Puolista on puhuttu, aloitan uuden aiheen alueesta.
Suurtehopuolia on tarjolla, itsekin sellaiseen sortuneena, accelin super hyper tai jotain sinne päin.
Mutta onko tuosta mitään hyötyä tavallisessa koneessa, tai edes pikkasen viritetysssä. Milloin oikeastaan pitää hommata ns. suurtehopuola?
Mun teorian mukaan kipinä tulee kärkiväliin aina samalla jännitteellä, olkoon vaikkapa 10 kV johon normipuolakin hyvin yltää, jos puola pystyy sitten tarjoamaan vaikka 50 kV niin eihän se niin korkealle koskaan pääse, koska tulppa kipinöi jo paljon aikaisemmin....siis miksi pitäs ollenkaan moinen hankkia?
Hieman koomisen nimen omaava miekkonen tuota asiaa pähkäili aikoinaan, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Paschen_curve (http://en.wikipedia.org/wiki/Paschen_curve). Sieltä löytyvään kaavaan kun rykäisee samassa yhteydessä annetut arvot niin saa sellaista osviittaa, että 0.7 mm kärkivälillä 1 ata paineella riittää 5 kV kun taas 10 ata paineella tarvitaan 40 kV. Sehän on kaikille tuttua, että kipinää tulee kyllä irtaallaan ollessa, mutta ei paikalleen ruuvattuna. Johtuupi juurikin tästä.
Se paljonko puola antaa jännitettä, ei riipu puolasta kuin korkeintaan sen verran, että miten paljon sen eristykset kestää menemättä paskaksi. Ensiöpuolen kilkkeistä se riippuu. Se mihin puolalla voi vaikuttaa, on siihen varastoituva energia ja että miten kauan se tarvii "latautuakseen täyteen".
Meinasin jo aiemmin kirjoittaa ohjeen, miten ilman viimeisen päälle mittalaitteitakin voi mitata puolia ja siitä päätellä sopiiko pyörään ja että onko parempi kuin entinen. Se kyllä onnistuu ihan jollain 12 voltin muuntajalla, sopivalla vastuksella ja yleismittarilla. HD-lisää on puolasta aivan turha maksaa.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 18 syyskuu 09, 12:46:27
Se paljonko puola antaa jännitettä, ei riipu puolasta kuin korkeintaan sen verran, että miten paljon sen eristykset kestää menemättä paskaksi. Ensiöpuolen kilkkeistä se riippuu. Se mihin puolalla voi vaikuttaa, on siihen varastoituva energia ja että miten kauan se tarvii "latautuakseen täyteen".
Puolahan on vain yksi osa kokonaisuutta, Lyytisen kommentti on asiaa. Energia siellä tulpan kärjessä loppupelissä ratkaisee ja energiaan vaikuttaa suuresti myös itse sytkä ja sen ominaisuudet.
Mutta kun puolaa kaupataan kaikenlaisilla "high voltage" tai "super coil" nimikkeillä myyntivalttina suuri toisiojännite, niin pohditaan nyt milloin siihen sitten oikeastaan kannattaa sijoittaa se muutama kymppi ja vielä tärkeämpää olisi asiallinen tieto ettei vaan mainosten varassa tarvii olla tässäkään asiassa.
Tuota Wikipedian kaavaakin vilkaisin, mutta en sitä ainakaan vielä numeroiksi muuttanut.
Sensijaan eräästä virittelykirjasta (A. Graham Bell, Four Stroke Tuning) löysin seuraavat arvot tarvittaville jännitteille eri puristuksilla:
- 0.028" (0,7 mm) tulpan kärkiväli, 11:1 rutut, 20 kV
- 0.040" (1 mm) kärkiväli 12,5:1, 27 kV; 15:1, 35 kV
(Puristuspaineita ei ollut mainittu..)
Sama opus väittää että kaikki yli 40 kV aiheuttaa vain läpilyöntejä kaapeleista runkoon.
Kun taas katsotaan mitä Harleyhin on tarjolla:
- orggispuolat tuottanevat 30 - 35 kV
- monet tarvikepuolat 30 - 40 kV
- on 45 + kV puolia
- super coil lupaa 45 - 65 % enemmän kuin orggispuola eli pyöritään tuolla 50 kV tietämillä.
