Finnbikers

Jotain tästä pakosti tulee, kun on tähän asti päästy. Ihan oma perämalli (kai)! Tein aikapitkälle ite (ja säästin)! Huomenna maalia ja sen sellaista, lisää kuvia myöh.

(http://i5.aijaa.com/b/00196/10197154.jpg) (http://aijaa.com/0019610197154)

(http://i3.aijaa.com/b/00346/10197155.jpg) (http://aijaa.com/0034610197155)

Mun on pakko sanoa etten tykkää emäputken jäkisteiden enkä taka-akselilevyjen Batman-muotoilusta. Miksi perän ylemmät runkoaisat levenee noin jyrkästi noin edestä? Lokarihan alkaa paljon taaempaa..

Anteeksi kriittiset kommentit. Tee niinku itsestä tuntuu. Varmaa on, että suuri yleisö tykkää Batman-designista ja pyörän leveästä persauksesta (ainakin kuvista se näyttää leveältä).

Pisteet omin käsin tekemisestä. Minkä merkkinen tämä pyörä on?

Näyttäis ihan royalin rungolta.

Näyttää mielenkiintoiselle! Odotetaan innolla jatkoa ;)

Oma silmä ei oo niin harjaantunu, että tässä vaiheessa kirvoittuis mitään kriittistä palautetta, eli ei muuta kun rakenteluintoa ja jatkoa odotellaan mielenkiinnolla.

Kiitos kaikille kommenteista. Otan kriitiikin vastaan ja sanon; en tiedä. Se vain on muotoutunut tuohon malliin. Tuo on nyt koottu & purettu varmaan 40 kertaa ja visio on vahva. Yhdessä vaiheessa siitä meinasi tulla bobberikin, vaikka sopperia olin alunperin tekemässä. Ajanut en tosin millään mallilla ole. En edes aihiolla. Osaset ovat suht valmiina ja nyt maalaillaan ja kokoillaan. Pähkäilyjäkin tosin vielä on. Ajattelin, että teen tämän kuvakavalkaadin erilailla, kuin muut ja lisäilen pikkuhiljaa osasia, enkä näytä vielä lähtöaihoita. Vähän niinkuin joulukalenterin luukut. Merkkikin selviää sitten aikanaan. Mystistä!

Katos katos, runko saanut jo maalia...
Joko sait ratkastua ongelma tankin ja tangon kohtaamispaikasta?

Juu. Se ongelma ratkaistu, ihan stoppareilla rungossa. Tuossa emäputken luona ne nappulat nököttää.

Pitää raportoida, että raportoitavaa ei ole. Ainakaan kuvallisessa muodossa. Rungon kerkesin puoleenväliin maalata (mattamusta, ensi talvena sitten ehkä jotain muuta), niin loppui maali. Ei muuta kuin ahtamaan Motonettiin. Takaisintulo matkalla turbolle menevä öljyletku sanoi poks. Toveri hätiin ja puutarhaletkua tilalle. 2km ja taas poks. Uusi liitos ja 2km & poks. Siinä vaiheessa olinkin jo sen verta lähellä tallia, että työntöä ei tullut kuin noin kilometri. Uusi letku Tuuttiin paikoilleen. Sen jälkeen kuvaus-, saati rublausinto ei ollut suuren suuri enää. Ensi viikolla sitten lisää.

Tainojoo. Laitetaas yksi kuva (wanha) tankin ja takapyörän & stongan kanssa. Alatakakäikäleitän (sissynkiinnikkeet) ei enää ole. Muuttuivat söpöimmiksi.

(http://i3.aijaa.com/b/00873/10201193.jpg) (http://aijaa.com/0087310201193)

Tästä tulee upee!

Noniin. Pitkästä aikaa pääsi kunnolla sekoilemaan ja hommia myös tapahtui. Tarkoitus oli päästä tällä Norrtäljeen, mutta haaveeksi jää. Aika ei vain riitä, kun pitää kaikkia tyhmiä velvotteita hommata. Kuten joku jo arvelikin; Kuninkaallinen Se on.

Kuvatuksiin:

(http://i9.aijaa.com/b/00264/10239979.jpg) (http://aijaa.com/0026410239979)

Lisää Lepakoita. Bat Boy.

(http://i11.aijaa.com/b/00088/10239980.jpg) (http://aijaa.com/0008810239980)

Takajarru. Vasen puoli. Kiva. Näin se vaan oli kiva tehdä. Saas nähdä miten ajo sujuu. Saatika, että tulee käsvaihde.

(http://i11.aijaa.com/b/00088/10239981.jpg) (http://aijaa.com/0008810239981)

Jalka olikin mennyt alkuperäisen suunnitelman eteen, niin se siirtyi noin. Ei kai sitä kukaan kiellä.

(http://i2.aijaa.com/b/00357/10239982.jpg) (http://aijaa.com/0035710239982)

Tästä en tiedä mitä seuraa. Sellainen lankarullan näköinen kappale tulossa. Ei ehkä kulu niin nopeasti. Jos ostaisi uudet ketjut, sekin voisi auttaa hieman.

(http://i7.aijaa.com/b/00399/10239983.jpg) (http://aijaa.com/0039910239983)

Tämän kanssa saa pelata vielä paljon. Päällä oli paksu (ilm. pulverimaalattu) pinta. Koetan saada sen verran alla olevaa kromia kiiltämään, kuin inhimillisesti mahdollista. Kierretangot joutuu ainakin todennäköisesti maalaamaan. Sääli.



Että sellaista tällä kertaa. Huomenna pääsee vähän jatkamaan.

Eikö toi sun ketju nyt osu moottorijarrutuksessa kuitenki jalkaan?

Eeei. Kai. Tai ei mun mielestä. Tämäkin jää arvoitukseksi, kunnes pääsen testaamaan. Kuten myös se, pystyykö koko laitokselle edes ajamaan...

Tälläinen yleismaailmallinen piti vielä laittaa. Tässä se on:

(http://i7.aijaa.com/b/00099/10240220.jpg) (http://aijaa.com/0009910240220)

Oot saanu näköjään konettakin vähän kiilloteltua.  :)

Mun veikkaus tuosta ketjukiristäjä härpäkkeestä (kuvien perusteella) että moottorijarrulla ketju tulee osumaan tuohon haarukan poikittaiseen tukiputkeen...

Käytetään sitten jalkajarrua! Mitä jos laitan kytkimen pohjaan aina, kun on moottorijarrutuksen paikka? Mitäs siihen sanot?

Nojoo. Senpä näkee sitten. Toimitaan tilanteen vaatimalla tavalla, kunhan mysteeri selviää.

Sehän alkaa näyttämään prätkältä. Eka kuvat valehtelee, eihän tuo persaus ollutkaan leveä. Hieno kone ja keula. Ja huikea takajarrutanko.

Aika takana tuo jalusta. Onko vaarana, että nostaa takafillarin ilmaan ja kapsahtaa kumoon?

Ei kai se kapsahda, mutta kiitos varoituksesta, tarvitsee tarkkailla tilannetta. Olisiko jollakin visiota (tai jopa myydä) takagummin kuvioon sopivaa etugummia? Kapeamallinen saisi olla ja koko 19". Itse en noista renkaista mitään tajua, enkä malleja tiedä.

Vastaisit taas puhelimeen kun se soi!

Ainiin, unohdin että sun kartano on niin iso ettei puhelinta kuule toisesta huoneesta...  ;)
Mut mulla on sulle kumi siihen etuseks, ja halvalla. Kaiken lisäksi uusikin vielä.

Mut hyvältä kyllä näyttää tuo royali, mulla on ollut pieniä epäilyksiä tuon suhteen mutta nyt näyttää siltä että voin pikkuhiljaa haudata epäilykseni... Tsemppistä!

Joo. Toi Kartano-ongelama on kaameea riesa. Jalat ihan kipeänä, kun kävelee salien poikki. Koetan muistaa soittaa huomenna, niin diilaillaan ringula kuviot. Hyvä! Kiitti kannustuksesta.

Tänään ei Kuninkaallinen edistynyt, kun piti laitella Täljen kulkinetta kuosiin. Huomenna; hinkuti hinkuti ja sitten ehkä keulaa kiinni. Jos olen ahkera. Eikun joo. Maalasin tankin, mutta jo maalausvaiheessa huomasin, että koloja on. Pakkelia, pakkelia.

hyvää duunia oot tehny ton rojalin kanssa. viimeistelyn taso näyttää olevan korkea,koneen kyljethän kiiltää ku ois tehtaalta rullannu just.

Noniin. Norrtäljestä selvitty hengissä ja on mökkeilyn aika. Mitä olisi mökkireissu ilman puunattavia osasia.

Ekaksi tein hyttyskarkottimen

(http://i5.aijaa.com/b/00217/10332191.jpg) (http://aijaa.com/0021710332191)

Hyvin toimii

(http://i2.aijaa.com/b/00701/10332192.jpg) (http://aijaa.com/0070110332192)


Sitten motonrakentelun homoimpaan osioon, pakkelointiin ja hiontaan. Kyllä. En vain osaa. Tämäkin tankki näytti niin muka suoralta etc. Ketut!

(http://i8.aijaa.com/b/00396/10332193.jpg) (http://aijaa.com/0039610332193)

Kyllä siitä jotain tuli, toki kähmyjä vielä on.

(http://i6.aijaa.com/b/00719/10332194.jpg) (http://aijaa.com/0071910332194)

Seuraavaksi hinkutin springerin kierretankoja muutaman tunnin. Kyllä sieltä jonkunmoinen kromi alta löytyy. Jihuu.

(http://i9.aijaa.com/b/00264/10332195.jpg) (http://aijaa.com/0026410332195)

Huomenna saattaisi päästä maalaamaan tankin. Vielä on paljon osasia joita pitää maalailla/hinkuttaa, mutta tänä kesänä ajetaan varmasti!

Tuollaisia merkintöjä löytyi ruosteen alta (P salmiakin sisällä, sen perässä numerosarjoa josta ei saa selvää ja luku 5019 alempana), olisiko tietoa mitä meinaavat?

(http://i2.aijaa.com/b/00990/10368933.jpg) (http://aijaa.com/0099010368933)

Maalattu. Nuo osat oli pakko maalata, kromi oli sen verta huonoa. Vielä hinkutia taaimmaisiin putkiin. Toisesta yläjousesta uupuu pala, tarvisi saada joskus uudet. Myös toinen muoviholkki tapeissa on huono. Varmaan menee näillä nyt jokatapauksessa kiinni

(http://i9.aijaa.com/b/00218/10368934.jpg) (http://aijaa.com/0021810368934)

Huomenna olisikin sitten kokoaminen. Jännittää jo etukäteen naaman puolesta. Jollain pitäisi saada puristettua n. 10cm noita paksumpia jousia kasaan. Vajassa näytti olevan jotain puristimia, niillä testaan.

Liinoilla sain turattua oman jousipakan kasaan... Oli suojalasit päässä 8) Tuoreet maalit tosin vois tykätä hyvää. Joku kierrettankoviritys vois olla hellävaraisempi...

Räikkämallin kuormaliinoilla mä oon omaaki springeriä puristellu kasaan, ainoa ongelma niissä on että kampee helposti vinoon.

Kiitti vinkeistä, mutta ei ollut liinoja, niin laitoin tuollaisella. Yllättävän kivuton prosessi ja naamakin vielä tallella.

(http://i1.aijaa.com/b/00415/10371035.jpg) (http://aijaa.com/0041510371035)

Tosiaan toinen yläjousi (tai molemmat) tarvii jossain vaiheessa hommata. Ja kiillotusta saa vielä harjoittaa jonkun verran. Stonga kokonaan kiilloittamatta ja riserit lähes. Sitten olisi keula suht valmis. Toki holkkien etc kanssa on vielä pelaamista myös. Ei tämän keulan kanssa näköjään helpolla pääse.

(http://i6.aijaa.com/b/00854/10371036.jpg) (http://aijaa.com/0085410371036)

Keula kiinni. Tänään sain uuden eturingulan kivemmalla kuviolla (toki muutenkin parempi, kuin edellinen), kiitos Väiskin. Tällä viikolla ajetaan!

(http://i5.aijaa.com/b/00733/10426037.jpg) (http://aijaa.com/0073310426037)

(http://i11.aijaa.com/b/00516/10426038.jpg) (http://aijaa.com/0051610426038)

Vähän lähtökohta- & projektikuvia aiemmista vaiheista:

Vähän surkea otus.

(http://i10.aijaa.com/b/00202/10426929.jpg) (http://aijaa.com/0020210426929)

Perä oli alusta lähtien se kaikkein kauhein kauhistus.

(http://i3.aijaa.com/b/00870/10426930.jpg) (http://aijaa.com/0087010426930)

Mm. nämä jäi yli.

(http://i4.aijaa.com/b/00039/10427013.jpg) (http://aijaa.com/0003910427013)

Tässä vaiheessa ei ollut varma itkeä vai nauraa.

(http://i3.aijaa.com/b/00468/10426931.jpg) (http://aijaa.com/0046810426931)

Autocad ohjelma.

(http://i2.aijaa.com/b/00434/10426932.jpg) (http://aijaa.com/0043410426932)

Toimii.

(http://i6.aijaa.com/b/00261/10426933.jpg) (http://aijaa.com/0026110426933)

Sori joku romuliike. Kävin yön pimeinä hetkinä hakemassa jotain rautaa teidän romukasasta.

(http://i7.aijaa.com/b/00682/10426987.jpg) (http://aijaa.com/0068210426987)

Tässä alkoivat prohommat!

(http://i4.aijaa.com/b/00696/10426988.jpg) (http://aijaa.com/0069610426988)

(http://i6.aijaa.com/b/00601/10426990.jpg) (http://aijaa.com/0060110426990)

Ostin tuollaisen säädettävän keulan, kun ajattelin, että ei tarvitsisi (pelotti) leikellä emäputkea. Huono idea. Myin sen pois. Eihän se nyt niin mene.

(http://i4.aijaa.com/b/00031/10427048.jpg) (http://aijaa.com/0003110427048)

Sitten ostin springerin. Ehkä aavistuksen verran liikaa -70...

(http://i6.aijaa.com/b/00669/10427049.jpg) (http://aijaa.com/0066910427049)

Söin pelon pois. Tsuuuuuuuuuuuuuuup!

(http://i7.aijaa.com/b/00335/10427050.jpg) (http://aijaa.com/0033510427050)

Vähän kehno kuva, mutta kaipa tuosta idean ymmärtää. Pikkasen vielä sähköä ja poljinta etc. kiinni, niin pääsee koeajolle tallin pihalle. Jännittää. Sitten onkin vielä paljohkosti hommaa, ennen kuin pääsee tielle. Sen jälkeen jännittää vielä enempi.

(http://i11.aijaa.com/b/00151/10445883.jpg) (http://aijaa.com/0015110445883)

Hyvältä ja vauhdikkaalta näyttää, ei muuta kun hyvää kojista ja intoo viimeistelyihin!

Kiitos. Intoa olisi kovasti, aikaa vähempi. Josko ensi viikolla saisi ajoon...(mennyt noin kuukausi "ensi viikolla" systeemillä).

Hyvät noi zoomaustuolit tuolla taustalla! Aina pitää muistaa zoomata! :)

Zoomaustuolit on poikaa, joo. Välillä zoomailijoita on vain liikaa. Kuninkaallinen toimii ja ajoinkin sillä pikku pätkiä. 4:n tunnin sisällä 4 kertaa käynnistyi. Milloin uupui kipuna, milloin kaasari tukossa. Ensi viikolla perehdyn tekniikkaan enemmän. Olisi kiva saada jonkunnäköistä toimintavarmuutta laitokseen.

royal (http://www.youtube.com/watch?v=HwcDLLFZZrw#)

Tyhjäkäynti on ainakin liian kova!

