Oisko kellään antaa vinkkiä evon käynnistämiseen kiksin kanssa? Shovelipuolelta lueskelin jo vinkkejä ja kokeilin mut huonol menestyksel.. Kone on siis vakio evo cv:n kaasuttimel, 45 välialueen suuttimel ja 180 pääsuuttimel, ilmaruuvi 1,5 kiekkaa auki, putsari vapaasti virtaava malli ja putket mallia tyhjät.
Parhaiten oon saanu ton käyntii niin, että ilman virtoi polkee koskematta kaasuu tai ryyppyy 2-3 krt. Sen jälkee virrat ja ryyppy päälle, edellee koskematta kaasuu. Täl metodil se lähtee joskus käyntii, mut ei läheskää aina. Lämpimään en oo saanu käyntii viel kertaakaa vaikka ois mitä kokeillu.
Tätä menoo jää ajelut aika vähii, ku ei uskalla lähtä käymää parii sataa metrii pidemmäl tallist, et jaksaa viel työntää fillarin takas jos sammuu ;D Yksilöitähän nää kaikki on, mut ois kiva tietää onks olemas mitää niksii mikä toimii nimenomaa evon kaa. Vai onko ees eroo mitä kone mallii polkee tulille?
Ilman ryyppyä polkeminen sinällään turhaa. Ruuttaappas muutama ruiskaus kiihdytyspumpulla pari polkasuu ryyppy päällä, hae systyskohta virrat ja polkase napakasti käyntiin. Lämpimänä polkase käyntiin, jos ei toimi säädä sytkä ja varmista kaasarin toimivuus. Tosin voi toimia toisinkin ;D
Nää on yksilöitä. Mutta kaikissa yhteinen nimittäjiä ovat säädöissään oleva kaasutin ja sytkä. Sytkä kiksimallia, että antaa kipinää jo ekalla kampuran kierroksella. Sytkä ei saa olla yhtään myöhäsellä.
Mulla Pannu CV:llä ei siedä yhtään kaasun pumppausta. Kylmänä ryyppy päälle, pari-kolme rauhallista polkaisua ilman virtoja, ruttu kohilleen virrat päälle. Lämpösenä ruttu kohdille, virrat päälle ja potku.
TAI tuppi nurin ja 3-5 polkaisua ilman virtoja, ruttu kohilleen, virrat päälle ja potku.
Shoveli taas tykkää bensan pumppauksesta kylmänä (Super E), muuten metodit samat.
Ei kait se auta, kun tsekata säädöt ja antaa pyörän opettaa.... ;D
-Spöke-
Mikä sytkä?
Sytkä on ultiman dyna2000:n kopio. Ja antaa kipinää heti ekalt kierrokselt lähtien. Ennakot on kans säädetty niin pienelle ku tol vaa saa.
Itse asiassa se ei ole edes Dynan kopio vaan sama laite eri tarroilla, jos olen lukemiani jorinoita ymmärtänyt. ;)
Lainaus käyttäjältä: Sande - 27 kesäkuu 14, 18:55:50
Sytkä on ultiman dyna2000:n kopio. Ja antaa kipinää heti ekalt kierrokselt lähtien. Ennakot on kans säädetty niin pienelle ku tol vaa saa.
No käännäppä lisää ennakkoa, kiksipyörät tykkää siitä.
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Sande - 27 kesäkuu 14, 18:55:50
Sytkä on ultiman dyna2000:n kopio. Ja antaa kipinää heti ekalt kierrokselt lähtien. Ennakot on kans säädetty niin pienelle ku tol vaa saa.
Oletko ohjelmoinut sen niin? Käsittääkseni tossa Ultima/Dyna sytkässä ei ole mitään erillistä dippikatkaisijaa jolla homma hoidetaan vaan se vaatii piuhat tietokoneeseen.
Nyt tuli horistuu omiani, eli ennakko on siis säädetty niin aikaselle ku tolla saa ;D Meinaa termit mennä välil sekasin.
Joo itekkii ihmettelin tota kipinä hommaa, koska ultiman sivuil lukee et toi malli jättää 3 ekaa rundii välii ennen ku antaa kipinän, mut myyjä vakuutti et toi toimii ja kyl se tosiaa antaa heti kipinää. Toi sytkä oli käytetty kyl paikallaa jossain toises pyöräs, eli todennäkösest se on ohjelmoitu kiksi-käyttöö sopivaks.
Noni nyt on taas tehty käynnistysharjotuksii ja nyt huomasin et toi vekotin ampuu kylmään putsarii heti ekal polkasul.. Lueskelin tuolt toisest topicist et sen jälkee on turha yrittää käyntii, ennen huuhtelu polkasui? Meinaa mennä vähä vaikeeks ku koko ajan saa vaa huuhella sylintereit ;D Onkohan tohon jotain selkeit syitä miks tekee noin?
Imuvuoto? Yskäseekö, vaikket vääntäis tupesta yhtään?