Kun noita puristuksiakin tavallisessa mopossa on usein alle 11:1 :) niin vaikea on vielä tällä perusteella valita hipo puolaa kipinää tarjoamaan (niinkuin minä tein :-[)
Lyytisellä kun näyttää olevan sähköhommat hallussa niin olisi kyllä eduksi jos viitsisit opastaa meitä tyhmiä (=minua) :D Mua askarruttaa millä tuon sytytyksen tehon voisi kotioloissa todeta tai edes arvata. Homma juontaa juurensa erääseen itsepäiseen turbopyörään joka alkoi olosuhteista riippumatta rötäämään ja käymään epämääräisesti aina 180 hv tehoilla, vaihdoin siihen puoli moottoria ja testattua tuli kaikenlaista mutta vaiva oli aina sama. Rakensin "Haynes" tyyppisen kipinän hyppyytyspenkin, semmoisen mitä noissa manuaaleissa näkee. Ohjekirjan mukaan sytytyksen piti hypätä ilmassa 6 vai 8 milliä, no tässä hyppäsi 16 milliä. Syttyosia mittasin taitojeni mukaan ja mittausten & silmämääräisen arvion ne oli virheettömät. Silti kun tulpanhatut vaihtoi ongelmat loppu kuin seinään ja tehot pompsahti 180 -> 260 hv. Tuollaisista tapauksista tulee vähintäänkin paranoidiksi..
Tää sähköongelmien korjaaminen yritys & erehdys metodilla on todella kallista ja erittäin kuluttavaa :-\
Otetaan ensiksi tämä puolan induktanssin mittaus. Alla olevassa kuvassa tuo muuntaja on vaikka joku halvan akkulaturin muuntaja, sen aikaa lainaa siitä sitä sähköä. Vastus R1 on kaksi rinnankytkettyä 47 ohmin, 5 watin vastusta, jolloin R1 on siis 23.5 ohmia tai se voi olla myös 22 ohminen 11 wattinen.
Vastus R2 on siis puolan resistanssi, sen saa mitattua yleismittarilla. Kannattaa tietenkin vähentää mittajohtojen osuus lyömällä mittajohdot yhteen ja kahtomalla mitä se silloin näyttää, jotain 0.1 - 0.3 ohmia varmaankin. Nyt sitten kytketään kuvan mukaisesti tavarat ja savun hälvettyä mitataan pisteitten A ja B välinen jännite (vaihtojännite) sekä pisteitten B ja C välinen. Näiden välinen suhde olkoon k = V(AB) / V(BC). Tällöin tuolla liitteessä olevalla ensimmäisellä kaavalla voidaan laskea puolan induktanssi. Siinä f on verkkotaajuus eli 50 Hz.
Nyt kun on sekä resistanssi R että induktanssi L selvillä, voi laskea paljonko puolaan varastoituu energiaa missäkin ajassa. Jälkimmäiseen kaavaan vaan suikkaisee ne arvot. Siinä tosin U on akkujännite, vaikka 14 volttia. Ajaksi t voi kokeilla törkätä vaikka sen "dwell timen".
Tämä ei vielä kuitenkaan ole koko totuus. Puolan rautasydän voi kyllästyä magneettisesti jolloinka kaavalla saa liian hyvän tuloksen. Sen puolaan varastoituvan energian mittaamiseen tarvitsee vielä jonkun 1 mikrofaradin luokkaa olevan konkan ja 1000 voltin diodin. Pitää tässä myöhemmin kirjoitella siitä.
Puolasta saatava kokonaisenergia taas pystytään mittaamaan alla olevalla kytkennällä. Ensiksi lykätään kytkin kiinni, sitten varmistetaan että konkka on jännitteetön, oikosulkemalla vaikka se, tuo katkoviivalla kytketty vastus kuvaa sitä. Nyt kun sitten kytkin aukaistaan, puolan virta pyrkii jatkamaan kulkuaan ja se tekeekin sen, tosin diodin ja konkan läpi. Samalla puolan magneettikenttään varastoitunut energia pumppautuu diodin kautta konkkaan sähkökentäksi ja mitattavissa olevaksi jännitteeksi.
