Conversio-sporttiin ostin toiset 883 kannet ku halvalla sai ja mielessä on tietysti viilailu. Eikä tietenkään mitään hajua, mitä tehdä. Eli vinkkiä ja linkkiä kaivataan.
Työn voisi tietysti teettää ammattilaisella, mutta sitä ei tarvitse erikseen mainita.
Jos itse lähtee tekemään ilman kummempaa kokemusta kansien kairaamisesta niin ei kannata kovin suuria muutoksia lähteä tekemään. Aiheesta on kirjoitettu paljon kirjoja, itse luin aikoinaan hyvinkin vanhan opuksen aiheesta jossa perusasiat oli kerrottu hyvinkin yksinkertaisesti - täytyy tarkistaa mikä oli kirjoittajan nimi kun pääsen himaan.
883 kansiin kannattaa sen verran käyttää koneistamoa että kairaa seetit isommiksi suurempia venttiileitä varten. Pitää kuitenkin muistaa että koska 883 palotilat ovat huomattavasti matalammat kuin isoveljensä niin venttiilienkin pitää olla erityiset konversioventtiilit - ne ovat vakio 1200 venttiileitä pidemmät.
Itse kanaviin riittää ainakin aluksi putsaus ja ohjurien muotoilu - kaikki valuroippeet pois ja röpelöt tasaiseksi. Kiillottamaan ei kannata lähteä ja varsinkin imukanavassa sen on jopa kiellettyjen toimenpiteiden listalla. Sen sijaan imukanava pitää karhentaa max. 120 paperilla kun se on muuten valmis.
Kaikessa muotoilussa ja muokkauksessa pitää pitää mielessä yksi perusasia - älä mieti miten haluaisit kaasujen kulkevan vaan miten kaasut haluavat kanavassa kulkea.
Täytyy jatkaa uudessa viestissä kun tää helvetin IE8 ei anna kirjoittaa pidempään...
V2-koneen kanavissa on yksi perusongelma - ne ovat auttamattomasti liian lyhyet. Tästä seuraa mm. se, että kanavan ala- ja yläreunojen säde kulkee eri keskipisteellä. Eli jos ajattelet kanavaa halkileikattuna ja sitä kaarta mikä kulkee imusarjalta venttiilille - ylä- ja alapintojen kaaresta johdetun säteen tulisi lähteä samasta pisteestä mitä se ei todellakaan tee. Tätä voi hiukan helpottaa kairaamalla imukanavan yläreunaa venttiilin jälkeen avarammaksi. Missään tapauksessa ei saa ottaa tavaraa alareunasta pois, päinvastoin sinne pitäisi lisätä ainetta ja sitten levittää kanavaa sivuunnassa (D-porttaus).
Noiden ohjureiden ja niiden ympäristön muotoilussa kannattaa noudattaa pisaramuotoa, sehän on maailmankaikkeuden aerodynaamisin muoto. Pisaran pyöreä reuna kaasun tulosuuntaan ja häntä menopuolelle, täten esim. imuohjurin pään voi kaventaa hyvinkin ohueksi koska seos kulkee sen suuntaisesti kohti venttiililautasta. Pakopuolella taas vastaavasti ohjurinpää pitää pyöristää mutta ei kaventaa.
Kaiken kaikkiaan porttaus on ihan hauskaa puuhaa ja yritys/erehdys aika pitkälle oikea konsti opetella. Vielä kun olis virtauspenkki niin pääsisi toteamaan omien oppien toimivuus käytännössä - siihen asti tää on ihan viisastelua :D ...
Kiitos jälleen.
Porttausohjeita useaankin moottoriin on tullut aikoinaan opeteltua, mutta siitä on jo aikaa. Tietysti tarkoitinkin tässä nimenomaan konekohtaisia ohjeita.