-Spöke-
Joo kaasuu en koskenu ollenkaa ku tota ilmeni. Mut sen huomasin, et ku polki ilman virtoi ryyppy pääl nii tota putsarii yskähtelyy ilmeni.. Toimivimmaks käynnistämis metodiks totesin tän päivän kokemusten perusteel seuraavaanlaiset toimenpiteet: Ilman virtoi ryyppy pois päältä ja kaasu pohjas 3 huuhtelu polkasuu. Tän jälkee kaasu pois sekä ryyppy ja virrat päälle. Sit lähti ekal 8)
Samal tuli ajettuu ekat metrikii tol pyöräl ja fiilis oli jotain ihan käsittämättömän hienoo ;D Kysehän on mun ekast rakennetust fillarist, eikä muistakaa pyörist viel liiemmin oo kokemust nii usko tän projektin onnistumisee on horjunu välil aika lailla :) Fiilist ei latistanu ees kantava kytkin tai koeajol rikkoutunu ketjunkiristin. Säädöthän tos on kans ihan vituillaa, mut niihin paneudun lisää vast ku saa jotain putkien sisälle antamaa pakopainetta.
Kiitos vinkeistä! Ne on tällaselle keltanokalle ihan korvaamattomii :P
Mulla kanssa elektronisella sytkällä yski putsariin ja siinä oli kaikki mitä tapahtui.
Dyna-s:n kun laittoi tilalle niin lähtee käyntiin kun katsookin poljinta.
Jatkossa en kokeile noita elektronisia sytkiä poljin käynnistyksen kanssa.
Vaihda Morris Magneto (mielellään M5) niin johan toimii, ei lataus , akku, sytkä yms. Sähkö onkelmaa.
Mikäs sytkä toi Dyna-S on?
Mulla on Morris M5 ylimääräisenä Evon kärsällä :)
Laita hintapyyntö M5. yv.
Lainaus käyttäjältä: Soikkeli - 28 kesäkuu 14, 20:34:05
Mulla kanssa elektronisella sytkällä yski putsariin ja siinä oli kaikki mitä tapahtui.
Dyna-s:n kun laittoi tilalle niin lähtee käyntiin kun katsookin poljinta.
Jatkossa en kokeile noita elektronisia sytkiä poljin käynnistyksen kanssa.
Dyna-s on elektroninen sytytys, joten kommenttisi on jotenkin kummallinen...
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 28 kesäkuu 14, 23:09:37
Lainaus käyttäjältä: Soikkeli - 28 kesäkuu 14, 20:34:05
Mulla kanssa elektronisella sytkällä yski putsariin ja siinä oli kaikki mitä tapahtui.
Dyna-s:n kun laittoi tilalle niin lähtee käyntiin kun katsookin poljinta.
Jatkossa en kokeile noita elektronisia sytkiä poljin käynnistyksen kanssa.
Dyna-s on elektroninen sytytys, joten kommenttisi on jotenkin kummallinen...
Ei minusta, dyna s:n elektroniikka rajoittuu katkojan kärkien eliminointiin, mutta ennakkokäyrä on silkkaa mekaniikkaa ja dynamiikkaa. Vissi ero täyselektroniseen.
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 28 kesäkuu 14, 23:29:11
Ei minusta, dyna s:n elektroniikka rajoittuu katkojan kärkien eliminointiin, mutta ennakkokäyrä on silkkaa mekaniikkaa ja dynamiikkaa. Vissi ero täyselektroniseen.
On toki mekaanisel ennakolla, mutta elektroninen sytytys se syytä huolimatta on.
Whatever...
Dyna-S on kyllä hyvä sytkä kiksipelissä, toimintavarma ja helppo käynnistyvyys. Magneetto on toki siisti ja siinä on omat hyvät puolensa, mutta pieni ongelma saattaa tulla sen hinnassa... M5 systeemi uutena n. 2000â,¬ versus Dyna-S n. 150â,¬ (ja ehkä uusi puola 50-100â,¬ päälle) Aika monta sytkää saa yhden mankun hinnalla...
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 29 kesäkuu 14, 11:13:29
Whatever...
Älä Spöke edes yritä saada viimeistä sanaa Makon kanssa, häviät aina ;D
Tyhjäkäyntirundeilla ennakko on täysin elektronisissa sytkissä yleensä 5-7°, mikä on ihan sama kuin mekaanisissa/dynaamisissa ennakkolimppuvirityksissä. Ei se ennakko tiiä, tuleeko se mekaanisesti vai elektronisesti. Olettaen tietenkin, että systeemiä ei ole säädetty päin vittua.
Sössönsöön omaa elektronista sytkämoduulia ei sovi kehua, muttei siitä yleistyksiäkään pidä tehdä. ;)
Mulla nykyään Dyna 2000i, ja lähtee kohtuullisen hyvin käyntiin. Syy käynnistyvyyden parantumiseen ei kuitenkaan ole sytkässä. ;D
Mekaaninen sytytys = kärjet
Elektroninen sytytys = magneettinen tai optinen luenta sytytyshetkelle ja elektroniikka ohjaa puolaa, riippumatta lukeeko sytytyshetken vai laskeeko sen asentotiedosta = kärjetön sytytys.
Magneetto = tekee nyös kipinäntuottoon tarvittavan virran itse, sytytys voi olla kärjellinen tai kärjetön siinä magneetossa.
hmnnn... lasketaanko sytytys jossa staattorissa on sytytykselle virran tuottava puola erikseen ja sytytys siten itsenäinen, magneetto sytytykseksi vai ei... en tiedä.
