Mun koneesta löytyi nokka johon oli meistattu L3S joten olettaisin sen olevan Leineweberin nenä.
Meneekös tämmönen vakio jousilla vai mitkä olisi passelit?
Epäilen että ei siellä mitään vakiojousia ole, eikä lautasia jos tuollanen nokka kerta oli.
Etkös sanonu joskus että sulla on vakiokannet?
Jos et narunkutojan omia vietäreitä haluu laittaa, niin ainakin S&S:n
setti 90-2053 pelaa tuon nenun kanssa. Ja oli muistaakseni halpa, luokka saturainen tai hiukan yli.
-Spöke-
Joo ihan orkkis kannet on. En yhtään tiedä mitkä jouset mulla on. Todennäköisesti vakiot jos ne ei vaan pohjaa. Netistä katteltuna nostoa ilmoitetaan .482 mutta mulle jäi vähän epäselväksi oliko se shovelin vai pannun vipusuhteella. Päteekö pannussa se evon sääntö et .500 asti menee vakiojousilla?
Pannun kansilla nostoa tulee tolla nenulla muistaakseni .507". Vaihda jouset.
-Spöke-
Siis onko toi nokka pyöriny siellä koneessa? Silloinhan siellä täytyy olla jotain muuta ku vakiojouset.
Ellei näin ole, vaihda jouset. Ja sitte jumppaat sinne venakoppiin jotenki tarpeeksi tilaa...
Mahtuu kepeesti, ellei venoja ole upotettu jumalattomasti. Mulla ei edes 0,531" nostolla kopise koppiin kii. Tietty nää on tapauskohtaisia, peltikoppa antanee enempi tilaa, mutta snurraamismahdollisuudet ovat rajatummat.
-Spöke-
STD pipot + peltikopat + S&S 495 = ei mahu, ei sovi...
Joo on se pyöriny sielä joten ehkä laitan vaan samat jouset. Mulla tulee mooren valamat kopat niin niitä jokatapauksessa pikkusen kovertamaa. Mitä tommosissa jousissa pitäs olla kiloja kun ovat paikoillaan jos innostus mittaamaan.
Taas melkosta sekoilua. Yks höpisee aidasta ja toinen seipäistä.
Jos sulla kerran on se nokka handussa, mittaa tönärillä isoin mitta minkä saat nokalta. Paa se taskulaskimeen, sit painat miinusmerkkiä, sen jälkeen mittaat tönärillä nokasta pienimmän mitan minkä saat. Paat sen siihen taskulaskimeen ja painan yhtäkuinmerkkiä. Voilaa! tiedät paljonko nokka nostaa. Sen jälkeen painat kertomerkkiä, syötät siihen 1,5 (pannun vipusuhde) ja aina vaan paranee. Tiedät paljonko venttiili liikkuu. Ei oo atomifysiikkaa eikä tarvii arpoa mitä netti sanoo.
Sit meneekin jo vaikeaksi: Kasaa venat kanteen ja mittaa jokaisesta tönärillä retainerin yläpinnasta kanteen siihen pintaan mihin alaprikka lepää. Paat mitat muistiin ja purat jouset prikkoineen veks. Etkä sekoita niitä. Laita jouset ylä ja alalautasineen ruustukinleukojen väliin niin että työntömitalla mittaamalla lukema on sama kuin kannessa kiinni ollessa.
Siitä mitasta vähennät (taskulaskimen käyttö tuli jo aikaisemmin selväksi) venttiilin liikkeen sekä vielä 1,5 mm.
Sitten lähdet pyörittämään ruustukkia kiinni niin kauan että tönäri näyttää äsken laskettua lukemaa. Näin tiedät käykö jouset. Koska jos ruustukki lakkaa liikkumasta aikaisemmin, jouset on botnessa ja ne ei käy.
Toi 1,5 on sellainen varmuusväli mikä pitää jättää ton kalipeerin jousille ennen "coil bindiä"
Joka on siis mitta milloin jousi on yhtäpuuta.