Muistan kun aikanaan jopa koneistamossa kannet kehotettiin putsaamaan peilipinnalle ::)
Otetaan nyt sen verran takaisin että kyllä sitä kiillotusta voi harjoittaa palotiloissa ja pakokanavissa, siellä siitä on lähinnä hyötyä karstan tarttumisen estäjänä. Riskinä tietysti se että joku kolo jää kiillottamatta ja silloin sinne saattaa tulla kuuma piste josta seuraa detonaatiota. Eli kaikki tai ei mitään. Imukanavaa ei saisi kiillottaa koska seoksessa oleva polttoaine voi pisaroitua kanavan seinille.
Se kirja mistä aikaisemmin puhuin oli itse David Vizardin kirjoittama "Theory and practise of cylinder head modification" (ISBN 0851130666) - sama heppuhan on kirjoittanut mm. jo legendaksi muodostuneen kirjan pikkulohkoletukan virittämisestä. Tämä kansikirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1971 - silti se on vielä tänä päivänäkin täyttä asiaa.
Vizardin pikkulohkokirja taitaakin löytyä arkistoista ja miehen Ford OHC-koneen virityskirja oli kanssa mielenkiintoista tavaraa.
Toi kansikirja taitaa olla samaa aikakautta sen OHC-kirjan kanssa, asuiko Vizard silloin vielä Englannissa kun kirjan esimerkit käsittävät enimmäkseen kuningaskunnan tuotteita?
Sitä en muista. Joskus 80-luvun lopulla, 90-luvun alussa sitä tuli luettua.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 23 syyskuu 09, 22:17:27
Se kirja mistä aikaisemmin puhuin oli itse David Vizardin kirjoittama "Theory and practise of cylinder head modification" (ISBN 0851130666)
On muuten aika hyvän hintainen tuo kirja. Pikaisen googletuksen perusteella käytettyjen opusten hinnat on yli 300 $... :-[ Ja uutenahan tuota ei saatavilla ole. Tietysti asiantuntevissa käsissä tuo kirja voi hyvinkin olla hintansa väärti.
EDIT: Löytypä noita näköjään pehmytkantisina versioina vähän alle 100 euron hintaan.
OHO :o - täytyypä siis pitää painotuotetta hyvässä kunnossa, itse maksoin tuosta joskus kauan sitten Alfamerilla 146 markkaa. Meikäläisen pehmytkantinen painos on vuodelta 1999.
Metka juttu tuo kirjojen arvonnousu, ihan samaa on huomattu muistakin opuksista joiden painatus on loppunut - joskus kauan sitten ostin yhden shovelheadhistoriikin eikä se paljon maksanut, nyt samasta kirjasta pyydetään käytettynä satoja euroja.
Oliko Hemuli sulla antaa tarkempia tietoja noista konversioventtiileistä? KVG ei auttanu.. :-[
Katso mistä tahansa tarvikeluettelosta, sieltä niitä löytyy. www.customchrome.com (http://www.customchrome.com) tai www.zodiac.nl (http://www.zodiac.nl) noin esimerkiksi.
Sitten jos googletat vaikka Manley tai Kibblewhite niin löytyy suoraan venttiilivalmistajien sivuja.
Rowen conversioventtiilit tulossa, vaikka eri lähteistä saatu tieto ventiilien suurentamisella saadusta hyödystä onkin ristiriitaista..
Kanavia silittelin alustavasti tähän malliin:
Imu:
(http://www.hunt101.com/data/500/medium/Sekalaista_syksy_2009_062.jpg)
Pako:
(http://www.hunt101.com/data/500/medium/Sekalaista_syksy_2009_063.jpg)
Palotila:
(http://www.hunt101.com/data/500/medium/Sekalaista_syksy_2009_064.jpg)
Onko mielessä käynyt tuon imukanavan lattian nosto... Saisit tuon nousun pois tuosta imukaulan ja kanavan luota... Tuli vain mieleen kun noita kuvia katteli ja muisteli miten joskus on noihin tehty kanavia. Bensaseos voisi virtailla kätevämmin tuonne pyttyyn jos sen ei tarvii mutkitella hirveesti
Kerros Taavi lisää! Millä tavalla ja millä materiaalilla lattiaa on nostettu? Mulla on homma kesken vielä, koska venoja ei ole vielä sovitettu paikoilleen. Kaikki vinkit otetaan innolla vastaan!
