Tuli dynoiltua seuraava peli:
'98vm. Sportster
Ruisku XB/1200R-kannet
Hammer Performancen 10,5:1 takomännät
Hammer Performancen billet-konversiokurkku ruiskukansille
Mikuni HSR42
SE536-nokat
Dyna 2000i laiskimmalla käyrällä, VOES käytössä (nakuttaa tiukemmilla asetuksilla)
Trapin 2-2 muutettu 2-1 kollektorilla, 12 levyä, avoin pääty
73hp/95Nm
Ihan nätti käyrä - keskialueella näyttäis menevän rikkaalla. Vääntö kai ok mutta mikähän pidättelee hepoja, itse pilattu putkenkäikäle?
Joku siellä ahdistaa, noilla kansilla ja männillä pitäis saada kyllä enemmän tulosta. Eikös noi SE-nokat oo enempi sellasta mietoa bolt-on luokkaa? Vähän vaikuttais että sun dynaaminen puristussuhde on turhan korkea jos sytkä ei kestä yhtään tiukempaa käyrää. Pitää vilkaista noiden nenien speksejä kun pääsen kotikoneelle.
Edit: korjattu typo, piti sanoa nokat eikä männät.
Tota tota... jonkin verran vois olla enempikin tehoa noilla palikoilla. Joku tai jotkut tekijät vähän rajoittaa. Itse en tunne tuota sytkää (enkä sytkiä yleensäkään niin hyvin), mutta onko tuo säätö parhaiten toimiva? Oletko testannu muita, vai toimiiko toi säätö yleensä noitten palikoiden kanssa?
Sitä vähän ihmettelen, että miksi maksimi kierrokset on jätetty 5900 tuossa dynokartassa. Onko sytytyksessä rajoitin...? Nimittäin esim Hammer Performancen kaikki dynokäyrät on vedetty vähän yli seittämään tonniin. Niin ja heidän dynopapruja jos katsoo, niin tehot nousee vielä 20 heppaa, kun kierrokset nousee pikkusen alta kuudesta tonnista sinne seiskaan (esim juuri tuon SE 636 nokan kanssa tehdyt dynotukset).
Jos sytytyksen kanssa on rajoitettu kierroksia ja joku säätö olis jossa ei rajoitettas ainakaan niin alas, niin oliskos se siinä?
Ahaa Hemulikin vastasi... ja nyt kyllä olen aika varma, että se on toi sytytys(käyrä). Kyllä tuolla nokalla on tehoja saatu, vaikkei raivokas olekaan. Hyvä käyttönokka, ei rasita venttiilikoneistoa...
Ota vaikka VOES pois käytöstä jos se aiheuttaa nakutusta tai "interferenssiä" ton sytkän kanssa (ei tiedä mikä nakutus on minkäkin syy). Sitten sytkäkäyrä kovemmalle, JA kierroksia koneeseen. Sitten kun on homma kunnossa, voi VOESIN säätää mukaan peliin. Tai näin minä tekisin....
Mites kun jossain käppyröissä on se paljonko takarenkaalta on mitattu ja toisissa on korjauskertoimella viritetyt käppyrä ilmineeraamassa kampiakselin päästä saatua.
http://hammerperf.com/xlvalvetrain.shtml (http://hammerperf.com/xlvalvetrain.shtml) - nokkien speksit.
Asennus on ihan bolt-on/no mods, XB-kannet kestää nuo nostot ja jouset on ok sellaisinaan. Tosin SE:llä on se lähellä N4-oleva varsinainen bolt-on nenäsetti (hyvää vappua!) josta .536 eroaa.
Hammer-Danin suosituksesta pahveina:
Kansipahvi on CYCO 0.030" (MLS-tyyppisiä nämä muistaakseni)
Lohkon ja sylinterin välinen tiiviste CYCO 0.020"
XB12-kansi muistaakseni 62cc, pitää talilla mäntien mukana tulleesta lapusta luntata paljonko se klunssi männän päällä edustaa niin voi tarkistuslaskelmia suorittaa.
Dynossa oli 6000:ssa rajoittaja, sen voisi 6500 varmaan siirtää turvallisin mielin, tosin tuolla vireellä tokkopa paljon olisi noussut enää. Viripajojen testeissä kummeksuttaa noi dynovedot yli 7000 kierroksen. Parastahan olisi että huipputehot ja väännöt olisi turvallisella käyttökierrosalueella, vai onko sitten niin että viime vuosien "dyno-kehitys" tuloksissa perustuu tuohon +6000 alueelle - meinaan jos viripajojen dynotauluista pätkäisee tulokset 6000 kohdalta, näyttää tulokset totutummilta...