Sit vielä pitäisi selvittää asennuspaine jousille. Varsinkin jos käyttää vakiojousia ja venat on upotettu syvälle. Muuten venat voi alkaa ns. leijuu. Mutta palataan siihen myöhemmin jos tuntuu siltä.
Asennuspaine pitäisi olla noin 140 paunaa, eli noin 65 kg.
Mutta muista että mittaaminen ja varmistaminen on tisunaamojen hommaa. Kovikset vetää fiiliksellä.
Tää olis ihan äärimmäisen tylsää, jos joka juttuun aina kirjoittais (sinänsä ainoan oikean) vakiovastauksen, että mittaa... paljo mielenkiintosempaa arpoa, säätää ja puhua asioiden ohi... ;D ;D :D ;) :)
Oon vissiin tyhmä, kun en tajua, mikä tässä nyt on sekoilua? Nostoa ja vietäreitä kysyttiin ja vastaus annettiin.
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 31 joulukuu 13, 11:58:11
Taas melkosta sekoilua. Yks höpisee aidasta ja toinen seipäistä.
Jos sulla kerran on se nokka handussa, mittaa tönärillä isoin mitta minkä saat nokalta. Paa se taskulaskimeen, sit painat miinusmerkkiä, sen jälkeen mittaat tönärillä nokasta pienimmän mitan minkä saat. Paat sen siihen taskulaskimeen ja painan yhtäkuinmerkkiä. Voilaa! tiedät paljonko nokka nostaa. Sen jälkeen painat kertomerkkiä, syötät siihen 1,5 (pannun vipusuhde) ja aina vaan paranee. Tiedät paljonko venttiili liikkuu. Ei oo atomifysiikkaa eikä tarvii arpoa mitä netti sanoo.
Sit meneekin jo vaikeaksi: Kasaa venat kanteen ja mittaa jokaisesta tönärillä retainerin yläpinnasta kanteen siihen pintaan mihin alaprikka lepää. Paat mitat muistiin ja purat jouset prikkoineen veks. Etkä sekoita niitä. Laita jouset ylä ja alalautasineen ruustukinleukojen väliin niin että työntömitalla mittaamalla lukema on sama kuin kannessa kiinni ollessa.
Siitä mitasta vähennät (taskulaskimen käyttö tuli jo aikaisemmin selväksi) venttiilin liikkeen sekä vielä 1,5 mm.
Sitten lähdet pyörittämään ruustukkia kiinni niin kauan että tönäri näyttää äsken laskettua lukemaa. Näin tiedät käykö jouset. Koska jos ruustukki lakkaa liikkumasta aikaisemmin, jouset on botnessa ja ne ei käy.
Toi 1,5 on sellainen varmuusväli mikä pitää jättää ton kalipeerin jousille ennen "coil bindiä"
Joka on siis mitta milloin jousi on yhtäpuuta.
Sit vielä pitäisi selvittää asennuspaine jousille. Varsinkin jos käyttää vakiojousia ja venat on upotettu syvälle. Muuten venat voi alkaa ns. leijuu. Mutta palataan siihen myöhemmin jos tuntuu siltä.
Asennuspaine pitäisi olla noin 140 paunaa, eli noin 65 kg.
Mutta muista että mittaaminen ja varmistaminen on tisunaamojen hommaa. Kovikset vetää fiiliksellä.
Vittu mä diggaan ku tämmönen Herra on olemas,,,asiat tulee just eikä arvaile RESPECT !!!
:-D no niin nyt ei voi mikään mennä pieleen.... Ehkä. Nyt kun asennuspaine tuli selville seuraava kysymys onkin millä kannattaa kattoo? Pitääkö tilata joku hieno laite vai onnistuuko pylväspora / henkilövaaka systeemillä?
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 31 joulukuu 13, 12:31:55
Oon vissiin tyhmä, kun en tajua, mikä tässä nyt on sekoilua? Nostoa ja vietäreitä kysyttiin ja vastaus annettiin.
