on vaikeampi saada syttymään pienillä virroilla.
Muutenkin kannattaa elektrodin pää terottaa nauhahiomakoneessa ennen hitsaamaan ryhtymistä, teroitus pitää tehdä elektrodin suuntaisesti - mielellään vieläpä niin että elektrodia ei pyöritetä nauhaa vasten vaan se nostetaan aina välillä irti ja käännetään.
No öh.. Useimmat ammattilaiset kumminkin teroittaa elektrodia millä tahansa mikä lähinnä on niin onkohan sillä väliä. Tärkeintä mahtaa olla notta kärki on puhdas ja kulmaa on. GERN nauhahiomakone mahtaa olla TIg hitsarin paras kaveri, se on niin voimaton paska ettei se kelpaa mihinkään muuhun kuin elektrodin teroittamiseen. Ja jos toises pääs sattuu olemaan kivi niin sillä voi teroittaa poran teriä kun ei silläkään päällä voi mitään oikeita töitä tehdä ;D Gern on parsa!
1,6 punaisella sulatellaan täällä mustaa ja kirkasta. Ja vihreällä alsaa.
-Spöke-
No, mulla on aikaa hifistellä noitten elektrodien kanssa ;D...
Joskus vaan luin ton jutun kirjasta jonka joku pienlentokoneenrunkoja hitsaava kaveri oli kirjoittanut. Samasta kirjasta opin ehkä tähän astisen elämäni tärkeimmän asian tig-hitsauksesta. Kyllähän mä tiesin että puhdasta pitää olla, mutta tää heppu sanoi että senkin jälkeen kun kaikki ruoste ja irtopaska on poissa pitää kaikki pinnat pyyhkiä puhtaalla asetoniin kostutetulla rätillä. Ja kun pinnat on pyyhitty niin sitten vielä hitsauslangat samalla rätillä. Voin sanoa että ei ole ikinä tullut niin helpolla bensatankista tiivistä. Samasta kirjasta opin myös jälkikaasun merkityksen, kun valokaari sammuu niin saumaan pitää päästää vielä 3-5 sekuntia kaasua - tulee siitä lopetuspisteestäkin tiivis.
Joskus lukeminen on ihan hyödyllistä :).
2.4 punainen käytössä työmaalla (jos tää lamautus loppuu)
Tosta paksuudesta piti sanoa että peltihommissa käytän 1,6 mm volsua, runkohommiin pitäis olla kolmepistekakkosta mutta aina ei jaksa vaihtaa rojuja polttimeen - seurauksena elektrodin sulaminen silmissä... Kyllä ohuemmallakin polttaa paksua rautaa mutta ottaa aikaa ja hermoja - tässä tapauksessa koolla on väliä :P.
Se harmaa elektrodi on siitä hyvä, että käy mustalle, kirkkaalle sekä myöskin alumiinille.
Ja 2.4 vahvuus siitä hyvä että pärjäilee millistä ylöspäin kun vaan muistaa pitää terävänä..
Tankkiin voi jo sitte vaihtaa 1,6 elektrodin, jos viittii.. ;)
^ totta. Punainen ei käy kun tasavirralle.
Nii ja sen verran vielä että kaasulinssi ei mee polttimessa hukkaan. Kärsii pitää elektrodia jopa parikyt milliä pitkällä, helpottaa aika paljon esim. rungon hitsauksessa ahtaissa väleissä.
Kerropa lisää - miten kaasulinssi toimii että siitä on noin paljon hyötyä. Normaalistihan käytetään niin isoa kaasusuutinta kuin kohteessa on mahdollista, kun pitää mennä ahtaampaan rakoon niin vaihdetaan pienempi suutin jolloin etäisyys hitsauskohteesta pitää pitää pienempänä.
Tota oon monesti kironnut, jos siihen on noinkin helppo ratkaisu niin aina parempi.
Toimii niin että kun normaalisti kaasusuuttimen päästä kaasu rupeaa leviämään alueele(oli suuttimen koko mikätahansa), niin kaasulinssin rakenne ohjaa paremmin kaasun eteenpäin kohti kaukanakin törröttävää elektrodin kärkeä. En osaa ton paremmin teoriassa kertoa, mutta asia on vain näin. Kannattaa kokeilla ja ihastua :)
Ja toki linssi saa olla aina kiinni vaikka elektrodi on sisempänäkin.