Koska E = 1/2 * L * I^2 ja E = 1/2 * C * U^2, voisi hyvinkin olettaa, että 20 mH puolan läpi kulkeva 3 A virta riittää pumppaamaan 1 uF kondensaattoriin 424 voltin jännitteen. Kannattaa siis ensiksi edellisessä kirjoituksessani selvittää puolan induktanssi ja resistanssi, ja päätellä siitä puolan varastoima energia sekä minkä kokoinen konkka tarvitaan, että saadaan noin 400 volttia siihen konkkaan tuolla systeemillä jännitettä. 4.7 uF:lla on hyvä aloittaa, 2.2 uF, 1 uF ja 470 nF konkat kun hommaa jostain, 630 volttia mielellään jännitekesto.
Koska siis energia on suhteessa jännitteen neliöön, mittaamalla samalla konkalla eri puolia konkan jännitteestä voidaan päätellä paljonko puolaan sitä energiaa varastoituu. Tässä hommassa tarvitaan digitaalista yleismittaria, koska sen kuormitus on yli 10 megaohmin luokkaa kun taas analogisilla on monesti paljon pienempi ja konkka purkautuu mittarin kautta ennenkuin saa järkevää lukemaa. Digitaalisellakin pitää äkkiä tehdä homma, 20 megaohmin sisääntuloimpedanssilla sekunnissa tipahtaa 1 uF konkalla jännite jo 400 voltista 380 volttiin.
Jos käytettävä mittari on toivottoman hidas, että ei saa oikein kunnon tuloksia, niin laittaa sitten enemmän kapasitanssia, vaikka sen verran, että 200 volttiin nousee suurinpiirtein jännite, mitä pienempi jännite, sitä hitaammin sen purkautuu mittarin kautta.
Tällä kytkennällä selviää jos toisessa puolassa on tuplasti potkua toiseen verrattuna, jotain 25% eroja en niinkään pidä merkittävinä ja helposti mittausvirheitten sisään mahtuvina.
Edit: diodista unohtui sanoa, että sen pitäisi olla noin 1000 voltin ja ainakin 1 ampeerin diodi, esim. 1N4007 tai 1N5408.
Vähintäänkin kiehtovaa, kiitoksia näistä. Joskus pitää rakennella testiasema ja tehdä tutkimuksia. Tällä haavaa vaikea kommentoida mitään kun ei ymmärrä mitään :D
Vähän viriteltiin. Evosportin vakiosytkä vs. Dyna 2000i & joku superpuola
(http://i13.photobucket.com/albums/a275/2smokie/evosytk.jpg)
Lisää ennakkoa olis kaivannut mutta eipäs enää saanut... Suoraan paketista eka yritys oli aika masentava mutta siitä ei sattunut tulemaan käppyrää tänne asti.
Halpoja hevosia ;D ...
Minkä ikäisestä sportin orkkissytkästä oli kyse? Noi uudemmat on vissiin vähän parempia tehojen kannalta kuin vanhat.
Sanokohan se -94. Pitäis vissiin joskus olla vähän paremmin hereillä ::) Ainoo hupi näytti olevan että sai lisää kierroksia myllyyn. Tuosta jos aikoo ennakkoja lisätä niin joutuu jyystämään ajoituslevystä. Tosin sitten ei enää lähde käyntiin, nytkin jo potki vastaan kun starttaili. Pöh... Pitäis vissiin olla SÄÄDETTÄVÄ sytytys ;D
Näköjään kierrosluku on vähän sinnepäin kuten tavallista... Käppyrät on abaut 600rpm jäljessä, sinisessä käyrässä rajoitin oli 6500.
Niin siinäkö oli sellaanen akun taakse laitettava mokkula? Tehän offcourse laitoitta sitten äkäisimmän kurvin sieltä kans?