-Spöke-
No sitä vaan, että jos en ihan väärin muista sullakin on std:n kannet.
Jos muistan väärin, myönnän virheeni ja olen pahoillaan.
STD:n pannunkansi on käytännössä lapparin virikansi. Sellasta ei voi ollenkaan verrata alkuperäsiin. Niissä on tehty tilaa jotta voi käyttää oikeasti korkeanostoisia nokkia.
Tässä taannoin sovitin tässäkin ketjussa esiintyneelle hahmolle orkiskansiin, joihin oli vaihdettu istukkarenkaat ja venat koneistettu alkuperäiseen asennuskorkeuteen, systeemit niin, että pystyi käyttää .440 nostosta nokkaa. Homma alko sillä, että ensin piti työstää ohjureista veks muutama milli, muuten olisi retaineri pohjannut. Sitä ei ole tapana tehdä rälläkällä. Sit kokeiltiin Andrewsin valmistamia syvemmällä ja syvimmällä kupilla olevia retainereita. Ei riittänyt alkuunkaan.
Piti sitten tehdä sellaset vielä syvemmällä kupilla. Tää keikka oli sillä selvä. Joskus tollasesta voi olla seurauksena että retaineri ottaakin sitten kiinni vippaan.
Oldies but goldies vuosilta on sellainen muistikuva, että tein aikoinaan, nimenomaan pannua varten, kuppimaisen työkalun joka otti ohjauksen ohjurista ja sillä pystyi syventää jousipoteroa. Ei oo vaan harmainta aavistusta missä se on. Ei oo ollu kahteenkyt vuoteen tarvista. Mutta vielä niitä pölvästejä näköjään ilmaantuu jotka haluu virittää orgiskansilla pannua.
Se s&s:n jousikitti on hyvä. Siinä vaan on myös sitten todella syvät retainerit. Eli vippakosketus on vaarana ja koppiin koliseminen. Joskus kuulee kommenttia "kyllä ne tilaa tekee kopiin jos vähän kolisee" Siitä on sitten helposti seurauksena venalukon irtoaminen. Voitte arvata lopputuloksen.
Pylvä_spora ja henkilövaaka on ihan hyvä systeemi ja tarkkuus riittävä. Homma on helpompi tehdä hydrauliprässissä, kun meinaa handut loppua kesken. Poraa kun ei oikein saa lukittua eri syvyyksille.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 31 joulukuu 13, 20:54:03
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 31 joulukuu 13, 12:31:55
Oon vissiin tyhmä, kun en tajua, mikä tässä nyt on sekoilua? Nostoa ja vietäreitä kysyttiin ja vastaus annettiin.
-Spöke-
Mutta vielä niitä pölvästejä näköjään ilmaantuu jotka haluu virittää orgiskansilla pannua.
Niin tai rystyä. Ja lohkoista puhumattakaan..
Onko tullut tarkastettua vaikka s&s:n jousisettejä, tai taiwaallisia. Pitääkö kuinka hyvin paineet kutinsa?
Sain kerran lähikaupasta (ei siwa) kaikki jousisetit lainaan. "Valkkaa noista parhaat ja tuo loput takas". Mahtavaa palvelua Hot bikessä. Ainoat mitä pysty edes ajattelee oli s&s:n.
Siinä oli Cranen, Andrewsin, Baisleyn, Kibblewhiten ainakin. Näissä kaikissa muissa oli sellainen ongelma, että siellä puolen tuuman tuntumassa, eli täysnostolla, paineet oli järkyttävät! En muista tarkkaan enää, mutta jopa tuplat sössöön verrattuna.
Toki täytyy sitä painetta ollakin kun sillä venalla on aika kiire vaihtaa suuntaa ja olisi suotavaa että pysyy mukana, mutta rajansa kaikella.