Edelleenkin olen sitä mieltä että Dyna-S:n lukeminen joksikin muuksi kuin elektroniseksi on hassua, kun valmisanki tuote esittely alkaa seuraavasti:
LainaaThe Dyna S High Performance Ignition System, designed for Harleys, is a complete self-contained electronic ignition system
Eikä mun mikään pakko ole saada viimeistä sanaa, joskus olen jopa ollut jossain asiassa väärässäkin... :P
Kauhian vaivan oot nähnyt selitelläksesi itelles mikä on elektroninen sytkä ja mikä ei. Tästä ei ollut suinkaan kyse, vaan siitä, että en yhtään kummastellut tuota Soikkelin viestiä, koska arvasin hänen tarkoittaneen täyselektronisesta sytkästä siirtymistä mekaanisella ennakkokäyrän säätimellä varustettuun. Molemmat varmaankin toimivat mainiosti sekä kiksi- että sähköjalkapyörässä.
Mitä tulee tuohon evon käynnistysongelmaan, uskon ainakin osittain kyseessä olevan käynnistystekniikkavirhe. Sikäli mikäli toisinaan se tuosta kiksillä käynnistyy. Hessu joskus antoi kullanarvoisen vinkin stroukerin kiksiongelmien kanssa painiessani, että perusennakkoa lisää. Pienen jakajan modauksen jälkeen uusi maailma aukesi ja käynnistyminen helpottui. Se on joskus pienestä kiinni.
-Spöke-
Mielestäni, edelleenkin lause, etten laita elektronista sytytystä vaan elektronisen sytytyksen o hassu. Onko tässä kiksi & evolainen yhtälössä muuten mikä loota? Jos on kiksi-kitillä varustettu 5v ni omaa varsin lyhyen liikeradan mottorille, eli ompi varsin tarkka siitä mist kohdasta potkeseepi. Jos taas o 4v kiksillinen loota ni ompi selkeesti helpompi käyntiin potkitttava.
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 29 kesäkuu 14, 19:18:38
Hessu joskus antoi kullanarvoisen vinkin stroukerin kiksiongelmien kanssa painiessani, että perusennakkoa lisää.
Miksi?
Ja miten teit sen lisäämättä samalla myös maksimiennakkoa?
Muokkaamalla limppujen liikettä?
Itselläni käyntiin lähtö on 1:stä polkasusta kiinni nykyään eikä senkään tarvitse olla kiukkuinen polksaisu.
Ero noitten 2 sytkä mallin välillä oli niin suuri että olen jo unohtanut jotkut epämääräiset höpinät sähköisestä käynnistyksestä.
Kuitenkin S&S:n olisi pitänyt antaa kipinä joka kierroksella mutta aivasteluksi se vaan meni tai oli ihan mykkä. Sitten kun lähti niin se pärähti heti kunnolla käyntiin. En ymmärrä miksi näin oli?
Ennakot samassa kummallakin mallilla.
No jos kysyt miksi Hessu vinkin jakoi, uskon sen liittyvän jotenkin tähän vanhojen romujen kanssa painimisen tuskaan. Jos taas kysymys oli tarkoitettu miksi stroukkeri tykkää ennakosta kiksillä, ei hajuakaan. Mut niin se tekee. Taisin tosin painia tyhjäkäynnin kanssa, mut se korjaantui samalla ;)
Sorvasin puslat keskipakopunttien rajoitintappien päälle, oisko ne jotain 5,5mm ulkohalkaisijaltaan. Nyt perusennakko lienee lähempänä pariakymmentä. Ja kas, kaikki ongelmat hävis. Jopa mamman kanssa pedissä jaksan nyt pidempään ;D :D
-Spöke-
Vaikka ei liitykään alkuperäiseen aiheeseen, niin eikös se strokerissa vaan se mäntä liiku paljon nopeammin äärikohdissaan, siispä sen takia ennakkoakin pitää olla enemmän.
Kait se nopeemmin liikkuu, mutta matkakin on pidempi.
Totally offtopic, ei pilata hyvää kiksiketjua :)
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 29 kesäkuu 14, 23:43:54
Jos taas kysymys oli tarkoitettu miksi stroukkeri tykkää ennakosta kiksillä, ei hajuakaan. Mut niin se tekee.
Tämähän se kysymys oli. Tyhjäkäyntiennakoksi 20° kuulostaa paljolta. Vaan mitäpä tuosta, jos kerran toimii. Olis vaan kiva tietää, miksi näin on.
Noin keskimäärinhän mäntä menee lujempaa stroukkikoneessa, mutta tekeekö se sitä myös ylä- ja alakuolokohtien lähiympäristössä? Mulla on käsitys, että se itse asiassa viihtyy siellä nurkilla aavistuksen pitempään kuin vakioiskulla ja kiihdyttelee sitten vauhtia vastaavasti enemmän. Lyytinenhän voisi laskea, ko mä en osaa?
Ja juu, viislovisen kiksisetit on eri välityksellä kuin nelilovisen, vittumaisempia potkia. Niitä ei käsittääkseni ole olemassakaan kelvollisia.
Tuo runsas perusennakko on ainakin nenukohtainen. Nokan runsaalla overlapillä tyhjäkäynnin täytös on ihan paska ja seos tarvitsee runsaasti aikaa palaakseen. Oisko tossa stroukkerissa männän lähellä yläasentoa viettämä aika niin paljon pidempi kuin vakioiskusella että samaten aikaa tarvitaan? Tuo parikyt astetta on ihan stetsonista, voi se ola viistoistakin. Mut yhtä kaikki, näin pelaa.