Ok, linssi ilmeisesti ihan standardikierteellä eli sopii mihin tahansa polttimeen? Vaatii vaan omat kaasusuuttimensa?
Jos näissä asioissa haluaa ruveta syvälliseksi kantsii surffailla Overdrive foorumille ja tehdä aihe, sinne paahtaa El Borrachitos pätemään. Tig hitsaamien on helppoa = kahvaan verkko = hajottaa kaasun purkautumaan tasaisesti. Linssi on ilmeisesti kaasukupu: pienemmällä voi pitää pienempää kaasun virtausta = säästää, isommalla hapettuu vähemmän mutta virtaus pitää olla isompi = kaasupullo on hetikohta tyhjä = annat rahaa kreikaan yms. 1,6mm elektrodi on hyvä ohutpeltihommiin paitsi että 3,2mm elektrodi on hyvä 400AC hommiin minikolvissa kunhan kahva on tarpeeksi laadukas. Kaikki nämä on niin hirveän suhteellista. Mulla on suurimmat elekrtodit 4,0 millisiä ja nekin sulaa kun oikein pippeli pystyssä ajelee mutta mun kolvin jäähdytys onkin paska, hädintuskin lorisee samoin kuin mannekenpis, vissiin vähän hiljempaakin ja kyllähän kyrsii. No pystyn onneksi elämään näinkin.
Lainaus käyttäjältä: Monki - 07 tammikuu 12, 00:22:10
Nii ja sen verran vielä että kaasulinssi ei mee polttimessa hukkaan. Kärsii pitää elektrodia jopa parikyt milliä pitkällä, helpottaa aika paljon esim. rungon hitsauksessa ahtaissa väleissä.
Sen verran tuohon sisälukuselvennystä että nyt siis puhutaan kaasusuuttimen ja elektrodin välisestä, ei elektrodin ja hitsattavan kappaleen etäisyydestä. Senhän pitää aina olla vakio, valokaari ei pysy muuten terävänä. Helkkarin hyvä keksintö kyllä, vaatisi aika ison kaasusuuttimen jos haluaisi pitää elektrodia noin pitkällä.
Smokie, pistä korkki hetkeks kiinni ;)...
Monki ei tarkoita niitä pinkin värisiä kaasusuuttimia, mihin itsekin pyysin tarkennusta, vaan sitä osaa mihin kaasusuutin kierretään. Toi suuttimen vaihtamisesta seuraava kaasun leviämisen ero nyt on ihan selvä, isompi suutin niin voi pitää volsua pidemmällä mutta samalla et mahdukaan enää niihin ahtaampiin kulmiin. Pieni suutin mahtuu mutta sitten pitää elektrodi olla hyvin lähellä suuttimen suuta - muuten ei kaasua riitä sulaan.
Kaasukello vaatii ehdottomasti lisätutkimusta, siitä voi olla paljon apua runkohommissa.
Tässä menee näemmä puurot ja vellit sekaisin, minä en ainakaan tiedä enää mistä puhutaan..
Onneksi olen niin yksinkertainen että tajuan notta jos on paha paikka ja elektrodia pitää laittaa pitemmälle niin tajuan myös ruuvata kaasua isommalle. Tajuan myös notta jos kupu on pieni ja elektrodi lyhyt kaasua tarvii vähän ja jos kupu on isooooo, siiis oikein suuren suuri niin elektrodi tuppaa palamaan paskaksi. Sanon myös usein sönköti sönk s´öksöks kissat koiria yms. Musta tuntuu notta mun on pakko lähteä tsopperitorille. Kuuntelin myös monta biisiä Lapkoa eikä vieläkään tunnu homolta, luulen että olis ihan turvallinen reissu.
Alumiinin tig hitsausta tässä viime viikot harjoitelleena olen käyttänyt punaista elektrodia sekä alumiinille että rosterille (ja muillekin "dc" materiaaleille). Tiedän monta ihan alan miestä joka ei alumiiniin enää tuota vihreää käytä ollenkaan. Harmaa näyttäisi olevan vallalla tikkuna jota moni käyttää sekä alumiinille että dc materiaaleille.