Epäilemättä hieno fiilis saada motti tulille! Lauantaina Joutsaan? Siinä matkallahan se luotettavuus selviää ;)

Meikäpä päivittää Frosteuksen puolesta päivän tapahtumia tallilla...

Sain puhelun jossa pyydettiin apuja, kaasukahvan runko-osa oli murentunut pieniksi paloiksi ja takalokaria piti vähän mietiskellä. Otin siis mukaani yhen lokkarin sekä uuden kapulan kaasukädelle ja riensin apuun.

Uusi kaasukapula asennettu, lokarijuttuja mietitty, omistaja kertoo niistä lisää jos uskaltaa...  ;)

Kaasarista nostin neulaa pykälällä, kääntelin seosruuvia, vieläkin vaikuttaa olevan aavistuksen laihalla, käynti kuitenkin parani niin paljon että tästä eteenpäin Satan´s Curse on ns. laakin peli!

Hieno keksintö tuo royalin enskakopan kiinnitys: yhellä pultillä---> varmasti vuotaa.

Sovittu on myös että pyörällä ei lähdetä tekemään mitään reissuja ennenkuin talli on kierretty sata kertaa. Tänään ajetut mukaanlukien jäljellä on ENÄÄ 92 kierrosta.  ;D

Itekin otin tyypit vehkeestä ja ensimmäinen huomio tuli välittömästi liikkeelle päästyä, on aika pirun raskas ajettava noin alle 30km/h vauhdissa.

Kuvasta päätelle saattais jättöä olla aika rajusti joka vaikuttaa siihen hitaan vauhdin käsiteltävyyteen. Lisäksi noi rockerit on sellaisessa kulmassa että turha odottaa keulan toimivan montuissa mitenkään.

Kiitti päivittelystä. Raskasta on, mutta 200km/h nopeudessa se tuntuu vain vakautena... Lokari tosiaan ei enää mahtunutkaan sinne minne piti, maan vetovoima varmaan lisääntynyt tai jotain. Tuon sorttista siihen nyt tuli (pakko oli lähteä kesken kaiken kotio, kun rupesi tulemaan viilinki, että kohta Kunkku palaa):

(http://i2.aijaa.com/b/00836/10484669.jpg) (http://aijaa.com/0083610484669)

Tuota rukkailen sitten lisää, kun varsinainen Iso Ongelma on setvitty. Ohessa video. VOI VOI. Hemuli näitä kai suoristelee?

killi (http://www.youtube.com/watch?v=3EjDV1MpPUM#)

Äänet eivät tule Kuninkaallisesta!

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 06 heinäkuu 12, 23:24:58
Kuvasta päätelle saattais jättöä olla aika rajusti joka vaikuttaa siihen hitaan vauhdin käsiteltävyyteen. Lisäksi noi rockerit on sellaisessa kulmassa että turha odottaa keulan toimivan montuissa mitenkään.

Kyllä ne joustaa jopa yllättävänkin hyvin. Kerkeisitkö suoristelemaan tuota takaringulaa?

Lainaus käyttäjältä: shoveltimppa - 02 heinäkuu 12, 19:35:15
Epäilemättä hieno fiilis saada motti tulille! Lauantaina Joutsaan? Siinä matkallahan se luotettavuus selviää ;)

Ei tällä Joutsaan pääse, vaikka tarkoitus oli. Liikaa robleemia/puutteita. Joku tois kerta sitten.

Eiköhän me se oikoseks saada, tässä on vielä muutama viikko aikaa ennen kuin katoan maisemista.

Tarkemmin kun pähkii tota rockereiden sijoittelua niin kyllähän tollanen sugarbear-henkinen linkku tosiaan toimiikin tuossa asennossa.

Lainaus käyttäjältä: arho - 01 heinäkuu 12, 23:50:06
Tyhjäkäynti on ainakin liian kova!

ON! Nyt jo paremmalla mallilla.

Väiskille kiitos kaasarin säätelystä, huomattavasti parempi nyt. Sellanen piti lisätä, että tässä laitteessa ei ole vielä tullut vastaan yhtään osaa, joka olisi toiminut suoraan. Kuten vaikka tuo kaasukahva. Kattelin, että onpa hyvännäköinen osa laatikon pohjalla, laitanpa kiinni. Mureni heti käsiin. Kone toimii nyt, kun edellisen kasaajan jäljiltä (porattu ilm 500cc), sytkä oli laitettu niin, että kun pakoventtiili aukeaa, tulee kipinä. Ja sen sellaista. Nyt vielä tuo vanne. Damn. Mutta tuota. Olipahan se oikeastaan tiedossa, kun osakasan ostaa. Halvalla.

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 06 heinäkuu 12, 23:25:40
Tuon sorttista siihen nyt tuli (pakko oli lähteä kesken kaiken kotio, kun rupesi tulemaan viilinki, että kohta Kunkku palaa):

(http://i2.aijaa.com/b/00836/10484669.jpg) (http://aijaa.com/0083610484669)

Tämä ilmiö kannattaa poistaa, ettei käy niin kuin mulla. (lyhyen) Aikansa hankasi lokaria vasten ja sitten meni rengas pellistä läpi. Voin kertoa, että tapahtuu mielenkiintoisia asioita kun esim. 120kmh vauhdista takarengas nalkkaa kumista kiinni. Kaikki tapahtui silmänräpäyksessä, mutta tapahtumaketju oli luultavasti tämä: akselinpää vääntyi, laakeri leikkasi kiinni (irtosi lopulta rälläköimällä), akseli lähti pyörimään hajottaen säätöruuvit täysin paskaksi ja "hitsaten" toisen säätörullan itseensä (ei irronnut myöhemmin edes lekalla) ja sitten ketjut kahdesta kohtaa poikki. Ihme kyllä perä ei tuntunut menevän lukkoon missään kohtaa ja pyörän hallittavuus säilyi, mutta kun pysähdyin niin savu vaan nousi akselin päästä. Akseli lähti swingistä irti rälläkällä ja tuurnalla/pitkällä lekalla. Vian syy oli korkeampi profiilinen rengas, joka vauhdissa vielä hiukan laajeni. Rengas ei kauheammin kärsinyt insidentistä. Oli varmaan lähellä ettei vielä swingi vääntynyt ja ketjut lentäneet askin väliin tai tuhatta ja sataa persielle. Tuhosta saattoi nähdä, että isot voimat oli liikkeellä :)

Onneksi ei käynyt pahemmin kuitenkaan sulle. Korjataan, juu.

Tuosta Hemulin sanomasta Sugarbear käsitteestä (mulle ennen tuntematon) innostuneena googlailin juttuja ja tälläinen tuli vastaan:

http://1.bp.blogspot.com/_gmv9V24TMWY/TFgSjRBdEmI/AAAAAAAAEBM/hZwV5c0dmJg/s1600/IMG_0037_1.JPG (http://1.bp.blogspot.com/_gmv9V24TMWY/TFgSjRBdEmI/AAAAAAAAEBM/hZwV5c0dmJg/s1600/IMG_0037_1.JPG)

Keula näyttää rockereineen hyvin paljon samalta, kuin mun.Mulla on ollut oletuksena, että tuo on joku -70 luvun keula, mutta tiedä sitten. Selviääkö pelkillä kuvilla, kuka voisi olla valmistaja etc? Ihan mielenkiinnosta.

Selviää. Tarvii olla hyvät kuvat,mielellään riittävän monta.
Eri asia sit mistä asiaa kysyis, Mä kokeilisin JJ- tai ehkä CC-foorumilta.

Hemulin mainitsema SokeriKarhu kirjoittaa ainaki JJ:lla, tunnistaa kyl omat keulansa. Ja sit joku vanha AEE:n työntekijä tunnistelee niiden tekemiä osia kans. Ei toi kyl sellaiselta näytä,IMO.

Yleisesti ottaen niitä valmistajia on ollu kymmeniä eli voi olla ettei pysty edes identifioimaan..

Onko siin keulassa mitään valmistajan merkkejä: numeroita, kirjaimia, kirkkoveneitä tms?  :o

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 06 heinäkuu 12, 23:24:58
Kuvasta päätelle saattais jättöä olla aika rajusti joka vaikuttaa siihen hitaan vauhdin käsiteltävyyteen. Lisäksi noi rockerit on sellaisessa kulmassa että turha odottaa keulan toimivan montuissa mitenkään.

Nopealla mittailulla eilen tallin pihassa väittäisin että jättöä on n. 200mm, jopa vähän yli.


Vähän OT: Kauanko menee Hemulilla perus 40pinnaisen vanteen pinnaamiseen/rihtaamiseen tehokasta työaikaa?

Lainaus käyttäjältä: erakko - 07 heinäkuu 12, 13:12:10
Onko siin keulassa mitään valmistajan merkkejä: numeroita, kirjaimia, kirkkoveneitä tms?  :o

Albumin sivulla 2 on kuvia merkinnöistä keulassa.

Nimenomaan. Eli tälläistä löytyi, en tiedä ovatko mitään järkevää: (sivulta 2) "Tuollaisia merkintöjä löytyi ruosteen alta (P salmiakin sisällä, sen perässä numerosarjoa josta ei saa selvää ja luku 5019 alempana), olisiko tietoa mitä meinaavat?"

http://aijaa.com/0099010368933 (http://aijaa.com/0099010368933)

Joo sori vaan etten lukenu joka sivua läpi ennen ku kyselin. Ei toistu.

Lainaus käyttäjältä: erakko - 07 heinäkuu 12, 15:56:45
Joo sori vaan etten lukenu joka sivua läpi ennen ku kyselin. Ei toistu.

Ei nyt oltais tollaisia, ei sitä kukaan noin meinannut. Mahtaako nuo merkit meinata mitään?

Minulle ne ei sano mitään mut veikkaisin et Ameriikan sedät varmaan tunnistaisi ne.

Lainaus käyttäjältä: erakko - 07 heinäkuu 12, 16:14:59
Minulle ne ei sano mitään mut veikkaisin et Ameriikan sedät varmaan tunnistaisi ne.

Testataan sediltä, kiitti vinkeistä.

Kyllä mä väittäisin että noista numeroista salmiakin jälkeen saa selvää kun ottaa silmän käteen ja katsoo niitä suoraan keulasta, eikä kuvan perusteella...

Tuon kuvankin perusteella sanoisin että eka numero on 7, ja viimeiset neljä numeroa on 0033.

Ja onhan se selvä et ku tuolla tavalla merkattu&numeroitu ni ainakin jonkun mittakaavan sarjatuotannosta kyse.
Tai jos yksittäiskappaleesta kyse ni valmistajan merkinnät kuitenki. Ei oikei todennäköiseltä vaikuta et jos joku omassa pajassa tehny yhden keula näkis niin paljon vaivaa et tuolla tavalla nerokas.

Komppaan ylläolevaa numeroiden osalta.

Sori ny kun kokoajan tänne huutelen...

Mut tulipa vaan mieleen että Erakon esittämien vaihtoehtojen lisäksi numerointi voi myös olla jonkun kuluttajan jälkikäteen stanssaama?

Ainakin sen verta mitä mulla on kokemusta kilpailuhommista pyöräpuolella, niin meillä oli tapana hakata pyörän runkonumero aika moneen paikkaan ympäri pyörää, esim keula, takasvingi, vanteet, yms...

En tiedä onko moista tapaa ollut kenelläkään rakentelupiireissä?

Pitänee tutkia sarjoja tarkemmin. Mikään maailman tärkein asia tää ei ole, kelasin vaan, jos joku tollein suorilta tunnistaisi tjn. Tutkinnat siirrän talveksi. Takaringula suoristuksessa, sähköjä tehty. Ensi viikolla rublaus jatkuu. Ei pysty ettimään takalokarin paikkaa ennen ringulaa. Stonga pitää tehdä uusiksi (by Väiski, edellinen toisen tekemä), kun tuo on kaatunut multa pari kertaa ("pukilta") ja stonga nyt vino. Oli muutenkin liika ohkasseinämäisestä tehty, venkoili.

Pientä edistystä, juurikaan en ole kerennyt hommailemaan. Sissy, lokari ja Kissanpää. Etuvalokin on ja se jopa toimii, muutkin kaksi piuhaa vedetty. Parin viikon päästä on pakko olla ajossa, kun lähden tallilta ja siirryn toisaalle. Ajoakin tiedossa ainakin 60km. Eiköhän se siintä. Onneksi en vetänyt mitään kunnon maalausta, sen verta joutunut kaikkea muuttelemaan/lisäämään. Ainiin. Kiitos vielä Hemulille vanteen suoristelusta, nyt se on sentään järjen rajoissa. Talvella sitten tuumintaan uusi kehä tai ringula, tai mikä siinä ikinä kiikastaakin. Kyllä se aika suora nyt kuitenkin on.

(http://i1.aijaa.com/b/00145/10631551.jpg) (http://aijaa.com/0014510631551)

Lokariin vedän vaan matat päälle. Olen alkanut vihaamaan kittausta. Talvella sitten...

Pikafotari. Taidankin tehdä tollaset (tai siis ehkä ympyriäisemmät...) reijät tohon lokariin.

(http://i8.aijaa.com/b/00100/10631774.jpg) (http://aijaa.com/0010010631774)

Nyt jatkui vähän hommat. Hommana takalambu.

Lähtökohta:

(http://i11.aijaa.com/b/00462/10675967.jpg) (http://aijaa.com/0046210675967)

Tällänen tuli:

(http://i3.aijaa.com/b/00298/10675968.jpg) (http://aijaa.com/0029810675968)

Mutta saatan muuttaakkin sen tälläiseksi Hännäksi:

(http://i4.aijaa.com/b/00576/10675969.jpg) (http://aijaa.com/0057610675969)

Vai muuttaisinko? Mielipiteitä? Jompikumpi tulee.

Mä pidän enemmän vaaterissa olevana ku tuolleen omas kulmassaan ylös töröttävänä dildona.

Joo. Kyllä siitä toi häntämalli tulee. Pitää tehä systeemit uusiksi. Tosta tököttävästä tulee muutenkin mieleen joku hälytysajoneuvo.

Jos laitat bulletin vaateriin, niin mahtaa tuo pidikeputken mutka näyttää aika masiiviselta. Multa siis ääni pystymallille. Mallaile ja postaa kuva semmosta versiota, että lamppu on vielä pystymmässä erektiossa ja hoijakan kanssa samassa linjassa. 

Totta tuokin. Jahka taas pääsen rublailemaan, niin testailen tuotakin versiota. Kiitti idiksestä. Pitää muutenkin ottaa kauempaa kuvia. Jotenkin tuo ei näytä livenä katsottaessa niin möhköltä, mutta nyt kuvissa näyttää. Siis koko takalamppu systeemi.

Itse laittaisin sen pystyyn, mutta hakisin kulman/linjauksen pakoputkesta.
Se mielestäni sulautuu paremmin kuin hoijakan mukaan ja pysyy linjaus menevämpänä ja ehkä poistaa sellaista "sekavuutta".

Tuollaisia takalamppuja loksuun moldattuna löydät parista suomichopperista josta voit tsekata miltä näyttää valmiina.
(Dollarin pyörästä en tähän hätään löytänyt kuvaa)

Tässä toinen (Dollarin)

Toi pakoputki linjausidis on hyvä myös. Niinkuin ylläolevasta kuvasta näkee, niin ei tuo lamppu näytä niin möhköltä, kun on kokonaiskuvassa. Tai sitten koko sissy pois? Sekavuus tässä on myös justiinsa vaarana. Pitänee laittaa harkkahattu päähän ja tuumia oikein kunnolla.