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 kesäkuu 14, 08:58:16
Noin keskimäärinhän mäntä menee lujempaa stroukkikoneessa, mutta tekeekö se sitä myös ylä- ja alakuolokohtien lähiympäristössä? Mulla on käsitys, että se itse asiassa viihtyy siellä nurkilla aavistuksen pitempään kuin vakioiskulla ja kiihdyttelee sitten vauhtia vastaavasti enemmän. Lyytinenhän voisi laskea, ko mä en osaa?
tein joskus harrastemielessä excel-taulukon joka laskee ja piirtää männän aseman, nopeuden, kiihtyvyyden ja edestakaiset massavoimat kampikulman funkiona kunhan siihen vaan iskee lähtötiedot.
voin laittaa yv:llä jakoon kiinnostuneille tai laskea perit esimerkit jos saan lähtötiedot. harrastamista ollu siinä mielessä että mitään hyötyähän tuosta taulukosta ei oo toistaseks ollu
(siis piirtää samanlaisia käppyröitä kuin esim sivulla http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm (http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm) näkyy)
Hmnn... ihan puhtaasti mutu periaatteella asiaa lähestyen, ni kiksipyörää kun potkii käyntiin rapina aivossa ja apinan raivolla tahi muutoin vaan, ni kapiakselin pyörähdysnopeus o about vakio, stroukkerissä kyseisel pyörähdysnopeudel mäntä kuitenki liikkuu kovempaa joten lisätty ennakko o perusteltua. Käynnistystapahtumassa mäntä tulee ylös työtahtiin suuremmalla nopeudella -> tarvitsee enemmän ennakkoa.
Kiintoisaa!
Mitäs sinne tarvii lähtötiedoiksi?
Veivin pituus on yleensä aina sama, lukuunottamatta eräitä poikkeuksellisen, ööh, häiriintyneitä tapauksia... ;) ;D Eli 7.440 tuumaa.
Iskun pituuksina voisi käyttää vaikka 4.25 tuumaa ja 4.75 tuumaa.
Tutkimuskysymys voisi olla vaikkapa, että kuinka kauan aikaa kestää siirtyminen kohdasta 45° BTDC kohtaan 45° ATDC mainituilla iskunpituuksilla kierrosluvun ollessa, sanotaanko, 1000 rpm?
Tai vaihtoehtoisesti, että mikä on männän nopeus mainituilla iskunpituuksilla kohdissa 25°, 20° ja 15° BTDC ja vastaavasti 15°, 20° ja 25° ATDC kierrosluvun ollessa 1000 rpm?
Stroker-moottorin sielunelämän akateeminen pohtiminen on hirmu kivaa... ;D Täällä on muuten aihetta sivuava aikaisempi keskustelu, ylläpito siirtäkööt tämän jorinan sinne, jos katsoo tarpeelliseksi.
tolla kangenpituudella ja tolla kierrosluvulla
4,25 iskulla:
- keskimääräinen männännopeus 3,6 m/s
- maksimi männännopeus 5,8 m/s
- männännopeus 30 astetta EYKK 3,5 m/s
- männännopeus 20 astetta EYKK 2,5 m/s
- männännopeus 10 astetta EYKK 1,3 m/s
- männännopeus 5 astetta EYKK 0,6 m/s
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 30 astetta EYKK 9,2 mm (91,5 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 20 astetta EYKK 4,2 mm (96,2 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 10 astetta EYKK 1,0 mm (99,0 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 5 astetta EYKK 0,3 mm (99,8 % iskunpituudesta)
4,75 iskulla:
- keskimääräinen männännopeus 4,0 m/s
- maksimi männännopeus 6,6 m/s
- männännopeus 30 astetta EYKK 4,0 m/s
- männännopeus 20 astetta EYKK 2,8 m/s
- männännopeus 10 astetta EYKK 1,4 m/s
- männännopeus 5 astetta EYKK 0,7 m/s
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 30 astetta EYKK 10,5 mm (91,3 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 20 astetta EYKK 4,8 mm (96,1 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 10 astetta EYKK 1,2 mm (99,0 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 5 astetta EYKK 0,3 mm (99,8 % iskunpituudesta)
Arvot ennen ja jälkeen YKK samat kun männäntapin paikassa ei offsettiä.
Kiinnostavaa!
Mäntä menee siis strokerissa lujempaa myös yläkuolokohdan lähistöllä. Toisaalta, matkaakin on enemmän. Tässä nyt ei tullut vielä laskettua, kuluuko sillä pitemmän matkan seurauksena pitempi aika, sanotaanko, välillä 30° BTCD - 30° ATDC kuin vakioiskuisella. Tarve isommalle ennakolle ei näin ollen ainakaan mulle auennut vielä tämän laskutoimituksen perusteella.
Hienoa Tuomo!
Käsittääkseni aika pysyy samana, minkä kampiakseli kääntyy kyseisten kohtien välillä, kun kierrosluku pidetään samana...
Vai tarkoititkohan jotain muuta tuolla kysymyksellä..? ::)
Nopeasti pohdittuna, samalla kierrosluvulla, strokerissa kulkee mäntä aina lujempaa. Kiertokangen alasilmä kun kiertää isommalla kehällä, josta liike välittyy kiertokankea pitkin mäntään, sitä kautta myös männän liike on nopeampaa...
Kiinnostuksella kyllä seuraan tätä(kin), koskaan kun ei ole virittäminen (eikä teoriatasollakaan tietäminen/oppiminen) pois paikaltaan...