Tässä hyvä artikkeli NRHS:ltä sytkästä ja oikein dynovetoa minkälaasia vaikutuksia hyvällä tuunaajalla voi olla.
http://nrhsperformance.com/tech_singlefire.shtml (http://nrhsperformance.com/tech_singlefire.shtml)
Ei kai vakiosytkässä sentään ole vaihdettavia käyriä... Sehän pelaa kahdella käyrällä riippuen VOES:n tilasta.
Tämmönen:
http://www.dynatekuk.com/images/products/harley/large/dyna_2000b.jpg (http://www.dynatekuk.com/images/products/harley/large/dyna_2000b.jpg)
Kaikkea kokeiltiin mutta en saanut opetettua sitä kuin alkuperäistä huonommaksi. Moottori oli vakiohko, nokatkohan sinne oli vaihdettu ja joku Supertrapp 2-1 putki. Kaasuttimen säätelin jo joskus ennemmin.
Ei näköjään pitäisi kirjoitella mitään aamupöhnässä... Nicnac tietysti tarkoitti sitä virisytkää...
Paljonkos sitä maksimiennakkoa noilla virityksillä oli? Tuppaa noi vehkeet nakuttamaan jo pienemmilläkin ainakin jos on nokka/puristussuhden kohillaan. Tietysti jos on hirmunokat eikä riittävästi ruttua niin eihän sitä saa detonoimaan millään.
Enpä kattellut ennakkoja sen kummemin... ??? Käyristä päätellen jäi hitusen vähemmän kuin alkuperäisellä eikä dynossa saanut nakutusta esiin millään. 98 bensa, vakio puristukset ja jotkut virinokat, niistäkään ei sen tarkempaa tietoa. Paljon sitä ennakkoa kuitenkin oli.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 20 syyskuu 09, 20:33:45
Koska E = 1/2 * L * I^2.
Eikös tämä jo todista, ettei tuolla puolien myyntimainostuksessa käytetyllä suurjännitteellä ole paljoakaan tekemistä itse kipinän kanssa? Kun sitä vaan on tarpeeksi. Merkitystä puolan energiaan on siis puolan ensiön induktanssilla ja etenkin sen läpi kulkevalla virralla. Elikkä mitä pienempi ensiön vastus, sitä suurempi virta ja suurempi energia, kuten myös suurempi induktanssi > suurempi energia. Kumpaakaan ei voi määrättömästi muuttaa, koska myös varautumisaika ja puolan lämpeneminen tulevat vastaan, mutta esim. 3 ohmisessa puolassa on suurempi virta ja voidaan käyttää myös suurempaa induktanssia > enempi energiaa.
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 15 tammikuu 10, 10:26:08Eikös tämä jo todista, ettei tuolla puolien myyntimainostuksessa käytetyllä suurjännitteellä ole paljoakaan tekemistä itse kipinän kanssa? Kun sitä vaan on tarpeeksi.
Kyllä vain. Kaiken maailman ukkossuojathan perustuu siihen, että kipinäväli on tarpeeksi pieni niin jännitteen ylittyessä tietyn arvon tapahtuu läpilyönti ja jännite ei pääse sen isommaksi kasvamaan. Eli aivan sama huippujännite tulpalle normaalitilanteessa tulee, olipa minkälainen puola tahansa.
Lainaus käyttäjältä: KokkonenMerkitystä puolan energiaan on siis puolan ensiön induktanssilla ja etenkin sen läpi kulkevalla virralla. Elikkä mitä pienempi ensiön vastus, sitä suurempi virta ja suurempi energia, kuten myös suurempi induktanssi > suurempi energia
Tämä on vähän kinkkisempi kysymys kuitenkin. Asia riippuu siitä, kyllästyykö se puolan ferromagneettinen sydän magneettisesti vai ei. Jos kyllästyy, voidaan osoittaa, että se energia riippuu vain sydämen maksimivuontiheydestä B, sen tilavuudesta V ja magneettipiirin permeabiliteetista eli magneettisesta johtokyvystä kaavan E = 1/2 * V / ue * B^2 mukaan. Käämityksellä, sen resistanssilla tai sen läpi menevällä virralla ei ole asian kanssa tekemistä.