Lainaus käyttäjältä: Jude - 09 elokuu 12, 11:35:10
Tässä toinen (Dollarin)

Mulla loppuu lokari, ei onnistu ihan noin, ellei sitten tee sissyä kokonaan uusiksi. Se siinä on, jos laittaa sissyn mukaisesti, että tulee sitä sekavuutta, koska lamppu jää sen taakse. Siis koska lokari loppuu kesken ja lamppua ei saa sissyn taakse, kuten tässä. Onpa hankalaa, mutta mukavaa!

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 09 elokuu 12, 11:39:53

Lainaus käyttäjältä: Jude - 09 elokuu 12, 11:35:10
Tässä toinen (Dollarin)

Mulla loppuu lokari, ei onnistu ihan noin, ellei sitten tee sissyä kokonaan uusiksi. Se siinä on, jos laittaa sissyn mukaisesti, että tulee sitä sekavuutta, koska lamppu jää sen taakse. Siis koska lokari loppuu kesken ja lamppua ei saa sissyn taakse, kuten tässä. Onpa hankalaa, mutta mukavaa!

Eihän tuo waltava bullet jää nimeksikään ohuen hoijakan taakse vaikka se olis keskellä hoijakkaa. Minusta se vähentää sekavuutta, jos hilut on samassa kulmassa. Pönkäät bulletin hoijakan keskelle jesariviritelmällä ja tsiikailet vähän edempää. Ja kuva kehiin.

Onhan noita valoja laitettu maailman sivu, yksi esimerkki on vaikka tuolla Mooren sivuilla,

http://mrmooremotorcycles.com/ (http://mrmooremotorcycles.com/)

Sieltä Workshop/Bikes/The Chopper.

Mutta se pointti on että itselle näitä tehdään ja jos tuo ensin tekemäsi asento oli silmään just hyvä, niin pysy siinä, sanoi sitte vaikka Jesse James että kulmat on ihan persiillään.
Ei näihin hommiin mitään ohjekirjaa ole, onneksi....paitsi tehtaalla, ja niiden nimi onkin sitten "uusi pyörä".
Sehän me kaikki sitten ollaankin jo kauan sitten huomattu, että ne uudet on vaan niitä insinöörien kompromisseja, nyt sä saat tehdä ihan itselles, ihan sama mihin suuntaan jarrupoljin sojottaa tms...

Leuka pystyyn ja suurella itseluottamuksella vaan lanka palamaan  8)

Mä saattaisin pyrkiä johonkin tälläiseen asemaan... vaikka toi dildona törötys o käytetty, en siltikään siit pidä.

jaa-a  :-\

Mun silmään toi olis hyvä.

Mun silmään taas ei hyvä. Frosteus mainitsi ongelman lokarin hännän lyhyydestä, jotta pystylamppu mahtuisi hoijakan takapuolelle. Minusta tuolle hoijakan sijainnile suhteessa lokarin takaosaan pitäisi joka tapauksessa tehdä jotain. Nyt hoijakka "menee keskeltä" lukarin pyrstön pyöristyslinjaa, kun se voisi mennä muutaman sentin edempää. Eihän tuota hoikakkaa voi enää juuri pystymmäksi nostaa, eli tilanne pitää korjata jatkamalla lokaria tai sijoittamalla lokaria taaemmas. Onnistuisko pyöräyttää lokaria pari tuuma taaemmas niin, että se loppuis etupäästä (laatikon takaa) korkeammalta? Etupidike uusiksi ja uudet kiinnitysreiät hoijakalle.

Näin sais tilaa sijoittaa lamppu törkeän tyylikkäästi niin kuin Dollarin (lienee henkiö, ei pyörän hinta) kopterissa.

Lainaus käyttäjältä: Rezi - 10 elokuu 12, 10:50:08törkeän tyylikkäästi

Täyttääkö tämä määritelmän  ;D

Hehe. Ylläoleva olisi hieno! Kiitos kaikille tuumiskeluista ja ehdotuksista, kyllä tuosta lamppu vielä saadaan. Leafhillin viimeisin ehdotus näytti tällä hetkellä omaan silmään parhaimmalta. Kunhan nyt pääsisi taas laitoksen luokse ja tositoimiin.

Lainaus käyttäjältä: leafhill - 10 elokuu 12, 08:35:59
jaa-a  :-\

Tarkoitin siis tätä...

No Kettu. Eikö viestejä voi muokata?

http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=5500.0;attach=11663;image (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=5500.0;attach=11663;image)

Mitä vittua! Väärä kuva. Meen nukkumaan!

Vitut määritelmistä, teet niinku tykkäät.
Eihän niitä netissä saa ajettuakaan. Saatans.

Juu, ei muakaan juuri määritelmät kiinnosta, kunhan utelin idiksiä, kun omat loppuivat. Hyviä tulikin, kiitos niistä.

Vähän meni jäihin tämä projekti, kun oli jos jonkunlaista. To Do lista tehty (josta tulikin yllättävän pitkä) ja jahka talli saadaan kuntoon, niin alkaa taas armoton rubellus ja räbellys.

No nyt on taas rubellettu ja räbelletty. Lokari palasi ekaan malliinsa lyhyempänä, penkki vaihtui, sissy pois, keulan kanssa kikkailtu, kilpiteline tehty, tankin kulma vaihdettu ja mitähän kaikkea vielä. Isoa ja pientä on tehty ja vakaa aikomus on (taas) saada tämä ensi kesäksi "valmiiksi" (eihän tämä koskaan Valmis ole). Pakoputken kulma muuttuu jyrkemäksi ja etujarru pitää saada aikaiseksi, niin sitten voi alkaa hipistelemään.

(http://i5.aijaa.com/t/00251/11716837.t.jpg) (http://aijaa.com/82qfux)

Facebookissa näkyy vissiin lisää kuvia täällä:

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.146152142200248.33995.100004163891562&type=3 (https://www.facebook.com/media/set/?set=a.146152142200248.33995.100004163891562&type=3)

Etujarru tarvisisi saada, joten alkoi jarrukilven kikkailu. Tommonen kuoppahan tohon tuli, kun oli pakko poistaa materiaalia aika paljon. Kelpaa mulle. Millälailla laittaisin vaijerin tulemaan? Jenkat kilpeen ja sitten joku pultti, jossa päässä silmukka kierteillä? Tai sitten vaan L muotoinen metallikappale jollain kiinni ja siihen reikä & kierteet? Olisiko idiksiä? Kiinnitys tulee tuosta toisesta pultista springerin jäykkään putkeen.

Tollanen se oli.

(http://i3.aijaa.com/t/00659/11726523.t.jpg) (http://aijaa.com/2AZKs5)

Tollanen siitä tuli.

(http://i10.aijaa.com/t/00661/11726525.t.jpg) (http://aijaa.com/7zHpxE)

Tuossa miten mä sen tein Uniballia hyväksi käyttäen:

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/1104292.jpg)

(http://i123.photobucket.com/albums/o316/sheikkinen/Rautis/110429.jpg)

Juu! Loistoratkaisu, noin mä sen teen. Tänks vinkistä.

Tänään oli taas hinkutihinkuti päivä.

Tälläset ne oli.

(http://i6.aijaa.com/t/00306/11731537.t.jpg) (http://aijaa.com/4oVJEG)

Tälläset niistä tuli.

(http://i7.aijaa.com/t/00709/11731538.t.jpg) (http://aijaa.com/7yvnNl)

Kahvat on MZ:sta. Jonkun vilkkukatkaisin systeemin koetan varmaan tehdä noihin koloihin.

Tänään innostuin toisen topikin innoittamana valantahommista taas. Näistä tulee springerin ylämutterit. Koriste sellaiset, montaa kierrettähän tuossa ei ole. Tinasta valettu. Lyijyä olisin halunnut testata, mutta käikäleet ovat jossain kadoksissa. Toivottavasti väliaikaisesti.


Valamosta.

(http://i5.aijaa.com/t/00962/11736286.t.jpg) (http://aijaa.com/FOBujM)

Hipisteltynä.

(http://i2.aijaa.com/t/00476/11736287.t.jpg) (http://aijaa.com/XRpL3Q)

Tuohon tulee 2k liimaa tueksi, vaikka ei tuo varmaan heti irtoa.

(http://i11.aijaa.com/t/00695/11736288.t.jpg) (http://aijaa.com/PTH2hN)

Hyvä idea tuo mutteri juttu..!
Varmaan hyvät sulatushöyryt siellä jos lyijyllä valat...? :D

Kiitti. En ole vielä valanut, kun lyijyt kateissa. Enkä ole sillä koskaan edes koettanut, mutta tarkoitus on mahd pian. Pyysin vaan toverilta pussillisen lyijypainoja, kun on sellaisissa hommissa, että niitä tulee. Pitänee sitten huomioida tuo kärytys, kun pussi löytyy. Hyvä kun sanoit.

Tänään sain tehtyä toisen kappaleen keulan ylämutteria ja ketjunkiristäjä/ohjurisysteemin.

Saatana syö ketjua.

(http://i6.aijaa.com/t/00913/11741861.t.jpg) (http://aijaa.com/e4QWKR)

Nytten olisi taas osittain paketissa laitos. Tankkia pitää maalata ja kytkin avata, johtoja sinnetänne ja sen sellaista. Mutta tänä vuonna näyttää jo lupaavammalta Norrtäljeen lähtö tällä.

http://youtu.be/Puu1OcjMPaI (http://youtu.be/Puu1OcjMPaI)

EDIT: Jotenkin en osaa nyt upottaa tota tähän. Tulee vaan linkki.

Tää ois nyt vähän niinkuin tällänen. Kaikennäköistä rubellettavaa vielä löytyy, mutta päälle 100km jo ajettu (lähes putkeen!) ja ainoina vauriona irronnut jalkatapin sokka. Ensimmäinen Chopperi jonka olen rakentanut ja ensimäinen Chopperi, jolla olen ajanut, niin vaikea sanoa onko se nyt hyvä vai ei. Hiljaisessa ajossa käärmeen lumoamisefekti ajoa esiintyy, mutta -> 40-50 pysyy jo ihan hyvin pystyssä. Jopa liika luottavaisin mielin Norrtäljeen lähtöä odottelen.

(http://www.kuvanettiin.fi/dm/MOMN/946830_202362039912591_256770537_n.jpg) (http://www.kuvanettiin.fi/pm/MOMN/946830_202362039912591_256770537_n.html)

No nyt on satulassa niin paljon "japania", että näyttää todella hyvältä, asiaa.. 8)

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 23 toukokuu 13, 23:26:02...Hiljaisessa ajossa käärmeen lumoamisefekti ajoa esiintyy, mutta -> 40-50 pysyy jo ihan hyvin pystyssä...

Oletko etujättöä mitannut? Kuulostaisi siltä että sitä on aikalailla liikaa...

^Onhan tuo tietty mahdollista, mutta linkut on ainakin aika pitkät, mikä viittaisi siihen, että jättö ei oo turhan pitkä.

Ensituntuma chopperiin on aika usein käärmeenlumoamista, ja U-käännökseen tarvitaan Citymarketin parkkiksen verran tilaa. Ajaminen opettaa, kyllä se siitä.

Kun tota keulakulmaa tehtiin, niin silloin mittasin ~12-15cm (en muista enää). Ja tarkoitus ainakin oli olla alle 15. Tarvitseekin muuten mitata ihan mielenkiinnosta. Kyllä tuo ajelu on jonkin verran jo parantunut ja varmaan paraneekin vielä, kun saa vain kilometrejä alle. Ihan ensi testeissä olin aika skeptinen koko ajon suhteen. Lisähankaluutta tuottaa tuo käsivaihde ja takajarru vasemmalla puolella. Mutta eiköhän se siitä. Keskitapit voisivat ehkä olla hyvät myös, mutta sitä hommaa tutkin sitten ensi talvena.

Jossain topikissa oli hyvistä rengaspaineista pitkäkeulalle. Makuasioita, mutta muistaisin, että aika matalaa painetta ihmiset piti ainakin takarenkaassa. Minkähänlaista?

Lainaus käyttäjältä: jannu - 24 toukokuu 13, 06:40:43
No nyt on satulassa niin paljon "japania", että näyttää todella hyvältä, asiaa.. 8)

Kiitti. Taisi muuten olla Helsinki Bike Showssa, kun tollanen penkki sai rumimman penkin kunniamaininnan...Ite tykkään oikein kovasti ja juuri tollasta etsimällä etsin, kunnes tuli vastaan. Ja on oikein, oikein hyvä istuksia.

Jaa, 12 senttiä on pitkäkeulalle jo paljon, mun mielestä liikaa. Siinä tapauksessa ei ihme että käärmeitä luikertelee.

Rengaspaineet on vähän makuasia. Itse pidän prätkänrenkaissa öpaut ohjearvopaineita, vähän alle. Autonrenkaalla on eri juttu.

Mittaan tänään, että mihinköhän se sitten loppupeleissä asettui. Kyllä tällä ajaa pystyy. Ajaa vaan kovaa koko ajan!

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 24 toukokuu 13, 09:50:03

Lainaus käyttäjältä: jannu - 24 toukokuu 13, 06:40:43
No nyt on satulassa niin paljon "japania", että näyttää todella hyvältä, asiaa.. 8)

Kiitti. Taisi muuten olla Helsinki Bike Showssa, kun tollanen penkki sai rumimman penkin kunniamaininnan...Ite tykkään oikein kovasti ja juuri tollasta etsimällä etsin, kunnes tuli vastaan. Ja on oikein, oikein hyvä istuksia.

No jos tuota vertaa jousitettuun soolosatulaan jousiperässä...Näyttelyssä ei tainnut niitä olla :-)

Lainaus käyttäjältä: Jarkko - 24 toukokuu 13, 10:06:14

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 24 toukokuu 13, 09:50:03

Lainaus käyttäjältä: jannu - 24 toukokuu 13, 06:40:43
No nyt on satulassa niin paljon "japania", että näyttää todella hyvältä, asiaa.. 8)

Kiitti. Taisi muuten olla Helsinki Bike Showssa, kun tollanen penkki sai rumimman penkin kunniamaininnan...Ite tykkään oikein kovasti ja juuri tollasta etsimällä etsin, kunnes tuli vastaan. Ja on oikein, oikein hyvä istuksia.

No jos tuota vertaa jousitettuun soolosatulaan jousiperässä...Näyttelyssä ei tainnut niitä olla :-)

Toivotaan, että tänä vuonnakaan ei ole, niin jos pääsisi pokkaamaan oikein mitalin Helsingistä tai Joutsasta, heh.

 ;D ;D Tännehän se paskin penkki palkinto tipahti, samanlaisella ja jokasaumarevennyt.
On niin hyvä ja hieno että vetäsin nykyvessaankin kiinni.  8) 8)
Vaihtuu ehkä kulahtaneeseen batesiin, ilman jousia.

Rojalistahan tuli hieno !

Onneksi olkoon näin jälkikäteen vielä! Kiitos kehuista, vaikka siis paljon on tekemättä pikkujuttuja + isompiakin kaunistuksia.

