MMAF:n sivuilla tästä asiasta olikin jo varsin paljon tekstiä, mutta kyselläämpäs nyt silti vielä. Eli tämmöstä sottailin tuossa, että kunhan tuo rungon muokkaus alkaa aikanaan ni kun pannaan esim. kehtoputki poikki -naps- ja siihen hitsataan uutta putkea jatkoks, niin mitä on foorumilaisilla mielipiteitä semmosesta, että jos sinne putken sisään laitetaan ohuempihalkaisijainen, tiukkasovitteinen putki tai umpitanko, joka siis yltää sopivan matkan liitoksen molemmille puolille? Tää sisäputki mahollisesti laitettas vielä tulppahitseillä kiinni molemmille puolille liitosta.
Hitsausmiehen kaa asiasta juttelin, nii se sanoi, että kestää kyllä varmasti ilmankin, mutta että jos sellaiset sinne laittaa nii saa ainakin vetää reilummalla virralla.
Tämmönen sisäputki tuntus näin maalaiskärjellä syvemmin metallurgiaa/lujuusoppia/hitsausasioita tuntematta ihan viksulta, mutta onko tässä jotain mitä mie en nyt hoksaa ajatella, mutta joka ois hyvä huomioida?
Tuolla MMAF:n sivuilla muutamia detaileja jo käsiteltiinkin jotka tälleen kahvikupillisen verran asiaa pohdiskeltuani kyllä allekirjoitan, että jos siinä tulevan liitoskohdan päässä ois jo joku tappi valmiina sojottamassa, nii ois varmaan helpompi mallailla uusia putkia paikalleen, kun ne sais kohdistettua toisesta päästä tuleville sijoilleen. Ja toinen juttu, että oisko sen sisätangon syytä olla "puikulan" eli korostetusti vähän niinkuin amerikkalaisen jalkapallon muotoinen rungon elämisen takia (ruuvipenkkivertaukseen viitaten)?
Tuon sisemmän putken kanssa on helpompi saada nuo putket linjattua.
Mä kyl tykkään laittaa putket yhteen ilman mitään sisäholkkeja. Minusta ne eivät vaikuta kestoon. Makuasia, kaiketi...
Holkit laitettiin väliin ja tolleen reiät molemmin puolin josta viel hitsattu holkkeihin kiinni (jos kuvasta erottaa). Ihan vaan varmuuden vuoksi.
(https://lh5.googleusercontent.com/-eukqDBbXxVI/UZ9UzjHtx0I/AAAAAAAAByw/TXq9cxVn12Q/w1233-h925-no/runko.jpg)
Joo just tuota ajoin takaa!
Sisäholkit on hyviä just linjauksen vuoksi ja helpottaa mallailua kun hilut pysyy helpommin nipussa. Ja ne antaa fiiliksen siitä, että liitos olis siten kestävämpi.
Kun käyttää holkkeina umpijöötin sijaan putkenpätkiä, voi rungon sisässä viedä vielä piuhoja ja vaijereita.
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 30 toukokuu 13, 22:53:56
Ja ne antaa fiiliksen siitä, että liitos olis siten kestävämpi.
Aivan, psyykkinen puoli on muuten myös tärkee tässäkin asiassa, eihän sitä ajamisesta nauti jos joku asia huolestuttaa koko ajan. :)
Ei ole tarkoitus horjuttaa kenenkään psyykettä, mutta eräs ammattimies sanoi ettei käytä mitään holkkivirityksiä runkoputkien jatkamisessa/korjaamisessa/muuttamisessa. Syynä on se, että "heikoin lenkki" muodostuu tällöin runkoputken kohtaan missä holkki loppuu.
Niin tai näin, lienee ainakin osittain koulukuntakysymyksiä...
Noni, psyyke horjahti just. Luultavasti tulen kokemaan muokatulla rungolla ajamisen nyt ahdistavana tekipa kummin vaan. :D
Kaypi kylla jarkeen etta siita sisaputken paan kohdalta se ekana pettaa kun putkea vaannetaan. Oisko semmonen suippopainen sisaholkki avuks asiaan?
Toi putkea paikallisesti jäykistävä vaikutus toki tulee jatkettaessa holkilla ja voipi heikentää rakennetta teoriassa. Kyseinen teoria konkretisoituu kuitenkin vain tapauksissa jossa se putki joutuu toistuvasti merkittävään vääntörasitukseen jossa tapahtuu taipumaa/palautumaa. Jos normalissa prätkänrungossa joku runkoputki toimii selkeästi joustavana joustimena, kannattanee liitosratkaisun sijaan funtsia mikä kaikki tän rungon suhteen onkaan mennyt svituilleen.