Täällä on muuten hyvä hitsaussaitti, suosittelen vilkaisemaan: www.weldingtipsandtricks.com (http://www.weldingtipsandtricks.com) - sieltä löytyy hyvää tarinaa & videota tig hitsauksesta. Ja heppu joka tuota ylläpitää ei ole mikään helppoheikki vaan tietää mistä puhuu. Siellä tämä jody hitsailee alut ja dc metallit tuolla "lanthanated" elektrodilla (suosittelee myös punaista). Tuo lantaani on väriltään musta (1%).
Pakko vääntää tähän vähän offtopikkia kun on teettänyt tuo alumiinin tig hitsailu. DC puolella on tullut värkättyä jo pari vuotta ja sillä tuo jo käyttää ainakin siten että liimaus sujuu. Töihin hommattiin uusi Kempin mastertig jolla sitten aloittelin tuota alsan hitsaamista. Ihan tasaiselle pinnalle tuo hitsaaminen menee ihan ongelmitta mutta kun laittaa kaksi kappaletta yhteen niin voi sitä mustan savun ja "hitsauspallojen" & reikien määrää. Kaikkia parametreja tuli käytettyä ja yrittelin "muutamana" (lue: helvetin monena iltana) iltana päästä kärryille miten tuo onnistuu. Kaasulinssejä ja kaikkia kommervenkkejä tuli kokeiltua kun niitä suositeltiin.
Eilen taas kolmen tunnin harjoittelun jälkeen ajattelin jo että pitää jättää koko homma ammattilaisille kun näyttää ettei siitä kerta kaikkiaan tule mitään. Vitutti niin maan perusteellisesti, kaikki aika ihan hukkaan. Miten helevetissä voi alumiinin hitsaaminen olla noin vaikeaa? No otin laitteen kotiin ja kopasin omalla argonilla ja eka yrityksellä liimautui suorakaideputki kauniisti yhteen - ei mustia paukkuja tai reikiä. Se työpaikan uusi argon kaasupullo on siis likaista. Pulloa ei vissiin ole huuhdeltu tarpeeksi ennen täyttöä.
Aika omituinen juttu tuossa kaasussa oli se että ihan tuommoseen 2mm lattaan jossa ei liitetä kahta kappaletta yhteen on sauma ihan virheetön eikä se räi tai pauku. Mutta auta armias kun aloit liittämään kahta kappaletta yhteen.... Kaikenkaikkiaan tuo ero ainakin näillä kahdella kaasulla oli ihan huikea.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 tammikuu 12, 01:52:10
Ok, linssi ilmeisesti ihan standardikierteellä eli sopii mihin tahansa polttimeen? Vaatii vaan omat kaasusuuttimensa?
Jep, se kaasusuutin pitää vaihtaa isommalla kierteellä olevaan, että passaa sitte siihen linssin päälle.
Ja lisäksi tarttee tulla tiiviste kaasusuuttimen ja polttimen väliin.
Kyllä ne miehet tietää alan liikkeissä, kun kysyy tarvittavia palikoita..
Ja kyllä Smokiekin ihan oikeilla linjoilla on. Ei kannata vaan alkaa miettimään asiaa liian monimutkaisesti ;D
Loppuviimein tossa koko tig hitsauksessa on aika paljon säätelyvaraa eri arvoille, ihan hitsarista riippuen.
Sanoisin topicin aloittajalle, että jos on vähemmän hitsannut niin aluksi vaan esim. 6mm rauta levy.
Hankaa sen puhtaaksi, siis PUHTAAKSI. Ruuvaa sinne koneeseen vaikka 150A, suojakaasua esim. 9L/min.
Ja kun ei sitä kaasulinssiä sulla luultavasti ole, niin n.5mm elektrodi yli kaasusuuttimen. Sitte alkaa siihen levyyn vetelemään saumaa, aluks ihan ilman lisäainetta ja kohta jo, kun tuntuu että sula on jotenkin hallinnassa, alkaa toisella kädellä työntelee lisäainetta sulaan. Siis sulaan, ei valokaareen eikä varsinkaan siihen elektrodin kärkeen. ;) ;D
Eräänkin kerran alkoi lisäainelanka olla sen verran lyhyt, että seuraavaksi menis näpit. Siinä sitten kun viskasin sen nysän käsistäni niin eka ajatus oli, että mistä lähtien nämä rosterilangat on merkitty harmaalla pätkällä päässä.