Muistelisin että esim Buellin kansiin on paranneltu noita kanavia nostamalla tuosta kanavan alusta ja imusarjasta "lattiaa" kanavakitillä ja sillä on saatu pois se siihen jäävä kynnys. Eli kun katsot sitä kanavaa imupuolelta sinne ventiilille niin sen pohja nousee siinä alussa hieman... Se nousu pitäisi saada tasoitettua niin kanavasta kuin imusarjasta todella loivaksi. Kansiset nimisestä firmasta voit kysellä sitä kittiä... Se kovetetaan uunissa (talouslieden uuni passaa siihen hyvin). Koita tasata se mahdollisimman jouhevaksi. jolloin ei tule ylimääräistä turbolenssia sisäänvirtaukseen. Nythän se alkaa ohjautumaan siitä alareunasta sinne kanavan kattoon ja sotkee virtausta.
Tuosta "kynnyksestä"... Sillähän on tietty tarkoitus kanavassa, ei sitä ihan turhan päiten ole sinne laitettu.
HD:n kanavien pahin vika on niiden lyhyys - ja koska ne ovat pituuteensa nähden vielä varsin isot, jää kanavan alapinta väkisin liian alas jotta sen kaaren säteen keskipiste saataisiin lähellekään yläpinnan vastaavaa. Hommahan olisi sinänsä helppo korjata muotoilemalla kanava selällään olevan D-kirjaimen muotoon mutta kun kaikki käytössä olevat imusarjat ovat taas täysin pyöreitä niin sen ja kanavan liitoskohtaan tulisi ruma virtausta blokkaava pykälä. Niinpä tuo D-muoto on tehty vasta vähän matkaa imukanavan sisään jolloin alkuun muodostuu tuollainen "hyppyri".
Jos kanavia tutkii vähän tarkemmin, huomaa että hyppyrin kohdalta ne levenevät sivusuunnassa - eli kanavan pinta-ala pysyy suht samana ennen ja jälkeen hyppyrin. Nyt jos alkupää kitataa loivaksi niin samalla pitäisi alakulmien seiniä avartaa vastaavassa suhteessa. Muuten saadaan aikaan keskelle kanavaa venturi joka aiheuttaa ei-toivottua pyörteilyä kun ensin vauhti kiihtyy kanavan supistuessa mutta sitten seos vapautuukin isompaan tilaan jossa sen vauhti stoppaa nopeasti. Tuollainen venturi kyllä tarvitaan mutta vasta vähän ennen ventiiliä.
Aivan varmasti sillä "hyppyillä" on siellä vakiokanavassa tarkoituksensa, mutta kun tuota kanavaa aletaan muotoilemaan eikä pelkästään silottelemaan niin sen tarkoitus alkaa olemaan kyseenalainen.
Ainakin mitä noita muita laitteita seurannut ja katsellut niin kyllä sen kanavan muoto sinne ventiilille on ollut aina mahdollisimman suora. Tässä nyt tietysti tulee monta monessa eli nokat, rutut, ventiiilin koko yms... Ja kaikkein tärkein käyttötarkoitus
Jos vedät alapinnan suoraksi suoraan venttiilille, niin siitä ei seuraa mitään muuta kuin että seos puhaltaa suoraan kohti pakoventtiiliä eikä täyttö toimi niinkuin on tarkoitus. Monet kannet on pilattu alapintaa kairaamalla, siihen ei saisi koskea oikeastaan ollenkaan vaan ennemminkin täyttää niinkuin tuossa aikaisemmin oli puhe.
Kyllä siinä kanavassa on vähän muutakin muotoa kuin suoraa linjaa jos haetaan toimivaa moottoria muuallakin kuin kierrosrekisterin yläpäässä.