Teollisuuden putkiluokkahitseissä ei käytetä ainakaan mitään holkkeja. Taitaa kuitenkin perus autotalli hitsari saada lujemman sauman juuritukea vasten, varsinkin migillä kun jättää muutaman millin raon päiden väliin.
Lähetetty laitteesta NEXUS S käyttäen tapatalk 4:sta
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 01 kesäkuu 13, 15:53:42
Toi putkea paikallisesti jäykistävä vaikutus toki tulee jatkettaessa holkilla ja voipi heikentää rakennetta teoriassa. Kyseinen teoria konkretisoituu kuitenkin vain tapauksissa jossa se putki joutuu toistuvasti merkittävään vääntörasitukseen jossa tapahtuu taipumaa/palautumaa. Jos normalissa prätkänrungossa joku runkoputki toimii selkeästi joustavana joustimena, kannattanee liitosratkaisun sijaan funtsia mikä kaikki tän rungon suhteen onkaan mennyt svituilleen.
Ok, kiitos perusteluista. Se oli vaan kärjistetty spekulaatio että siitä sisäputken päästä se pettää ekana taivuttaessa, vaan jos runkoputki syystä tai toisesta taipuu niin paljon ajaessa että se repeää sen sisäholkin takia nii mie luulen että miulla on siinä vaiheessa isompia ja ajankohtaisempia huolia ku se liitos, heh! ;D
Vaan hyvä nää on miusta pohtia etukäteen ku että miettiä syitä kokovartalokipsissä jälkikäteen, että miks se petti.
Sovelletaanko sitä teollisuuden putkiluokkahitsiä niinku putkilinjoille (jota pitkin nesteitä pumpataan) vai kantavana rakenteena oleville putkille vai ihan molemmille?
Vaadittava hitsausluokka onpi aina enempi tai vähempi tapauskohtainen. Lukee piirustuksessa...
Kovin vähän olen tehnyt runkomuutoksia mutta ne jotka olen tehnyt niin niistä otin kuvat ennen hitsausta ja jälkeen ennen pintakäsittelyä. Oheen listaus käytetyistä materiaaleista ja menetelmistä. Sitten tulostanut kuvat kohtuullisella resoluutiolla A4-kopiopaperille teksteineen ja tekijän (firman tai yksityishenkilön) nimi alle. Ei pitäisi olla vaikeaa.
Ok. Alkuperäinen kysymykseni koski lähinnä kokemuksia runkoputkien liittämisestä eri tavoilla(sisäputkella tai ilman), mutta hyvä se on tietää tuo tarvittava dokumentaatiokin nii saa suoraan oikeanlaisen paragraafin tehtyä :)
Jos siinä on pakollinen tarve käyttää jotain putkea linjauksen apuna, niin sitten sopivat putkenpätkät ulkopuolelle pakariklemmareilla kiinni (ei ees niin väliä vaikkei olis edes rautaakaan), niin että väliin jää kunnon pisteille tilat.
Nii joo, enpä tullut ajatelleeksi että onhan siinä tuommoinenkin vaihtoehto!
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 kesäkuu 13, 13:06:31
...eräs ammattimies sanoi ettei käytä mitään holkkivirityksiä runkoputkien jatkamisessa/korjaamisessa/muuttamisessa. Syynä on se, että "heikoin lenkki" muodostuu tällöin runkoputken kohtaan missä holkki loppuu.
Niin tai näin, lienee ainakin osittain koulukuntakysymyksiä...
Näin sanoopi useampikin ammattimies. Teoriassa ovat oikeassa, holkin päässä on epäjatkuvuuskohta. Toisaalta, molemmilla tavoilla näitä on tehty jo melko kauan.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 03 kesäkuu 13, 12:28:09
Toisaalta, molemmilla tavoilla näitä on tehty jo melko kauan.
Niinhän se tietysti on. Kun ei oo kokemusta asiasta nii tulee mietittyy vähän liiankin kanssa. Pitäs muistaa ajatella välillä, että "keep it simple".
Ainahan hommat voi tehdä paremmin mutta kun katsoo jotain noita kötöstyksiä mitä on tehty kymmeniä vuosia sitten ja ne rungot on pysyny kasassa siitä huolimatta niin joskus tuntuu että ammutaan yli ja pahasti kun ruvetaan halkomaan hiuksia näissä jutuissa.