Lainaus käyttäjältä: Jasu - 02 heinäkuu 14, 21:30:38
Käsittääkseni aika pysyy samana, minkä kampiakseli kääntyy kyseisten kohtien välillä, kun kierrosluku pidetään samana...
Vai tarkoititkohan jotain muuta tuolla kysymyksellä..? ::)
Nopeasti pohdittuna, samalla kierrosluvulla, strokerissa kulkee mäntä aina lujempaa. Kiertokangen alasilmä kun kiertää isommalla kehällä, josta liike välittyy kiertokankea pitkin mäntään, sitä kautta myös männän liike on nopeampaa...
Ote lipsuu, raskaahko päivä takana... ;D
Joo, kampuran asteina mitattuna aika on sama. Mä tässä koetin hakea jotain selitystä suuremman ennakon tarpeelle. Ajatus oli, että se jotenki liittyisi kampikulmaan. Mutta nyt ei oikeen lähe mitään, meen nukkumaan.
American Iron:issa oli aikoinaan juttu kyseisestä aiheesta: sytytysmerkki pitää siirtää reijän vasempaan laitaan koska mäntä liikkuu nopeammin.
Näillä ohjeilla pitäis jo evo lähteä käyntiin ;D Tai ainakin sen saa stroukattua...
Stroukkerit sietää nenään ihan eri tavalla asteita kuin vakioiskuiset. Tuskin koko maailmassa on yhtään stroukkeria vakionenällä, edes lähelle vakionenällä. Niinpä veikkaan edelleen vahvasti, että tää on enempi nenukohtainen juttu. Kahdeksikkomaailmassa perushuttua, kun nenä vaihtuu, kavennetaan ennakkokäyrää. Mut oon mä ennenkin ollut oikeessa. Ja ainakin yhtä usein väärässä.
-Spöke-
Ennakon määrä riippuu siitä kuinka kovaa se mäntä tuleepi, strokerissa se tulee kovenpaa. Tokihan nokkakin vaikuttaa siihen ennakkoonkin, mutta väitäisin että samalla nokallakin strokeri tarvitsee enemmän ennakkoa, kuinka paljon enemmän on sit toinen juttu.
Tekeepi mieli hajatella hiukan lisää... :)
Faktat (?):
- Tarvittavan ennakon määrä riippuu lähtökohtaisesti siitä ajasta, minkä palotapahtuma kestää.
- Ennakko määritellään suhteessa kampuran asteisiin (kierrosluvusta riippuen vakiomotissa välillä 5-35° BTDC).
- Palotapahtuman kestoaika ei iskunpituuden muuttumisen seurauksena muutu miksikään.
- Kampuran pyörintänopeus ei iskunpituuden muuttumisen seurauksena muutu sekään miksikään. Toisin sanoen aika esimerkiksi välillä 30° BTDC -> 30° ATDC on sama riippumatta iskunpituudesta.
Männän suuremmalla nopeudella ei näin ollen näyttäisi olevan merkitystä, koska strokerissa se matkakin on pitempi ja asteina mitattuun pyörähdykseen kuluva aika on sama.
Alanpa olla sitä mieltä, että tää on todellakin nokan asteisiin liittyvä juttu. Paljon asteita + vähän kierroksia = huonolaatuinen täytös = palotapahtuman pitempi kestoaika?
Mä väitän et Tuusula eksyi. Jos mäntä liikkuu lujenpaa, se vaikuttaa vääjäämättömästi palotapahtuman kestoon. Jollei vaikuttaisi, toimisi kaikki koneet ihan loistavasti kiinteällä ennakolla.
Ei iskunpituus kyllä minusta vaikuta yhtään siihen missä kohtaa ympyräänsä, siis asteissa, kampiakseli ja niin muinoin siinä kiinni oleva mäntä on milläkin ajan hetkellä. Väittäisin että Tuusula ei o pahasti eksyksissä.
Lähetetty minun GT-I9295 laitteesta Tapatalkilla
Ei asteissa, tokikaan. Pyörähdyksessä on se 360astetta täysin iskun pituudesta riippumatta(, paitsi nokka-akselin pyörähdykses jossa on 720astetta). Kuitenkin palotapahtuman nopeus tai hitaus alkaa sytytyshetkestä, ei aiemmin eikä myöhemmin ja se kuinka paljon ennen kääntöpistettä sytytetään riippuu kyllä siitä kuinka kovaa se mäntä tulee. Puristusnopeus kun muuttuu männän nopeuden mukana ja sen mukana muuttuu myös se palotapahtuma.
Ei kysyvä tieltä eksy, vai miten se nyt meni. Hajatelmiahan nämä, lukijoiden riesaksi. :P
Palotapahtuman nopeus ei tosiaan ole vakio. Palotapahtumaa nopeuttaa esimerkiksi kierrosluvun - ja vastaavasti mäntänopeuden - kasvu, korkeammalla kierrosluvulla ja mäntänopeudella täytös on parempi. Palotapahtuman kestoaika siis ainakin teoriassa muuttuu myös, kun iskunpituus ja sen seurauksena mäntänopeus kasvaa. Tässä kohtaa Tuusula äsken eksyi.
Mutta: suuremmalla mäntänopeudella täytös on parempi, mikä vaikuttaa palotapahtuman kestoon sitä lyhentävästi. Nopeampi palotapahtuma tarvitsee vähemmän ennakkoa - ei suinkaan enemmän. Tyhjäkäyntirundeilla männän suurempi nopeus ei näin ollen selitä strokerin suuremman ennakon tarvetta, vaan asia on päinvastoin.
