Edit Hemuli: Rezin projektialbumista erotettua keskustelua springerkeulan geometriasta. Lainaus käyttäjältä: Rezi - 29 lokakuu 12, 11:05:02
Ja jos on uskominen amerikanguruihin, niin Dropatuilla Rokkereilla saavuttaa etuja pyörän käyttäytymiseen. Lukekaa tuolta miksi http://chopperhandbook.com/rockers.htm (http://chopperhandbook.com/rockers.htm)
Ohjauksen kannalta tuo pitänee paikkansa, mutta jousituksen toiminta on eri juttu. Jos rokkerit on kovin pystyssä, tapahtuu erityisesti jarrutuksessa hassuja. Amerikanjoe ei ole asiasta kiinnostunut, kun vetelee onnellisena ilman etujarrua.
Hiukan hatusta vetäisten 10-20 asteen kulma vaakatasoon nähden on hyvä.
Eikä sen maavaran kanssa kannata pelleillä. Siinä murtuu helposti joku luu. ::)
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 29 lokakuu 12, 11:05:02...Joustovaraa alajousissa on 45-55mm riippuen esikiristyksestä....
Esikiristys kannattaa toteuttaa niin, että jousitus on mahdollisimman pehmeä kuitenkaan pohjaamatta kovassa jarrutuksessa. Jos on liian tiukka niin noin pitkällä keulalla etupyörä lähtee pomppimaan jarrutuksessa -> hylky. Jos taas liian löysä niin keula pohjaa ja jarruteho ei ole riittävä -> hylky. Etujousituksen säädöllä on yllättävän suuri vaikutus ajoneuvon käyttäytymiseen jarrutustilanteessa ja suoraan myös jarrutehoon.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 29 lokakuu 12, 12:37:06
Ohjauksen kannalta tuo pitänee paikkansa, mutta jousituksen toiminta on eri juttu. Jos rokkerit on kovin pystyssä, tapahtuu erityisesti jarrutuksessa hassuja. Amerikanjoe ei ole asiasta kiinnostunut, kun vetelee onnellisena ilman etujarrua.
Tämä väite vaatii selitystä :o :o Minulle ei riitä perusteeksi, että pystypokkereilla tapahtuu jarrutuksessa hassuja ;) Mitä hassuja tapahtuu
erityisesti jarrutuksessa? Missä muussa tapauksessa tapahtuu hassuja kun jarrutuksessa?
Jos katsoo esimerkiksi suuresti ylistetyn Sugar Bearin keuloja, niin kyllä niissä on käytössä levyjarruja. Nekö onkin jousituksessa ja jarrutuksessa huonoja? Luusisi niiden ylistyksen läpi kuuluvan joitakin soraääniäkin jos ne oikeasti olis huonoja. :o Reaktiotangon asento on minusta huono.
(http://www.sturgis.com/content/images/easyblog_images/64/sugar%20bear%20springer%20man.jpg)(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSEKxMqZEHYvYafz2A-TJkz8d_30oH-4x_pqpS1vZueZxruCfzGNA)
edit. Ei niin lyhyttä tekstiä ettei kirjoitusverhettä...
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 29 lokakuu 12, 16:39:28
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 29 lokakuu 12, 12:37:06
Ohjauksen kannalta tuo pitänee paikkansa, mutta jousituksen toiminta on eri juttu. Jos rokkerit on kovin pystyssä, tapahtuu erityisesti jarrutuksessa hassuja. Amerikanjoe ei ole asiasta kiinnostunut, kun vetelee onnellisena ilman etujarrua.
Tämä väite vaatii selitystä :o :o Minulle ei riitä perusteeksi, että pystypokkereilla tapahtuu jarrutuksessa hassuja ;) Mitä hassuja tapahtuu erityisesti jarrutuksessa? Missä muussa tapauksessa tapahtuu hassuja kun jarrutuksessa?
Taitaa olla niin, että mun jutut ei kuitenkaan riitä perusteeksi millekään, joten ehkäpä sun pitää ihan itse kokeilla, mitä siinä saattaa tapahtua. Voidaan sitten vertailla kokemuksia. :)
Sugar Bearin keulat on omalla tavallaan sikahienoja, yleensä myös riittävän pitkiä, kuten asiaan kuuluu. En kuitenkaan ole ikinä ajanut mitään vehjettä, missä olisi Sugar Bearin keula, joten en osaa niiden käytöksestä sanoa juuta/jaata.
Mutta kun kattoo noita kuvia ja miettii mitä keulassa tapahtuu joustoliikkeen aikana, näyttää siltä, että Sugar Bearin keula voisi toimia paremmin kuin toi sun ekan kuvan pystyrokkeriversio. Syy on se, minkä sanoin jo aikaisemmin: joustoliike tapahtuu "paremmalla sektorilla". Ei tää nyt ihan millimetripeliä ole, mutta jos linkut on liian pystyssä, tai siis etummaiset jalat liian lyhyet, ei keula jousta enää niin kuin sen pitäisi, vaan pahimmillaan osia osuu toisiinsa. Ylipäänsä jos keula ei jousta jarrutuksessa oikein, seuraa tavallisesti kengurunloikintaa tai muuta vibraa sekä eturenkaan pidon menetys, mikä tuntuu jarrutettaessa aika hassulta. Ja johtaa yleensä testin hylkyyn jo siksi, että suurimman osan ajastaan ilmassa viettävä eturengas ei pysäytä erityisen hyvin, eikä jarrutestin raja-arvoja tästä syystä saavuteta.
Vaikee selittää, ymmärsiks?
Kun tota Sugarbearin keulaa tarkastelee ajatuksella niin huomaa että eihän rockerit suinkaan ole pystyssä. Etuakseli kyllä on ihan missä sattuu mutta etu- ja takajalan akselipisteet on hyvinkin normaaleissa asemissa. Nyt jos yrität toteuttaa tota samaa luukkia lyhkäisillä ja suorilla rockereilla, asettuvat akselipisteet sellaisiin asentoihin että jousitus ei enöä toimikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kyllä noissa SB:n keuloissa on ajatusta takana.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 29 lokakuu 12, 17:10:02
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 29 lokakuu 12, 16:39:28
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 29 lokakuu 12, 12:37:06
Ohjauksen kannalta tuo pitänee paikkansa, mutta jousituksen toiminta on eri juttu. Jos rokkerit on kovin pystyssä, tapahtuu erityisesti jarrutuksessa hassuja. Amerikanjoe ei ole asiasta kiinnostunut, kun vetelee onnellisena ilman etujarrua.
Tämä väite vaatii selitystä :o :o Minulle ei riitä perusteeksi, että pystypokkereilla tapahtuu jarrutuksessa hassuja ;) Mitä hassuja tapahtuu erityisesti jarrutuksessa? Missä muussa tapauksessa tapahtuu hassuja kun jarrutuksessa?
Taitaa olla niin, että mun jutut ei kuitenkaan riitä perusteeksi millekään, joten ehkäpä sun pitää ihan itse kokeilla, mitä siinä saattaa tapahtua. Voidaan sitten vertailla kokemuksia. :)
Sugar Bearin keulat on omalla tavallaan sikahienoja, yleensä myös riittävän pitkiä, kuten asiaan kuuluu. En kuitenkaan ole ikinä ajanut mitään vehjettä, missä olisi Sugar Bearin keula, joten en osaa niiden käytöksestä sanoa juuta/jaata.