Äkkiseltään muistelen että sössön jousilla kyse oli noin 350 paunasta täysnostolla ja kaikilla muilla huideltiin yli viidessä sadassa. Joku kolmen sisäkkäisen jousen setti oli pitkälle yli 600.
Kyllä siinä nostajarullanneulat huutaa armoa. Ja kaikki muut venakoneistoon liittyvät laakerit kanssa.
Joo, dorkaa puhuu paunoista, mutta kun niin ne lukemat on ilmotettu, niin sillä mennään.
Kerroin on 0,45
Sitä mietin myös et olisiko prässi parempi siihen. Pitänee viikonloppuna oikein ihmetellä minkälaisia palikoita mulla oikein onkaan :-) jotenkin vaan ollut aika vaikee uskoo et olis tommonen virikeppi kiinni tai joku ainakin pahasti viturallaan jos vertaa mun toiseen pannuun missä on j-nokkaa lukuunottamatta vakio kone.
Oon kyl samaa mieltä et pikkusen pitää isopyörä heittää päässä kun tämmöstä yrittää viritellä. :-D
Toi L3S on aikamoinen vääntönenä, ihan niinku J:kin on sellaseks tarkoitettu. Mutmut, pannun vakiokansilla ei tuosta ronski puolentuuman nostosta ole mitään iloa, virtaukset loppuu kuitenkin jo paljon ennen, kuin vena on seljällään. Mun mielestä (olen ehkä väärässä) tollanen vakiokantinen pata tarttis asteita ja maltillisemman noston.
-Spöke-
Lainaus käyttäjältä: Spöke - 01 tammikuu 14, 13:30:01
Mun mielestä (olen ehkä väärässä) tollanen vakiokantinen pata tarttis asteita ja maltillisemman noston.
-Spöke-
Komppaan!
Riippuu tietysti vähän millaseen käyttöön vehje tulee. Nakkikiskan kiertämiseen tollanen on bueno. Ei mikään varsinainen virinokka.
Omassa pannussa oli edellisillä kansilla käytössä Siftonin 412.
70-luvun klassikko joka pelasi ihan perhanan hyvin.
Sitten vaihdoin jonkun aivopierun seurauksena Andrewsin #2:n ,
lyhensin ohjureita n.2mm ja alretainereista sorvattiin pikkaisen pois.
Toimi aikansa ja katkaisi sitten yhden venttiilinjousista :(
Onneksi mitään muuta ei ihme kyllä särkynyt, joten uudet vieterit, Sifton takaisin ja On the road.
Tästä viisastuneena en pistä rakkaaseen Pannahiseen enää muita nokkia kuin vintage Siftoneita :D
Nyt käytössä 112, josta ei pahaa sanaa löydy. Vakiovieterit, ja ne sorvatut alaretainerit sekä inansa lyhennetyt ohjurit...
Tässä listaa Siftoneista (joita ei siis saa mistään) :
http://victorylibrary.com/tech/BTcam-c.htm (http://victorylibrary.com/tech/BTcam-c.htm)
Jos vakiokansiin on saatu tilaa .500" nostolle, herää kysymys, onko niille tehty jotain muutakin?
Virtauspenkeissä saatujen tulosten perusteella shovelin vakiokansissa virtaus loppuu öpaut .450" nostolla, joten siinä mielessä ton enemmästä nostosta ei ole hyötyä. Arvelisin, että eivät pannun kannet ainakaan paremmin virtaa.
Toisaalta melko pienelläkin kanavien muotoilulla virtaus yleensä paranee siten, että isommasta nostosta on hyötyä. Parempi virtaus vaikuttaa myös siihen, millainen nokka on passeli.
Mun arvion mukaan vakiokansilla pitempi aukiolo on hyödyksi, mutta puristussuhteesta ja motin koosta riippuen sillä tavalla painottuen, että overlappia pitäisi olla vakionokkaa enemmän. Niinkuin nyt vaikka tossa Sifton 112:ssa on asianlaita, pitempi aukiolo painottuu sinne overlapin puolelle.