Toinen palotapahtuman nopeuteen vaikuttava tekijä on sylinterissä vallitseva paine: paineen kasvaessa myös palotapahtuman nopeus kasvaa. Tässä kohtaa se nokan aukiolo tulee mukaan kuvioon: pitkään aukioleva imuventtiili merkitsee pienillä kierroksilla matalaa dynaamista puristusta sylinterissä. Se puolestaan edellyttää suurempaa tyhjäkäyntiennakkoa, toisin sanoen kapeampaa ennakkokäyrää.
Suuremmalla mäntänopeudellla oleva nopeapi palotapahtuma saattaa oll taas eksyksiin vievä polku. Jos ollaan kierrosnopeudella joka on niin alhainen että se täytös on mitä sattuun ja haista paskan välillä, niin sen palamisnopeus ja syttymisherkkyys saattaa alentua männän tullessa lujenpaa, jos näin niin lisäennakon tarve olis heleposti osoitettu... ehtii edes jotenki syttyy tuuppaamaan sitä mäntää.
Saattaa kyllä olla et mä ufoilen, kuulostais vaan nopeasti järkevähköltä perustelulta.
Itseasiassahan muuttujia on stroukkaksen tapauksessa vain about kaikki... ajoituksen ollessa asteina sama, muuttuu kaikki täyttöön liittyvät suureet, mäntämatkana mitaten, vaikka asteissa avautumat ja sulkeutumat on samat, niin imupituudet, puristuspituudet, vaihtopituudet jnejne kaikki muuttuu jos verrataan mäntämatkana, joka kuitenkin on jossain määrin merkityksellistä täytöksen muodostumalle, toteutuvalle puristukselle jnejne... tulee äkkiä päänsärky jos liikaa arpoo.
Yleinen toteamus, et stroukkeri tahtoo lähteäkseen tulille hieman lisää ennakkoa, alko just tuntua ilman tieteellist perustelua riittävän perustellulta...
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 14 heinäkuu 14, 23:00:37
Jos ollaan kierrosnopeudella joka on niin alhainen että se täytös on mitä sattuun ja haista paskan välillä, niin sen palamisnopeus ja syttymisherkkyys saattaa alentua männän tullessa lujenpaa, jos näin niin lisäennakon tarve olis heleposti osoitettu... ehtii edes jotenki syttyy tuuppaamaan sitä mäntää.
Tää menee strokerissa just päinvastoin kun ajattelet. Kyllä: alhaisella kierrosnopeudella täytös on huonompi ja palamisnopeus ja ehkäpä syttymisherkkyyskin huonompi. Jos kierrosnopeus on sama, sanotaanko nyt vaikka 1000 rpm, strokerissa suurempi mäntänopeus kuitenkin parantaa tilannetta verrattuna vakioiskuun, koska männän nopeampi liike alaspäin imasee myös soossin kovempaan vauhtiin, eikä täytös enää olekaan yhtä huono.
Yllämainittu olettaen siis, että muut muuttujat kuten puristussuhde ja nokka pysyvät ennallaan. Mitä ne stroukkikoneessa tietenkään normaalisti eivät tee...
Siitä olen samaa mieltä, että muuttujia on amatöörin käsityskyvylle kohtuullisen paljon. Vaatii pohtimista.
Yleinen toteamus, että "strokeri kaipaa pienillä kierroksilla lisää ennakkoa", pitäisi ehkä päivittää muotoon "pitkään auki oleva nokka kaipaa pienillä kierroksilla lisää ennakkoa"... ::)
Käynnistämiseen vaadittava seos vaan pitää saada sinne kiksillä aikaansaadulla satunnaisnopeudella, ei 1000rpm nopeudella. Seos voi aivan yhtähyvin muuttua huonompaan suuntaan, varsinkin kuin nokan ajoitushan suhteessa männän kulkemaan matkaan muuttuu. Lisäksi mäntä myös pakenee sitä palotapahtumaa nopeammin, siis yläkuolokohdan jälkeen, mikä osaltan voipi hyvinkin olla syy että tahtoo lisää ennakkoa lähteäkseen rutkuttamaan.
Siis suurempi mäntänopeus = lisää ennakkoa, jotta palotapahtuma on tehokas männän tuuppaaja. Venekoneissahan säädetään kaasuakin ennakolla, eli kaasuttimessa on läppä vaaterissa jo puolikaasulla ja sit lisätään ennakkoa ni tulee lisää "kaasua". Jos mäntä on jo karkumatkalla kun palotapahtuma on tehokkaimmimmillaan, niin tulos o hieman tussu ja pitäis nimenomaan saada se tehokkain palotapahtuma tuuppaamaan sitä mäntää mahdollisimman tehokkaasti. Mitä lujenpaa mäntä liikkuu, sitä aiemmin ennen yläkääntöä pitää palotapahtuma aloittaa jotta siitä saadaan paras hyöty, sikshän on sytytysennakkoa ylipäätään. Mäntä tulee kääntöön lujenpaa = sytytetään aiemmin.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 15 heinäkuu 14, 10:45:07
Siis suurempi mäntänopeus = lisää ennakkoa, jotta palotapahtuma on tehokas männän tuuppaaja.