Mutta kun kattoo noita kuvia ja miettii mitä keulassa tapahtuu joustoliikkeen aikana, näyttää siltä, että Sugar Bearin keula voisi toimia paremmin kuin toi sun ekan kuvan pystyrokkeriversio. Syy on se, minkä sanoin jo aikaisemmin: joustoliike tapahtuu "paremmalla sektorilla". Ei tää nyt ihan millimetripeliä ole, mutta jos linkut on liian pystyssä, tai siis etummaiset jalat liian lyhyet, ei keula jousta enää niin kuin sen pitäisi, vaan pahimmillaan osia osuu toisiinsa. Ylipäänsä jos keula ei jousta jarrutuksessa oikein, seuraa tavallisesti kengurunloikintaa tai muuta vibraa sekä eturenkaan pidon menetys, mikä tuntuu jarrutettaessa aika hassulta. Ja johtaa yleensä testin hylkyyn jo siksi, että suurimman osan ajastaan ilmassa viettävä eturengas ei pysäytä erityisen hyvin, eikä jarrutestin raja-arvoja tästä syystä saavuteta.
Vaikee selittää, ymmärsiks?
Joo kyllä ymmärsin. Ihan hyvä pointti tuo etu-/takajalkojen suhde. Olen liikeradan riittävyyden kerran tsekannut, mutta kyllähän se pitää tarkistaa toiseenkin kertaan. Jos liikerata ei riitä pystyrokkereilla niin ne pitää tehdä uusiksi tai laittaa ne vaakaan.
Se että toimiiko ne oikein vaikka liikerata riittäisikin on sitten eri asia. Olen vain nähnyt noita simppeleita, suoria ja pitkiä rokkereita reilusti alaviistossa monessakin pyörässä. Hämmästyisin jos ne ei toimis.
Rokkerit tosin on aika helppo tehdä kun semmoset on kerran tehnyt. Voisin tekaista toiset ihan varalta kun tuossa jousihaarukassakin riittää tarvittaessa pituutta.
Sen näkee sitten keväällä miten keula toimii ajossa. Säädettävyys ja eri optiot keulan rakenteessa on varmaan tarpeen kun tietotaito on "yritys ja erehdys" tasolla. Tulee olemaan hemmetin mielenkiintoista testata eri optiota ja ehkä jopa erilaisia rokkereitakin. Voin sitten raporoida kokemuksista täällä.
Tässä vaiheessa homman funtsimiseen pitää käyttää aikaa ja kaikki kommentit on tervetulleet.
Nyt kun tarkemmin funtsin, niin jonkunlainen peukalosääntö: jousituksen liikeradan puolessavälissä alalinkun haarukan jalkojen kiinnityspisteiden keskikohtien kautta kulkevan suoran olisi hyvä olla noin 90 asteen kulmassa haarukan jalkoihin nähden...
...ja nyt onkin tullut aika siirtyä keskustelemaan reaktiotangosta. Tossa Sugar Bearin keulassa se ei itse asiassa ole ihan niin päin persettä kuin ensivilkaisulla voisi ajatella, ei se taida ihan turha jätkä olla... ;D
Olen myös ajatellut perustaa "kultainen reaktiotanko"-palkinnon parhaan risukeulan rakentavalle foorumilaiselle. Aloitan etsimällä sponsoreita, kysyn ensimmäiseksi Steven Seagalia hankkeen suojelijaksi.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 08:46:33...Tossa Sugar Bearin keulassa se ei itse asiassa ole ihan niin päin persettä kuin ensivilkaisulla voisi ajatella, ei se taida ihan turha jätkä olla... ;D...
Sitähän mä yritin tossa pari viestiä ylöspäin vähän niinku sanoa...
Käytä ne alkuperäiset rokkerit ja laita jalat (noin) samaan kulmaan kun tuossa kuvassa S.B.lla. oisko klo 22-23 välillä. Reaktiotanko samaan kulmaan ja satulan paikan T-luu mainitsikin tuolla aikasemmin.
Eihän tuo ny noi vaikeeta voi olla :-\
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 08:46:33
Nyt kun tarkemmin funtsin, niin jonkunlainen peukalosääntö: jousituksen liikeradan puolessavälissä alalinkun haarukan jalkojen kiinnityspisteiden keskikohtien kautta kulkevan suoran olisi hyvä olla noin 90 asteen kulmassa haarukan jalkoihin nähden...
Löysäämättä keulan jousia ja pelkillä mittauksilla tuo peukalosääntö ei ole kaukana mun keulan pystyimpien rokkereiden asennosta.
Jousien jousto siis 50mm, puolet siitä 25mm. Kuvassa suorakulma näyttää just 25mm etäisyyttä siihen kun haarukoiden akselit olis 90 asteen kulmassa haarukan takajalkaan nähden.
(http://rezi.kuvat.fi/kuvat/HD/Episode%203/DSC_0413.JPG?img=small)
Tässä rokkerien asento kun jousihaarukka on 15mm pidempi
(http://rezi.kuvat.fi/kuvat/HD/Episode%203/DSC_0375.JPG?img=small)
Ja tässä amerikanjoen suositus:
(http://chopperhandbook.com/springbuild/images/Old%20School%20Springer_img_14.jpg)
Minusta tuntuu, että jos mulla olis jousihaarukan akseleiden linja tuon suosituksen mukainen, ei tuo T-bonen peukalosääntö taitaisi toimia. 90 asteen linja toteutuisi lähellä jousituksen puhjauskohtaa.
Toisaalta tuo suositus on aika lähellä SB:n rokkeireita, jotka kuulemma oikeasti toimii ;)
Lainaus käyttäjältä: Tony - 30 lokakuu 12, 11:30:29
Käytä ne alkuperäiset rokkerit ja laita jalat (noin) samaan kulmaan kun tuossa kuvassa S.B.lla. oisko klo 22-23 välillä. Reaktiotanko samaan kulmaan ja satulan paikan T-luu mainitsikin tuolla aikasemmin.
Eihän tuo ny noi vaikeeta voi olla :-\
Ei tämä vaikeeta ole vaan opettavaista ja mukavaa ;D Mutta en oikein ymmärrä miksi pitäis mennä sieltä mistä aita on matalin?
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 30 lokakuu 12, 11:42:28
Mutta en oikein ymmärrä miksi pitäis mennä sieltä mistä aita on matalin?
En mäkään... ;D
Unohdinpa tosiaan, että joustoliike on melko lyhyt, H-D:n risuissa on vähän enempi liikevaraa. Lyhyt joustoliike antaa jonkin verran pelivaraa linkkujen asennon arpomiseen. Kun koordinaatiston nollapiste on etuakseli, linkkujen liikkeellä on tietty sektori, jonka sisällä keula voi toimia ennen kuin haarukat esimerkiksi kolahtavat kiinni toisiinsa. Kun joustovaraa on vähän, sektori, jolla linkut pääsevät joustovaran puitteissa liikkumaan, on pienempi kuin se sektori, jolla keula pitemmällä joustovaralla voisi ylipäänsä toimia. Tämä siis selittää pelivaran.
Mihin pitäisi sitten pyrkiä, onkin hankalampi kysymys. Keulan toiminnan kannalta tuo mainitsemani peukalosääntö lienee paras tavoite, mutta toisaalta joustoliikkeen pitäisi koko pyörän toimintaa silmällä pitäen kaiketi tapahtua enemmänkin pystysuunnassa. Ja sitten taas jarrutuksen kannalta on hyvä, mitä suuremmassa määrin joustoliike suuntautuu eturenkaan ja tienpinnan kosketuspisteen sekä pyörä-kuskiyhdistelmän massakeskipisteen suuntaan. Ja mitenköhän asiaan mahtaa vaikuttaa se, että haarukan yläpäässä ei ole niveltä, joka sallisi haarukan etu- ja takajalkojen välisen etäisyyden muuttumisen?
