Jep, eli öljyä pukkaa ulos takapytyn kannen ja venttiilikopan välistä.
Hassua on, että vaikuttaa ihan siltä, että öljyä tulee ulos eniten kylmänä, ja sitten vuoto lakkaa tai melkein lakkaa lämpimänä.
Vika ei ole suuren suuri, eikä vuotava öljymäärä ole tosiaan kummoinennekaan. Mutta Housut vähintään likaantuu ja harmittaahan jo sekin, vaikkei millään pyhäpöksyillä yleensä ajellakaan.
Sportti on vuosimallia 2001 ja minulle täysin uusi tuttavuus. Pyörällä on entinen omistaja kerinnyt ajamaa hiukan alle 16 000 kilsaa, joten kovin vähällä ajolla on ollut. Voisiko tiivisteet olla kuivuneet kokoon ajonpuutteesta?
Käytännölliseltä kantilta en konetyyppiä juuri tunne, vaikka jotain on tullut luettua näistä moottoreista ja harrikoista yleensä (etenkin tältä foorumilta). Nyt kiinnostaisi vaan tietää, mistä öljyä voi näin vuotaa ja mitä pitää tai kannattaisi tehdä, jotta moinen saataisiin loppumaan.
Miten tämän vuotinen kone huohottaa ja mistä? Voiko öljy olla peräisin huohotuksesta? Luin kyllä jostain, että tällaista venttiilikoppien vuotoa on esiiintynyt näillä tämän ajan evoilla, joissa on moniosaiset kopat.
Editointia: kirjoitusvirheitä vähän oikoen.
Jos ei ole kopan kuusiokolot löystyneet, niin sinne pitää vaihtaa tämmönen setti: (http://bac75fc142bd2962b093-90bed44f88e13dae26f73263b1b4e461.r57.cf1.rackcdn.com/images/products/detail_2187_jgi-17030-91-x-rocker-cover-gasket-kit-91-up-xl-sportsters.jpg)
Tarvittavat työkalut 3/16" kuusiokolo, voi joutua viilaamaan että mahtuu, 7/16" hylsy ja 1/2" hylsy. Oikein hifistellessä momenttiavain. Eli ne kuusiokolot auki jolloinka kaksi ylimmäistä kerrosta lähtee pois. Sitten pyöritetään kone puristustahdin kohdalle ettei kumpaakaan venttiiliä paineta ja irrotetaan varsinainen pukki. Kasaus käänteisessä järjestyksessä. Kuusiokoloja ei kovin tiukalle. Niille 1/2" pulteille taisi olla 22 Nm, 7/16" pulteille rannemomentilla ehkä kaksi kolmannesta. Tai siis nyt puhun avainvälistä, en pultin paksuudesta.
Tyyppivika, tehtaan käyttämä kannen ja venakopan välinen paperitiiviste on kuivuttuaan porsinu. Vaihdat tilalle tossa Lyytisen kuvassa alareunassa olevat peltitiivisteet niin pelittää maailman tappiin. Vanhojen paperitiivisteiden poisnylkemisessä saattaa mennä hermot ja tupakkia, ne lähtee yleensä millin paloina. Niitä venakoppien mustia silikonitiivisteitä ei kovinkaan usein tarvitse vaihtaa, ne kestää useamman käytön.
Oikeat momentit noille ruuveille - ja nyt puhutaan kierrekoosta, ei avainväleistä. Ja jotta oikein sekavaks menis niin mä muistan noi arvot ainoastaan jalkapaunoina (ft.lbs) en Newtonmetreinä ;):
1/4" kuusiokolot (2 kpl per kansi) 8-9 ft.lbs
1/4" pultit (3 kpl per kansi) 10-13 ft.lbs
5/16" pultit (4 kpl per kansi) 15-18 ft.lbs
Päällimmäisen venakopan kuusiokoloihin toi sama 8-9 ft.lbs vähän kerrallaan ristiin kiristäen.
Kiitos vastauksista.
Pitää hommata tuollainen tiivistesarja, kun uudet öljyt ostan, ja laittaa sitten koppa kuntoon.