Mittailin nyt sitä kulmaa ja sain tulokseksi ~22cm! Mitenhän se noin. Heh. Oisko ollut tuumamitta kädessä, kun kulmaa on haettu. Tiedä häntä.  En nyt tosiaan oikein muista miten se kuvio meni, kun yli vuosi on tapahtuneesta aikaa. Nyt alkaisi pelottamaan, jos en olisi Kunkulla vielä ajanut. Nyt mulla on ainakin syy tiedossa, miksi käärmeilyä esiintyy. Mikään superraskas ei ole kyllä ajaa, eikä se hidas ajokaan mahdotonta ole. Kai joku juttu vaikuttaa johonkin, en tiedä. Onneksi ei mennyt sentään negatiivisen puolelle. Toi se nyt on. Kulma-asiaakin tutkin kovasti silloin, eikä tuo 22 ollut tavoite. Sellainen tuli mieleen, että kova kiire oli, kun hitsimiehen olin saanut paikalle pitkän odottelun jälkeen. Eli tuumamitan käteen osuminen/kova into ja kiire on saattanut saada tapahtumasarjan liikkeelle ja tulos on tämä. Ei se kyllä oikein noin ulkonäöllisesti voi muussakaan  asennossa olla, että tuota.

Tänään taas ajelin ja ajelu sujuu jo paremmin. En mä kyllä tajua. Kaiken järjen mukaan tolla ei kai oikein pystyis edes suhaamaan. Tai mitänyt googlettelin. Toisaalta löytyi sieltä jotain tälläkin palstalla olevia, joilla ollut jättö jopa enemmän. Nomutta. Kuten sanottua, näillä mennään.

Tälläistä tänään:

Puuttui etuhaarukasta holkki pyörittäjän ja roKKKerin välistä. Kävin äiteen varastoja kattomassa (kun siellä rublaamssa), mutta ihme ja kumma, ei ollut holkkia!! Löytyi sitten tollanen joku ihme pötykkä.

(http://i11.aijaa.com/t/00618/12261528.t.jpg) (http://aijaa.com/9n475r)

Tollanen siitä sitten tuli. Nyt pysyy mittarin pyörittäjäkin paikoillaan.

(http://i8.aijaa.com/t/00883/12261530.t.jpg) (http://aijaa.com/jU48gE)

On sitä pitemmilläkin jätöillä ajettu, ei se mahdotonta oo. Ainoastaan suhteellisen vittumaista.

^ Toi on lohdullista tietää. Mun mielestä toi on kyllä oikeasti ole ollenkaan niin paha, mitä juttujen perusteella voisi kuvitella. Oikeastaan aika jees, vaikka siis ajamiseen saa kyllä keskittyä enempi. Mikä on ihan hyvä juttu sekin. <- epätoivoista itsensä pettämistä ilmassa...

Nyt se olisi aikalailla valmis tätä kesää ajatellen. Kuvissa ei kiillotettu kunnolla + koneen muttereiden "messinkiöintiä" tulee tapahtumaan vielä. Maalaushommat meni sitten loppupeleissä ihan ketuiksi ja ainoa mihin jäi pulveri, ovat takalokari ja sähköpönttö (vaikka siis kaikki piti pulveroida). Loput meni spräyllä ja pensselillä, tankistakin jätin lommot paikoilleen, kun toi on niin wanha kyhy toi tankki, että kun pakkeloi, niin pelkällä käsihiomisella saa jo reiän aikaan. Eli jos jollain on hyväkuntoinen tuonoloinen tankki, niin yhteyksiä tähän suuntaan. Kohtapuoliin Norrtäljeen. Huoltoautoonkin ystävä sai tehtyä motonkuljetinlaitoksen...

(http://i7.aijaa.com/t/00023/12277720.t.jpg) (http://aijaa.com/2u0uX8)

http://aijaa.com/wMHrLx (http://aijaa.com/wMHrLx)
http://aijaa.com/tm4VsO (http://aijaa.com/tm4VsO)
http://aijaa.com/ZP97WJ (http://aijaa.com/ZP97WJ)
http://aijaa.com/Jzw2M5 (http://aijaa.com/Jzw2M5)
http://aijaa.com/OAkYdW (http://aijaa.com/OAkYdW)
http://aijaa.com/bZtIfu (http://aijaa.com/bZtIfu)
http://aijaa.com/6BBQt2 (http://aijaa.com/6BBQt2)

Kuvat tuli vähän sekavasti, sori siitä.

(http://i5.aijaa.com/t/00986/12277746.t.jpg) (http://aijaa.com/jqMf4Z)

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 30 toukokuu 13, 11:18:49
koneen muttereiden "messinkiöintiä" tulee tapahtumaan vielä. ...

Hei missä oot messinkiöittänyt? Miullekki messinkipintaa!

Lainaus käyttäjältä: Das Fette Sau - 30 toukokuu 13, 17:04:24Hei missä oot messinkiöittänyt? Miullekki messinkipintaa!

Taitaapi olla omavalmisteista pulverimaali-"messingöintiä"...

Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 31 toukokuu 13, 00:30:19
Taitaapi olla omavalmisteista pulverimaali-"messingöintiä"...

Juu. Sitäkin, isommissa osissa, mutta muttereita etc. oon "messingittänyt" wanhojen seppien (luemma) suosimalla tavalla. Kuumennetaan osa ja sitten surruutetaan suht hitailla kierroksilla messinkiharjaksella päälle. Jää ihan kiva pinta ja vaikutti ainakin viime kesän pysyvän päällä. Mikäli pinta on karheahko, tarttuu messinki siihen paremin. Kai. Testaamalla selviää parhaiten. Joskus menee hyvin, joskus ei.

Tohon tyyliin:


(http://i7.aijaa.com/t/00100/12978304.t.jpg) (http://aijaa.com/JmkdHj)

(http://i6.aijaa.com/t/00969/12978303.t.jpg) (http://aijaa.com/2MhPRF)

Otin springerin irti, kun oli tarkoitus kunnostaa sitä joka paikasta, kun on löysää siellä täällä etc. Tarkoitus oli muutenkin tehdä enempi hippityylinen koko laitoksesta. Mutta kuinka kävikään. Tallilla lojui Tuutin keula, jota piti toki testata paikoilleen. Alkoi miellyttämään sen verta silmää, että tälläinen siitä sitten tuli. Joku racer/mikälie. Muina suurimpina muutoksina on perän yläosan muokkaus, kun lähti jostain syystä tyhmästi levenemään. Mitä lie ajatellut, kun ensimmäisen version tein. Nyt sekin on muokattu uuteen uskoon. Kuvia myöhemmin. Nyt alkaisi purkuutyöt ja vien rungon ystävälle tigitettäväksi. Sitten alkaisi koneen ehjäys. Tai ei siinä varsinaisesti vikaa ole, mutta yksi stefa vuotaa ikävästi, sekä ajattelin rakennella systeemin toimivaksi tuplatulpilla. Ensimmäinen kesä Enfieldillä takana ja tekniikka toimi kuin tauti (osien irtoilua/sulamisia ei lasketa viaksi). Siitä olen tyytyväinen.

(http://i4.aijaa.com/t/00935/12978306.t.jpg) (http://aijaa.com/WGWXMj)

No nyt on pyörä paloina. Tää on kyllä kätevä peli, kun purkuussa meni ehkä ½ tuntia. Jos laukeaa matkalla, niin voi pakata reppuihin. Tuossa vähän näkyy myös perän muutosta tälle talvelle.

(http://i8.aijaa.com/t/00784/12978402.t.jpg) (http://aijaa.com/uxrxPq)

Noniin. Taas on purettu lisää.

Tosta pitäisi vähän jyrsiä, niin saa toisen tulpan kiinni. Eli puolipuristimen reikään. Tulppa ei vaan mene suoraan tarpeeksi syvälle.

(http://i8.aijaa.com/t/00194/13015093.t.jpg) (http://aijaa.com/XElF0l)

Olen epäillyt, että ei tämä 350cc ole (paperit sanoo niin), kun kulkee sen verta hyvin. Männän mittaus osoitti sen olevan 86mm, eli kaiken järjen mukaan 525cc! Indikoiko tuo vaalea kohta, että mulla on vuotoa? Samassa kohtaa männässä vaalea kohta. Voiko palotilan suihkia hiekkapuhalluksella? Mun välineet ovat suht heikkotehoisia, että sen puolesta ei pelkoa, mutta noin yleensä. Vai ehkä soodalla?

(http://i5.aijaa.com/t/00727/13015094.t.jpg) (http://aijaa.com/kAZll6)

Tuolta niitä stefoja vaihdellaan. Rupesin tuumimaan, josko laittaisi autonmallisen laturin ja jättäisi auki + myös "sisäkoppa" pois. Mistä saa erikokoisia hihnapyöriä ja onko joku tehnyt konversion (siis onhan noita pilvin pimein varmaan, en itse googlella löytänyt), jotta voisin ottaa mallia miten homma onnistuu.

(http://i4.aijaa.com/t/00648/13015095.t.jpg) (http://aijaa.com/cSokKn)

Ei ole muuten oikein edistynyt, kun mennyt aika Kuplan kanssa. Tänään sain siihen leiman. 100% puhtain paperein. Me happy boy.

Taytyy kylla myontaa etta allekirjoittaneen mielesta saatanan kurssi lahti pain helvettia. Tosta olis jalostunu komea hippilaite silla risulla. Mutta omistajahan rakentaa mieleisensa fillarin, niinhan sen pitaakin menna.

Olen pohtinut samaa, että näinkö tässä on käynyt. Nyt vain on tälläinen visio, jonka saatan loppuun. Mitään ei sikäli ole peruuttamattomasti tehty, sillä kulmat ja muut ovat samat, eli jos tulee oikein paha kadutus, eikä visiot toteudu niin risu kiinni ja jatkojalostus Hippiin päin. Testataan.

EDIT: Lisäys ensimmäiseen lauseeseen, selvennykseksi.

Osaako kukaan sanoa, että miksi tuo yksi kohta männästä ei ole karstoittunut? Samassa kohtaa palotilassa puhdas kohta. Meinaako se, että olisi vuoto tiivisteessä tai jotain? Ulos sieltä ei kamaa tosin ole tullut. Jotenkin huonosti palanut kuitenkin. Olisi hauska saada eliminoitua tälläiset. Vai onko se itseasiassa niin, että tuossa kohdassa juuri on palanut hyvin ja muualla huonommin!!!!?? Rikkaallahan toi on käynyt koko ajan jokatapauksessa, sen oon huomannut jo tulpista.

(http://i10.aijaa.com/t/00627/13038432.t.jpg) (http://aijaa.com/bgmFse)

Bensa puhdistaa!

Lainaus käyttäjältä: Jezuz - 09 helmikuu 14, 20:12:36
Bensa puhdistaa!

Miten tämä pitäisi tulkita? Että koska käynyt rikkaalla, niin sen takia puhdas kohta juuri tuossa imupuolella?

No just! Nythän kävi niin, että ajauduin FB:ssä eräälle Chopper sivuille ja aloin taas tuumimaan, että mitä mä oikein haluan. Tajusin, että haluan Chopperin!! Hehe. No. Ei se mitään. Kävin hakemassa keulan tallille ja purin sen. Ongelma siinä on ollut alusta asti, että se ainakin mun silmissä näyttää vinolta sivusuunnassa yläpalaan nähden (tai siis ne "joustovarret" mitkä lie). Ajattelin korjata tilanteen kuvan osoittamalla tavalla. Eli leikkaisi vähän kumpaakin eri puolilta ja asentaisi ne suoraan yläpalaan nähden ja sitten hitsuuttaisi ne takaisin. Mahtaako toimia?

(http://i11.aijaa.com/t/00472/13077341.t.gif) (http://aijaa.com/iYzrpC)

Tankin pulveroin ja lakkasin etc. mutta ilmeni muutama köhmy siinä. Teen tämän uusiksi.

(http://i10.aijaa.com/t/00991/13077345.t.jpg) (http://aijaa.com/Oi2xqy)

Tässä wanha Ällöperä

(http://i11.aijaa.com/t/00002/13077354.t.jpg) (http://aijaa.com/z29mx5)

Tässä kaponen ja ihana uusi perä

(http://i2.aijaa.com/t/00866/13077348.t.jpg) (http://aijaa.com/CmtQlM)

Kyllä tuo jousihaarukan oikaisuhitsaus toimii niin kuin ehdotit. Siitä vaan. Tuollainen hippikeula on hieno eikä sitä kannata jättää tallin nurkkaan lojumaan.

Takarungon kavennus näyttää erittäin hyvältä!

Tänään lähtee keula toverille, jolla tigitysvehkeet, niin katsotaan kuinka käy. Kiitos. Itsekkin tykkään kyllä tuosta ohkosesta perästä kovasti. En kyllä tajua miksi alunalkaen tein tuon toisen mallisen. No sama se. Uuden perän yläosa on muuten tehty jostain stongasta. Meni sopivasti tuohon alaosan päälle. Romun uusiokäyttö on pop.

Oppia ikä kaikki  :)

Stongan käyttö haarukan materiaalina on loistava oivallus! Vahvaa kamaa (tovottavasti?) ja mutkatkin valmiina.

EDIT: korjattu mielipidettä

Vahvaa kamaa? Kaupan stongat on yleensä 1,5-2 mm seinämällä jotain saumallista huonekaluputkea...

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 26 helmikuu 14, 16:03:45
Vahvaa kamaa? Kaupan stongat on yleensä 1,5-2 mm seinämällä jotain saumallista huonekaluputkea...

Mä kauhistelin ihan samaa..

Turhaan kauhistelette. On toi paksumpaa mitä alkuperäinen (saumaakaan ei siitä löytänyt). Ja hyvin on kestänyt sekin. Seinämäpaksuus alkuperäisessä muistaakseni 3mm. Olen kyllä saanut kuulla, että "ei, kestä", "katkeaa heti" ja sen sellaisia kommentteja jo silloin ekasta versiosta. En tiedä mistä muut periänsä tekee tai millaista crossia choppereilla ihmiset ajaa, mutta kuten sanottua, niin mun alla on kestänyt hyvin. Lentomäkeen en ajatellut lähteä tuota kuitenkaan testaamaan.

Noniin. Pitkällisten lasku- sekä mittaustulosten jälkeen päädyin tulokseen 3,5mm. Mittasin yläosan putken, joka menee alaosanputken päälle, eli 25,5mm - 22mm. Tulokseksi tulee tuo. Oletan, että laskin oikein. Tutkin myös googlella, että mikä olisi hyvä seinämänpaksuus ja siellä kerrottiin, että .095 on ok. Tästä menin tuuma-milli konvertteriin, josta tulokseksi tuli 2,413mm. Jos nämä kaikki tiedot pitävät paikkansa niin mulla ei ole hätäpäivää. Ja ei. En paina yli 300lbs. Suositus nimittäin löytyi, että tuon yli kun menee omapaino, niin seinämänpaksuutta olisi hyvä kasvattaa.

Lainaus:

".095 is cool. Most HD factory stuff is the same. I wouldn't worry unless you break the 300 lb. mark"

Lähde:

http://www.jockeyjournal.com/forum/showthread.php?t=56365 (http://www.jockeyjournal.com/forum/showthread.php?t=56365)

Asiahan ei enää miksikään muutu ja tämäkin kommentti on harvinaisen turha, mutta jos toi stånga oli jotain vanhaa esmes. ameriikan tuotantoa, niin materiaalia on tuplaten verrattuna taiwanin kilkkeisiin.

Juu. Kyllä se ilmeisesti joku Amerikan tuotannon tanko oli, koska jälleen kääntäjää käyttäessäni, sain tulokseksi 25,5mm ~ 1 tuuma. Eikös Amerikan tangot ole tuuman paksuja yleensä, ellei aina?

Nojoo. Eriasiaan. Ajattelin selventää tässä asiaa, josta aiemmin kirjoitin, eli springerin "joustotankojen" vinoutta. Asiaa koetetaan nyt korjata yllämainitulla tavalla. Katsotaan mitä tulee.