Yllättäen tää ei ollutkaan ihan yksinkertainen yhtälö, ainakaan mulle... ;D
Mutta mihin kulmaan tulee reaktiotanko ;D... T-Bonen kannattaa ottaa peukalo pois persiistä, tuossa viimeisimmässä hajatelmassa olet jo oikeilla jäljillä. Keulan toiminta kun on kaksijakoista - toisaalta sen pitää imeä normiajossa tien epätasaisuudet, toisaalta taas joustaa jarrutuksissa massan liikesuunnan mukaan. Jos ne rokkerit olis sen peukalon mukaisesti ysikympin kulmassa niin vois olla kiva ajaa nimismiehenkiharaa. Toi ameriikanjoen suositus näyttäis aika lailla oikealta noin niinku lukiopohjalta.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 12:18:47
Ja mitenköhän asiaan mahtaa vaikuttaa se, että haarukan yläpäässä ei ole niveltä, joka sallisi haarukan etu- ja takajalkojen välisen etäisyyden muuttumisen?
Öö niinku miten niin... DNA:ssa on pallonivelet, jotka sallii jousihaarukan kulman muuttumisen suhteessa takahaarukkaan.
Lainaus käyttäjältä: Rezi - 30 lokakuu 12, 12:58:22
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 12:18:47
Ja mitenköhän asiaan mahtaa vaikuttaa se, että haarukan yläpäässä ei ole niveltä, joka sallisi haarukan etu- ja takajalkojen välisen etäisyyden muuttumisen?
Öö niinku miten niin... DNA:ssa on pallonivelet, jotka sallii jousihaarukan kulman muuttumisen suhteessa takahaarukkaan.
Kaikissa näkemissäni springereissä ei ole mitään niveltä siellä yläpäässä, vaan jousihaarukan asento muuttuu vain jousien varassa. Ilmeisesti silloinkin on kumminkin riittävästi pelivaraa, koska tossa suunnassa kulma muuttuu enimmilläänkin vain muutaman asteen. Tää nyt oli vain ajatus, ei välttämättä erityisen hyödyllinen sellainen.
Herra H pitää vain huolen omista peukaloistaan ja persreiästään... ;D On myös erittäin suositeltavaa ottaa silmä käteen ja havaita, että siinä peukalosäännössä ysikympin kulma oli jousituksen liikeradan puolessa välissä. Lisäksi on aiheellista korostaa, että vaikka yhtälössä on monta muuttujaa, niin se miten kovaa kopterilla voi vetää nimismiehenkiharoissa ei kuitenkaan kuulu niihin... :)
::) ::)
Jatkakaa ;D
en löytäny pikaisesti parempaa kuvaa mut jos tuosta sais selvää. :)
mulla takajalat 26-30mm alempana kuin etuakseli kuormasta riippuen. rokkerit on tuuman orkista pidemmät ja Mooren ohjeen mukaan pistin ne ylösalaisin. keula toimii mielestäni erittäin hyvin. alkuperäinen kasaus meni hiukan pieleen ku liian kevyenä kasasin ja tuli vain 45mm etujättö ku oli valmis. nyt muutamien muutosten jälkeen ollaan 95mm mitassa.
joskus sellainen "hento" jarrutus saa aikaan pientä pomppimista mutta heti kun puristaa jarrua enemmän loppuu se ja keula "niiaa" ihan kuin pumppukeula mutta vähemmän. viimekesänä takajarruongelmien takia varmaan 3-4tkm mentiin pelkällä etujarrulla.
mulla ku joka kerta kotiin mennessä 1.6km huonohkoa soratietä niin siinä seurannu keulan toimintaa ja kyllä se jousitus toimii ihan hyvin. pitäs joskus ottaa siitä videon pätkää ajaessa.
Lainaus käyttäjältä: Vette427 - 30 lokakuu 12, 13:36:47...mulla takajalat 26-30mm alempana kuin etuakseli kuormasta riippuen. rokkerit on tuuman orkista pidemmät ja Mooren ohjeen mukaan pistin ne ylösalaisin...
Aika lailla noin mäkin sen tekisin jos springeriä rakentaisin. Toi taka- ja etujalan akselipisteiden välinen etäisyys on niin pieni että siinä ei vielä tule noilla kulmilla kovinkaan radikaalia sivuttaissiirtymää etujalkaan. Toimivalta näyttää.
Minusta alkaa tuntumaan, ettei mun tarvitse tehdä uusia rokkereita ja nuo mun viritelmät on jotakuinkin OK. Teen joka tapauksessa jousihaarukkaan kolmiportaisen pituussäädön just in case.
Vedän jousihaarukan tangon päihin rälläkällä uran ja hitsaan niihin 8mm rosterista rälläköidyt palikat kiinni. Tuo yksireikäinen on versio 1.0 ja joutaa nyt romukoppaan.
(http://rezi.kuvat.fi/kuvat/HD/Episode%203/DSC_0380p.JPG?img=small)
Tuolla pituussäädöllä voin valita rokkereihin halutun kulman. Mutta säädettävä rokkerien kulma ei tee reaktiotangon kulman määrittämistä yhtään helpommaksi ;D
Lainaus käyttäjältä: Vette427 - 30 lokakuu 12, 13:36:47
joskus sellainen "hento" jarrutus saa aikaan pientä pomppimista mutta heti kun puristaa jarrua enemmän loppuu se ja keula "niiaa" ihan kuin pumppukeula mutta vähemmän.
Justiin tätä mä tässä hain, että loppuisko se pompottaminen, jos linkkujen asentoa muuttaa. On nimittäin ihan yleinen ilmiö risukeulakoptereille, ja olis hyödyllistä tietää, mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotain ilman, että samalla joku muu asia menee päin persettä.
Mitä varten Moore käski laittaa ne rokkerit ylösalaisin?
Rezi: eihän sitä reaktiotankoa tohon jousihaarukkaan tueta? Eikös se kulma pysy samana riippumatta jousihaarukan säädöstä?
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 14:39:54
Rezi: eihän sitä reaktiotankoa tohon jousihaarukkaan tueta? Eikös se kulma pysy samana riippumatta jousihaarukan säädöstä?
Eipä se kulma tosiaankaan taida muuttua miksikään. Nyt nolottaa :-[
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 14:39:54
Justiin tätä mä tässä hain, että loppuisko se pompottaminen, jos linkkujen asentoa muuttaa. On nimittäin ihan yleinen ilmiö risukeulakoptereille, ja olis hyödyllistä tietää, mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotain ilman, että samalla joku muu asia menee päin persettä.
sorry amatöörimäinen välihuuto, mutta onko pompottavissa ollu pelkät jouset ilman vaimennusta?
Näkeekö ajossa tollasesta orkkis mittaisesta (-2" Hydran keulaan verrattuna) että se joustaa? Mulla on tollanen W&W myymä kopio keula ja siitä ei kyllä huomaa ja on aika jäykän oloinen. Rengasraudalla kun vääntää keulaa ylös ja alas se kyllä joustaa. Rumpujarru ei oo liian tiukalla ja rasvaa on laitettu rasvanipoista sisään.
Lainaus käyttäjältä: Tuomo - 30 lokakuu 12, 16:39:42
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 14:39:54
Justiin tätä mä tässä hain, että loppuisko se pompottaminen, jos linkkujen asentoa muuttaa. On nimittäin ihan yleinen ilmiö risukeulakoptereille, ja olis hyödyllistä tietää, mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotain ilman, että samalla joku muu asia menee päin persettä.
sorry amatöörimäinen välihuuto, mutta onko pompottavissa ollu pelkät jouset ilman vaimennusta?
Joo, lukuun ottamatta yhtä, jossa eturengas pomppasi pahimmillaan puoli metriä ilmaan... ;D
Tuo vaimennus on käyny mielessä moneen kertaan. Sillä varmaankin eliminoitaisiin iso osa vibroista, jonkunlainen resonanssi-ilmiö tuo ilmeisesti on. Mutta toistaiseksi ei oo tullu vastaan kuin kopteriin aivan liian jäykkiä vaimentimia.