Tuloksethan olivat siis takarenkaalta oletetusti.
edit: Lisänä että eikös VOESin toiminta lakkaa kun moottoria rasittaa, tyhjäkäynnillä ei saa nakuttamaan, ainoastaan jos ei ole tarkkana kytkimen kanssa/vedättää vahingossa isolla - näin ollen poiskytkentä ei kai oletettavaa apua? Tiukemmilla käyrillä nakuttaa pelkällä kaasulla. Nakutusääneksi katsonut äänen joka kuulostaa sylinterin kylkeen naputtavalta ruuvimeisseliltä hieman alta sekuntin välein. Pitääpä tarkastaa Voesin toiminta noin yleensäkin...
Itse aiheeseen sen kummemmin en osaa kommentoida, mutta tuosta nakutuksesta voisin spekulaatiota heittää. Nääs tökkäs silmään tuo, että on käytetty suositusten paksuisia tiivisteitä ilman sen kummempia mittaamisia? Ne kansien paljealueet ei ilmankaan ole kovin tarkkoja niin jos sitten vielä se paljealueen korkeus on kovinkin iso niin siitä saatava hyöty on niin ja näin. Voisi selittää hieman nakutusherkkyyttä.
ja voessi pelaa alipaineella ja eikös se oo että mitä ärtsympi nenä niin sen vähempi alipainetta imusarjassa tai jotain? mulla kans tietynlaisessa vedätyksessä nakutteli mutta sinne nenäkopan suuntaan vähän kehno kurkkia ajon aikana. paikallaan revittämällä voessi on aivan hemmetin pitkään pelissä. siinä voessissa on sellanen silikoni tai kuumaliima klunssi ja sen alta löytyy ruuvi. sieltä vähän vääntelee ja kattoo mitä tapahtuu? pitäs ite kokeilla kans sitten kun saa vaihdettua kansipaffin
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 25 syyskuu 13, 19:34:28
tökkäs silmään tuo, että on käytetty suositusten paksuisia tiivisteitä ilman sen kummempia mittaamisia?
Tässä menin luottamuksella pajan (Hammer Performance...
tämä ei ole mainos) konsultaatioon josta samalla tilasin männät ja lyhyemmät tönärit XB-kansille joiden cc-tilavuus on tiedossa.
Minen luottaisi siihen, että kaikki pytyt on yhtä pitkiä.
Kyllä ne on mitattava ihan niinkuin Lyytinen sanoo, olettamalla ei tiedä mitä saa. Tosin noi tiivisteet on paksuimmasta päästä että ei siellä ainakaan pitäisi olla liian pieni rako männän ja kannen välissä. Mutta jotainhan siellä on pielessä jos niin herkästi nakuttaa - nokat tuskin on syylliset, tsekkasin SE:n luettelosta että .536" nostolla olevien nokkien imunenä menee kiinni 50 astetta alakuolokohdan jälkeen ja se on aika iso asteluku katunokkiin. Ei pitäis tuottaa ongelmia kymppipuolikkaiden mäntien kanssa.
Dyna 2000i vastaa kyllä hyvin noihin käyrämuutoksiin toisin kuin moni muu sytkä. Pitäis kyllä kestää rankempaakin käyrää tuolla kombinaatiolla. Paljonko laitoit perusennakkoa? Miksi lyhyemmät tönärit?
Tuolla osakombinaatiolla pitäisi saada helposti 80-90 heppaa takapyörältä jos kaikki on kohdallaan. Minkäs näköinen se pakoputkisto on? Entäs ilmanputsari?
Niin sitä minä just toisinpäin aappailin, että kun on noin paksut tiivisteet niin jos se rako olisi niin iso, että melkein sama kuin ei paljealuetta olisi lainkaan. Sillähän on jonkinmoinen apu nakutusherkkyyteen. Toisaalta noilla asteilla ei sitä painetta niin hirveästi pitäisi tulla - ellei sitten ole ajoitukset vaikka hampaalla liian aikaisella? Toisaalta sytkän perusennakon kyllä ajatuksen kanssa katsoisin - itelläni ainakin on jokin ihmeellinen kyky saada se aina päin helvettiä ekaa kertaa rojuja kiinni ruuvatessa vaikka mitenkä yrittäisin.
Katson ajoitukset vielä lampulla kertaalleen tänään. Nokkien tarkistus menee talveen, nekin tuli arvottua paikalleen vain kohdistusmerkkien avulla että paree tarkistaa - merkit kun olivat täsmällisemmät kuin Andrewseissa joten taas tuli luotettua.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 25 syyskuu 13, 22:12:48
Minkäs näköinen se pakoputkisto on? Entäs ilmanputsari?
Kuvaa ohessa. 3" K&N, putki mallia franken-Trap.
200 psi puristuspaineita Bilteman mittarilla. Aika överit.