kaasu virtauksista sen verran ettäpäs tosiaan minkä kokonen sulla on toi linssi vaikuttaa...
pienellä linssillä... Kaasun virtaus jopa vain 4-5 L
tosin edellytttäin ettei tuule olenkaan...
onpas muuten käynyt niinkiin että joku insinööri aina käy ruuvaamassa jonnekiin 15-25 L kieppeillä virtauksen noh mitäs tässä seuraa Helvetisti perkeleitä kun se virtauksen nopeudesta muodostaa ali painetta linssin suulle ja repii ilmaa siihen mukaan.... Jälki sen mukaista ;)
Itse en ole käyttänyt kuin vihreitä punasia koneen mukana oli joku sininen tikku....
Hisasinpa mittä vaan punanen rupeaa helposti menemään nauravaks nakiksi Ac:llä muut muutehan se menee sekiin ja kun se ei sula nätiks palloksi Kuten esim vihreä... niin valokaari on ainakiin tuolla gysmillä väähn epävakaa ;)
Al:sallahan helpottava juttu on myöskiin... Tuo pulssi suhde...(balaansi) ja taajuus... nostamalla taajuutta on helpompi hallita valokaarta muuta taasseen ei ole niin hyvä tunkeutuma kun matalalla taaajudella....
tietysti riippuu minkä muotonen kappale on paksuus jne ja onko esilämmitetty... jne
Lainaus käyttäjältä: Mr.Horsepower - 07 tammikuu 12, 14:35:30...onpas muuten käynyt niinkiin että joku insinööri aina käy ruuvaamassa jonnekiin 15-25 L kieppeillä virtauksen...
Useesti käy noin kun porukka jotka on tottunu hitsaamaan migillä menee soheltamaan tigin kanssa. Toki toi nyt on jo överi migillekin. Joskus kun meinas kaasu loppua kesken keikan niin olen hitsannut jopa 3 l/min ja lopussa niin pienellä että hädin tuskin kuuli... Aika hyvin sen pystyy ihan korvallakin säätämään.
Itse hitsaan kaikki kamat joko kullan tai punaisen värisellä, eipähän mee sekaisin.
Eipä tuo kulta niin paljon kalliimpi oo.
Tosta langan elektrodiin tökkimisestä - joskus hitsasin pikku kikkaretta, eihän semmoista viitsinyt viilapenkkiin kiinni laittaa vaan nostin sen ainostaan siihen päälle. Seisoin siinä asennossa valmiina ja just kun painoin kahvasta nappia se kappale putos kauemmas ja sytytyskipinä hyppäs lisäainelankaan, ei tietenkään ollut edes hanskat kädessä ja molemmat kädet tuettuna siinä penkin päällä. En oo vissiin tänäkään päivänä löytänyt sitä lankaa, aika kauas se lensi ;D TIG hitsauksesta yleisesti, aikoinaan valehtelin työhaastattelussa notta joo joo, varmasti osaan - olin kuullut että se on helpompaa kuin kaasulla hitsaaminen ;D
Ei kai tigistä oikein muuten säkäriä saa kuin jos jättää maakaapelin kiinnittämättä ;D - enkä mä vieläkään oo oppinu... Hyvin täristää näpeille.
Noista pikku kikkareista, on tosi veemäistä hitsata kun pienelläkin virralla meinaa biitti hävitä alta. Tuossa malliksi yksi täyttöhitsaus vähän turhan pieneen osaan...
(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/2011-11-03_19-28-00_369.jpg)
Kymmenen pistettä jos arvaatte mistä toi on peräisin ;D
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 tammikuu 12, 14:52:22
Lainaus käyttäjältä: Mr.Horsepower - 07 tammikuu 12, 14:35:30...onpas muuten käynyt niinkiin että joku insinööri aina käy ruuvaamassa jonnekiin 15-25 L kieppeillä virtauksen...
Useesti käy noin kun porukka jotka on tottunu hitsaamaan migillä menee soheltamaan tigin kanssa. Toki toi nyt on jo överi migillekin. Joskus kun meinas kaasu loppua kesken keikan niin olen hitsannut jopa 3 l/min ja lopussa niin pienellä että hädin tuskin kuuli... Aika hyvin sen pystyy ihan korvallakin säätämään.