En ala teroittamaan kyniä... ::) Mielenkiintoinen mutta kovin moniulotteinen ongelma. Mun tekis mieli tulla ens kesänä kuvaamaan riittävän nopealla videokameralla tuollaista pompotusta. Voisi ihmetellä ruutu kerrallaan mikä liikkuu ja mihin suuntaan...
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 16:47:31
Lainaus käyttäjältä: Tuomo - 30 lokakuu 12, 16:39:42
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 14:39:54
Justiin tätä mä tässä hain, että loppuisko se pompottaminen, jos linkkujen asentoa muuttaa. On nimittäin ihan yleinen ilmiö risukeulakoptereille, ja olis hyödyllistä tietää, mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotain ilman, että samalla joku muu asia menee päin persettä.
sorry amatöörimäinen välihuuto, mutta onko pompottavissa ollu pelkät jouset ilman vaimennusta?
Joo, lukuun ottamatta yhtä, jossa eturengas pomppasi pahimmillaan puoli metriä ilmaan... ;D
Tuo vaimennus on käyny mielessä moneen kertaan. Sillä varmaankin eliminoitaisiin iso osa vibroista, jonkunlainen resonanssi-ilmiö tuo ilmeisesti on. Mutta toistaiseksi ei oo tullu vastaan kuin kopteriin aivan liian jäykkiä vaimentimia.
Mulla evo bt:n jatkettu risu pompotti eka versiona jarrutettaessa pahasti, vaimennuksesta huolimatta. Etujalkojen lyhennys ja sitä kautta linkkujen asennon muuttuminen ratkaisi ongelman, nyt pelaa jarrutuksissa hyvin. Jouset ja iskari alkuperäiset, jouset nyt vois olla pehmeämmätkin. Yritän liittää tähän kuvan nykyisestä asennosta. Reaktiotangon asennostakin saa keskustella... :)
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 14:39:54
Justiin tätä mä tässä hain, että loppuisko se pompottaminen, jos linkkujen asentoa muuttaa. On nimittäin ihan yleinen ilmiö risukeulakoptereille, ja olis hyödyllistä tietää, mistä se johtuu ja voiko sille tehdä jotain ilman, että samalla joku muu asia menee päin persettä.
Mitä varten Moore käski laittaa ne rokkerit ylösalaisin?
vähä selvemmän kuvan nappasin juuri niin jos tuosta osaisi selittä mitä mun käsityksen mukaan tapahtuu jarruttaessa.
selitin asian itelle näin, kun etujarrua käyttää paikoillaan ja pyörää liikuttaa eestaas niin tuo reaktiotanko vääntää takajalkaa ja sen näkee erittäin hyvin. kun sitten ajaessa käyttää kevyesti jarrua, se taivuttaa takajalkaa mutta sen vääntöjäykkyys voittaa jossain kohtaa jarruvoiman ja se suoristuu ja taas ollaan tilanteessa et aletaan vääntynään ja kun tämä toistuu nopeasti niin se ilmenee tuona pomppimisena.
jos tosiaan saisi nopeaa kuvaa ko tilanteesta luulisin et näin siinä tapahtuu. lujemmassa jarrutuksessa taas jalka ei jaksa kumota jarrun voimaa ja on vaan "luokilla" kunnes vauhti hiljenee.
ite en ole pitänyt tätä "ongelmaa" mitenkään merkittävänä kun ainakaan mulla se ei ole voimakas ilmiö. olisi ens kesänä kiva jos joku testi päivä vaikka T-Bone tai joku, kävis tällä koikalla ja kertoisi millainen on ku itellä ei kokemuksi muista joten olen jäävi kommentoimaan tämän toimivuutta sen enempää :) pari kaveria tätä kokeillu ja ovat (kohteliaisuuttaan??) olleet aivan ihmeissään et voiko noin hyvä olla tuollainen(mitä lie sillä tarkoittanu?) ajolleen.
toi keula ku on 62ast kulmassa niin noi rokkerit laitettiin noin että niissä olisi enemmän voimaa vääntää jousitusta. muuten olisi pitäny tehä vielä pitemmät etujalat. ehkä? tämäkin vaan mutua mutta koska luotin Mooren kokemukseen ja se tuntui järkevämmälle noin, niin pistin noin ja en tiedä millaiset olisi toisin päin.
tässäkin jalat kolahtaa yhteen kun keula pomppaa ylös (ei kaasulla, vielä... ::)) esim isossa patissa mutta erittäin harvoin ja vain ylöspäin tapahtuvassa liikkeessä.
Lainaus käyttäjältä: Kinnu - 30 lokakuu 12, 19:42:00
Mulla evo bt:n jatkettu risu pompotti eka versiona jarrutettaessa pahasti, vaimennuksesta huolimatta. Etujalkojen lyhennys ja sitä kautta linkkujen asennon muuttuminen ratkaisi ongelman, nyt pelaa jarrutuksissa hyvin.
Tätä vähän ounastelinkin. Paljonko lyhennettiin? Tuo on jo aika lähellä sitä 90 astetta ilmeisesti ilman kuormaa, olisko lyhentyny peräti vähän tarpeettomankin paljon?
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 30 lokakuu 12, 22:11:24
Lainaus käyttäjältä: Kinnu - 30 lokakuu 12, 19:42:00
Mulla evo bt:n jatkettu risu pompotti eka versiona jarrutettaessa pahasti, vaimennuksesta huolimatta. Etujalkojen lyhennys ja sitä kautta linkkujen asennon muuttuminen ratkaisi ongelman, nyt pelaa jarrutuksissa hyvin.
Tätä vähän ounastelinkin. Paljonko lyhennettiin? Tuo on jo aika lähellä sitä 90 astetta ilmeisesti ilman kuormaa, olisko lyhentyny peräti vähän tarpeettomankin paljon?
Semmoinen 1,5 cm siivu lyhennettiin, aika paljon vaikuttaa kulmaan. Aiempi versio alkoi pompottaa heti vähänkään kovemmissa jarrutuksissa. Tuotakin pohdittiin, että ehkä löysemmillä jousilla linkut olisi kuormitettuna jo paremmassa kulmassa ja joustoakin olisi tapahtunut jarrutuksen alkuvaiheessa paremmin, eikä silloin välttämättä olisi tarvinut lyhentääkään. Mutta nyt pelaa reilummassakin jarrutuksessa hyvin ja eipä Hemulikaan vuosi sitten testissä isompia moitteita antanut :)
Noilla vakiojousilla on ehkä vähän turhan pintakova mutta pelaapahan sporttisemmassakin ajossa... ::)
Rezi: sanoit tuossa aikaisemmin muistaakseni, että takajalkojen yläosassa on jonkun matkaa umpijöötiä. Oletko harkinnut jarruletkun kuljettamista takajalan sisällä?
Ajatuksia aiheeseen..
Entäpä jo ajattelis että varsinainen rokkerin asento onkin jana, joka on piirretty rokkerin takalaakeripisteen ja pyörän akselin välille.
Sugar Bearilla voimakkaasti dropatuissa rokkereissa tuo jana on melkeimpä 90 asteen kulmassa ohjausakselin kulmaan nähden.
Sitten samainen ameriikan joe on valinnut jousihaarukan laakerointipisteen rockkerissa niin, että rokkerin liikerata (= jana rokkerin molempien laakeripisteiden välillä) koko joustomatkalla jakautuu kahden puolen 90 asteen kulmaa haarukan jalkaan nähden, ettei raudat kolise toisiinsa.... niinku tuola aiemminkin jo on käytykin asiaa läpi.
Reaktiotangon Sugar on laittanu ehkä hieman jyrkempään kulmaan, mitä rokkerit.
Eli sillä on kait haettu hieman antidiveä?
(http://www.sturgis.com/content/images/easyblog_images/64/sugar%20bear%20springer%20man.jpg)
Kun rokkerit on noin pystyssä ja voimakkaasti dropatut, niin joustossa renkaan liike on jo merkittävästi etu/taka suuntainen ja antidive varmaan rauhoittaa tilannetta jarrutuksessa.