Mutta jos sydän ei kyllästy, niin silloin voidaan osoittaa, että saman ikkuna-alan omaavilla käämityksillä (lue: ulkomitoiltaan samankokoinen puola) puolilla saatava energia on kääntäen verrannollinen puolan resistanssiin. Mutta mistä sen tietää, kyllästyykö se sydän vai ei? Ei mistään ilman monimutkaisia mittauksia.
Äsken kun mietin asiaa, niin paljastui sellainen yllättävä tulos, että saman ikkuna-alan omaavilla käämityksillä varustetuilla puolilla (jotka muuten on siis identtisiä, ensiön resistanssi vain erilainen) jonkin mielivaltaisen energian E varastoitumiseen tarvittava aika ei riipu siitä resistanssista. Eli sitä kärkien kiinnioloaikaa ei tarvitsisi puolan resistanssin mukaan säätää.
Tässä on kuitenkin niin paljon tuntemattomia muuttujia, että niistä ei pysty tekemään edes valistuneita arvauksia joten ainoa tapa asettaa puolat paremmuusjärjestykseen on tehdä mittauksia, vaikka niillä kötöstyksillä mitä olen aiemmin kirjoittanut.
Tuossa tuli mieleeni, että asia on vielä monimutkaisempi kuin ensiksi tulikaan mieleeni. Nimittäin puolien parasiittinen (ei toivottu) kapasitanssi monimutkaistaa tilannetta. Siellä kun ne johdinkierrokset on toistensa vieressä ja päällekkäin, ne muodostavat paljon pieniä konkkia jotka tietyllä tavalla summautuvat yhteen, noin hieman yksinkertaistaen. No edelleen konkan kapasitanssi ja käämin induktanssi muodostavat resonanssipiirin eli konkan potentiaalienergia menee käämin magneettikentän energiaksi ja edestakaisin tätä tapahtuu. Eli siis ääripäissä se koko energia on jo konkassa jännitteenä tai sitten käämissä virtana. Vähän niinkuin kiikussa: siellä yläkuolokohdassa vauhti eli kineettinen energia on nolla mutta potentiaalienergia maksimissa kun taas alakuolokohdassa potentiaalienergia on minimissään ja kineettinen energia maksimissaan.
Mitenkä se sitten vaikuttaa käytännössä. Kaavoista E = 1/2 * C * U^2 ja E = 1/2 * L * I^2 voidaan päätellä, että kun käämin koko virta on konkassa jännitteenä, jännitteen suuruus on sqrt(2 * E / C). Toisaalta taas, että käämin magneettikentän energia riittäisi ajamaan sen konkan jännitteeseen U, kapasitanssi saa olla maksimissaan C = 2 * E / U^2.
Näin ollen, jos puolan induktanssi olisi 20 mH ja sen resistanssi 5 ohmia eli max. virta noin 2.4 A ja edellytetään 20 kV kipinää tulpassa, tuota parasiittista kapasitanssia saisi olla maksimissaan noin 300 pF eli 0.0003 uF. Jos taas puristustahdin lopussa paine olisi sen verran iso, että tarvittaisiin 35 kV, kapasitanssi saisi olla maksimissaan noin 100 pF. Pienenee siis kääntäen verrannollisesti jännitteen neliöön.
Mutta mitä luokkaa puolassa ko. kapasitanssi on? En ole mitannut, mutta pienen ajatusleikin esitän: jos otetaan 0.3 mm etäällä toisistaan olevat 30 mm x 30 mm levyt ja välissä on jotain eristemateriaalia jonka permittiivisyys (merkitään k:lla) eli sähkökentän johtokyky viisinkertainen tyhjön vastaavaan niin C = k * e0 * A / d, jossa e0 on siis tyhjön suhteellinen permittiivisyys 8.85*10^-12 F/m, A se pinta-ala ja d etäisyys. Vastaukseksi tulee tällöin 130 pF. Liikutaan siis samoissa lukemissa kun miettii millä alalla siellä ne johdinkierrokset on.