Varsinkin kun kaytossa on toi kaasulinssi niin virtaus saa olla todella pieni, linssi jotenkin tasoittaa virtauksen paremmin. Ma en oikeestaan kayta sita suutinta kuin hatatapauksessa. Tossa suuttimessa on semmonen ominaisuus, kuten joku jo mainitsikin etta jos on liikaa virtausta niin se saattaa ottaa happea mukaan, ja siitahan se riemu syntyy.
Ja noihin kaasusaatimien mittarien kaasuvirtaus lukemiin ei juurikaan kannata luottaa. Ainoo mihin voi luottaa on tuollainen rotametri.
http://www.ladek.fi/tig/muutigtar.html (http://www.ladek.fi/tig/muutigtar.html)
Toki jos jo on valmiina mittarilla varustettu saadin niin hakee hitsikaupasta tommosen pikku rotametrin mika painetaan kaasukuvun paahan ja painetaan startti nappulaa:
http://www.virtasenkauppa.fi/tuote/11337/tyokalut/rotametri (http://www.virtasenkauppa.fi/tuote/11337/tyokalut/rotametri)
B.S. Hemuli, maa kylla yleensa saadan sita saadinta kadella, korvalla on niin hankala saada siita otetta ;D
Lainaus käyttäjältä: Natking - 07 tammikuu 12, 16:01:50...B.S. Hemuli, maa kylla yleensa saadan sita saadinta kadella, korvalla on niin hankala saada siita otetta ;D
No ihan varmasti niillä sun kukkakaaleilla ;D ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 tammikuu 12, 16:25:34
Lainaus käyttäjältä: Natking - 07 tammikuu 12, 16:01:50...B.S. Hemuli, maa kylla yleensa saadan sita saadinta kadella, korvalla on niin hankala saada siita otetta ;D
No ihan varmasti niillä sun kukkakaaleilla ;D ;D ;D
No helppoohan siella on huudella on on tommoset automyyjan korvat. Taipuu aina tilanteen mukaan ;D
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 tammikuu 12, 15:40:41
Kymmenen pistettä jos arvaatte mistä toi on peräisin ;D
Pikkunäytöltä äkkii kattoen luistinvapautussalpa 1911? Saattaapa olla tsetoriki..
Aika hyvin, tuntuu alan tietämystä löytyvän tästä porukasta. 1911 hyvinkin.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 07 tammikuu 12, 18:54:43
Aika hyvin, tuntuu alan tietämystä löytyvän tästä porukasta. 1911 hyvinkin.
Juu noita vekottimia on tullut hypisteltyä joitakin. 1911 en oo (vielä) rakennellut, mutta muita kyllä. Jossain vaiheessa tuli manattua, että miks helvetissä pitää ihmisen tykästyä niihin eniten viranomaisten kiusaamiin harrastuksiin, mut minkäs teet.. :/
Uskaltaakos tikillä täyttää paineenalaisia osia? Vai pitäisikö kysyä uskaltaako paineenalaisia osia käyttää täytön jälkeen? Laserilla niitä kait ainakin täytetään.
Paineenalaisten osien korjaaminen/täyttäminen millään metodilla on juttu, johon ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Riippuu mitä tulisi korjata, minkä vermeen osa ja minkä paineen alla se on. Jonku 577x3 T-rexin mitään paineenalaista en juurikaan korjailisi, kun taasen joku naksnaks-pistepirkko on hieman eri juttu.
Paikallinen seppä joskus täytti (räki) lukon päätä Migillä. Ja mies oli kyllä ihan maan kuulu rakentaja. Positiivisessa mielessä siis :D
Iteki oon yhden 7.62 lukon muokannu 9x19:lle ja Miggiä siinäkin käytin kun Tiggiä ei vielä ollu.
Vanhan 38spl reukun rekyylikilpi jossa on nallipiikin reikä levinnyt ja palanut hieman kuopalle. Sepälle en vie muutaman kympin härveliä eikä taida kannattaa muutenkaan. Periaatteessa ei juuri haittaa mutta nalli nousee vähän törrölleen. Muutenkin aika karu. ;D
Menee "hieman" offitoopeksi, mikä reukku, piikki rungossa vai vasarassa?
Emmä viitti sen kummemmin yksilöidä, hanassa piikki.