Ei pikaiseen remppaan tarvi kuin noi kaksi alimmaista jos ei halua liikoja tuhlata.
Viime keväänä vedin vastaavaan vammaan hätäapuna ohuella pillillä hylomarit sinne rakoon. Ovat muuten edelleenkin siinä, eikä vuoda vieläkään.
Voipi olla, että koklaan tuota hylomaria, kun näyttää hiukan siltä, ettei tiivistettä saa päivässä, ainakaan täältä turusta. Ja ja... aika ikävä toimenpide se vaihtaminen, kun tuota tilaa ei näytä olevan kovin rutkasti ruuveja kierrellä ja sen sellasta. Vielä kun rungon ja kopan välissä pitää kulkea nippu johtojakin. Penkin jos ottais vex ja ehkä tankinkin, niin sais niitä johtoja vähän sivummalle...
Mutta tänään piti nimittäin jo ryhtyä toimeen ja ajattelin hakea tiivisteen nopsaan US-partsista (asun ihan vieressä), kun myyvät cometicia. Eihän se niin helposti tiettykään mennyt: Ei löytynyt tiivitettä varastosta, eikä lopulta koko suomestakaan (ko liikkeistä). Nuori myyjä oli kyllä tosi ystävällinen ja pitkäjännitteinen, vaikkei kyse ollut kuin kolmen kympin tiivisteestä. Hän zekkasi koneelta kaikki mahkut ja vaihtoi konettakin sellaiseen, jossa oli vanhempi tietokanta. Tiiviste olisi lopulta tilattu vaikka ulkomailta, mutta minä sitten hannasin. Ajattelin, että pakko sellanen on löytyä muista liikkeistä...
Eikös Bike Fellowsilla oo tollaset hyllyssä?
-Spöke-
Juu, on ja hyllytavarana löytyy Bike Fellowsilta. Hyvä kun mainitsit mestan. Tilasin käsikirjankin, ettei tarvitse kaikilla kysymyksillä teitä vaivata.
Muuten tänään selvisi jotain öljyyn liittyvää....kun tutkiskelin vähän pyörää, niin huomasin ilokseni, ettei kaikki moottorin läheltä löytyvä öljy olekkaan peräisin tuolta venttiilikopan juurelta. Nimittäin huohotusletku on näemmä vedetty penkin alle, lähelle öljytankkia (muttei sen sisään) ja siellä se lepää ja purskauttaa toisinaan liukastetta. Sieltähän sitä öljyä on puskenut myöskin... etenkin kun vanha omistaja oli kuulemma lorauttanut hätäpäissän öljyä säiliöön vähän liikaa.
Nyt kyllä öljylukemat on mittatikun puolivälissä, että ei siyä öljyä pitäisi kait enää niin hirveästi puskea ainakaan tuolta huohotusletkusta.
ettei se ole vaan vaihteiston huohotus,moottorin huohotus pitäis mennä öljysäiliöön..normisti.
Voihan se olla vaihteistostakin. Täytyy tutkia, mistä letku lähtee. Sen verran tiukkaan pakattuja nämä uudemmat härvelit, ettei aivan suoralta kädeltä yleensä näe, että mistä mikäkin letku tai johto tulee. Ainakin pitää purkaa jotain tavaraa ympäriltä, että pääsee näkemään, missä mikin kulkee
Bike fellowsilla tutkailin pro harrikka-kilpuria. Sellaisessa on mukavan selvästi näkyvissä kaikki palikat, johdot ja letkut; ei ole turhia osia laisinkaan, eikä mitään ole ängetty turhan ahtaalle .
Ei moottorin huohotus mene ikinä öljysäiliöön. Se on säiliön huohotus kun menee moottoriin. Moottorin huohotus menee yleensä aina ilmanputsariin paitsi sitten jälkikäteen muutettuna suoraan ilmakehään. Satulan alle päättyvä letku on laatikon huohotus ja sen pitää olla just siellä. Yhtään alemmas asennettuna se yskii lootaöljyt pikkuhiljaa pihalle.
