XB12R Bulsu lentoon

[Hemuli]

...Kantsii vääntää vaikka exceliin laskuri, jossa pääsee kokeilemaan, mitä mikäkin muutos vaikuttaa.

Ei tartte kun se on valmiina tossa aiemmin mainitussa RB-Racingin linkissä.

Mutta siitä olen samaa mieltä T-Bonen kanssa että nyt kannattaa vähän laskea kierroksia, ottaa kynä kauniiseen käteen ja vähän funtsia mitä oikeasti on tekemässä. Jonkun pulttaa-kiinni nokanvaihdon voi vielä saada onnistumaan arpomalla niin että teho ei laske enempää kuin 10%, mutta tällaisessa projektissa on niin paljon muuttujia että viskomalla osia kiinni moottoriin sen kummemmin laskematta niiden vaikutusta juuri kyseiseen koneyksilöön saa helposti vaan tuhoa aikaan.

Ihan ensimmäiseksi nykyisten nokkien kellotus ja arvot muistiin, sitten yläkerta auki ja mittaat palotilojen tilavuuden sekä männän dekkikorkeuden ja kansipahvin vaikutuksen edellä mainittuihin. Sitten rupeat laskemaan eri mäntävaihtoehtojen domen tilavuuden vaikutusta staattiseen puristussuhteeseen ja suhteutat sen vaikka tuolla RB-Racingin laskurilla todellisuuteen.

Jos tää helppoa ois niin kaikkihan sitä tekis

[j0j0]

Joo kyllä tässä pyritään miettimään ja laskemaan asioita läpi. Bulsu on tarkotus saada lentoon, mutta ei siitä mitään ohjusta ole tarkotus tehdä. Eli ilman kaboom efektiä... 

Mitä mieltä sällit on tosta paljealueesta? Jostain luin nopeasti eilen, että pitäisi olla alle 1mm tai yli 3mm jolloin paljealue muuttuu palotilaksi?

[Tuusulan T-Bone]

Noi nettilaskurit edellyttävät, että mittaa juuri ne asiat joita laskuri käyttää ja juuri sillä tavalla kuin laskurin laatija on ajatellut. Puristussuhteen laskemiseksi mittoja voi kuitenkin ottaa vähän eri asioista eri tavoin.

Mä tein oman laskurin siksi, että voin syöttää sinne ne asiat, mitkä mun vehkeillä ja menetelmillä mitattuna tarjoavat luotettavimmat tulokset (mukaan lukien esimerkiksi männän patin tilavuus, joka sekään ei aina ole todellisuudessa sama kuin ilmoitettu). Ei ole kovin vaikea asia tehdä, tuli kaikki oikein jo kahden virheen korjaamisen jälkeen...

Arpomisesta on se hyöty, että sillä tavoin pääsee alustavasti kartalle siitä, mitä on tekemässä. Lopputuotteen rakentamisessa ei kuitenkaan sovi jäädä arpaonnen varaan. Näennäisesti pienetkin heitot arvoissa voivat vaikuttaa puristussuhteeseen hämmästyttävän paljon.

Assumptions are the Mother of all Fuckups.

[Karzza]

Mitä mieltä sällit on tosta paljealueesta? Jostain luin nopeasti eilen, että pitäisi olla alle 1mm tai yli 3mm jolloin paljealue muuttuu palotilaksi?

Näin on, mielellään alle 1mm.
Squish band kannattaa jättää niin leveäksi kuin mahdollista.
Se antaa hyvän pyörteen palotilan keskiötä kohti juuri puristustahdin lopussa.

[j0j0]

Jees!

pitää pitää mielessä! Paljon on tullu hyviä neuvoja että saadaan bulsu lentoon, mutta paljon on vielä tyhmiä ja vähemmän tyhmiä kysymyksiä. Kovasti tässä yritetään opiskella tekniikan saloja, kiitos vinkeistä! KIPPIS!

[j0j0]

Tänään pitäisi tulla ahdin postissa. Piti tulla jo perjantaina mutta jostain syystä ei tullutkaan..

Sitten pitäisi alkaa suunnitella ahtimen imusarja-painekotelon tekoa. Pystyykö sen tekemään jostain muusta materiaalista kuin alumiinista? Alumiinin lämmönjohtokyky ainakin on 5x parempi kuin peltilevyn..

Kaiken materiaalin hitsaus onnistuu kyllä, peltiä on vaan tarjolla huomattavasti paremmin.

[Motomatti]

suunnitella ahtimen imusarja-painekotelon tekoa. Pystyykö sen tekemään jostain

Itse olen tehnyt painekoteloja komposiitistä. Joko lasi- tai hiilikuidusta. Epoksihartsi kestää paremmin lämpöä kuin polyesteri. Voi hyvin hyödyntää ympäristössä olevaa tilaa tehokkaasti kun kun muotoa tämä menetelmä ei rajoita jos ns muotti on kertakäyttötyyppinen.
Ihanteellisin plenumin+painekanavien yhteenlaskettu tilavuus on 3 x moottorin kokonaisiskutilavuus. Eli ilmeisimmin n. 3,5 litraa tässä tapauksessa. 

[j0j0]

suunnitella ahtimen imusarja-painekotelon tekoa. Pystyykö sen tekemään jostain

Itse olen tehnyt painekoteloja komposiitistä. Joko lasi- tai hiilikuidusta. Epoksihartsi kestää paremmin lämpöä kuin polyesteri. Voi hyvin hyödyntää ympäristössä olevaa tilaa tehokkaasti kun kun muotoa tämä menetelmä ei rajoita jos ns muotti on kertakäyttötyyppinen.
Ihanteellisin plenumin+painekanavien yhteenlaskettu tilavuus on 3 x moottorin kokonaisiskutilavuus. Eli ilmeisimmin n. 3,5 litraa tässä tapauksessa. 