Näin kun asettelee nuo tangot ja tarkastelee vain alaosaa, niin vaikuttaa, että kaikki on hyvin

(http://i6.aijaa.com/t/00015/13081882.t.jpg) (http://aijaa.com/DhVOCz)

Mutta yläosassa on väli. Ei vaikuta pahalta tuo väli näin kun katsoo.

(http://i9.aijaa.com/t/00574/13081883.t.jpg) (http://aijaa.com/7TSPE7)

Sitten kun laittaa yläosan tasaan ylhäältä...

(http://i3.aijaa.com/t/00389/13081884.t.jpg) (http://aijaa.com/ANNmFi)

...Niin käy näin! Eli tuo pieni väli, joka tuolla ylhäällä on (noin ½cm) multiploituu 1½ -2 cm:ksi. Ei ole ihme, että Kunkku ajeli oikealle viime kesänä. Huomasin ongelman tietty jo silloin ja koetin sitä jousia säätämällä korjata, mutta eihän se niin mene, jos sitä oikein ajattelee. Mä luulen, että olen löytänyt syyn oikestolaisuuteen Kuninkaallisen ajotavoissa. Toivon ainakin näin.

(http://i10.aijaa.com/t/00919/13081885.t.jpg) (http://aijaa.com/mUtVIb)

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 26 helmikuu 14, 20:18:00
Noniin. Pitkällisten lasku- sekä mittaustulosten jälkeen päädyin tulokseen 3,5mm. Mittasin yläosan putken, joka menee alaosanputken päälle, eli 25,5mm - 22mm. Tulokseksi tulee tuo. Oletan, että laskin oikein. Tutkin myös googlella, että mikä olisi hyvä seinämänpaksuus ja siellä kerrottiin, että .095 on ok. Tästä menin tuuma-milli konvertteriin, josta tulokseksi tuli 2,413mm.

En oo varma ymmärsinkö mie nyt oikein tuon edellisen, mutta onko putken ulkomitta 25,5 mm ja sisämitta 22 mm? Jos noin on, nii sillon seinämävahvuus on 3,5 mm / 2 = 1,75 mm, vai?

Eikun siis kun tuo paksumpi eli yläosa on 25,5mm ulkokuoreltaan ja alaosa, jonka päälle tuo 25,5mm menee on 22mm ulkokuoreltaan (22mm putki siis menee 25,5mm putken sisään), niin paksumman putken on oltava 3,5mm sisäpinnaltaan. Vai? Mun mielestä joo.

Havainnointikuvat:

Sisäänmenevä putki, 22mm

(http://i4.aijaa.com/t/00855/13082246.t.jpg) (http://aijaa.com/clGOjy)

Päälläoleva putki. Työntömitta huonosti, oikeasti 25,5mm vaikka tuossa näyttää enemmän.

(http://i9.aijaa.com/t/00487/13082247.t.jpg) (http://aijaa.com/HV23Wh)

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 26 helmikuu 14, 22:26:36
Eikun siis kun tuo paksumpi eli yläosa on 25,5mm ulkokuoreltaan ja alaosa, jonka päälle tuo 25,5mm menee on 22mm ulkokuoreltaan (22mm putki siis menee 25,5mm putken sisään), niin paksumman putken on oltava 3,5mm sisäpinnaltaan. Vai? Mun mielestä joo.

Havainnointikuvat:

Sisäänmenevä putki, 22mm

(http://i4.aijaa.com/t/00855/13082246.t.jpg) (http://aijaa.com/clGOjy)

Päälläoleva putki. Työntömitta huonosti, oikeasti 25,5mm vaikka tuossa näyttää enemmän.

(http://i9.aijaa.com/t/00487/13082247.t.jpg) (http://aijaa.com/HV23Wh)

Eli ihan silleen kuin Das Fette Sau sanoi

Lainaus käyttäjältä: Das Fette Sau - 26 helmikuu 14, 21:43:40


En oo varma ymmärsinkö mie nyt oikein tuon edellisen, mutta onko putken ulkomitta 25,5 mm ja sisämitta 22 mm? Jos noin on, nii sillon seinämävahvuus on 3,5 mm / 2 = 1,75 mm, vai?

Seinämäpaksuus on se 1,75mm koska sen putken seinämä on sekä mauserin ylä- että alaleuan puolella, jolloin 1,75+1,75 = 3,5 mm

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 26 helmikuu 14, 22:26:36
Eikun siis kun tuo paksumpi eli yläosa on 25,5mm ulkokuoreltaan ja alaosa, jonka päälle tuo 25,5mm menee on 22mm ulkokuoreltaan (22mm putki siis menee 25,5mm putken sisään), niin paksumman putken on oltava 3,5mm sisäpinnaltaan. Vai? Mun mielestä joo....

Ei. Vaan jos halkaisijoiden välinen erotus on 3,5 mm, on silloin putken seinämävahvuus puolet tuosta erotuksesta. Eli 1,75 mm.

Pointtina ei ole oikeastaan se että kestääkö se nyt. Vaan kestääkö se myös kymmenen vuoden kuluttua kun pyörä on vaihtanut omistajaa X kertaa ja tieto käytetyistä materiaaleista on kadonnut vuosien varrella. Kaikki kestää aikansa mutta heikoin lenkki murtuu aina.

Tuossa keulassa on joko jousihaarukka (siis tuo kierretankohaarukka) tai takahaarukka vino. Toivottavasti vinous on jousihaarukassa. Se että pyörä puoltaa ajossa, viittais kyllä enempi vinoon takahaarukkaan.

Ennen kuin rälläköit jousihaarukkaa mihinkään suuntaan, selvitä onko takahaarukka suora.

Takahaarukassa tärkeintä on että alateekappale (ja sitä kautta emäputki) on suorassa keulan putkiin nähden. Mittaa suorakulmalla onko keulan putket tasan 90 asteen kulmassa alateekappaleeseen. Tuo heitto on niin iso, että sen näkee kohtuudella timpurin suorakulmalla.  

Toki voit yrittää mitata samalla tavalla jousihaarukkaa, mutta voipi olla että kierretanko tekee mittaamisesta mahdotonta. Ehkä ristimittaus rullamitalla rockerien rei'istä yläpalikan nurkkiin onnistuu.

Mittaa myös rullamitalla onko alateekappale ja keskimmäinen "jousilevy" suorassa toisiinsa nähden. Jousilevylllä tarkoitan jousten välissä olevaa palikka, johon kuvissa jousihaarukkaa vertailet.  

Kerro mitä mittaukset kertoo.

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 26 helmikuu 14, 22:47:43

Ei. Vaan jos halkaisijoiden välinen erotus on 3,5 mm, on silloin putken seinämävahvuus puolet tuosta erotuksesta. Eli 1,75 mm.

Pointtina ei ole oikeastaan se että kestääkö se nyt. Vaan kestääkö se myös kymmenen vuoden kuluttua kun pyörä on vaihtanut omistajaa X kertaa ja tieto käytetyistä materiaaleista on kadonnut vuosien varrella. Kaikki kestää aikansa mutta heikoin lenkki murtuu aina.

Ok. Nyt sen tajuan, kun tarpeeksi moni selittää. Näin se varmaan on tuon seinämän kanssa. Ei tietty mikään puolustus, mutta se tehtaalta tullut putki taisi olla 2mm, ellen väärin muista. Jotain vahvikettahan tuohon voisi laittaa ja on tarkoituskin, kun vaan keksisi minne. Uskon myös, että rautalokari joka kiinni myös takapäästään alas auttaa tuon kestävyyttä. Tiedä sitten. Näillä mä nyt koetan selvitä, kun en varmaankaan (tai mistä sitä tietää) jaksa kokonaan uutta perää tehdä.

Lainaus käyttäjältä: Rezi - 26 helmikuu 14, 22:48:33
Tuossa keulassa on joko jousihaarukka (siis tuo kierretankohaarukka) tai takahaarukka vino. Toivottavasti vinous on jousihaarukassa. Se että pyörä puoltaa ajossa, viittais kyllä enempi vinoon takahaarukkaan.

Ennen kuin rälläköit jousihaarukkaa mihinkään suuntaan, selvitä onko takahaarukka suora.

Takahaarukassa tärkeintä on että alateekappale (ja sitä kautta emäputki) on suorassa keulan putkiin nähden. Mittaa suorakulmalla onko keulan putket tasan 90 asteen kulmassa alateekappaleeseen. Tuo heitto on niin iso, että sen näkee kohtuudella timpurin suorakulmalla.  

Toki voit yrittää mitata samalla tavalla jousihaarukkaa, mutta voipi olla että kierretanko tekee mittaamisesta mahdotonta. Ehkä ristimittaus rullamitalla rockerien rei'istä yläpalikan nurkkiin onnistuu.

Mittaa myös rullamitalla onko alateekappale ja keskimmäinen "jousilevy" suorassa toisiinsa nähden. Jousilevylllä tarkoitan jousten välissä olevaa palikka, johon kuvissa jousihaarukkaa vertailet.  

Kerro mitä mittaukset kertoo.

Tuon jousihaarukan kierouden näkee kyllä jo silmin, kun katsoo ylhäältä ja vertaa sitä siihen kappaleeseen, jossa ne on kiinni. Tosin kuten sanoit, niin tuo kierteisyys tekee tepposia. Jousilevyn ja alakiinnikkeiden välin mittasin aiemmin ja se oli sama koko matkalta, eli vika ei ole siinä. Mä ajattelen, että tottakai se menee vinoon, kun tuo kierretangot vetää rokkereita etupäästään oikealle. Takahaarukan suoruudestakaan en tietysti ole varma. Tätä mittausmetodia en oikein tajunnut:

"Takahaarukassa tärkeintä on että alateekappale (ja sitä kautta emäputki) on suorassa keulan putkiin nähden. Mittaa suorakulmalla onko keulan putket tasan 90 asteen kulmassa alateekappaleeseen. Tuo heitto on niin iso, että sen näkee kohtuudella timpurin suorakulmalla."

Kokeile tämmöstä helppoa:

Jousihaarukan vinouden voi varmistaa niin, että käännät sen välillä ylösalaisin. Senhän pitäis olla silloin toiseen suuntaan vino, jos takahaarukka on suora. Jos takahaarukka on vino, niin sillon jousihaarukan kääntö ei vaikuta vinuoden suuntaan.

Nyt on huono kokeilla ajossa, kun laitos täysin paloina, mutta siis vaikka paikallaan kääntää tuon, niin kyllä ne  silloin menee vasemmalle ne kierretangot. Nyt kun siis menevät oikealle. Tässä wanha kuva (kun emäputkea asenneltiin), jossa keula kiinni, niin mistä välistä pitäisi suorakulmalla mitata sitä haarukan vinoutta? Pystytkö jollain kuvankäsittelyohjelmalla merkkaamaan, että ymmärtäisin?

(http://i3.aijaa.com/t/00002/13082400.t.jpg) (http://aijaa.com/9GhUcy)

Niin ja sori kaikille, jotka paremmin tajuavat mm. mittayksikköjä, mutta silti heitä vastaan vääryydellä väitin! Vieläkin vähän ihmettelen sitä putkiasiaa...MUTTA. Nyt uskon.

"Takahaarukassa tärkeintä on että alateekappale (ja sitä kautta emäputki) on suorassa keulan putkiin nähden. Mittaa suorakulmalla onko keulan putket tasan 90 asteen kulmassa alateekappaleeseen. Tuo heitto on niin iso, että sen näkee kohtuudella timpurin suorakulmalla."

Olen lukenut tän ehkä 40 kertaa. Nyt ehkä tajuan mitä meinasit. Mulla keula toisaalla, mutta mittaan kun saan sen käsiini. Mä luulin, että puhut, siis takarenkaan haarukasta!! Siis takahaarukasta. Mutta varmaankin tarkoitit niitä putkia, jotka eivät liiku springerissä? Etuhaarukan takahaarukka.

Olen muuten tajunnut täysin tuon seinämänpaksuusjutunkin!! Ei mennyt kauaa. Kukahan sen mulle ekaksi kertoi, ehkä noin 5-6 tuntia sitten. Huvittaa vähän kuinka dille mä osaan olla. Noooh. Tää on tätä. Nyt mä olen alkanut tuumimaan perän kokonaan uudelleen tekoa, kun rungon alakiinnikkeet pitäisi tehdä uusiksi, aavistuksen muuttuneen perän kulman takia. Samalla voisi koettaa tehdä kokonaan uuden perän. Eipä tuo ole kuin hitsattu ylhäältä toistaiseksi kiinni, niin saa tämän säästettyä, jos ei uusi onnistukkaan...Ööö. Meinasin jo alkaa leikkaamaan. Ehkä nyt mietin aamuun asti...

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 27 helmikuu 14, 02:06:20
Nyt mä olen alkanut tuumimaan perän kokonaan uudelleen tekoa...

Hyvä idea.

Kyllä Darwin hoitaa omansa....

Ellei Darwin mun kaltaista idioottia syö parin päivän sisällä ja alan tekemään takarunkoa uudelleen (sori, Jack, että olen vähän tyhmempi kuin sinä), niin mikä olisi sopiva seinämäpaksuus? Mitään ulkomitoiltaan kaamean paksua en haluaisi laittaa. Tuo 22mm olisi varmaan aika optimaali. Ehkä 24mm max. Tai toisin sanoen; mistä te yleensä jäykän perän teette?

Täytyy nyt pitää mielessä että puhutaan brittivehkeestä joka on aika paljon kevyempirakenteinen kuin HD - siinä todennäköisesti riittää hennompikin materiaali. Itse olen tavannut tehdä rungot joko 25 tai 28 mm saumattomasta hydrauliputkesta kolmen millin seinämällä mutta tuossa voi riittää ohuempikin.

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 26 helmikuu 14, 23:56:47
"Takahaarukassa tärkeintä on että alateekappale (ja sitä kautta emäputki) on suorassa keulan putkiin nähden. Mittaa suorakulmalla onko keulan putket tasan 90 asteen kulmassa alateekappaleeseen. Tuo heitto on niin iso, että sen näkee kohtuudella timpurin suorakulmalla."

Olen lukenut tän ehkä 40 kertaa. Nyt ehkä tajuan mitä meinasit. Mulla keula toisaalla, mutta mittaan kun saan sen käsiini. Mä luulin, että puhut, siis takarenkaan haarukasta!! Siis takahaarukasta. Mutta varmaankin tarkoitit niitä putkia, jotka eivät liiku springerissä? Etuhaarukan takahaarukka.

Just sitä sprinkun joustamatonta osaa tarkotin. En sille muuta nimeä keksinyt kuin takahaarukka.
Jos ymmärsin oikein jousihaarukan kääntö ylösalaisin aiheuttaa sen, että vinous on eri suuntaan, eli jousihaarukka lienee vino ja voinet unohtaa takahaarukan mittaukset. Nyt vaan rälläkällä ja hitsaamalla jousihaarukka suoraksi  ja keula nippuun.

Lainaus käyttäjältä: Jack - 27 helmikuu 14, 08:41:03
Kyllä Darwin hoitaa omansa....

Koitetaan säilyttää asialinja ja jätetään turhat, aiheeseen mitään tuomattomat kommentit pois. On erittäin tärkeää että projektialbumiosastolle kirjoittamisen kynnys on mahdollisimman matala - silloin voidaan yhdessä pohtia jos jokin rakenneratkaisu ei ehkä olekaan se paras mahdollinen. Ketään on kuitenkaan aivan turha nälviä tehdyistä ratkaisuista, varsinkin jos rakentaja itsekin ymmärtää että hommassa on parantamisen varaa.