Jos taas rockkerit on vaakatasossa, niin antidive varmaan aiheuttaa pompotusta pitkäkeulan jarrutuksessa?
Eli tässä on rokkerit melkein vaakatasossa, mutta ei näytä olevan antidiveä, eikä diveä ja ei pompota, jos tajusin oikein:
(http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2342.0;attach=12420;image)
Ja tämä pompotti, kun rockkerit oli enempi vaakassa:
(http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2342.0;attach=12418;image)
Olikohan siinä silloin sitten diveä, tai antidiveä...?
Lieneekö näissä mun turinoissa mittään järkeä.... :)
Lainaus käyttäjältä: Vette427 - 30 lokakuu 12, 20:40:59
Mitä varten Moore käski laittaa ne rokkerit ylösalaisin?
toi keula ku on 62ast kulmassa niin noi rokkerit laitettiin noin että niissä olisi enemmän voimaa vääntää jousitusta. muuten olisi pitäny tehä vielä pitemmät etujalat. ehkä?[/quote]
Mä en käsitä tota juttua ollenkaan? ::)
Sen verran pitää tarkentaa tota pompottamisasiaa, että se ei välttämättä ole kovin paha juttu. Kuten sanottu, se on aika yleistä pitkissä risukeuloissa. Yleensä semmoinen pieni pompotus myös loppuu, kun vähän löysää tai kiristää kahvasta. Jos pyörä pysyy vaikeuksitta lapasessa ja hidastuu riittävästi, se menee kyllä testistäkin läpi, vaikka jossain kohtaa vähän pomppisikin. Silti, mun mielestä on ihan järkevää koettaa eliminoida se pienikin pompotus.
Ja mielellänihän mä kopteria koeajan, jos satun sielläpäin liikkumaan! 8)
Lainaus käyttäjältä: kimmo - 30 lokakuu 12, 23:11:01
Ajatuksia aiheeseen..
Entäpä jo ajattelis että varsinainen rokkerin asento onkin jana, joka on piirretty rokkerin takalaakeripisteen ja pyörän akselin välille.
Sugar Bearilla voimakkaasti dropatuissa rokkereissa tuo jana on melkeimpä 90 asteen kulmassa ohjausakselin kulmaan nähden.
Sitten samainen ameriikan joe on valinnut jousihaarukan laakerointipisteen rockkerissa niin, että rokkerin liikerata (= jana rokkerin molempien laakeripisteiden välillä) koko joustomatkalla jakautuu kahden puolen 90 asteen kulmaa haarukan jalkaan nähden, ettei raudat kolise toisiinsa.... niinku tuola aiemminkin jo on käytykin asiaa läpi.
Reaktiotangon Sugar on laittanu ehkä hieman jyrkempään kulmaan, mitä rokkerit.
Eli sillä on kait haettu hieman antidiveä?
Lieneekö näissä mun turinoissa mittään järkeä.... :)
Mun mielestä näissä turinoissa on hyvinkin järkeä :D Erityisesti tuo alleviivattu osuus on oleellinen. Eikös tällöin jouston liikematka säily sekä ylös-alas-suuntaan että pyörän liikesuuntaan nähden maksimaalisena (lähes 50/50)? Kumpikaan ääritapaus ei kai pitäisi olla mitenkään tavoiteltava tilanne.
Ja täytyy tietysti pitää mielessä että myös rengaspaineet vaikuttavat aika paljon pompotteluun...
Asia olis yksinkertaisempi hahmottaa, jos linkut olisivat suorat, eli haarukoiden ja akselin kiinnityspisteet olisivat kaikki samalla suoralla. Dropatuissa linkuissa näin ei kuitenkaan ole, jolloin merkitystä on myös sillä janalla, joka kulkee haarukan jalkojen kiinnityspisteiden kautta.
Jos ymmärsin oikein, niin Kimmo tarkoittaa tuossa alleviivatussa tekstissä samaa asiaa kuin minä sillä 90 asteen "peukalosäännöllä": joustoliikkeen puolessa välissä kummankin haarukan jalkojen kiinnityspisteiden kautta kulkevan suoran pitäisi olla 90 asteen kulmassa haarukan takajalkoihin nähden. Tällöin se joustovara jakautuu ikään kuin tasan 90 asteen molemmin puolin, eivätkä haarukat kolise toisiinsa.
Jos taasen tahtoo arvioida asiaa woiman ja momentin näkökulmasta, merkitystä on takajalan tukipisteen ja etuakselin kautta kulkevalla suoralla. Käsitykseni mukaan momentti on suurimmillaan silloin, kun takajalan kautta tuleva voima kohdistuu tangentin suuntaisesti, eli silloin kun takajalka ja linkun takajalan tukipisteen sekä etuakselin kautta kulkeva jana ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Dropatuissa linkuissa tämä on siis eri asia kuin tuo yllä mainittu haarukan jalkojen liikeratoihin liittyvä 90 asteen "peukalosääntö".
Noi Sugar Bearin systeemit on aika hyviä havainnollistamaan asiaa. Tossa ajokuvassa, jossa siis on kuskin paino päällä, haarukan jalkojen tukipisteiden kautta kulkeva suora on arviolta 100-110 asteen kulmassa haarukan takajalkaan nähden. Jousitustapahtuman aikana kulma muuttuu enimmillään arviolta 70-80 asteeseen, jolloin keskiarvo on öpaut se 90 astetta. Etuakselin ja takajalan kiinnityspisteen kautta kulkevan suoran ja takajalan välinen kulma puolestaan on jo ajokuormituksella pienempi kuin 90 astetta, ja jousitustapahtuman aikana pienenee entisestään. Mitä siitä sitten seuraakaan... woima ei häviä mihinkään, mutta momentti pienenee, koska woima ei tule suoraan tangentin suuntaisesti. Mihin loppu woima katoaa...? ;D
Tuossa Vette427 tapauksessa momentti olisi joustoliikkeen alkuvaiheissa mun ymmärryksen mukaan päinvastoin suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Saattaisi vaikuttaa siihen pompotukseenkin. Sama lopputulos taitaisi tulla myös, jos jouset olis vähän löysemmät. Kun tähän dropattujen linkkujen yhtälöön lisätään vielä jousipaineet ja reaktiotanko, aletaan olla alueella... ;D ;D ;D
Komppaan T-bonea yllä... jurikin samaa yritin sanoa.
Eli kaksi erillistä asiaa:
1) rokkerin kulma = rokkerin takanivelpisteen - akselin välille piirretyn janan kulma haarukkaan nähden.
2) Jousihaarukan ja haarukan nivelpisteiden välisen janan kulma haarukkaan nähden. Tämä valitaan niin, että koko joustomatkan puolivälissä em pisteiden väliin piirretyn janan kulma haarukkaan on 90 astetta.
Ja nuo dropatut "Sugarit" on tosi hyvä esimerkki että kohjta 1 ja 2 voivat olla paljonkin erit.
Sitten vois väittää vielä että dropatuissa rockkereissa jarrutuksessa antidiveä aiheuttava reaktiotanko toimii, mutta "vaakatasossa" (orkkis kaltaisissa) olevissa rokkereissa aiheuttaa pomppua.... ::)
Koska tämä on paljon hauskempaa kuin työnteko, uhraan vielä yhden ajatuksen SB:n sirppirokkereille:
Rokkerin takanivelpiste on paljon kauempana renkaan akselista kuin orkkisrisussa (tai lähes orkkiksessa). Tämä tarkoittaa sitä, että jarrutuksessa vääntövartta jousien suoristamiseen on paljon enemmän. Eli efektiivisesti jouset vaikuttavat löysemmiltä. Ehkäpä tätä kompensoidakseen hra Karhu on laittanut vähän reilummin anti-diveä?
