Evo+kiksi

[Kihveli]

Ei iskunpituus kyllä minusta vaikuta yhtään siihen missä kohtaa ympyräänsä, siis asteissa, kampiakseli ja niin muinoin siinä kiinni oleva mäntä on milläkin ajan hetkellä. Väittäisin että Tuusula ei o pahasti eksyksissä.

Lähetetty minun GT-I9295 laitteesta Tapatalkilla

[ma^ko]

Ei asteissa, tokikaan. Pyörähdyksessä on se 360astetta täysin iskun pituudesta riippumatta(, paitsi nokka-akselin pyörähdykses jossa on 720astetta). Kuitenkin palotapahtuman nopeus tai hitaus alkaa sytytyshetkestä, ei aiemmin eikä myöhemmin ja se kuinka paljon ennen kääntöpistettä sytytetään riippuu kyllä siitä kuinka kovaa se mäntä tulee. Puristusnopeus kun muuttuu männän nopeuden mukana ja sen mukana muuttuu myös se palotapahtuma.

[Tuusulan T-Bone]

Ei kysyvä tieltä eksy, vai miten se nyt meni. Hajatelmiahan nämä, lukijoiden riesaksi.

Palotapahtuman nopeus ei tosiaan ole vakio. Palotapahtumaa nopeuttaa esimerkiksi kierrosluvun - ja vastaavasti mäntänopeuden - kasvu, korkeammalla kierrosluvulla ja mäntänopeudella täytös on parempi. Palotapahtuman kestoaika siis ainakin teoriassa muuttuu myös, kun iskunpituus ja sen seurauksena mäntänopeus kasvaa. Tässä kohtaa Tuusula äsken eksyi.

Mutta: suuremmalla mäntänopeudella täytös on parempi, mikä vaikuttaa palotapahtuman kestoon sitä lyhentävästi. Nopeampi palotapahtuma tarvitsee vähemmän ennakkoa - ei suinkaan enemmän. Tyhjäkäyntirundeilla männän suurempi nopeus ei näin ollen selitä strokerin suuremman ennakon tarvetta, vaan asia on päinvastoin.

Toinen palotapahtuman nopeuteen vaikuttava tekijä on sylinterissä vallitseva paine: paineen kasvaessa myös palotapahtuman nopeus kasvaa. Tässä kohtaa se nokan aukiolo tulee mukaan kuvioon: pitkään aukioleva imuventtiili merkitsee pienillä kierroksilla matalaa dynaamista puristusta sylinterissä. Se puolestaan edellyttää suurempaa tyhjäkäyntiennakkoa, toisin sanoen kapeampaa ennakkokäyrää.

[ma^ko]

Suuremmalla mäntänopeudellla oleva nopeapi palotapahtuma saattaa oll taas eksyksiin vievä polku. Jos ollaan kierrosnopeudella joka on niin alhainen että se täytös on mitä sattuun ja haista paskan välillä, niin sen palamisnopeus ja syttymisherkkyys saattaa alentua männän tullessa lujenpaa, jos näin niin lisäennakon tarve olis heleposti osoitettu... ehtii edes jotenki syttyy tuuppaamaan sitä mäntää.

Saattaa kyllä olla et mä ufoilen, kuulostais vaan nopeasti järkevähköltä perustelulta.

[ma^ko]

Itseasiassahan muuttujia on stroukkaksen tapauksessa vain about kaikki... ajoituksen ollessa asteina sama, muuttuu kaikki täyttöön liittyvät suureet, mäntämatkana mitaten, vaikka asteissa avautumat ja sulkeutumat on samat, niin imupituudet, puristuspituudet, vaihtopituudet jnejne kaikki muuttuu jos verrataan mäntämatkana, joka kuitenkin on jossain määrin merkityksellistä täytöksen muodostumalle, toteutuvalle puristukselle jnejne... tulee äkkiä päänsärky jos liikaa arpoo.

Yleinen toteamus, et stroukkeri tahtoo lähteäkseen tulille hieman lisää ennakkoa, alko just tuntua ilman tieteellist perustelua riittävän perustellulta...

[Tuusulan T-Bone]

Jos ollaan kierrosnopeudella joka on niin alhainen että se täytös on mitä sattuun ja haista paskan välillä, niin sen palamisnopeus ja syttymisherkkyys saattaa alentua männän tullessa lujenpaa, jos näin niin lisäennakon tarve olis heleposti osoitettu... ehtii edes jotenki syttyy tuuppaamaan sitä mäntää.

Tää menee strokerissa just päinvastoin kun ajattelet. Kyllä: alhaisella kierrosnopeudella täytös on huonompi ja palamisnopeus ja ehkäpä syttymisherkkyyskin huonompi. Jos kierrosnopeus on sama, sanotaanko nyt vaikka 1000 rpm, strokerissa suurempi mäntänopeus kuitenkin parantaa tilannetta verrattuna vakioiskuun, koska männän nopeampi liike alaspäin imasee myös soossin kovempaan vauhtiin, eikä täytös enää olekaan yhtä huono.