Jos täällä aletaan viljellä enemmänkin yllä olevan lainauksen kaltaisia kommentteja, lopputulos on että kohta ei kukaan enää uskalla julkaista omia projektejaan täällä. Ja ihan turha vetää sitä perinteistä "pitää kestää arvostelua jos tänne postaa" -korttia esiin - arvostelulla ja rakentavalla kritiikillä kun on selkeä ero. Ensin mainittu keskittyy lähinnä pönkittämään kirjoittajan omaa egoa, jälkimmäisellä taas pyritään kehittämään asioita parempaan suuntaan.

Eli jos mielestäsi joku tekee selkeästi jotain väärin, kommentoi ihmeessä ja kerro millä tavalla asia ratkaistaisiin parhain päin. Mutta nälvimiset jättäkää näppiksen sille puolelle.

http://www.polarputki.fi/fi/hydrauliikkatuotteet/hpl-putki/hpl-putki-en10305-4-e235-n-sinkitty-kromi-vi-vapaa-13 (http://www.polarputki.fi/fi/hydrauliikkatuotteet/hpl-putki/hpl-putki-en10305-4-e235-n-sinkitty-kromi-vi-vapaa-13)


Tollasta on tuolla. Kuuden metrin kangen tuota joutuu ostamaan, mutta paksummalla seinällä ei taida ihan heti 22 millistä saada.


Edit: Paksuus varmaan riittää, mutta eikös tollasen voi vahvistaa sisäputkella, jos joku rohkenee epäillä kestävyyttä?
Se mitä aikasemmin Frosteus sanoin taiwan/usa tuotannosta, niin kyllä vinkuintiassa osataan tehä tuuman ulkohalkaisijalla putkea, mutta sisäreikä jää vähän liian isoksi.

Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 27 helmikuu 14, 15:33:40

...On erittäin tärkeää että projektialbumiosastolle kirjoittamisen kynnys on mahdollisimman matala - silloin voidaan yhdessä pohtia jos jokin rakenneratkaisu ei ehkä olekaan se paras mahdollinen.

Tuossa lauseessa piilee muuten suuri viisaus.

Mutta yleisesti ottaen tää foorumi on kyllä miusta poikkeuksellisen lempeä :)


Mutta aiheeseen, onko "liian" paksuseinämäisen putken käytössä mitään huonoa puolta? Kun verrattaen pieni pätkähän esim. tässä tapauksessa tuota putkea tulee, niin onko sillä väliä jos painoa kertyy pari kiloa enemmän, kun ei kisapyörää tee eikä tuhansien kappaleiden sarjaa jossa valmistuskulut nousisivat tarpeettomasti liian raudan käytöllä...

Brittirungoista puheenollen,
Mittasin tossa tallissa yhden 50-l ariel rungonpalojen putkia.

Tuosta taka-akselista kohti satulaa lähtevä putki päältä tuuma ja seinämävahvuus n.1.6mm
Taka-akselista vaidelaatikon alle lähtevä putki kanssa päältä tuuma, mutta seinämä n. 2.25mm.

60- luvun 500cc triumphin rungossa koneen alla putki päältä 22mm n. 2mm seinämällä.

Kevyttä tavaraa ovat.

Vasta HD runkojen kanssa säheltäessä alkoi selkävaivat.

Jatkan edelleen olemassaolevan työstöä, enkä tee uutta. Mutta kiitti putkilinkistä. Ajattelin, niin, että jos HD (tuplasti, ehkä triplasti, painavampi vekotin) luottaa 2,41 mm putkeen, niin Kuninkaalliselle varmaan saattaa riittää tuo 1,75mm. Ylläoleva todistaa teoriani, kiitos tygille. Tuota materiaaliahan ei siis ole koko perä, vaan osa siitä. Ja juuri tuo osa mitä myös tyg kuvaili. Tai oikeastaa osa siitä! Ja tarkastin juuri, niin koko loppuosa on 2mm paksuisesta tehty ja se on ainakin kestänyt. Voi tietysti joskus olla kestämättäkin. Näillä mennään. Kovasti muuten täällä ja muutenki palstoilla näyttää herättävän keskustelua nuo kestävyydet ja kestämättömyydet. Tiedä sitten miksi.

Rezille. Ja toki muillekkin. Pyysin keulan suoristuksen tekijää ilmoittamaan vielä, että jos kääntää kierteiset tangot toisipäin, niin meneekö vasemmalle ja jos menee, niin tekee sovitulla tavalla. Meni! Ja ilmoituksessa oli myös, että kierteiset tangot ovat nyt suorat!!!! WUHUUUUUU!

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 27 helmikuu 14, 22:50:06
Kovasti muuten täällä ja muutenki palstoilla näyttää herättävän keskustelua nuo kestävyydet ja kestämättömyydet. Tiedä sitten miksi.

Arvaus: Jos joku ikinä pääsee hengestään, tai edes joutuu sairaalaan sen takia kun runkomuutokset pettää, niin rakentelutouhut loppuu täällä kekkoslovakiassa siihen.

Lainaus käyttäjältä: Make - 28 helmikuu 14, 05:24:16

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 27 helmikuu 14, 22:50:06
Kovasti muuten täällä ja muutenki palstoilla näyttää herättävän keskustelua nuo kestävyydet ja kestämättömyydet. Tiedä sitten miksi.

Arvaus: Jos joku ikinä pääsee hengestään, tai edes joutuu sairaalaan sen takia kun runkomuutokset pettää, niin rakentelutouhut loppuu täällä kekkoslovakiassa siihen.

Aamen tälle. On huomattavasti parempi että tehdään kaikki rakenneratkaisut överiksi kuin että haetaan sitä köykäisintä vaihtoehtoa joka vielä kestää. Se on vähän kuin veteen piirretty viiva, jossain kohtaa mennään väärälle puolelle ilman että sitä edes huomaa. Ja lopputulos voi olla juuri niin synkkä kuin Make yllä maalailee. ONNEKSI ei liene yhtään tilastoitua kuolemaan johtanutta onnettomuutta jossa syyllinen olisi ollut moottoripyörään tehty rakennemuutos. Pidetään tilastot siltä osalta puhtaan, eikös joo?

Materiaalivahvuus on vain kolikon yksi puoli. Kolikon toinen puoli on materiaalin laatu. Joka tässä tapauksessa on tuntematon.

On hienoa, että ideoita syntyy. Pelkästään idean syntyminen ei kuitenkaan merkitse, että syntynyt idea on hyvä. Vaikka usein niin ajatellaankin.

Tässä jos jossain kriittisyys on paikallaan silläkin uhalla että idean isä kritiikin seurauksena väärinkäyttää palkokasvillisuutta. Rakenteellisissa kysymyksissä ei ole kovin järkevää ottaa tarpeettomia riskejä, koska hyvälaatuinen putki ei ole edes kustannuskysymys.

Kriittisyys on hyvä asia. Varsinkin silloin kuin kritiikki on perusteltua. T-Bone puhuu asiaa.

Japseissa kuten VN Kawa ja esim Honda Shadow 1100 runkoputket on hävyttömän ohutta.. Minun VN runko oli melkein poikki kun purin sen maalattavaksi.. Hiusmurtumia ja kova jarrutus niin se ois pamahdus ja poikki.

            Kannattaa runkoakin aina seurata ja hakea halkeamia.. Olen japseista paikannut rungon ruostevaurioita.. Mätinyt reikiä.. Ohut vähän reilu 1mm rautaputki ja ei sisäpuolella maalia tai ruostesuojausta.. Kosteus möhii reijän. 70 luvun vehkeitä.. Jytä jammussa lahoreikiä ja Honda CB 350 kans..

             

Lainaus käyttäjältä: Jensen - 28 helmikuu 14, 10:36:32...Mätinyt reikiä...

Tää on ihan totta. Vaikka nyt vähän sivuun aiheesta niin tuli aikoinaan törmättyä tähän tosiasiaan kun porukka kilvan haukkui ns. "puolanspringereitä" ja samaan hengenvetoon kehuivat kuinka alkuperäiset H-D:n vanhat risukeulat on NIIN paljon parempia. Yks kaveri sitten kerran vinkkas tallinsa nurkkaan päin, siellä nojasi seinään tuollainen orkkis wanha keula josta oli takajalka poikki - putki oli niin pahasti syöpynyt sisältäpäin että käytännössä vahva maalikerros oli ainoa mikä enää piti keulaa kasassa.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 28 helmikuu 14, 10:10:15
On hienoa, että ideoita syntyy. Pelkästään idean syntyminen ei kuitenkaan merkitse, että syntynyt idea on hyvä. Vaikka usein niin ajatellaankin.

Idea voi olla hyvä, toteutus ei välttämättä aina.

Lainaus käyttäjältä: Don Quijote - 28 helmikuu 14, 11:34:48

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 28 helmikuu 14, 10:10:15
On hienoa, että ideoita syntyy. Pelkästään idean syntyminen ei kuitenkaan merkitse, että syntynyt idea on hyvä. Vaikka usein niin ajatellaankin.

Idea voi olla hyvä, toteutus ei välttämättä aina.

No mutta mehän voitais seuraavaksi keskustella nelkyt sivua siitä, mikä on "idea" ja miten "idea" eroaa "toteutuksesta"... ;D

Japsikikottimien runkojen mätänemisestä eräs koiramainen jäsen voisi ehkä kertoa meille jotain... ;D ;D

Wanhat H-D:n orggisspringerit on ollu aikakautensa mittapuulla hyvää gamista, mutta aika ja korroosio ovat usein tehneet tehtävänsä. Kantsii kuitenkin muistaa, että niitä ei oo juuri tehty vuoden 1948 jälkeen. Jos ne olis ollu japskifilosofian mukaan tehtyjä, ne olis kaikki jo romukopassa... ;D ;D ;D

Allekirjoitan kaikki turvallisuusasiat. Koetan nyt kuitenkin vahvistella tuota sieltä täältä ja oma olettamukseni on, että en päädy tilastoihin rakennemuutoksen takia. Kaikki ideat eivät todellakaan ole hyviä (ainakaan suurin osa omistani), en osaa sanoa oliko tämä idea huono vai hyvä. Ehkä kuitenkaan kenenkään ei kannata tätä kopioda...

Miten muuten noin yleensä, että eikö luulisi, että jos tankomateriaali (tai siis mikä hyvänsä rauta) on huonoa/liian ohutta, niin ei se mun käsittääkseni ainakaan napsahda poikki? Vääntyy ainakin ensiksi. Murtumistahan voisi tapahtua, jos vaikka ohkonen putki olisi vaikka yhden senttimetrin paksumman sisällä ja siihen sitten kohdistuisi rasitus. Tässä tapauksessa niin ei ole. Mä nyt koeta puolustella tätä mun asiaa, vaikka saatan, en tosi usko, että olen väärässä. Kiinnostaa tuo ylläoleva joka tapauksessa.

EDIT: Ja en missään tapauksessa ole laittanut palkokasveja vääriin paikkoihin. Otan erittäin mielelläni vastaan ohjeita ja vinkkejä. Ihan kaikkia en välttämättä noudata, mutta toivon, että vinkkien tajoajatkaan eivät tästä pahastu. Myönnän, että välillä ajan ehkä turhankin vakaasti (muita uskomatta) asiaa, johon uskon, joskus se kannattaa, joskus ei, mutta se kannattaako se tässä asiassa, selviää joskus. Tai ei selviä koskaan.

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 28 helmikuu 14, 12:42:28
Miten muuten noin yleensä, että eikö luulisi, että jos tankomateriaali (tai siis mikä hyvänsä rauta) on huonoa/liian ohutta, niin ei se mun käsittääkseni ainakaan napsahda poikki? Vääntyy ainakin ensiksi. Murtumistahan voisi tapahtua, jos vaikka ohkonen putki olisi vaikka yhden senttimetrin paksumman sisällä ja siihen sitten kohdistuisi rasitus. Tässä tapauksessa niin ei ole. Mä nyt koeta puolustella tätä mun asiaa, vaikka saatan, en tosi usko, että olen väärässä. Kiinnostaa tuo ylläoleva joka tapauksessa.

Materiaalin huonous voi olla myös hitsattavuudessa, mitä tässä tapauksessa epäilen, onhan noita tankoja lienee leikelty ja liimailtu onnistuneesti.

Katoppa tuosta VN 1500 rungon hiushalkeamia.. On haluttu tehdä kevyeksi=ohut ja halvalla.. Poikki tämä ois mennyt jos kone ei alkanut kilkattaa..

Juu. On liimailtu ja leikelty onnistuneesti. Pahannäköinen tuo VN runko. Mikähän tuossa oli seinämäpaksuus? Onko tuo siis originaalirunko?

Orkkis raami. Ei tämä ole minusta paljoa milliä paksumpaa. Ehkä 1.2mm. En tiedä onko näitä katkennut? Mie hitsasin halkeamat ja boxasin lattaraudalla .

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 28 helmikuu 14, 12:42:28
Miten muuten noin yleensä, että eikö luulisi, että jos tankomateriaali (tai siis mikä hyvänsä rauta) on huonoa/liian ohutta, niin ei se mun käsittääkseni ainakaan napsahda poikki? Vääntyy ainakin ensiksi.

Kyllä. Jos terästä kuormitetaan muttei liikaa, niin se antaa periksi mutta kun kuormitus poistuu niin palautuu ennalleen. Tätä kutsutaan materiaalin kimmoisuudeksi. Jos kuormitusta on liikaa,  niin antaa periksi ja jää periksiantaneeseen muotoon. Jos kuormitusta on selkeästi liikaa, murtuu.

Käytännön esimerkki ylläolevasta vois olla että kaltevalla parkkipaikalla pyörä jää sivutuen varassa liian pystyyn; ei tarvita kuin pientä sähellystä ja pyörä rojahtaa asfalttiin. Todennäköisin seuraus että stonga vääntyy muttei katkea.

Mutta en suosittele kriittisten rakenteellisten osien suunnittelua periaatteella "saa se taipua kunhan ei katkea", koska:
- jo pelkällä taipumisella voi olla seuraamuksia; jos tapahtuu tiukassa mutkassa et saa pidettyä pyörää tiellä tms.
- mistä tiedät että taipumisen aiheuttama kuormitus jää yksittäistapaukseksi eikä toistu esim. 10 m päässä uudestaan. Taipunut rakenne ole enää yhtä luja kuin alkuperäinen ja lisätaivutukseen ei tarvita enää yhtä suurta voimaa kuin ensimmäiseen.
- jos jokin runkoputki vääntyy eikä pysty enää kannattelemaan kuormaa, niin eihän lähde ketjureaktio käyntiin. Eli jaksaako naapuriputki vielä kantaa oman kuormansa.


Varmuuskerroin. Pyritään hahmottamaan rasitukset niin hyvin kuin osataan. Sit yritetään laskea mitä ajateltu rakenne / materiaali kestää. Lasketun keston / lasketun rasituksen välistä suhdetta sanotaan varmuuskertoimeksi. Yleisesti koneenrakennuksessa se lienee luokkaa 3-5, riippuu tapauksesta. Siis rakenteet tehdään vähintään kolme kertaa tukevimmiksi kuin mikä olisi nippanappa riittävää.  Ts. vaikka olis laskutikkumiehiä niin kannattaa laittaa rautaa niin paljo että varmasti kestää.

Oma lukunsa on hitsisaumat ja varsinkin se sauman vierusta.. Karkaistuu kovaksi ja ei enää taivu vaan rapsahtaa. Sitten vielä kun materiaalia lähtee kun saumat smirglataan. Jokainen on katkaissut poranteriä ja ne on kovia.. Siististi vaan rapsahtavat poikki.