Jos pata on vakiokokoinen ja kannet vakiot, ei seokselle mitenkään hirveetä inertiaa synny, jolloin imun "liian" pitkä aukiolo alakuolokohdan jälkeen aikaansaa vain sen, että alle 4000 rpm ei tapahdu oikeen mitään. Katukäytössä tällainen motti ei ehkä ole paras mahdollinen. Sen sijaan pitempi overlap-periodi kiskaisee sopan aikaisemmin liikkeelle, jolloin täyttö paranee.
Jos taas kannet ovat paremmin virtaavat, pitkästä overlapista ei enää ole samalla tavalla hyötyä, koska osa sopasta menee silloin vain palamattomana läpi. Tässä tapauksessa pitempi imun aukiolo alakuolokohdan jälkeen sen sijaan voi olla hyödyllistä.
Tämä noin niinku ajatusten herättämiseksi. Joku korjatkoot jos olen kovasti väärässä.
Mun kone olis nyt 88 kokoinen. Ruttua en tarkasti vielä tiedä mutta jossain 9-9,5 paikkeilla on lähellä totuutta. Kanavat oon itse siistinyt, kaasuttajaksi koitan laittaa s&s two throat ja mankku hoitelee kipunaa. Pitäisi nyt vaan keritä tallille tekemään jotain ettei oo pelkkää puhetta kaikki... :-)
Nyt sitte sinne tulevan nokan suhteen aivoriihtä kehiin. Tollasella purkalla ja sytkällä detonointi mahdollista....?
Semmonen "mainos" tähän kohtaan sallittaneen, että meillä on Tuusulassa käynnissä neuvottelu Black Widow camsin kanssa. Katotaan, saako noita ja mihin hintaan. BW osti vanhat Siftonin profiilit ja tekee niillä nokkia edelleen, ei pitäis olla mitään tekemistä Taiwaallisen Teddyn kanssa. Olettaen, että noi ilmoitetut tiedot koneesta pitävät paikkansa, niin 468S vois olla kokeilemisen arvoinen nokka.
http://www.blackwidowcams.com/shovelhead.html (http://www.blackwidowcams.com/shovelhead.html)
Mainio uutinen.
Meinasin tuon Black Widow Cams:in tähän jo linkittääkin.
Teikäläisen vinkistä mä ton BW:n löysinkin. Ja kun tossa ennen joulua oli flunssan takia aikaa funtsia paskojen kansien ja nokka-akseleiden kemiallista koostumusta, tulin siihen johtopäätökseen, että Tom Sifton oli oikeassa.
Sig Ersonin profiileissa olis kanssa muutama mielenkiintoinen, mutten tiedä saako niitä nykyään mistään.
Ei oo kuunaan osunu omalle kohdalle, kuin yksi kpl Pannun Sigg Ersoneja.
Ja sekään perkele ei oo omissa kokoelmissa (vielä ainakaa).
Norriksen HD-nokissa saattaisi myös olla joitain mielenkiintoisia.
1978 kataloogi löytyy, valitettavasti ei muuta.
Norris Barsuminian kuului Armenialaisten nokanhiojien heimoon,
ollen suurimman, eli Ed Iskenderianin entinen duunari.
Teki 70-luvulla historiaa mm. T.C. Christensenin Norton Hogslayerin kanssa...
Tosta Strociek-goodiksia:
http://www.stmglobal.com/Background/Strociek%20Eng.%20Book/bk012.jpg (http://www.stmglobal.com/Background/Strociek%20Eng.%20Book/bk012.jpg)
Liian jäykät jouset aiheuttaa osien rikkoontumis riskin lisäksi tehon putoamisen rajusti.
Hessun: "Kaikella on rajansa" pätee kaikkiin moottoreihin. Aikoinaan rata-auton moottoreita penkittäessä, huomasin moisen faktan.
Ensimmäiset mustanlesken sifton nokat lähtee näillä näppäimillä kohti Tuusulaa.
8)