Tämä jännitehomma sentään on onneksi mitattavissa suht yksinkertaisesti: kokeillaan akusta sähköä puolaan raapimalla, miten pitkälle se hyppää. Siis se kipinä, ei puola ;D. Suhtkoht kuivassa ilmassa se matka on luokkaa 4.7 kV/mm. Eli 20 kV:lla pitäisi hypätä vähän yli 4 milliä.
Jos kunnon kipunaa haluaa, niin suosittelisin kyllä CDI:tä tai magneettoa.
Toimii tai ei, oli kyhättävä sinkkusytkälle tollanen viritys; kaks piilteman 3,5 oohmista puolaa. Halpaa ku saippua, 9,90,-/kpl. Ja jos ei pelaa, telineestä saa pullotelineen ;D
-M-
(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img2460753.jpg)
Vanhaan aiheeseen tutustumista kun pähkäilen ahdetun rautiksen kipinän tarvetta.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 15 tammikuu 10, 11:29:47
Lainaus käyttäjältä: KokkonenMerkitystä puolan energiaan on siis puolan ensiön induktanssilla ja etenkin sen läpi kulkevalla virralla. Elikkä mitä pienempi ensiön vastus, sitä suurempi virta ja suurempi energia, kuten myös suurempi induktanssi > suurempi energia
Tämä on vähän kinkkisempi kysymys kuitenkin. Asia riippuu siitä, kyllästyykö se puolan ferromagneettinen sydän magneettisesti vai ei. Jos kyllästyy, voidaan osoittaa, että se energia riippuu vain sydämen maksimivuontiheydestä B, sen tilavuudesta V ja magneettipiirin permeabiliteetista eli magneettisesta johtokyvystä kaavan E = 1/2 * V / ue * B^2 mukaan. Käämityksellä, sen resistanssilla tai sen läpi menevällä virralla ei ole asian kanssa tekemistä.
Noi Lyytisen teoriathan menee aina täysin yli meikän kapasiteetin mutta ensiön virta tosiaan tuntuu vaikuttavan paljon kipinän voimakkuuteen tän linkin perusteella: http://www.dtec.net.au/Ignition%20Coil%20Dwell%20Calibration.htm (http://www.dtec.net.au/Ignition%20Coil%20Dwell%20Calibration.htm). Aloin pähkäilemään että miksi TC:n puolat on ~0,8 ohmisia ja tämähän johtunee siitä että eihän vanhan mallin 3 ohmin puolilla päästä kuin rapiaan 4 ampeerin ensiövirtaan joka ei nykypäivänä ole juuri mitään kun dwell time säätyy aina halutun ensiövirran mukaan... Ja nyt on pohdittu oma pää niin jumiin ettei enää kirjallinen ulosanti toimi pätkääkään joten kysyn enää vaan että liekkö vanhoissa kärettömissä sytkissä ollenkaan dwell time rajoituksia ja siksi 3 ohmin puola ettei ensiövirta kasva liian isoksi?
Lainaanpa ketjua..
Mulla on tossa sovelissa se karatan valmistama vertex tupla-mankku. Siinähän on ulkoiset puolat, molemmilla omat arvatenkin. Ne on aika häiritsevän isot, sanotaanko ulkomuistista että 150x100x100 on mitat. Kovasti viime talvena pähkäilin että jos hakis vaikka biltemasta tms. jotku pienemmät ja sirommat tilalle. Helpottais nimittäin sijottelua melkosesti, viime kesän ne lymyili askin takana, mutta en oikein ollu tyytyväinen siihen...
Varsinainen kysymys oiskin siis se, että kuinka tuo karatan puola nyt sitten mitataan? Siihen tulee kiinni ns. tulpanjohto mankusta ja lisäksi kaks normi sähköjohtoa. Toinen mankun kyljestä ja toinen sammutusnapin kautta rungosta. Varsinaiset tulpille menevät johdothan lähtee siitä magneeton kannesta..
Toivottavasti tästä ny joku sai jotai selvää, mitä ajoin takaa. Yritän myöhemmin illalla liittää jonku kuvan ku pääsen kotiin asti..