Lainaus käyttäjältä: sporttivartti - 29 syyskuu 13, 14:59:56
200 psi puristuspaineita Bilteman mittarilla. Aika överit.
No ei ihme jos meinaa vähän nakutella... ;D
hyvä startti sulla, jossei ongelmia käynnistyksessä.
Oliskos siirtyminen E85:een jotain? ;D
No, vakavasti ottaen, ihmeen korkeet paineet on, vakkei imunokankaan ihan heti alakuolokohdasssa pitäs mennnä kiinni (olikos se 50 astetta sen jälkeen?). Nyt kyllä sais kovat nokat laitettua, jos välykset antaa myöden; tai sitten tuota painetta pitää jollain muulla keinoin saada alemmas.
Mä kyllä ihmettelen mistä moinen lukema on peräisin, ei pitäisi tuolla osakombinaatiolla olla ongelmia puristuspaineiden kanssa kun imunokka menee noin myöhään kiinni. Tekis melkein mieli laskea palotilan ja männänlaen tilavuudet uudelleen että noinko se staattinen ruttu on kuitenkaan 10.5:1.
Minkä takia muuten hommasit lyhyemmät tönärit? Sulla on kuitenkin paksut tiivisteet eikä noi nokatkaan ole mitenkään ihmeelliset. Yleensähän rajujen nokkien kanssa pitää käyttää pidempiä tönäreitä kun nokan perusympyrä on vakiota pienempi korkean noston takia. Ideaalitilannehan on se että nostajan männän liikeradan ollessa noin 5 mm tulee esijännitys noin puoleen väliin sitä.
Starttailuun liittyen nappia hipaisemalla lähtenyt ilman ryyppyä nätisti, jotenkin turhankin innokkaasti. Penkissähän tämä kannattaisi säädättää prikulleen, muuten voisi jo talveksi mutta putkisto muuttunee toiseen talven mittaan (nykyinen kaupan).
Tönärit vaihtui Danin suosituksesta. Mailikirjeenvaihdosta: "...you will need to go with 50 thou shorter push rods. -20 thou for the change in heads, and -20 thou in the change in head gaskets. stock is 50 thou and ours are 30 thou."
Käsitin että näissä SE.536 nokissa pitäisi olla stock base circle?
Niin eikös ne XB kannet ole aavistuksen matalammat. Ihmetyttää sinänsä mistä tuommoset paineet, mutta on niitä koneita joissa nuokaan ei aiheuta ongelmaa. Siellä vaan sitten pitää joka kohta olla tiptop hierottu. Mutta tuo normaalista poikkeava käyntiinlähtö tosiaan joo, jotenkin tuntuis että sytkään liittyy. Kun kerta on Dyna 2k niin minä tekisin silleesti, että viskaisin sen ajoituslampun menemään ja katsoisin sen sytkän omalla ledillä perusennakon kohdalleen. Tai edes tarkistaisin, että onko se sen lampun jäljiltä missä päin.
Jepulis sytkän ledillä on tuo ajoitettu ja tarkoitus on tuplatarkistaa lampulla - ensin pitää korostaa ajoitusmerkkiä jollain maalitipalla ja se läpinäkyvä holkki siihen ajoituksentarkastelureikään. Meinasin jo aloitella tarkastelua ilman, onneksi pyöräytin konetta ilman että tiirasin reikään - roiskautti meinaan komean kaaren öljyä... :D
Ei XB:n kannet pitäis mun mielestä olla mitenkään erityisen matalat, SE:n sportinkannet sen sijaan on - nehän on käytännössä samat kuin XB:n mutta tiivistepinnasta on höylätty siivu pois. Helppohan tuo olis ollu mitata, toisesta pytystä nokat perusympyrälle ja vakiotönärit paikoilleen - sitten alin venakoppa keinuvipuineen päälle ja kiristetään ruuveja tasaisesti ristiin kunnes vipat ottaa tönäreihin kiinni. Sitten mitataan kannen ja venakopan väliin jäävä rako, sen olisi syytä olla 2-3 mm. Jos paljon enemmän tai vähemmän niin sitten säädettävät tai vakiota pidemmät/lyhyemmät kiinteät tönärit.
Taannoisessa bigborebuellissani oli Andrewsin N9 nokat (imu sulkeutuu 53 astetta ABDC) ja kymppipuolikkaat männät eikä siinä ollut noin pahoja nakutusongelmia. Sytkä oli käytännössä sama, tosin Ultiman tarroilla varustettu. Siitä kun olin säätänyt sen sytkän ledillä jouduttiin kääntämään asteen pari myöhäisemmälle ja valitsemaan toisiksi kirein käyrä. Sen jälkeen ei detonoinut edes raskaasti kuormitettaessa. Siitä koneesta jarrutettiin takapyörältä parhaimmillaan 110 hevosta.