Lainaus käyttäjältä: maick - 31 lokakuu 12, 12:06:23
Koska tämä on paljon hauskempaa kuin työnteko, uhraan vielä yhden ajatuksen SB:n sirppirokkereille:
Rokkerin takanivelpiste on paljon kauempana renkaan akselista kuin orkkisrisussa (tai lähes orkkiksessa). Tämä tarkoittaa sitä, että jarrutuksessa vääntövartta jousien suoristamiseen on paljon enemmän. Eli efektiivisesti jouset vaikuttavat löysemmiltä. Ehkäpä tätä kompensoidakseen hra Karhu on laittanut vähän reilummin anti-diveä?
Sugar Bear hommaa jostakin ihan omat jousensa. Sinänsä olis kyllä kiinnostavaa tietää, onko sillä oikeen perustelukin tolle reaktiotangon asennolle.
Koska hullun yllyttäminen on myös hauskaa, niin vahvistapas nyt tuo mun ajatus momentin määräytymisestä! Vipuvarresta tossa jo puhuttiinkin, mutta milloin se momentti on suurimmillaan ja mihin yhtälöön kuuluva voima "katoaa" muissa kohdissa... ;D
Tuusulan Houdini saa voimat katoamaan :D
Noh, kaivon sitten kuitenkin ne kynät esiin ja riipustelin nuuskapurkin kanteen muutaman viivan. Tässä siis momenttiyhtälö rokkerille:
(http://i944.photobucket.com/albums/ad283/pictemp/FB/rokkeri.jpg)
Tein rokkerista vähän eksoottisemman muotoisen, koska sen muodolla ei oikeasti ole mitään väliä - niin kauan kun se on jäykkä kappale. Koska rokkeri ei pyöri, momentit M1 ja M2 kumoavat toisensa. Jos T-Bone miettii mihin voimat katoavat kun linkku ei enää käänny, niin fundeeraa etu- ja takajalkoja kohtisuoraan olevia voimakomponentteja (katkoviivat). Käytännössä nämä voimat yrittävät kovasti vetää aksilaa (A) alaspäin. Ja näinhän se hidastuvuus tavallaan "siirtyy" pitona renkaan kautta tien pintaan.
Kannattanee panna merkille myös se, että mitä enemmän etujalan nivelpiste (B) poikkeaa renkaan akselin (A) ja takajalan nivelpisteen (C) väliseltä janalta, sitä pienemmällä voimalla momentti M1 vetää etuhaarukasta jousia suoraksi, koska ko. voiman (F2) etujalan suuntainen komponentti on pienempi.
Sainko sotkettua lisää? ;D
No et saanu sotkettua... ;D
Mutta ihan tota mä en hakenu. Esimerkiksi jarrutustilanteessa linkkuun tulee woima F haarukan takajalan suuntaisesti. Se jakautuu komponentteihin F1, joka liikuttaa linkkua etuakselipisteeseen nähden tangentin suuntaisesti, sekä F2. Tarkoitukseni oli kysyä, minne menee komponentti F2... ;D ;D ;D
Mulle tuli nyt sellainen deja vuu fiilis :D Tarkoitatko menemisellä sitä, että F2:sen suuntaan kohdistuu voima (kuten ihan oikein piirsit) mutta mikään ei kuitenkaan siihen suuntaan liiku?
Lainaus käyttäjältä: maick - 31 lokakuu 12, 20:52:06
Mulle tuli nyt sellainen deja vuu fiilis :D Tarkoitatko menemisellä sitä, että F2:sen suuntaan kohdistuu voima (kuten ihan oikein piirsit) mutta mikään ei kuitenkaan siihen suuntaan liiku?
Oikeastaan joo... ;)
Sitten vastaus on yksinkertainen: Kappaleeseen voi kohdistua voimia (muitakin kuin maan vetovoima) ilman että se mihinkään liikkuu. Eikö? ::) Nojaa vaikka kämmenellä seinään ja havainnoi liikkuuko seinä. ;D ;D
No juu. Oon joskus pitäny seinää pystyssä... ;D
Mutta vaikka liikettä ei tapahtuisi, tuolla keulassa on esimerkiksi aika monta puslaa, joita nuo piirtämäni F2-voimat rasittavat. Mitä vähemmän F2-suuntaisia voimia, sitä parempi, eikös? Toisaalta voima F2 vaikuttaa myöskin eri suuntaan kuin jousitukseen kohdistuva voima. Tässäkin mielessä lienee parempi, mitä pienempi F2-komponentin osuus on. Kokonaan sitä ei tietenkään saa pois, ellei tee keulaa kahdesta isosta purkuraudasta...
Jos meni oikein, päästään myös tätä kautta siihen 90 asteen peukalosääntöön. Ilmeisesti tulee myös osoitettua, että jäsen Vette427:n keulassa jousia kasaan puristava voima (F1) olisi suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Vielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?
Vai menikö tässä joku pertsuuksilleen? Mä en taida osata selittää näitä kovin ymmärrettävästi... ;D
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 31 lokakuu 12, 22:26:43
Jos meni oikein, päästään myös tätä kautta siihen 90 asteen peukalosääntöön. Ilmeisesti tulee myös osoitettua, että jäsen Vette427:n keulassa jousia kasaan puristava voima (F1) olisi suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Vielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?
Vai menikö tässä joku pertsuuksilleen? Mä en taida osata selittää näitä kovin ymmärrettävästi... ;D
jep, tuon selittäminen näin on aika hankala, ainaki mulle :D
sitä lähinnä tarkoitin et ku mulla keula 62ast ja jos linkut ois 90ast jäisi enää 28ast ja linkut ois jo suoraan pystyssä (vai?) ja joustoo ei olisi muussa ku ite jalassa, ööö... tai siis luulen niin. ja noin ku linkut ovat, on keulan jousitus aluksi pehmyt ja toimii mielestäni hyvin. taas tullaan siihen et ku ei ole vartailupohjaa on huono sen toiminnasta enempää mun kommentoida. mutta ens kesänä ajakoon joku jolla kokemusta. kiinostaa itseäkin kuulla puolueeton mielipide ;)
tämä on mielenkiintoinen keskustelu kyllä. jos joskus vielä kopterin teen, voisi oikeasti paneutua asiaan, mutta kun toi on jo yli 30.000km toiminu hyvin, en ainakaan ala muuttamaan ku pienikin muutos on todella iso etujätössä. :) jätetään sekin virta tulevaan tekniikka muutokseen 8)
Joo, ei kai näitä kukaan (meistä?) osaa erityisen ymmärrettävästi selittää. Ainakaan selvin päin... :D
LainaaMitä vähemmän F2-suuntaisia voimia, sitä parempi, eikös?
Mun mielestä näin on. Voimat mitkä eivät aikaansaa keulassa liikettä - eli joustoa - tarkoituksenmukaisiin suuntiin, eivät kaiketi voi olla kovin hyödyllisiä.
LainaaVielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?
Joudun tässäkin kohtaa olemaan samaa mieltä. Koska linkun liike tapahtuu etuakselin ympäri, niin jonkinlainen progressio jousitukseen syntyy väistämättä. Ellei itse jouset onnistu sitä omalla progressiollaan kompensoimaan.
LainaaVai menikö tässä joku pertsuuksilleen?
Kokemus osoittaa että näissä menee aina joku pertsuuksilleen.. ;D
Lainaa
Koska linkun liike tapahtuu etuakselin ympäri....
Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.