Yllämainittu olettaen siis, että muut muuttujat kuten puristussuhde ja nokka pysyvät ennallaan. Mitä ne stroukkikoneessa tietenkään normaalisti eivät tee...

Siitä olen samaa mieltä, että muuttujia on amatöörin käsityskyvylle kohtuullisen paljon. Vaatii pohtimista.

Yleinen toteamus, että "strokeri kaipaa pienillä kierroksilla lisää ennakkoa", pitäisi ehkä päivittää muotoon "pitkään auki oleva nokka kaipaa pienillä kierroksilla lisää ennakkoa"...

[ma^ko]

Käynnistämiseen vaadittava seos vaan pitää saada sinne kiksillä aikaansaadulla satunnaisnopeudella, ei 1000rpm nopeudella. Seos voi aivan yhtähyvin muuttua huonompaan suuntaan, varsinkin kuin nokan ajoitushan suhteessa männän kulkemaan matkaan muuttuu. Lisäksi mäntä myös pakenee sitä palotapahtumaa nopeammin, siis yläkuolokohdan jälkeen, mikä osaltan voipi hyvinkin olla syy että tahtoo lisää ennakkoa lähteäkseen rutkuttamaan.

[ma^ko]

Siis suurempi mäntänopeus = lisää ennakkoa, jotta palotapahtuma on tehokas männän tuuppaaja. Venekoneissahan säädetään kaasuakin ennakolla, eli kaasuttimessa on läppä vaaterissa jo puolikaasulla ja sit lisätään ennakkoa ni tulee lisää "kaasua". Jos mäntä on jo karkumatkalla kun palotapahtuma on tehokkaimmimmillaan, niin tulos o hieman tussu ja pitäis nimenomaan saada se tehokkain palotapahtuma tuuppaamaan sitä mäntää mahdollisimman tehokkaasti. Mitä lujenpaa mäntä liikkuu, sitä aiemmin ennen yläkääntöä pitää palotapahtuma aloittaa jotta siitä saadaan paras hyöty, sikshän on sytytysennakkoa ylipäätään. Mäntä tulee kääntöön lujenpaa = sytytetään aiemmin.

[Tuusulan T-Bone]

Siis suurempi mäntänopeus = lisää ennakkoa, jotta palotapahtuma on tehokas männän tuuppaaja.

Mäntänopeus ja pyörintänopeus ovat kaksi eri asiaa. Hiukan mutkia oikoen:

• Suurempi mäntänopeus = parempi täyttö = vähemmän ennakkoa.
  Suurempi pyörintänopeus = pienempi palotapahtuman aika-ikkuna kampuran asteina mitattuna = enemmän ennakkoa.

Jottei olis pelkkää teoriaa, pannaan tähän yksi reaalimaailman esimerkki. Mulla on - nykyään - sangen hyvin käyntiin lähtevä strokermotti, 96 cid. Puristussuhde 8,7:1. Imuventtiilin sulkemisajoitus 50° ABDC @ 0.053" (täysin kiinni se menee vasta öpaut 86° ABDC).

Tyhjäkäyntiennakko on 5 astetta, sama kuin vakiomotissa. Maksimiennakko on 32 astetta, hiukan vähemmän kuin vakiomotissa. Kulkee sangen hyvin, käy nätisti eikä vie pensaa ku 5 litraa satkulla, vähän ajotavasta riippuen toki.

Miksi se toimii niinkin hyvin kuin toimii, vaikka ennakkoa ei ole missään kohtaa lisätty, vaan päinvastoin pienennetty? Suuremman mäntänopeuden kanssahan piti lisätä ennakkoa, vai mitä?

[ma^ko]

Pointtihan on, et sen palotapahtuman suhteen voit unohtaa asteet, kyse on männän nopeudesta tullessaan käymään ylhäällä. Palotapahtuma ja sen aikaansaama liike ei tiedä mistään pyörivästä liikkeestä asteineen yhtään mitään. Oletko kokeillut esimerkkikonettasi suuremmalla ennakolla, mikä on muutos... kone toimii svitun isolla ennakkohajonnalla, tiettyyn määrään asti ennakon lisääminen tuo lisää tehoa, eli se mäntä poistuu vihaisemmin, sitten kun on liikaa ei tahdota päästä enää yläkuolinpisteen yli. On paljon moottoreita jotka käy taloudellista matkakaasua täsmälleen samalla kaasuttimen asennolla(=läppä vaaterissa, kaasu täysillä) ja siitä huipputehoon mennään lisäämällä ennakkoa, koko käytetyllä ennakkohaarukalla kone toimii mainiosti(perämoottoreista valtaosa toimii näin). Käynnistäessä strokeria on varmasti etua että se aikaansaatu ensimmäinen palotapahtuma tuuppaa männän mahdollisimman vihasesti matkaan, suurempi ennakko auttaa siinä. Esimerkkimoottorisikin todennäköisesti tuottaisi suuremmalla ennakolla hieman lisää tehoa.