Mä ymmärrän hyvin, että kannattaa tehdä asioita mahdollisimman vahvaksi, mutta liioittelu on ainakin musta turhaa. Ei karvahattuakaan pidetä kesällä, sen varalta, että jos nyt saattuisi tulemaan talvi. Ja kyllä kaikella on murtumispisteensä tai saattaa se 3mm putkikin mennä huonoksi, jos olosuhteet sattuvat huonoksi. Tai vaikka tekisi umpiraudasta kaiken. Ja kuten jo edellä oli puhetta, niin jos yleensä brittirungot ovat 1,6mm ja tämä on YHDESTÄ (selitän myöhemmin) (vahvistetusta) kohdasta 1,75mm, niin miten 1,75 on huonompi, kuin 1,6? Ja miksi ei kestäisi, jos niitä ihan tehtaallakin tehdään tuosta paksuudesta? Tai miksi brittipyörien suunnittelussa on näin suuri virhe? Jensenin VN:n runkoa ihmettelen sikäli, että jos se kerta on (oli?) 1,2mm putkea, niin miten sillä uskaltaa ajaa ollenkaan? Vahvistit sitä? Juu. Eikö loppurunko jäänyt 1,2mm paksuuteen? Vai laitoitko lattaa koko runkoon? Eikö luulisi, että maailma on täynnä katkenneita VN runkoja? Mulla siis takarunko, joka on 2mm hydrauliikkaputkea, on kestänyt hyvin. Toistan edelleen myös sitä HD:n runkoa, joka on sen 2,41. Ja ne ovat aika paljo massiivisempia laitteita. Mä en voi millään uskoa, että tässä tapauksessa tuo 1,75 on liian vähän, etekin kun (nyt tulee selitys):

Tuo alempi 22mm (seinämä 2mm) putki, menee 25,5mm (seinämä 1,75mm) putken sisään n. 20cm matkalta. (VAROITUS!! Tulee laskuhölmöilyä) Eikö teoriassa putkien seinämäpaksuus ole 3,75mm!?


(http://i8.aijaa.com/t/00147/13086263.t.jpg) (http://aijaa.com/0jio3n)

Tuollaisia vahvistuksia tein. En tiedä auttavatko mitään. Yläkohta on siis se yksi 1,75mm kohta.

(http://i10.aijaa.com/t/00086/13086264.t.jpg) (http://aijaa.com/81DUHx)

EDIT: Kirjoitusvirheitä.

Tuossahan on kokeneilta rakentelijoilta tullut jo aika kovia kommentteja. T-Bone  Hemuli ja Jensen. ite en lähtis runko putkea tuossa tapauksessa tekemään muusta kuin saumattomasta hydrauliikka putkesta. Syyt koska et tiedä mistä materiaalista tanko on tehty. Miten se käyttäytyy hitsatessa. Hitsareita on maailma pullollaan hitsaajia on vähempi. Vaikka rauta sulaa ei se ole tae sen kestävyydestä. Ohuissa runkoputkissa on mahdollisuus että ne on valmistettu esim cromo putkesta jota ei kyllä kannata lähtä migillä eli magilla hitsailemaan bilteman langalla. Syventävissä vastauksissa voitaisiin perehtyä martensiittis ferriittisiin vyöhykkeisiin ja raeraja karkenemisiin, mutta ohjaustangosta löytämääni putkea en runkooni sotkisi koska en voi olla varma että olen tuotteen loppukäyttäjä....

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 28 helmikuu 14, 20:15:10
Ja kuten jo edellä oli puhetta, niin jos yleensä brittirungot ovat 1,6mm ja tämä on YHDESTÄ (selitän myöhemmin) (vahvistetusta) kohdasta 1,75mm, niin miten 1,75 on huonompi, kuin 1,6? Ja miksi ei kestäisi, jos niitä ihan tehtaallakin tehdään tuosta paksuudesta? Tai miksi brittipyörien suunnittelussa on näin suuri virhe?

Brittipyörien "suunnittelu" on oma lukunsa. Toisinaan valmistusmenetelmät olivat varsin oivallisia, mutta matskut sitten... liian köykäisiä ja muutenkin paskoja. Yksi kamalimpia ajokokemuksia oli muistaakseni Trident orggisrungolla. Kun väänsi tupin nurin (Tridentissä on ihan kivasti woimaa), vaihtui myös kaista.

H-D:n runkoja on olemassa erilaisilla materiaalivahvuuksilla. Yleistäen, porsterin runko on ohuempaa, noin 2 mm, big twinin puolestaan paksumpaa. Evoluutioaikakaudella myös matsku on lujempaa kuin joku 37 hydrauliputki, suurin piirtein 52 lujuutta. Vedetytettiin joskus softailin runkoputki poikki.

Tossa sun virityksessä ongelma numero yksi on, että sä et tiedä, mitä kamaa se stonga on. Jos se sattuisi olemaan jotain A-luokan kamaa, seinämävahvuus todennäköisesti riittäisi. Vastaavasti tommonen vehje on kevyempi kuin H-D, jolloin siihen lähtökohtaisesti riittää kevyempi materiaalikin. Mutta kun matsku on tuntematonta, ei seinämävahvuuden riittävyydestä voi sanoa yhtään mitään järkevää. En minä eikä kukaan muukaan.

Tuntemattomaan materiaaliin liittyy myös ongelma numero kaksi: hitsaaminen. Todennäköisesti se stonga on ihan seostamatonta terästä. Todennäköisesti... mutta ei siitä sen enempää, asiaa käsiteltiin jo yllä.

Rakennemielessä tossa taas on ongelma numero kolme: epäjatkuvuuskohta. Joo: siltä matkalta kun putket menevät päällekkäin, tuskin katkeaa. Mutta se liitoskohta. Ei välttämättä hajoa huomenna, ei välttämättä viikon päästä, eikä vielä ensi kesänäkään. Mutta sitten seuraavana. Tai sitä seuraavana. Tai sitten ekassa routapatissa, kun vedät kauniina kesäpäivänä tunteella kohti auringonlaskua sataaviittäkymppiä.

T-Bonella kyllä hyvin perusteltu kanta! Itseänikin alkaa jo huolettamaan. Enmänyt taas tiedä. Saattaa olla tai saattaa olla olematta, että uuden takarungon tekeminen alkaa ensiviikolla. 6 metriä saumatonta rosteriputkea mallia 25*3 tilattu jo päivällä... Mitähän niistä tekisi? Jos joku muuten luulee, että nuo osat (paitsi vahvikkeet) on hitsattu toisiinsa tuolla taustalla näkyvällä MIGillä, niin on väärässä! Ja kyllä. Se on Biltemasta. Miksi ei olisi? Aletaanko keskustelemaan hitsauslaitteista? Voin kyllä sanoa, että en niistäkään mitään tajua, mutta voisi sitä pari sivua niistäkin vääntää.

Vaikka tuossa aiemmin kerroin mitattua faktaa vanhan brittirungon ainevahvuuksista, ei se tarkoita sitä, että ne olisivat suositeltavia omarakennelmiin.

Nuo vanhat brittiputkirakenteet ovat kasattu juottamalla valuukappaleisiin ja muhveihin.
Mitään ei ole hitsattu.

Ruotsissa tehtiin 80-luvulla joku omarakennelmien ohjekirja kun siellä rakentelu vapautui
vapaan länsimaisen yhteiskunnan periaatteiden hengessä.
Siinä muistaakseni suositeltiin 3mm seinämää tuuman putkiin.

Vapaat rakentelulait ovat edellen siellä voimassa ja kuningaskunnassa kaikilla hyvä olla.

Kukin tekee siitä matskusta kuin lystää. Mut mä oon itsekäs. Sittenku jollain raami pettää ja aamun eka kulkija löytää rungon ja kuskin kallionleikkauksesta , loppuu tai hankaloituu tää rakentelu entisestään. Et laikkaa sarvet pois perseestä ja tuhdimpaa tankoa tilalle ;)
-Spöke-

Rosteriputkea?

Mustaa tai rosteria kysyttiin, niin rosteria otin. Onko huono?

Ei. Siitä saa viidet nätit stongat. Ja on kolmekertaa kalliimpaa kuin musta putki. Mut runkoon mustaa.
-Spöke-

Kokeileminen ja yrittäminen erittäin mukavaa hommaa, mutta älä vie niitä ensimmäisiä koekappaleita tien päälle. Jos et ymmärrä seinämävahvuuksista, materiaaleista tai hitsauslaitteista mitään niin selvitä ja opiskele asioita. Rakenna ensin se leija ja sitten vasta lentokone. Suosittelisin että menet vaikka hitsauskurssille, ne ei edes maksa paljoa ja itsellekin saat sen jälkeen varmemman olon. Mun mielestä noi hitsaus-saumat näyttää noissa vahvikkeissa siltä että kaivataan hieman harjoitusta ensin.(Voi tietysti kuvakin väärentää). Ei näistä suuttua kannata vaan ottaa opiksi ja kehittää itseään. Tosiaan sitä rosteriputkea ei tuohon välttämättä tarvita, ei se ainakaan vahvempaa ole.

No voi. Kohta mulla on lasti tuota rosteria. Ja siitä ei sitten tehdäkkään takaosaa? Kiillottelen sitä sitten huvinvuoksi.

En ole väittänyt, että olisinkaan mikään metallurgi ja vahvikkeiden hitsit on omaa tuotatoa, juu. Ja paskat on, en kiistä. Muut saumat on tehnyt eräs muu. Hitsuukurssille menisin mieluusti, jos hyvä löytyisi. Myös materiaalien opiskelussa olisi perattavaa. Tai ei edes perattavaa, vaan kovasti opiskeltavaa. Mutta siis tuo 25*3 rosteriputki on ihan yhtä paskaa (ellei paskempaa), kuin tuntematonta ainetta oleva 25,5*1,75?

Lainaus käyttäjältä: Spöke - 28 helmikuu 14, 23:23:02
Mut runkoon mustaa.

Onko joku syy? Varmaankin. Mikä? Opiskelen!

Minäkään en mistään tiedä, mutta miksi sekoittamaan kahta eri materiaalia?
Mun mielestä runkomuutokset on viimeinen paikka jossa kokeillaan putken mutkaa ja käyrää jota nurkista löytyy. Enkä mitenkään halua kritisoida kenenkään tekemistä ja rakentamisen halua.
Joku on näistäkin oppirahat maksanut, ei kysyvä tieltä eksy.....

Sami

Juu. Alan mä jo uskomaan, että tää oli huono idea. Vastaus on, että sattui sopiva osanen käteen ja ajattelin, että rauta, kuin rauta ja vieläpä valmiiksi väännetty. Nyt huvittaisi saada tietää, miksi rosteritakapää on huono?

EDIT: Lisätty vastaus.

Sori jos tukin tätä foorumia näillä mun jutuilla, mutta kiinnostaa tämä aihepiiri nyt kovasti, enkä oikein muutakaan paikkaa kysymyksilleni tiedä.

Tätä materiaalia (mun ymmärtääkseni) olisi siis tulossa. Mikä vika? Ei kestä? Huono hitsata (TIG:llä tapahtuu hitsaus, EI mun toimesta!!)? Joku muu syy?


Pipe stainless steel ASTM A269/A213 â€" AISI 316 L

Size
25 x 3.0

Working Pressure
362   1. DNV [bar]
417   2. DNV [bar]
273   3. DIN [bar]

Burst Pressure
1445 4. DNV [bar]

Weight [kg/m]
1.63

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 01 maaliskuu 14, 01:02:04
Sori jos tukin tätä foorumia näillä mun jutuilla, mutta kiinnostaa tämä aihepiiri nyt kovasti, enkä oikein muutakaan paikkaa kysymyksilleni tiedä.

Tätä materiaalia (mun ymmärtääkseni) olisi siis tulossa. Mikä vika? Ei kestä? Huono hitsata (TIG:llä tapahtuu hitsaus, EI mun toimesta!!)? Joku muu syy?


Pipe stainless steel ASTM A269/A213 â€" AISI 316 L

Size
25 x 3.0

Working Pressure
362   1. DNV [bar]
417   2. DNV [bar]
273   3. DIN [bar]

Burst Pressure
1445 4. DNV [bar]

Weight [kg/m]
1.63

Aisi 316 on haponkestävä teräs. Elä siitä ny runkoa tee.

Tässäpä kuva yhden oman projektin runkomuutoksesta, materiaali DN20 putki, ihan vesijohtokamaa, seinämä 2.65mm, ulkohalkaisija 26,9. Jatkot tottakai holkittamalla.
Omasta mielestä aivan turhaa kattella mitään huippulujia aineita, ei nämä vehkeet pääsääntöisesti mitään avaruusteknologiaa ole. Jos materiaali ei jousta, se murtuu. Tämä on toki vain minun mielipiteeni.

Lainaus käyttäjältä: El Pee - 01 maaliskuu 14, 04:20:01

Aisi 316 on haponkestävä teräs. Elä siitä ny runkoa tee.

Miksi? Kuten on huomattu, niin en juuri näistä materiaaleista tajua. Mitä vikaa? Ei haittaisi ainakaan tulevat happosateet. Kaikkeen pitää varautua.

Lainaus käyttäjältä: El Pee - 01 maaliskuu 14, 04:36:31
Jos materiaali ei jousta, se murtuu. Tämä on toki vain minun mielipiteeni.

Mun myös!

No nyt informaatio on vielä vajaampaa! Tai siis nyt sitä on osittain liikaa, kerta jos tuo putki ei käy, mutta toisaalta liian vähän, koska en tiedä miksi.

Kyllä rupee nyt muakin jo nyppimään, kun on liian ohutta, on liian tuntematonta tai hapokasta tai muuten vaan soveltumatonta. Mikään ei tunnu oikein kelpaavan. En kohdista tätä siis keneenkään. Alkanut tuntumaan, että tässä on nyt jonkunlaista joukkohysteriaa ilmassa. Varmaa olen jo maininnut, että kiinnostaisi tietää, miksi tuo rosteriputki on niin paskaa? Aika moni on jo käynyt täällä tuomitsemassa, sekä tutkimassa topikkia, mutta vastausta ei tule! Koska sitä ei yleensä käytetä vai onko joku muu (perusteltu) syy? Voi Hiipatin Hiipatti. On tää ny vaan taas. Taidan jättää springerin pois ja tehdä luudanvarsista etupään. Selkään kirjotan "Finnbikers made me do it!" ja ajan kallionseinämään. Pysty edes nukkumaan, kun pitää tuumia tätäkin asiaa nyt kokonaisvaltaisesti. Nyyh. Mutta ei se tuumimalla selviä. Tarvitsen Tietoa. Odotan.

No nyt mösjöö Frosteus kalliot pois mielestä, jos ne ei liity sukellukseen.

Mie en tajua vittuakaan metalleista, olen aika puhtaasti kirjoituspöytämies, mutta miulla on metallimieskavereita ja jos yhtään muistan oikein kahvipöytäkeskusteluista heiän kanssaan, nii roster ei yleensä sovi tämmöseen ku se ei oo kovin sitkeetä. JOKU METALLIMIES TARKASTAKOON TÄN ETTEN PUHU PASKOA.

Jos oot ostamassa putkea ja minimimäärä hirvittää, nii tarjoudun ostamaan puolet kangesta (3 m), koska itselläni on myös runkomuutos edessä. Mutta mie haluan valita sen matskun.