Pitääkin ottaa kuvia yhdestä rungosta jossa oli päittäissaumat juotettu kasaan messingillä ;D
Jep, tolla yhellä meiän rautapäistä ei uskaltais ajaa ollenkaa ku kattoo tota saumaa miten on mäyräkoira niksautettu... Mut joo, eiköhän ne kestä ja jos ei nii sit korjataan...
Näytti olevan naapurikylän pojan Super Pro Street Bike hitsattu kauttaaltaan messingillä, et kyllä silläkin lujan saa.
Sent from my note 10.1
Lainaus käyttäjältä: Kiwi - 04 kesäkuu 13, 11:22:15
Mut joo, eiköhän ne kestä ja jos ei nii sit korjataan...
Sitä vaan ku ei haluais sielun karkaavan ruumiista. Vaan toinperrään, eihän näihen tämmösten sunnuntailötköttimien rungot ees hirveen koville joudu loppupelissä, ellei sitten papparaiset ajele liikennevaloissa diiselimersuillaan perään niinku kävi eilen allekirjoittaneelle, oli aika hiton lähellä että en omistas tällä hetkellä kahta projektikuntoista pyörää yhden sijaan... Onneks pysyin pystyssä eikä pyöräänkään tainnut tulla vaurioita kun se takakumiin poksautti.
Muoks: ANTEEKS sana "sunnuntailötkötin"!! Mistäs mie tiiän mitä enduroa joku tämmösellä laskee.
Juu sori huono ymmärrettävyys, toki tarkotin tota meiän rautista, vissii sitä pitäs joskus pilkkoo ja siistiä ku vaa aikaa olis...
Jos epäjatkuvuuksia pelätään niin niitähän tehdaskin on sinne tehnyt kun putket menee valukappaleiden (vai "takeiden" siis taottujen) sisään, ja vanhemmissahan ne liitokset oli juotettu messingillä.
Taas paha argumentti vastaanintettäväks! :D
Joo, tais olla miulta nyt vaan ylihuolehtimista nää epäjatkuvuudet. Ku sottaa asioita pelkästään päässä eikä tee niitä raudan ääressä nii kaikia skenaarioita tulee mieleen jotka ei ehkä oikeessa elämässä piä paikkaansa tai paremminkin toteudu. ::)
Jos hitsari on ehdoton ammattilainen ja tekee virheettömän sauman putkien puskukohtaan, ni fine, ratkaisu on about optimi. Epäjatkuvuuden aikaansaannoksia jousto ja vääntörasitukselle on käytännössä kaikissa rungon kohdissa aika turha miettiä, putki ei saa joustaa/vääntyä niin että asialla olisi mitään merkitystä. Valtaosassa jatkopaikoista tapitettu liitos pitäisi mainiosti 2k-liimalla/pultilla/niitillä tms liitettynä, koska tappi estää putken päiden sivuttaisen erkaneman toisistaan ja edes kohtuullisesti hitsattuna/kovajuotettuna kestää varmuudella.
Jos teet helekutin piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän ja loivan keulan ja päätät jatkaa putkia, niin silloin ei kannattane jäykentää sitä yhdestä kohden holkilla koska se tulee joustamaan varsin paljon putken taivutussuuntaan, eli jos ei ole tarpeen pitkää putkea, ni unohda koko keula, mä en ainakaan uskaltais ajaa minkään tyyppisen jatkoksen kanssa mokomalla, mut mä olenkin wanha ja arka ku tahtoo elää viel palajo wanhemmaks...
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 05 kesäkuu 13, 00:04:28
Jos teet helekutin piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän ja loivan keulan ja päätät jatkaa putkia, niin silloin ei kannattane jäykentää sitä yhdestä kohden holkilla koska se tulee joustamaan varsin paljon putken taivutussuuntaan, eli jos ei ole tarpeen pitkää putkea, ni unohda koko keula, mä en ainakaan uskaltais ajaa minkään tyyppisen jatkoksen kanssa mokomalla, mut mä olenkin wanha ja arka ku tahtoo elää viel palajo wanhemmaks...