Laitat vaa sivulaukkuun ja oot tyytyväinen... En ny kuitenkaa osannu vastata tohon sun kysymyksees ::)
En myöskään osaa vastata suoraan tuohon jyrggän kysmykseen, mutta oliskos näistä Morriksen arvoista jotain hyötyä? Onhan kuitenkin kyseessä vastaavanlainen systeemi:
Lainaa
Coils are typically either "good" or "dead" Primary coil resistance (wire to ground tang at core) should read around 0.3 ohms. Secondary resistance should read around 13,000 ohms. You will need a meter capable of reading very Iow resistance (tenths of ohms)
***
Component Check:
Other check-points: Disconnect kill wire from stud to isolate any rubbed-through wires, grounded switches, etc., which may be grounding out magneto. Also, note that points leaf spring comes close to one of the points plate hold-down screws: ensure that they do not touch. Typically, this will happen if leaf spring is bent downward, or if wire terminal crimps are stacked, causing the spring to be bent inward when cap is installed Coil: Normally long life. A connection of the motor- cycle's 12 volt system, particularly if you have a battery, to the magneto's kill stud can damage coil and/or rotor. Physically check for cracks or leakage (burn spots) on coil, Setscrews holding coil in housing should be snug. Coils are typically either "good" or "dead" Primary coil resistance (wire to ground tang at core) should read around 0.3 ohms. Secondary resistance should read around 13,000 ohms. You will need a meter capable of reading very Iow resistance (tenths of ohms)
Lainauksien alkuperä ja lisää ohjeita: http://www.morrismagneto.com/techtip.html (http://www.morrismagneto.com/techtip.html)
Noihin omiin pähkäilyihini liittyen niin aika vähän virisytkien valmistajien nettisivuilta löytyy infoa kuinka hienostuneesti heidän sytkissään puolan latausaikaa on ohjattu. Vaikuttaa siltä että poislukien TC-sytkät niin puolan ensiön virtaa ei rajata vaan puolan kestävyys perustuu ensiöpuolen riittävään vastukseen (~3 ohmia).
Lainaus käyttäjältä: Daytona Twin TecThe shaded block (two independent electronic switching devices) represents the ignition module. For Evolution® and Shovelhead® applications, ballast resistance is used to limit coil current. In these systems, the resistance of the coil primary windings serves as the ballast resistor. Primary resistance is typically 3 ohms. Newer Twin Cam 88® applications use a coil with very low (about .5 ohm) primary resistance. Coil current is limited electronically within the module by restricting the charging time.
Tuolla Daytona Twin Tecin (http://www.daytona-twintec.com/tech_ignition.html) todetaan myös aika yksiselitteinen kannanotto tän ketjun alkuperäiseen aiheeseen:
LainaaFor Harley-Davidson® applications, the ignition coil plays a very limited role as far as engine performance and aftermarket coils provide no measurable benefit. There are only two exceptions:
· Conversion of older Evolution® and Shovelhead® engines to single fire operation which requires replacement of the original equipment coil. We recommend our high output single fire coil part number 2005.
· Dual plug heads. Older Evolution® and Shovelhead® engines have inefficient combustion chambers designs with relatively slow flame front propagation. Conversion to dual plug (two plugs per cylinder) generally results in a modest performance improvement. One approach is to use two dual fire coils, but this requires mounting a second coil. An alternate approach is to use a four tower coil, such as the Dyna DC6-4.
Two coil constructions are used for Harley-Davidson® applications: one piece cast epoxy and molded plastic. The older cast epoxy coils are prone to developing cracks that allow moisture infiltration resulting in premature failure from arcing between layers of the coil windings. Newer coils use a molded plastic shell with the core and windings impregnated with epoxy or urethane material. This is a far superior construction that offers better long term reliability.
Regardless of claims made by some vendors, there is very little difference between the original equipment and aftermarket coils. All coils for Evolution® and Shovelhead® electronic ignition applications require about 3 ohms primary resistance to limit coil current. Present aftermarket coils for the new Twin Cam 88 engine use low primary resistance (about .5 ohms) and are manufactured by the same company (Marshall). The internal winding and core details are very similar to the original equipment coil. The only difference is in the styling of the plastic housing. These coils should be considered cosmetic appearance items, not performance parts.
:o kun olis taas lukenu ensin ajatuksella