Kuopan yms aiheuttama voima kohdistuu etuakseliin ja voidaan jakaa kahteen komponenttiin, joista toinen kohtisuoraan etuakselin ja tuon takajalan/linkun nivelen kiinnityspistettä kohti. Tämä voima aiheuttaa momenttia, joka voidaan taas siirtää etujalalle. Laskennassa huomioitava, että koska kaikki kolme pistettä (etuakseli, etujalan nivel, takajalan nivel) eivät ole samalla suoralla, täytyy voima taas jakaa kahteen komponenttiin, joista toinen kohtisuorassa jalkojen nivelten muodostamaa janaa vasten. Tätä kautta saadaan etujalkaan kohdistuva voima laskettua ja sitten päästäänkin jo laskeskelemaan kaikennäköisiä jousivakioita yms hepreaa. Meni varmaan aika monimutkaiseksi selitykseksi, piirsin paperillekin mutta siitähän vasta sotkua tuli....
Ja ettei olisi liian helppoa, niin tasaisella pinnalla jarrutettaessa kaikki on vielä jotenkin hallittavissa, mutta esimerkiksi kuoppa tiessä voi aiheuttaa tuohon etuakseliin voimia hyvinkin eri suunnasta.......... Rengas myös joustavana materiaalina saattaa vaikuttaa kaavoihin veikeästi...
Eli suosittelen lämpimästi MuTu-menetelmää sekä kokeile ja korjaa-metodia... ;D
Tästähän taitaa tulla uusi reaktiotanko-keskustelu.......
Lainaus käyttäjältä: Vette427 - 01 marraskuu 12, 09:22:12
sitä lähinnä tarkoitin et ku mulla keula 62ast ja jos linkut ois 90ast jäisi enää 28ast ja linkut ois jo suoraan pystyssä (vai?) ja joustoo ei olisi muussa ku ite jalassa, ööö... tai siis luulen niin. ja noin ku linkut ovat, on keulan jousitus aluksi pehmyt ja toimii mielestäni hyvin. taas tullaan siihen et ku ei ole vartailupohjaa on huono sen toiminnasta enempää mun kommentoida. mutta ens kesänä ajakoon joku jolla kokemusta. kiinostaa itseäkin kuulla puolueeton mielipide ;)
Teoriat on teorioita ja käytäntö voi olla jotain ihan muuta, se on tässä opittu jo ties kuinka moneen kertaan. Eli ei näitä löpinöitä kannata minään Mooseksen tauluina todellakaan pitää. Jos joku toimii hyvin, se toimii hyvin ja sillä hyvä.
Sitten takas teoretisointiin... ;D On tietenkin totta, että suoraan taivasta kohti sojottava linkku ei enää pysty huolehtimaan tienpinnan epätasaisuuksista. Tossa sun tapauksessa "droppausta" näyttää ainakin kuvan perusteella olevan aika vähän. Siitä seuraa, että vaikka ne linkut kääntäis oikeinpäin pitää jousituksen painua jonkin verran kasaan ennen kuin ollaan edes siinä 90 asteessa. Tässä mielessä en usko, että linkkujen kääntäminen olisi ongelma. Sopivilla jousipaineilla jousitus toimii ihan riittävästi, vaikka joustoliikkeen suunta olisikin noin niinqu teoriassa pikkuisen väärä. Esimerkkinä nyt vaikka herra Tollen tuotanto. Toisaalta jarrutusta silmällä pitäen tilanne johonkin pisteeseen saakka ilmeisesti jopa paranee, mitä pystympään linkut kääntyvät.
Sen sijaan maavaran ja jätön kannalta linkkujen kääntäminen saattaa ollakin ongelma. Jos linkut kääntää, maavara pienenee ja jättö lyhenee. Toisaalta ton mittanen pyörä menee kyllä hienosti aika lyhyelläkin jätöllä. Jos koneenrakennukselta riittää jossain välissä aikaa, voishan tuota kokeilla. Ei se linkkujen kääntäminen kovin iso vaiva ole.
Lainaus käyttäjältä: Kinnu - 01 marraskuu 12, 10:29:19
Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.
En usko että ajattelet. Mä olen sattuneesta syystä ;) jotenkin fiksautunut tuohon jarruttamiseen. Silloin luonnollinen referenssipiste on etuakseli. Mutta olet oikeassa, että jos jousituksen toimintaa pohditaan esim. routapattien ylityksessä, niin silloin voi olla fiksua tarkastella maailmaa takajalan nivelpisteen suhteen.
MuTu ja trial&error on edelleen suositeltavia menetelmiä ;D Tämä vatulointi on välillä vaan niin hubaa, ja vahingossa voi jotain oppia ja oivaltaakin.
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 marraskuu 12, 10:48:30
Lainaus käyttäjältä: Kinnu - 01 marraskuu 12, 10:29:19
Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.
En usko että ajattelet. Mä olen sattuneesta syystä ;) jotenkin fiksautunut tuohon jarruttamiseen. Silloin luonnollinen referenssipiste on etuakseli. Mutta olet oikeassa, että jos jousituksen toimintaa pohditaan esim. routapattien ylityksessä, niin silloin voi olla fiksua tarkastella maailmaa takajalan nivelpisteen suhteen.
MuTu ja trial&error on edelleen suositeltavia menetelmiä ;D Tämä vatulointi on välillä vaan niin hubaa, ja vahingossa voi jotain oppia ja oivaltaakin.
Voiskos tuota samaa momenttipistettä ajatella myös jarrutustapahtumassa. Muistelen sellaista fysikan ilmiötä, että jos T-bone nojaa siihen seinään ja aiheuttaa voimaa seinää kohti seinää, niin seinä aiheuttaa samansuuruista voimaa kohti T-bonea. Siis tasapainotapauksessa, jos jompikumpi sattuu kaatumaan, niin se on eri tarina...
Eli jos pyörää jarrutettaessa aiheutuu voimaa kohti maata, niin samansuuruinen voima kohdistuu etuakselille.... ja taas momenttipiste tuonne takajalan niveleen?
Menee kyllä jo omatkin kirjoitukset yli hilseen..... ::)
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 marraskuu 12, 10:48:30
Lainaus käyttäjältä: Kinnu - 01 marraskuu 12, 10:29:19
Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.
En usko että ajattelet.
Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin? ;D
Voimalla taitaa juu aina olla vastavoima. Mä piirsin noi voimat reaktiotankokeskustelussa tällä tavalla:
(http://www.kolumbus.fi/tbone/Bone/Bonen_takapiha_files/Media/Voimat_1/Voimat_1.jpg)
En nyt mee vannomaan, että on oikein, mutta tollain mä ne ajattelen.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 marraskuu 12, 11:04:01
Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin? ;D
Eikun mä tarkoitin että referenssipisteen voi periaatteessa valita monellakin tavalla. Ja lopputulos pitäisi valinnasta huolimatta olla sama - vektorit ja laskutoimitukset on vaan vähän erilaisia.
Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas reaktiotangossa ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 marraskuu 12, 11:59:47
Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas reaktiotangossa ;D ;D
Katsoisin että alatte olla asian ytimessä. ::)
Mun vajavainen käsityksen mukaan noita pitäis kenties käsitelläkin kokonaisuutena kun molemmat vaikuttavat toisiinsa tietty pl. etujarruttomat prätkät.
Lainaus käyttäjältä: maick - 01 marraskuu 12, 11:59:47
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 marraskuu 12, 11:04:01
Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin? ;D
Eikun mä tarkoitin että referenssipisteen voi periaatteessa valita monellakin tavalla. Ja lopputulos pitäisi valinnasta huolimatta olla sama - vektorit ja laskutoimitukset on vaan vähän erilaisia.
Näinpä kyllä. Tosiaan routapattia silmällä pitäen voi olla fiksua kiinnittää koordinaatisto linkun takakiinnityspisteeseen. Entäs sitten routamonttu...? ;D
Kokonaisuus tietenkin ratkaisee. Mutta norsu syödään palasissa. Ehkä tämä palanen lisäsi taas vähän ymmärrystä ja rajasi yritys/erehdys-menetelmän soveltamisalaa hiukan suppeammaksi.