Sori, nyt on aamuhitautta vähän; puhutko tässä viimeisessä pätkässä KEULAputkien jatkamisesta, ei runkoputkien? Sitä keulan jatkamista mie en missään nimessä oo tekemässä, en oo ees harkinnut, miekään ku en halluu jättää tätä miun raatoa tienpenkalle, mielummin tyydyn custom-luokitukseen tulevan tekeleeni suhteen. :)
Lainaus käyttäjältä: Hop Up - 04 kesäkuu 13, 22:59:30
Jos epäjatkuvuuksia pelätään niin niitähän tehdaskin on sinne tehnyt kun putket menee valukappaleiden (vai "takeiden" siis taottujen) sisään, ja vanhemmissahan ne liitokset oli juotettu messingillä.
Siinä valukappaleiden liitosten kohdalla putken eläminen on aika vähäistä. Muualla putket svengaa vähän enemmän. Mutta yhtä kaikki, tämä taitaa olla hiusten halkomista.
Muutama vuosi sitten mun rutkuun pantiin venymäliuskoja sinne tänne ja mitattiin, millaista rasitusta sinne saa aikaan. Normiajotilanteissa (kiihdytys, jarrutus, kaarreajo) ei just mitään, mutta ajamalla riittävän kovaa routapatin yli saa aikaiseksi kohtuullisen paljon venymää.
Jos itelleni tekisin, tekisin ilman mitään holkkeja. Ja veisin jollekin, joka osaa hitsata.
Lainaus käyttäjältä: Das Fette Sau - 05 kesäkuu 13, 08:01:05Sori, nyt on aamuhitautta vähän; puhutko tässä viimeisessä pätkässä KEULAputkien jatkamisesta, ei runkoputkien? Sitä keulan jatkamista mie en missään nimessä oo tekemässä, en oo ees harkinnut, miekään ku en halluu jättää tätä miun raatoa tienpenkalle, mielummin tyydyn custom-luokitukseen tulevan tekeleeni suhteen. :)
Jep, siin kohdas menis mul raja rohkeudes ku loiva keula olis putkiltaan jatkettu. Nois muutoksis kannattaa miettiä mitkä on potentiaaliset rasitukset sille kohteelle... aika harvas mestassa erityisen merkittävät rungossa.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 03 kesäkuu 13, 12:28:09
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 kesäkuu 13, 13:06:31
...eräs ammattimies sanoi ettei käytä mitään holkkivirityksiä runkoputkien jatkamisessa/korjaamisessa/muuttamisessa. Syynä on se, että "heikoin lenkki" muodostuu tällöin runkoputken kohtaan missä holkki loppuu.
Niin tai näin, lienee ainakin osittain koulukuntakysymyksiä...
Näin sanoopi useampikin ammattimies. Teoriassa ovat oikeassa, holkin päässä on epäjatkuvuuskohta. Toisaalta, molemmilla tavoilla näitä on tehty jo melko kauan.
Mutta sille ''eraalle'' ammattimiehelle voi heittaa aina vastapallona kysymyksen etta mihin se heikko lenkki silloin muodostuu jollei ole tota holkkia?
Kylla, siihen hitsaukseen, tai hitsin reunaan jos oikeen pilkkua viilataan. ;)
Mutta kun joku jo valaytteli noita MIG hitsauksia, niin varmaan olis paras, jos vetaa tosiaan migilla, niin silloin laittas sen sisaputken, jos taas TIGilla niin sita ei juurikaan tarvita.
Toki ei se sauma ihan viimisen paalle ole tigillakaan jos ei kayteta juurikaasua putkessa. Ja viela paalta hiotaan sauma sileeks.
Musta teräs ei juurikaasua välttämättä tarvi mut ei siitä ainakaan haittaa ole, rst.llä pakollinen.
Lähetetty laitteesta NEXUS S käyttäen tapatalk 4:sta
Mutta jos et kayta mustalla juurikaasua niin se nakyy kylla jos putki kuvataan ettei se ole tayteen hitsaantunut. Ei se paljoa vajaaksi jaa mutta ei kuitenkaan ole tayden putken veroinen.
Tuli noihin tutustuttua aikoinaan kun Norjassa tuli tehtya putkihommia muutama vuosi.
Muistelen vaan että tigillä hitsattuun putkiluokkaan mustalle ei saanut käyttää juurikaasua, toki se on käytännössä käytössä aina kun mahdollista. Sehän käytännössä estää vain hilseen muodostumisen mustalla, joka on ehdoton mm. hydrauliikka/höyry linjoissa.
Lähetetty laitteesta NEXUS S käyttäen tapatalk 4:sta