Kiitosh, no nyt alkaa selviimään nämä huohotuksen koukerot. Taitaa tuolla lootassakin olla hiukan extra-ölppää sisällä, kun näyttää puskevan sieltä ulos.
kiitosh täältäkin..mullekkin rupee selviämään :)
Oli muuten kohtuu hankala homma vaihtaa venttiilikopan tiivisteet kone paikhallansa. Takapytyn koppa on lähes mahdoton vaihettava, koska kopan kolmesta osasta saa vain päällimmäisen pois paikaltansa. Venttiilit ja runko tulevat eteen; venttiilit pitäisis saada painettua alas (mutta kopan osat ovat aika pahasti tiellä siinä), enkä ainakaan minä saanut venttiilejä alas siivolla tavalla.
Niin, että lopputulemana sanon, että jos olisin tiennyt homman hankaluuden, niin olisisn ehkä säästänyt tiivisteiden vaihtoa tuonnemmas ja tehnyt jotain muuta sitten samalla. Tai, ketut minä mitään odottanut olisi...
Siinä mielessä tyhjä homma, että takapytty näyttää vieläkin hiukan tiputtelevan. Josko siinä on hiukan kopan tiivistepinta kiharalla. Tiedä sitä, mutta hylomaria pitää varmaan koittaa. Mutta etupytty, joka vuosi myös lopuksi, näyttää nyt ainakin pitävän.
Niin ja se vanha tiiviste oli tosiaan hankala saada pois paikoiltaan. Lähti sellaisina sentin suikaleina, ja terävällä veitsellä sai rapsuttaa
Kyllä sen venttiilikopan takapytystä saa kaikkinensa pois, mutta vaatiihan se pientä ujuttelua. Jos tiivisteet on inankin vinossa, niin vuoto on selvä. Tiivisteen saa pysymään paikoillaan, kun pistää tipan vaikka tiiviste silikonia sinne tänne. Siinä osien takaisin ujuttelussa on juurikin se vaara, että tiiviste liikkuu.
Tarkistitko, ettei vuoto tule tönärin suojaputkien yläpäistä? Ne o-renkaatkin menee herkästi väärään asentoon, jos ei ole tarkkana.
Kuten edellinen kirjoittaja sanoi, ne kopat tulee kyllä ihan hyvin sieltä pois kone kiinni rungossa. Tosin vain yhdessä asennossa - vaatii vähän pyörittelyä ja kokeilua kun ensimmäistä kertaa hommaa tekee. Ei tarvitse venttiileitä painaa alas.
Ne alkuperäiset paperitiivisteet on saatanan keksintöjä, ne tulee tosiaan sellaisina millin siivuina pois ja jos et ole saanut koppia pois niin varmasti on nyt jäänyt johonkin vähän vanhaa tiivistettä ja siitä se vuoto johtuu.
Sitä takapyttyä laittaessa olin tosiaan jo hiukan uupuneessa tilassa ;). Puolilta päivin aloitin ja kaasarin värkkäsin ekana ja etupytyn kopan sitten, ja viimeiseksi takapytyn. Välissä piti tietysti hoidella sapuskaakin kotiin (vaikka itse en syödä ehtinytkään).
Etujarrun jarrupalat jäivät laittamati, mutta kyllä ne jaksaa odottaa.
Takapytyn kopan kanssa oli hiukan työkalujen kanssakin onkelmia; sen alimmaisen viipaleen pienemmät ruuvit ovat sen verran kivasti rungon suojissa, ettei normaalin hylsyavainsarjan käyttö tullut kuuloonkaan, ja ruuvien aukominen onnistuikin vasta jossain määrin luovan työkalujen hyväksikäytön ansiosta. Myönnettäköön, ettei minulla ole kovin laveaa työkaluarsenaalia varsinkaan tuumakoossa. Kiintoavaisatsikin uupuu vielä.
Myös kaikkein päällimmäiset kuusiokoloruuvit vaativat omanlaisensa avausoperaation. Yksi kuusiokoloruuvi oli sen verran hyvin jämähtänyt paikoillensa, ettei se auennut ilman dremelin apuja. Lämmittäminenkin kävi mielessä, mutta vasta sen jälkeen, kun avain oli jo livennyt pahemman kerran ruuvin kannassa.