Mäntänopeus ja pyörintänopeus ovat kaksi eri asiaa. Hiukan mutkia oikoen:
- Suurempi mäntänopeus = parempi täyttö = vähemmän ennakkoa.
Suurempi pyörintänopeus = pienempi palotapahtuman aika-ikkuna kampuran asteina mitattuna = enemmän ennakkoa.
Jottei olis pelkkää teoriaa, pannaan tähän yksi reaalimaailman esimerkki. Mulla on - nykyään - sangen hyvin käyntiin lähtevä strokermotti, 96 cid. Puristussuhde 8,7:1. Imuventtiilin sulkemisajoitus 50° ABDC @ 0.053" (täysin kiinni se menee vasta öpaut 86° ABDC).
Tyhjäkäyntiennakko on 5 astetta, sama kuin vakiomotissa. Maksimiennakko on 32 astetta, hiukan vähemmän kuin vakiomotissa. Kulkee sangen hyvin, käy nätisti eikä vie pensaa ku 5 litraa satkulla, vähän ajotavasta riippuen toki.
Miksi se toimii niinkin hyvin kuin toimii, vaikka ennakkoa ei ole missään kohtaa lisätty, vaan päinvastoin pienennetty? Suuremman mäntänopeuden kanssahan piti lisätä ennakkoa, vai mitä?
Pointtihan on, et sen palotapahtuman suhteen voit unohtaa asteet, kyse on männän nopeudesta tullessaan käymään ylhäällä. Palotapahtuma ja sen aikaansaama liike ei tiedä mistään pyörivästä liikkeestä asteineen yhtään mitään. Oletko kokeillut esimerkkikonettasi suuremmalla ennakolla, mikä on muutos... kone toimii svitun isolla ennakkohajonnalla, tiettyyn määrään asti ennakon lisääminen tuo lisää tehoa, eli se mäntä poistuu vihaisemmin, sitten kun on liikaa ei tahdota päästä enää yläkuolinpisteen yli. On paljon moottoreita jotka käy taloudellista matkakaasua täsmälleen samalla kaasuttimen asennolla(=läppä vaaterissa, kaasu täysillä) ja siitä huipputehoon mennään lisäämällä ennakkoa, koko käytetyllä ennakkohaarukalla kone toimii mainiosti(perämoottoreista valtaosa toimii näin). Käynnistäessä strokeria on varmasti etua että se aikaansaatu ensimmäinen palotapahtuma tuuppaa männän mahdollisimman vihasesti matkaan, suurempi ennakko auttaa siinä. Esimerkkimoottorisikin todennäköisesti tuottaisi suuremmalla ennakolla hieman lisää tehoa.
Sama astelukuhan tekee iskun muuttuessa eron matkaan kuinka paljon ennen yläkuolokohtaa sytytetään, sitä kuinka suuri sen vaikutus on milläkin hetkellä ei jaksa ruveta laskemaan, mutta männän kulkema matkahan astetta kohden vaihtelee ollen kuolokohtien lähellä pienempi kuin "puolimatkassa" ja sytyshetki pitäisi kuitenkin määrittää suhteessa männän liikkeeseen ja nopeuteen. Iskun muuttuessa muuttuu siis asteen pituus männän liikkeenä mitaten ja vähiten lähellä lakipisteitä. Monen kokoisella ennakolla se kone kuitenkin käy, ihan siististikin, jollain se vaan tuottaa eniten tehoa ja jollain saattaa olla helpoin saada käyntiin... se et kone käy siististi, ei kuitenkaan kerro et sytytsyhetki olis mitenkään optimoitu.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 16 heinäkuu 14, 22:34:32
Pointtihan on, et sen palotapahtuman suhteen voit unohtaa asteet, kyse on männän nopeudesta tullessaan käymään ylhäällä. Palotapahtuma ja sen aikaansaama liike ei tiedä mistään pyörivästä liikkeestä asteineen yhtään mitään.
Palotapahtuma ja sivuttain liikkuva hissi... ;D
Palotapahtuman ja tarvittavan ennakon yhteinen nimittäjä on aika. Ennakko määräytyy sen mukaan, miten kauan palotapahtuma kestää.
Suhteessa moottorin toimintaan aika puolestaan korreloi männän nopeuden JA männän kulkeman matkan kanssa. Nämä yhdessä puolestaan korreloivat - yllätys yllätys - kampuran asteiden kanssa. Ei niitä asteita kantsi unohtaa.
Mun motissa oon kokeillu erilaisia ennakonsäätöjä. Nykyinen ennakkokäppyrä toimii parhaiten - nykyisellä osakombinaatiolla. Viemäriputkenpätkän huolehtiessa pensansaannista kone tykkäsi hiukan suuremmasta maksimiennakosta, mutta vain silloin kun mentiin torvi auki ja rundeja oli yli 5000. Silloin tuli ehkä aavistus enemmän woimaa kuin nykyisellä Mikunilla ja muutaman asteen myöhäisemmällä ennakolla. Jos pitäis stripille lähteä, laittaisin tohon isomman soppatykin. Ja säätäisin ennakon sen mukaan.
Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita sekin, että mun motissa on tuplatulppakannet. Mitäs mieltä ma^ko olet, mites ne vaikuttavat tarvittavaan ennakkoon?
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 17 heinäkuu 14, 10:42:12
Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita sekin, että mun motissa on tuplatulppakannet. Mitäs mieltä ma^ko olet, mites ne vaikuttavat tarvittavaan ennakkoon?