Mitä se pompotus tarkalleen ottaen on?
pohjaako etujalkojen jouset ja lyö takaisn?
resonoiko jousisysteemi?
Mitä jalkojen kalahtaminen yhteen on? etujalat taipuu niin paljon että ottaa yhteen takajalkoihin? Vai toisinpäin? Taipuuko rockerit?
onko laskenassa merkitystä onko kyseessä jarrutus, routapatti, vai muu rasitus? etuakselin resultanttivoiman suunta (+toki suuruus) vain vaihtuu. Joka vaikuttaa vain siihen minkäsuuruisia toisiinsa nähden ovat linjan AC (Maick:n kuvan merkiinöin) suuntainen ja kohtisuora komponentti.
Etujalan nivelessä vaikuttavan voiman täytyy olla sidoksissa jousien jousivoimaan (-kx) ja mahdolliseen vaimennukseen. Toisaalta etupyörän aksellilla vaikuttava voima on jousittamaton massa kertaa akselin kokema kiihtyvyys. Siis ei koko prätkän hidastuvuus /kiihtyvyys vaan akselin kokema.
Jos ruetaan laskemaan momenttiyhtälöitä esim. juuri takajalan kiinnityksen ympäri, laskentahan lähtee olettamuksesta että tämä piste pysyy paikoillaan josta sitten saadaan muodostettua momenttien välille yhteydet koska voimien ja momenttien summan pitää olla nolla. Voidaanko
tämmöinen olettamus tehdä vrt. jalkojen yhteen kolahtelut?
^Mä en tainnu tajuta tosta ihan kaikkea... ::)
Pompotusta on monenlaista. Jos keskitytään jarrutuksessa tapahtuvaan pomppimiseen, sitä on ainakin kolmea laatua.
Jousitus voi olla liian jäykkä tai keula muuten jumissa. Tästä aiheutuva pompotus on aika rajua siinä mielessä, että eturengas tosiaankin on ilmassa suurimman osan aikaa. Mikä sen ensimmäisen pompun aiheuttaa, sitä en varmasti tiedä. Usein on myös niin, että tämmöisellä jäykkäkeulaisella ei ylipäätään tahdo pysyä tiellä, kun nopeus kasvaa tarpeeksi.
Jousitus voi myös pohjata. Siitä aiheutuva pompotus on yleensä myös "kuultavissa", semmoinen räminä vietereistä ja joistain tarkemmin määrittelemättömistä keulan osista. Tämäkin pompotus on yleensä aika rajua ja terävää, ja usein tuntuu että koko vehje joko ei pysy lapasessa tai hajoaa siihen paikkaan.
Kolmas laatu on jonkinlainen resonanssi-ilmiö. Jousitus kyllä pelaa: keula joustaa, muttei kuitenkaan pohjaa. Vähän kahvasta kiristämällä tai löysäämällä pompotus yleensä lakkaa. Useimmiten tämänsorttinen pompotus ei ole kovin rajua, välttämättä kuski itse ei sitä edes huomaa. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että pompotus tapahtuu kun jarruttaa pelkällä etujarrulla, mutta molemmilla jarruilla jarrutettaessa sitä ei tapahdu. Syy voi olla esimerkiksi jarrun tuennasta seuraava dive/antidive, tai sitten jotain semmoista mitä tässä ketjussa on koetettu hahmottaa: jollain tapaa huono keulan geometrian ja jousipaineiden yhtälö.
Jalat kolahtaa yhteen, jos linkku pääsee taipumaan jompaan kumpaan suuntaan liikaa, koska jalkojen keskinäinen etäisyys riippuu siitä, missä kulmassa linkku milloinkin on. Tämmöistäkin on koettu.
Jarrutustilanteessa voi lähteä siitä, että etuakseli on koordinaatiston keskellä ja linkku "kiertää" sitä. Routapatista tai -montusta en tiiä kumpi pää linkusta olis havainnollisempi keskipiste. Niissä kun todellisuudessa kumpikin pää liikkuu myös suhteessa vaakatasoon.
onnex mulla on Leaferi eikä etujarrua. Te saatte mun pään särkemään... ;D
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 01 marraskuu 12, 19:51:16
Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että pompotus tapahtuu kun jarruttaa pelkällä etujarrulla, mutta molemmilla jarruilla jarrutettaessa sitä ei tapahdu. Syy voi olla esimerkiksi jarrun tuennasta seuraava dive/antidive, tai sitten jotain semmoista mitä tässä ketjussa on koetettu hahmottaa: jollain tapaa huono keulan geometrian ja jousipaineiden yhtälö.
Mitäs T-Bone sanoisit, jos väittäisin että tuossa pelkkä etujarru/etu+takajarru -ilmiössä on kyse dynaamisesta massakeskipisteen siirtymisestä? Tai tarkemmin sen yhdistymisestä keulan geometriaan ja jousipaineisiin.
Eli mun käsittääkseni ton yllämainitun teorian mukaan lisää painoa etupäähän, pompotus loppuis?
Lainaus käyttäjältä: maick - 02 marraskuu 12, 09:40:20
Mitäs T-Bone sanoisit, jos väittäisin että tuossa pelkkä etujarru/etu+takajarru -ilmiössä on kyse dynaamisesta massakeskipisteen siirtymisestä? Tai tarkemmin sen yhdistymisestä keulan geometriaan ja jousipaineisiin.
Sanoisin, että olet todennäköisesti aivan oikeassa.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 02 marraskuu 12, 12:49:45
[Sanoisin, että olet todennäköisesti aivan oikeassa.
YES !
Yksimielisyys saavutettu
Laitetaanpas tuosta meikäläisen pannun sprinkun rokkereista kuva että ei T-bonella ja Maickilla lopu räknäilyt.
Tätähän liesituuletin silloin Nummelassa hampaat irvessä jarrua kiskoessaan tuumaili että ei pahasti pompottanut. Samaa olen itse todennut, mutta en pidä ihan täyttä renkaan ilmanpaineen ohjearvoa tuolle 21" renkulalle ja sillä se tuntuu jotenkin paremmalle jarruttaa tiukasti.
Rokkerit ja reaktiotankohan tuossa ei todellakaan ole samassa linjassa kuten yleensä ohjeistetaan, mutta silti ei ole pompotellut ihan mahdottomasti vaikka tuokin on +20 keula.
(http://img.photobucket.com/albums/v320/jarlaiti/Sekalaiset/IMG_3135.jpg)
Vaikka nyt sivuaakin varsinaista aihetta niin joustaako toi Jarpin keula yhtään jarruttaessa? Reaktiotangon kulmaa vaan ihmettelen.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 04 marraskuu 12, 20:20:36
Vaikka nyt sivuaakin varsinaista aihetta niin joustaako toi Jarpin keula yhtään jarruttaessa? Reaktiotangon kulmaa vaan ihmettelen.
Joustaahan se, ei se muuten olis läpi menny. Reaktiotankokeskustelusta opittiin, että se voi olla muussakin kulmassa kuin linkkujen kanssa samassa, tiettyjen rajojen sisällä. Asento vaikuttaa siihen, missä määrin jarrutuksessa tapahtuu dive/antidive-ilmiötä.
Jarpin pannarissa tuo asento aiheuttaa antidiveä, mikä puolestaan voisi aiheuttaa pompotustakin. Kolme vetoa oli näköjään Nummelassa etujarrulla tallennettu, yhdessä käyrässä näkyy jonkin verran pomppimista, siinä hidastuvuus oli 3,4 m/s2. Loput kaksi käyrää ovat aika tasaisia, hidastuvuudet molemmissa 3,6 m/s2. Eli ei se pompotus suurta heittoa aiheuttanut tuohon.
Toisaalta tuo keula ei ole vielä kovin pitkä eikä kovin loivassa kulmassa.