Kyl sen voi korjata, mut aika duuni mokomas on, mut ku on "klassisesti" piikki ni ei e sinällään vaikea ole, täyttö, tasaseks ja reikä mittaan. Jos olis vapaalla iskupiikillä oleva reukku, niin olis hiton tarkka myös sen liiketilan puolesta.
LainaaVanhan 38spl reukun rekyylikilpi jossa on nallipiikin reikä levinnyt ja palanut hieman kuopalle. Sepälle en vie muutaman kympin härveliä eikä taida kannattaa muutenkaan. Periaatteessa ei juuri haittaa mutta nalli nousee vähän törrölleen. Muutenkin aika karu. Virnistää
Ei kannata ruveta hitsailemaan,jos vika ei oo tuon pahempi eli nalli vähän nousee, meinaan hirvee duuni ja saattaa mennä viduiksi kuitenkin,iskupohja on sen verran kriittinen osa (johon paine kohdistuu)että kannattaa harkita,toi Hemulin hitsaama luistin pidätin salpa on ihan eri juttu meikäläinenkin on noita tuunannu useita,joskus aikanaan 45:n Coltin piipun alapuolen linkin korvista toinen antautui serkkupoika (ammattimies)veti sen TIGillä ja toimii vieläkin useamman tuhannen laukauksen jälkeen.
No joo ei sille tosiaan kannata mitään tehdä paitsi jos joku ilmaiseksi... ;)
Kyllä sitä luistuisalvankin hitsausta kannattaa miettiä. En tunne 1911:n rakennetta enkä lähde kuukletteleen mutta esim 9mm:n tsetorissa noi salvat napsahtelee poikki silloin tällöin. Omat "lämpökäsittelyt" ei välttämättä muuta kovuutta parempaan suuntaan. Mulla on katkennut yksi eikä ollut edes paljon laakeja takana.
Nyt kun on tullut alumiinia turattua tuolla kiinan ihmeellä, hokasin miksi välillä rupeaa tulemaan sulan pintaa jotain kuonaa. Pakko aina lopettaa ja putsata pinta. Olin melko varma, että jostain pääsee ilmaa sekaan. Sitten huomasin, että tämä edellä mainitun kaasulinssin kaasuhylsy/suutin/mikälie on polttimen päästä erilainen eikä asetu kunnolla. Kiristin sen normaalia tiukempaan ja johan auttoi jonkin aikaa kunnes taas löystyi. Sitten hokasin, että siinä pitää olla se lämpöeriste erilainen.
Tuolla sivulla (http://www.ladek.fi/tig/wtc26kulut.html) olevassa kuvassa näkyy, että kaasulinssin kaasuhylsyä varten tarvii osan 6 (joka normaalisti tulee näissä kiinan WP-17 ja WP-26 polttimissa) lisäksi osan 7.
Tämä siis tiedoksi niille, jotka netistä hommaavat kamat :)
Eilen sain ton ostamani DC tigin iskuun ja pääsin testaamaan punaisella elektorilla hiukan mustaan. Saumaa syntyi ja kipinät lensi.. Eiku..
Tosta kaasun virtauksesta. Joku reilu 5l vois siis olla esim sisätiloissa tallissa sopiva vai? Kaasuna toki puhdas argon..
Jep. Sisätiloissa näissä pikkuhitsauksissa riittää 5l/min. Ite saitana säädän niin pienelle kuin sietää ilman huokosia.
-Spöke-
Noihin mittareihin ei sitten kannata uskoa absoluuttisena totuutena. Rotametrillä saapi suurempaa totuutta, mutta mittareita ja niiden näyttämiä virtauslukemia tärkeämpää on tuijottaa hitsausjälkeä.
Lainaus käyttäjältä: mista - 28 maaliskuu 12, 09:44:18...Saumaa syntyi ja kipinät lensi.. Eiku..
Tää nyt oli varmaan herja, mutta jos tigillä lentää kipinää niin sitten on jotain pahasti pielessä.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 28 maaliskuu 12, 11:28:42
Lainaus käyttäjältä: mista - 28 maaliskuu 12, 09:44:18...Saumaa syntyi ja kipinät lensi.. Eiku..
Tää nyt oli varmaan herja, mutta jos tigillä lentää kipinää niin sitten on jotain pahasti pielessä.
Joo se oli ihan vitsi. Saa melkoinen Copperfield olla..