Periaatteessa vähentävästi, koska seoksen tehokkaan syttyvyyden tulisi olla niillä nopeampi. Se mikä on todellisuus, selvinnee vain kokeilemalla.
Käynnistyvyyteen jos palataan, siis sen ennakkomäärään, niin mitä suuremmalla ennakolla saadaan se mäntä vielä käymään ylhäällä ja lähtemään alas käytyään ylhäällä eikä ennen sitä, niin sitä kovempaa se menee = sitä todennäköisemmin juttu saa jatkumoa... käynnistysennakkoahan vähennetään että saadaan se mäntä yli kuolokohdasta ilman et se rätkäsee takasin, strokerissa mäntä liikkuu lujempaa, sen saa suuremmalla ennakolla yli... oliskohan tässä se kuitenki se perimmäinen syy miks strokeri usein tahtoo enempi käynnistäessä ennakoa?
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 17 heinäkuu 14, 23:24:22
Periaatteessa vähentävästi, koska seoksen tehokkaan syttyvyyden tulisi olla niillä nopeampi. Se mikä on todellisuus, selvinnee vain kokeilemalla.
Ei syttyvyyden, kemosabe, ei syttyvyyden. Soppa syttyy ihan yhtä hyvin tai huonosti riippumatta siitä, onko tulppia yksi vai viisi per pytty.
Mutta palotapahtumaan kuluvaa aikaa tuplatulppakannet lyhentävät. Kun soppa sytytetään kahdelta puolen hemipalotilaa, syntyy kaksi palorintamaa, jotka yhdessä polttavat sopan nopeammin verrattuna siihen että soppa sytytettäisiin yhdellä sivussa olevalla tulpalla.
Joten oikeassa olet siinä, että ennakkoa teoriassa tarvitaan vähemmän. Ja onpa noista aika paljon käytännön kokemuksiakin. Monet säätää ennakon tuplatulppakansille siten, että ennakkomerkki on aivan tarkistusikkunan toisessa reunassa, jolloin erotus on öpaut 5 astetta.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 21 heinäkuu 14, 10:49:23
Ei syttyvyyden, kemosabe, ei syttyvyyden. Soppa syttyy ihan yhtä hyvin tai huonosti riippumatta siitä, onko tulppia yksi vai viisi per pytty.
Mjoop, mutta siis aikajakso sytytyshetkestä tehokkaaseen palotapahtumaan lyhenee, ainakin persaatteessa, käyttämäni termi oli väärä, luimistelen ojennettuna.
Elä suotta luimistele. Rapatessa roiskuu - itse kullakin.
Onko kukaan tutkinu nokka-akselia niin, että laittanu sen sorviin tms. kii, pyörittäny aste asteelta ja kattonu mitä heittokello näyttää? Mua kiinnostais syventää tässä ketjussa olleita laskuharjoituksia lisäämällä venttiillien avautumat mukaan (kammen kulman funktiona siis), mutta kataloogispeksejä tarkempi data jeesais.
Jep....alkuperäiseen aiheeseen palaan.Itsellä ongelmia juuri tuon kylmäkäynnistyksen kanssa,lämpimänä käynnistyy kyllä hyvin ilman sen kummempia temppuja.
Elikkäs... Evo kone,5v loota kiksillä,S&S E malli kaasari,Dyna 2000 i sytkä dual firenä ilman voesia: taitaa olla huono yhdistelmä.
Säädöt pitäis olla kohdillaan.
Kylmänä kokeiltu monenlaista intiaanitanssia,tekee juuri tuota kaasariinpössähtelyä,joskus harvoin sattaa lähteä laakista muttei kuitenkaan samoilla asetuksilla uudestaan.
Aikansa jumpattua ja kirottua paras keino on ollut polkea muutaman kerran ilman virtoja kaasu auki ja jättää tuulettumaan pyörä ja kuski joksikin aikaa, sen jälkeen yleensä lähtee ilman kaasua ja ryyppyä ekalla tai toisella.
Tossa Dynan sytkässä ei muistaakseni ole kiksikäynnistykselle omaa modea,oiskohan noista dippikytkin ennakkokäyrä säädöistä mitään apua?
Lainaus käyttäjältä: jeku - 10 joulukuu 15, 15:50:04
Tossa Dynan sytkässä ei muistaakseni ole kiksikäynnistykselle omaa modea,oiskohan noista dippikytkin ennakkokäyrä säädöistä mitään apua?
Dyna/Ultima 2000i -sytkissä pitää erillisellä kaapelilla ohjelmoida kiksille dead revsit nollille. Oliskohan ollut jäsen Lyytinen kun sellaisen kaapelin tekaisi itse..?
Jep...miten tuo piuha kytketään ja mihin.
Esim. täällä jotain tarinaa asiasta:
https://sites.google.com/site/vrusb2000i/home (https://sites.google.com/site/vrusb2000i/home)
Taitavat myydäkin noita ohjelmointipiuhoja. Googlaamalla lisää esim. Dyna 2000i programming dead revs...
Jep...kyllä toi mun sytkä antaa kipunaa heti ekalla polkasulla ja W&W katalogi sivuilla ainakin ilmottaa toimivan myös kiksipeleissä....ois kiva tietää onko tuosta nollauksesta ollut käytännössä apua käynnistykseen vai onko se tuo 5v loota mikä siinä kiukuttelee.