Tutkimus jatkuu. Tuo kanavakitti oli hyvä tieto. Kiitos siitä. Selvähän se on, että virtauspenkki olisi tässä hommassa ihan ehdoton. Mutta näin sunnuntaikairaajalle saa riittää selitetty ja kuvitettu malli, minkä mukaan edetään.
Sunnuntaikairaajan ei välttämättä kannata lähteä isompia muutoksia tekemään, porttausta kun ei pysty neuvomaan niin että "tuosta ja tuosta pois niin sitten hyvä" - pitäisi vähän pystyä vastaanottavassa päässäkin hahmottamaan että miten se seos pitäisi saada siellä kanavassa kulkemaan ja miksi jotkut toimenpiteet parantavat lopputulosta.
Noista postaamistasi kuvista sen verran että ohjurit kannattaa muotoilla aiemmin antamieni ohjeiden mukaan, koita myös välttää tiivistepintojen vahingoittamista. Jos snurra ei tahdo pysyä kanavassa niin laita edes teippiä imupuolen tiivistepinnalle.
Yksi helppo muokkaus mistä tässä ei olekaan vielä ollut puhetta on seetirenkaiden sulauttaminen kanavaan. Varsinkin imupuolella on helppoja hevosia tiedossa, kynnellä kun kokeilee seetiä sieltä kanavan puolelta niin vakiokansissa siellä on aina tuntuva pykälä. Pykälä pitää häivyttää niin että kanava jatkuu sulavasti venttiilille. Pakopuolella siitä ei yhtä suurta hyötyä ole koska kaasujen virtaussuunta on päinvastainen mutta ei siitä haittaakaan ole jos tasoittelee.
Joo olen koittanut aloittaa mainitsemasi pisaramuotoilun. Paljonko noihin ohjureihin tarvitsis jättää seinämää? Joskus autopuolella oli puhetta ohjureiden pätkäisemisestä ja venttiilinvarren ohentamisesta. Ei tunnu järkevältä katukoneeseen. Ja onko edes vastaavaa hyötyä.
Tuo seetirenkaiden maaston häivytys olikin hyvä huomio. Se on hyvä tehdäkin tässä vaiheessa, kun venttiilejä ei ole vielä sovitettu.
Imusarjan sovitus pitää sitten vielä tehdä jossain vaiheessa. Oliskos neuvoja pakoaukon ja putkien saumakohdan tasoitukseen?
Koitan välttää tiivistepintojen pilaamista, mutta tää on aina tätä tyypillistä "mä vähän vaan kok.. hups..!" No osuma ei ole niin paha, kuin kuvassa ehkä näyttää.
Hain kannet tänään koneistamosta ja koneistussetä sanoi, että jokaisessa seetissä oli ollut erilaista metallia: jossain purukumia ja jossain todella kovaa. Onko yleistä? Tiiviiksi (thank god ::) ) sentään oli saanut..
Onkos tästä pajasta kokemuksia: www.kansiviritys.com (http://www.kansiviritys.com)
Mielipiteitä kaipaisin seuraavaan: -98 Sportsterissani on Lightning-kannet tasalakimännillä eli lähinnä vain hieman suuremmista puristuksista nautin kontra normit vastaavanikäiset 1200-kannet... Oli ne ohjurit hieman lyhyemmät kyllä näissä mutta kanavat suht liki samannäköiset vakioihin. Mietimpä vaan että kannattaako nuo "uhrata" duunattaviksi (eipä kai noissa tosin mitään erikoista ole) tai hankkia toiset lähtökohdiksi? Haussa olis lähinnä lisää parhautta koko kierrosalueelle, yli 6000 en kierrättäne ikinä. Neninä on toistaiseksi N2:et. Dyna 2000i:n pystyy pitämään ilman kilinää hätäisimmässä käyrässä, kaikki toimii epäilyttävän hyvin joten pitäisi pakka sekoittaa :D Prätkäpaja mittaili 62 hv takarenkaalta säätöjen yhteydessä. (vääntökäppyrää eivät jostain syystä onnistuneet loihtimaan...)