Sama astelukuhan tekee iskun muuttuessa eron matkaan kuinka paljon ennen yläkuolokohtaa sytytetään, sitä kuinka suuri sen vaikutus on milläkin hetkellä ei jaksa ruveta laskemaan, mutta männän kulkema matkahan astetta kohden vaihtelee ollen kuolokohtien lähellä pienempi kuin "puolimatkassa" ja sytyshetki pitäisi kuitenkin määrittää suhteessa männän liikkeeseen ja nopeuteen. Iskun muuttuessa muuttuu siis asteen pituus männän liikkeenä mitaten ja vähiten lähellä lakipisteitä. Monen kokoisella ennakolla se kone kuitenkin käy, ihan siististikin, jollain se vaan tuottaa eniten tehoa ja jollain saattaa olla helpoin saada käyntiin... se et kone käy siististi, ei kuitenkaan kerro et sytytsyhetki olis mitenkään optimoitu.

[Tuusulan T-Bone]

Pointtihan on, et sen palotapahtuman suhteen voit unohtaa asteet, kyse on männän nopeudesta tullessaan käymään ylhäällä. Palotapahtuma ja sen aikaansaama liike ei tiedä mistään pyörivästä liikkeestä asteineen yhtään mitään.

Palotapahtuma ja sivuttain liikkuva hissi...

Palotapahtuman ja tarvittavan ennakon yhteinen nimittäjä on aika. Ennakko määräytyy sen mukaan, miten kauan palotapahtuma kestää.

Suhteessa moottorin toimintaan aika puolestaan korreloi männän nopeuden JA männän kulkeman matkan kanssa. Nämä yhdessä puolestaan korreloivat - yllätys yllätys - kampuran asteiden kanssa. Ei niitä asteita kantsi unohtaa.

Mun motissa oon kokeillu erilaisia ennakonsäätöjä. Nykyinen ennakkokäppyrä toimii parhaiten - nykyisellä osakombinaatiolla. Viemäriputkenpätkän huolehtiessa pensansaannista kone tykkäsi hiukan suuremmasta maksimiennakosta, mutta vain silloin kun mentiin torvi auki ja rundeja oli yli 5000. Silloin tuli ehkä aavistus enemmän woimaa kuin nykyisellä Mikunilla ja muutaman asteen myöhäisemmällä ennakolla. Jos pitäis stripille lähteä, laittaisin tohon isomman soppatykin. Ja säätäisin ennakon sen mukaan.

Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita sekin, että mun motissa on tuplatulppakannet. Mitäs mieltä ma^ko olet, mites ne vaikuttavat tarvittavaan ennakkoon?

[ma^ko]

Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita sekin, että mun motissa on tuplatulppakannet. Mitäs mieltä ma^ko olet, mites ne vaikuttavat tarvittavaan ennakkoon?

Periaatteessa vähentävästi, koska seoksen tehokkaan syttyvyyden tulisi olla niillä nopeampi. Se mikä on todellisuus, selvinnee vain kokeilemalla.

Käynnistyvyyteen jos palataan, siis sen ennakkomäärään, niin mitä suuremmalla ennakolla saadaan se mäntä vielä käymään ylhäällä ja lähtemään alas käytyään ylhäällä eikä ennen sitä, niin sitä kovempaa se menee = sitä todennäköisemmin juttu saa jatkumoa... käynnistysennakkoahan vähennetään että saadaan se mäntä yli kuolokohdasta ilman et se rätkäsee takasin, strokerissa mäntä liikkuu lujempaa, sen saa suuremmalla ennakolla yli... oliskohan tässä se kuitenki se perimmäinen syy miks strokeri usein tahtoo enempi käynnistäessä ennakoa?

[Tuusulan T-Bone]

Periaatteessa vähentävästi, koska seoksen tehokkaan syttyvyyden tulisi olla niillä nopeampi. Se mikä on todellisuus, selvinnee vain kokeilemalla.

Ei syttyvyyden, kemosabe, ei syttyvyyden. Soppa syttyy ihan yhtä hyvin tai huonosti riippumatta siitä, onko tulppia yksi vai viisi per pytty.

Mutta palotapahtumaan kuluvaa aikaa tuplatulppakannet lyhentävät. Kun soppa sytytetään kahdelta puolen hemipalotilaa, syntyy kaksi palorintamaa, jotka yhdessä polttavat sopan nopeammin verrattuna siihen että soppa sytytettäisiin yhdellä sivussa olevalla tulpalla.

Joten oikeassa olet siinä, että ennakkoa teoriassa tarvitaan vähemmän. Ja onpa noista aika paljon käytännön kokemuksiakin. Monet säätää ennakon tuplatulppakansille siten, että ennakkomerkki on aivan tarkistusikkunan toisessa reunassa, jolloin erotus on öpaut 5 astetta.

[ma^ko]

Ei syttyvyyden, kemosabe, ei syttyvyyden. Soppa syttyy ihan yhtä hyvin tai huonosti riippumatta siitä, onko tulppia yksi vai viisi per pytty.

Mjoop, mutta siis aikajakso sytytyshetkestä tehokkaaseen palotapahtumaan lyhenee, ainakin persaatteessa, käyttämäni termi oli väärä, luimistelen ojennettuna.

[Tuusulan T-Bone]

Elä suotta luimistele. Rapatessa roiskuu - itse kullakin.