Okei. Pitää vähän miettiä tota komposiittiä vielä. Onko sulla jossain juttua tosta painekotelon tekemisestä. Koitin sun sivuilta käydä taas kurkkimassa mutta ei osunu äkkiseltään silmään.

Plenumin ja painekotelon koko tuskin yltää ihan 3,5 litraan. Hyvä jos 2 litraan päästään. Tai sitten pitää alkaa lihottaa Bulua rankalla kädellä, onhan joulukin tulossa.

Onnekseni hankin toisen "tankin"/suojakuoren jo aikasemmin, kun halvalla sai.

[Motomatti]

Tuossa on jotain satunnaisia kompohommia blogistani: http://www.motomatti.fi/search/label/Komposiitit

MMAF:n arkistossa on kirjoittamani komposiittialkeet-juttu.
http://www.mmaf.fi/documents/komposiittiliite.pdf

[ma^ko]

Mäkin tarjosin tuossa tsättilaatikossa että epoxilla tekisen hiilestä/lasista/kevlarista, mitä nyt sattuis olemaan saatavilla sopivana kankaana, eli hiilestä/kevlarista ku lasikangast koskaan ole missään(mulla) ja katkokuitumatost tee ku räkäkorjauksii vanhoihin ammeisiin poluesterillä. Tommosen tekisin pussittamalla ja imppaamalla. Tilavuuttahan saa kohtuu helposti ku muotoilu on vapaata.

[j0j0]

Noniin takasin hetkeks tekniikan puolelle. Paljonko tuon dynaamisen puristussuhteen pitäisi olla jos halutaan liikkua turvallisella alueella?

Laskeskelin että jos palotilaa kasvatetaan 10cc saadaan puristussuhteeksi 9.2:1.

9.2 :1 @ 1.0bar = 15.71 :1 dynaamista
9.2 :1 @ 0.7bar = 13.37 :1 dynaamista
9.2 :1 @ 0.5bar = 11.81 :1 dynaamista
-----------------------------------------
13cc = 8.9:1

8.9 :1 @ 1.0bar = 15.20 :1 dynaamista
8.9 :1 @ 0.7bar = 12.93 :1 dynaamista
8.9 :1 @ 0.5bar = 11.42 :1 dynaamista

[j0j0]

Mitä haittoja ja hyötyjä on remmiahtimen bypass/takaisinkierrätyksen ja blowoff/hukkaportin kanssa? Muistaakseni suosivat bypassia remmiahtimissa.

[Motomatti]

Hukkaportti on käytössä silloin jos kaasuläppä on ennen ahdintaimupuolella ja hukkaportti ahtimen painepuolelle. Bypass on ahtimen yhteydessä tai hetikohta ahtimen jälkeen silloin kun kaasuläppä on ahtimen painepuolella. Näillä järjestelmillä on siis merkittävät erot.

Hukkaportti, nimensä mukaan, hukkaa paineen auetessaan. Lähinnä varotoimilaite ettei järjestelmä halkee... Bypass eli takaisinkiertoventtiili kierrättää jo kertaalleen suodatetun ja ahdetun ilman takaisin ahtimen imupuolelle. Eli paine karkaa. Jos ilmansuodatin on siinä lähellä niin pölläyttää suodattimesta ilmaa ulospäin ja sammalla puhdistaa suodattimen. Siitä lähtee kiva ääni.

Venttiilin toiminnanohjaus siis riippuu siitä missä järjestyksessä rakenneosat ovat. Itsellä on vehkeitä molemmilla tavoilla. Enemmän kuitenkin tykkään järjestyksestä: ilmansuodatin-ahdin-bypass-painekammio-kaasuläppä-polttoainesuutin-imuventtiili. Herkkä reakointi kaasuun ja toiminta muutenkin jämptiä.
Kun kaasuläppä on ahtimen imupuolella niin toiminta tahtoo olla hieman epämääräistä mutta sopii kohtalaisen hyvin custompyörään jossa muutenkaan ei ole reaktioherkkyydestä kaipuuta.

Kaasutin/ahdin-virityksiä en ole tehnyt. Digitaalisen moottorinohjauksen säätö on jotenkin mielekkäämpää eikä tarvitse lisäkikastimia kun muokkaa suoraan alkuperäistä moottorinohjausta.

[j0j0]

No se on ainakin ihan selvä että kaasuläppä tulee ahtimen jälkeen. Käsittääkseni Eatoneiden keraamiset lavat sekä takapään kestovoidellut neulalaakerit ei oikein tykkää bensahuuhtelusta.

Bypassin ja hukkaportin ero tehojen ja kaasuunvastaamiseen lähinnä kävi mielessä. Eli jos hukkaportin laittaa ennen kaasuläppää aukeamaan kun kaasuläppä menee kiinni:



Olikohan tämä nyt Blower1:n teos missä oli juuri niin, mutta muistaakseni tosta oli tarkempikin kuva hässäkästä ja selitys, en vaan nyt löydä sitä mistään.

[Blower1]

Pari kuvaa kyhäelmästä:





Toi on bemarin boxerikoneen läppärungosta tehty. "oikean" kaasuläpän ollessa kiinni on blow off valve auki. Kun kaasu on noin 80% auki , niin bov on kiinni. Ahtopaine muuttuu lineaarisesti suhteessa kaasun asentoon. Alipaine-/paineohjattu bov teki kaupunkiajamisesta hieman haasteellista.
Sintterifiltterihässäkkä ruiskusuuttimen paikalla on omatekoinen kylmäkäynnistyksen lisäilmaventtiili.