En mäkään mikään metallurgi ole, mutta sen verran tuota metallia tullu toisiinsa liitettyä etten rsteestä kyllä runkoa tekis, tahtoo murtua aina siitä sauman vierestä, menee kovaksi tai jotain.useampi hoijakka tullut väännettyä ja korjattua, putki kyllä kestää ohjaustankoissa, se ei tietty juur millään rasituksella ole. Eikä tuo mustan ja rsteen liittäminen toisiinsakaan oikein hyvältä kuulosta, siinäkin taitaa olla joku heikentävä juttu, ainakin siihen on olemassa ihan omanlaisensa puikko, rajapuikoksi sitä muistaakseni kutsuttiin , ainakin laivahommissa.
Onhan noita tullut hitsattua ihan vesijohtoputkesta, pitää vaan ottaa ainevahvuus varman päälle...

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 01 maaliskuu 14, 05:23:50
Kyllä rupee nyt muakin jo nyppimään, kun on liian ohutta, on liian tuntematonta tai hapokasta tai muuten vaan soveltumatonta.

Tieto lisää tuskaa... mutta niin lisää tietämättömyyskin. Raudalla ja raudalla on todellakin eroa. Ei tämä mitään hysteriaa ole, eikä rakettitiedettäkään, mutta jotain tarttee silti tietää ennen kuin lähtee runkoa tekemään. Noista sun jutuista jää sellainen vaikutelma, että kantsis ehkä hiukan selvitellä asioita ennen kuin jatkat eteenpäin.

Kun orggisrunkoa muutetaan ja siihen hitsataan kiinni jotain uutta kamaa, olennaista on että se uusi kama ja hitsauslisäaineet sopivat yhteen alkuperäisen rungon matskun kanssa. Yleensä noissa vanhemmissa rutkuissa se alkuperäinen matsku on jotain seostamatonta terästä ("mustaa"). Tästä syystä prätkänrunkojen muutoksissa käytetään yleensä seostamattomasta teräksestä duunattua saumatonta hydrauliikkaputkea, lujuus St37.0 tai vastaavaa. Paksuus tuuma, seinämävahvuus kolme milliä. On tarpeeksi lujaa ja hyvin hitsattavissa. En tunne riittävästi teräsputkien standardeja, jotta osaisin sanoa tarkasti, mikä se täsmällinen nimi on. Yleiskielessä puhutaan vain hydrauliikkaputkesta, mutta sille on joku tarkempikin nimitys.

Mustan ja rosterin liittämisessä muodostuu hauras liitos, jos ei käytetä oikeita lisäaineita. Yhteen hitsattaessa rosteri "laimenee" hitsisulassa ja sen takia ominaisuudet katoavat. Pitää olla yliseostettua lisäainetta. Useampi vuosi kun näitä asioita koulussa lukenut ja joku fiksumpi voi korjata jos ihan paskaa puhuin.

Otat rosterilevyä ja hitsailet väärillä lisäaineilla, niin saat rosterinkin ruostumaan sauman vierestä.

Eikö sitä hapokkaan putken tilausta voi perua ja ottaa samoilla mitoilla mustaa hydrauliputkee?Semmosellehan aina käyttöä löytyy ja on paljon helpompaa työstää...Omat kokemukset tuosta hapokkaasta on että kyllä on herkkää murtumaan sauman vierestä.vaikka olis pelkkää hapokasta hitsattu keskenään.

Jäsen f halusi perusteluja, miksi ruostumaton ei ole hyvä idea:

Teräksissä on kolmenlaista kiderakennetta, ferriittinen, martensiittinen ja austeniittinen. Sitten on näitten yhdistelmiä. Tämä 316 on lähes puhdasta austeniittia kromipitoisuutensa ja oikean lämpökäsittelyn takia. Austeniitti itsessään on hyvin sitkeää ja kestää iskuja, melkeinpä ideaali aine olisi rakenteluun. Vika on vaan siinä, että saadessaan tarpeeksi ulkopuolista energiaa nämä austeniittikiteet muuttuvat martensiitiksi, joka on teräksen erittäin kova, mutta hauras kiderakenne.

Varmaan olet sorvannut ruostumatonta, terävillä työkaluillahan ja muutenkin olosuhteitten ollessa optimit parempaa sorvattavaa ei olekaan. Annas olla kun tylsä terä pääsee hankaamaan niin siinä on ihmeissään kun mikään ei meinaa enää purra. Tällöin juurikin sen mekaanisen energia ansioista pinta on muuttunut martensiitiksi. Samalla tavalla jos hoijakka tai runko pääsee elämään niin se energia muuttaa sitä putkea hauraammaksi koko ajan. Siitä johtuu, että ruostumattomasta tehdyt katkeaa helpommin.

Sitten noista sekaliitoksista. Austeniittisissa ruostumattomissa hiili on epäpuhtaus, toisin kuin teräksissä yleensä. Jos hitsaat ruostumattoman ja ns. mustan putken yhteen, niin mustasta tuleva hiili sitoo ruostumattoman kromiatomeja ja alkaa korroosio. Pelkkä ruostuminen ei haittaisi mitään, mutta kun se etenee raerajoja pitkin elikkä se liitos voi mennä ihan ruostumalla poikki!

Sitten niistä kromimolyputkista sananen. Sehän ei ole yllätys, että niihin saadaan haluttu lujuus ja kovuus sopivalla lämpökäsittelyllä. Sen sijaan noilla kromin ja raudan seoksilla (jota muuten sekin 316 on) on niin sanottu sigmafaasikin, joka on hauras. Muistaakseni puhutaan myös 475 asteen hauraudesta. Eli vaikka sitä nyt tigillä leipoisi sitä saumaa siinä uskossa, että tarpeeksi lämpöä tarpeeksi isolle alalle (niinku itse tekisin "mustan" raudan kanssa), niin sillä saattaakin haurastuttaa koko paskan. CrMo:n hitsaaminen on minulle aivan hepreaa, näyttää heftailulta näin maallikosta, varmaan siinä just halutaan pitää lämmöntuotto pienenä. Mutta kukapa sanoisi, mitenkä sitä ja mustaa hitsataan toisiinsa? Muistaakseni CrMo:ssa tuo molybdeeni on just tuota sigmafaasihaurautta torjumassa, mutta entäs kun se laimenee kun mustan kanssa sekoitetaan?

Noniin! Nyt oli oikein hyviä perusteluja miksi rosteria ei kannata yhdistää mustaan. Ja ymmärrän vähän mustan ja rosterin erojakin. Oikein hyvä! Kiitos, kiitos.

Jopa itse mietin tuossa juuri kun heräsin (sain nukuttua vähän, vaikka itkeskelyn vuoksi se olikin vaikeaa), että miten tuo "puhtaampi" rosteri ja alkuperäinen runko sitten oikein yhdistyvät, koska mm. T-Bone esitti huolen mm. käyrän ja rungon yhdistymisestä tämänhetkisessä virityksessä, sillä käyrän materiaalista ei ole tietoa. Ja koska kehtoputken materiaalista ei ole tietoa, niin silloin ongelma olisi jälleen sama! Eli jos laittaisin rosteria ja kehtopukea yhteen, niin silloinhan mulla olisi vastassa rosteri- ja tuntematonputki ongelma. Eli sama, kuin nyt. Mutta toinen musta on lähempänä toista mustaa, kuin puhdas ja musta, joten mustaa mustalle. Selvä!

Oppia ikä kaikki, sanotaan. Katsotaan nyt miten tuon mun (putki)lastin käy. Jos nyt käy niin, että en saa sitä vaihdettua, niin todennäköisesti teen niistä sitten erilaisia stongia tai jottain. Ja ei, niitä en sitten tulevaisuudessa yhdistä runkoon. Katselin vähän noita Triumppeihin ja muihin olevia "bolt on" jäykkäperiä, eikä ne olleet mitään ihan mahdottoman hintaisia. Sellainen olisi hyvä aihio (rukkaamatta ei toki selviä) ja säästäisi mut monelta tuskalta. Onko kenelläkään kokemusta tuollaisista?

http://www.ebay.com/itm/triumph-bolt-on-hardtail-frame-500-bobber-chopper-t100-/260556428915 (http://www.ebay.com/itm/triumph-bolt-on-hardtail-frame-500-bobber-chopper-t100-/260556428915)

Tai vaikka jopa myynnissä?

EDIT: Ja vielä tuosta tiedon tarpeellisuudesta. Todellakin tarvitsen lisää tietoa mm. juuri eri metalleista, niiden käyttäymisestä, yhdistelemisestä etc. Aihe onneksi kiinnostaa, joten aion tietoa myös kerätä. Selkeitä vastuksia asioihin vain harvoin löytää näin netissä pyörimällä. Metodi, jota olen käyttänyt (otetaan joku pala ja koetetaan yhdistää se toiseen, jos ei tartu, otetaan toinen pala, jos tarttuu, niin hyvä) (yleensä tämä on tapahtunut jonkun sekalaisen putki-/rautakasan äärellä) ei varmaan ole se paras mahdollinen. Joku koulutus ei olisi hullumpi ja olen sellaista etsinytkin, huonoin tuloksin. Joko ovat liian pitkiä tai keskittyvät "vääriin" asioihin omaan mielenkiintooni nähden. Metallintyöstäminen kaikissa muodoissaan on mielenkiintoinen aihepiiri ja koetan kyllä kovasti asioihin perehtyä, mm. siksi en pidä vastuksista, joissa ilmoitetaan vain, että huono, tee toisin. Ehkä sitä jonain päivänä jotain näistäkin tajuaa.

Jos eteen tulee H. M. Miekk-ojan "Metallioppi" kirja, niin siitä kannattaa mielestäni useampikin kymppi maksaa. Löytynee kirjastostakin.

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 01 maaliskuu 14, 12:36:22
T-Bone esitti huolen mm. käyrän ja rungon yhdistymisestä tämänhetkisessä virityksessä, sillä käyrän materiaalista ei ole tietoa. Ja koska kehtoputken materiaalista ei ole tietoa, niin silloin ongelma olisi jälleen sama!

Juu, tarkalleen ottaen tuossa on liimattu toisiinsa kahta tuntematonta matskua. Brittivehkeiden kanssa voi kuitenkin tehdä melko turvallisen oletuksen, että orggismatsku on seostamatonta terästä. Samoin kuin Harrikoiden, niiden kohdalla me on jopa tutkittu asia analysoimalla kymmenen rungonpätkää eri aikakausilta. Lukuun ottamatta Buellin runkoa kaikki muut olivat seostamatonta terästä.

Ongelma liitettäessä mustaa mustaan ja mustaa rosteriin ei kuitenkaan ole "sama"... kuten tuossa yllä herr Lyytinen perusteellisemmin esitti. RST ja musta ovat kauempana toisistaan kuin musta ja musta. Worst case scenarion riski on pienempi liitettäessä tuntematonta mustaa tuntemattomaan mustaan.

Ylipäänsä tää on kuitenkin taas vähän tätä. Voi olla että kestää, voi olla että ei. Riskaabeleita juttuja tossa nykyisessä virityksessä joka tapauksessa on. Teoretisointeja paljon tärkeämpi kysymys kuuluu: miksi ottaa turhia riskejä, kun asiat voi tehdä paremminkin.

Tätä vois lähestyä myös lain näkökulmasta. Jos menisit muutoskatsastamaan ton rakkineen, sun pitäis esittää selvitys siitä, että käyttämäsi materiaalit, lisäaineet ja hitsaustapa soveltuvat alkuperäisen rungon perusaineelle. Mä luulen, että karsastusmies saattaisi raapia päätään, jos selvityksenä esitetään, että mulla nyt sattu olemaan tommonen vanha stonga ja mä kuumaliimasin sen sitte Piiltemasta ostetulla mikillä tohon... ;D

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 01 maaliskuu 14, 15:54:32
Jos eteen tulee H. M. Miekk-ojan "Metallioppi" kirja, niin siitä kannattaa mielestäni useampikin kymppi maksaa. Löytynee kirjastostakin.

^toi vaan on helposti aika raaka kokemus lukijalle

en osaa varmaksi parempaa opusta suositella, mutta pikku kuukellointi toi esiin lupaavan

LainaaHitsauksen Materiaalioppi - kirja
Kirja sisältää kansainvälisten hitsaushenkilöstön koulutusohjelmien (IWE, IWT ja IWS) sisällön mukaan laaditun  "Materiaalit ja niiden käyttäytyminen hitsauksessa" -aihealueen oppimateriaalin. Kirjan sisältö noudattaa näiden koulutusohjelmien rakennetta, mutta sopii myös muun hitsaushenkilöstön koulutukseen.
Hinta 50 euroa.

http://www.shy-hitsaus.net/Hitsaustietous/Materiaalipankki/tabid/3226/Default.aspx (http://www.shy-hitsaus.net/Hitsaustietous/Materiaalipankki/tabid/3226/Default.aspx)

Tuolla jossain topikissa jossa käsiteltiin alan kirjallisuutta, mainitsin myös jonkun hitsausopuksen.

Kiitos kirjallisuusvinkeistä. Tutkin. Mulla vaan, kuten jo tässäkin topikissa on havaittu, on vähän vaikeuksia sisäistää lukemaani. Koetun ja näetyn ymmärtäminen on vahvempi alani. Bilteman MIG:issä ei muuten ole mitään vikaa. Noita paloja ei tosin ole sillä kiinnitetty. Paitsi siis nuo "vahvikkeet". Tämä vain selvennykseksi, eikä tietysti muuta totuutta.

Tämän odotan saavani käsiini, mikäli Sattuma (rahatilanekkin huudon loppumishetkellä vaikuttaa asiaan) suo:

Metallintyöstön oppikirja

H. Gerling     WSOY 1960     

220 sivua 670 kuvaa

Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 01 maaliskuu 14, 11:23:52
Vika on vaan siinä, että saadessaan tarpeeksi ulkopuolista energiaa nämä austeniittikiteet muuttuvat martensiitiksi, joka on teräksen erittäin kova, mutta hauras kiderakenne.

Onko tuossa kyse juurikin muokkauslujittumisesta?
Olen itsekin pähkäillyt miksi austeniittinen ruostumaton teräs ei pärjää varsinkaan tärinässä normaaleille rakenneteräksille (vaikkapa S355), vaan tahtoo murtua. Olisiko yksi selitys se, että vaikka molemmilla teräksillä murtolujuus on kutakuinkin yhtä suuri, niin austeniittisen ruostumattoman teräksen myötölujuus on huomattavasti alhaisempi kuin S355:n?

Näin ollen voisi ehkä ajatella, että myötäminen tapahtuu herkemmin, ja kun mennään myötörajan yli, alkaa tulla pysyviä muodonmuutoksia -> seuraa muokkauslujittumista ja haurastumista?

Lainaus käyttäjältä: frosteus - 01 maaliskuu 14, 19:45:56Metallintyöstön oppikirja
H. Gerling     WSOY 1960

Jos en väärin muista, niin Gerlingin kirja käsittelee sorvamiset ja jyrsimiset. Mutta ei hitsaamista, eikä materiaali oppia.

Kirjasto on sellainen paikka mistä vielä toistaiseksi saa jotain ilmaiseksi, tosin niitäkin on jo lopeteltu varsin mallikkaasti. Tärinä on se joka useimmiten katkaisee tuollaisen "kevyemmän" runkoputken tai vahvemmankin. Tuo aikaisempi VN:n runkokin on saanut todennäköisesti vaurionsa tärinästä. Tärinä on usein sellainen jota asiaan vihkiytyneet insinöörit tai rakentajista puhumattakaan eivät osaa kunnolla arvioida, joten silloin on usein hyvä lyödä lisää turvakerrointa paremmalla materiaalilla. Laita niin paljon poikkileikkauksen pinta-alaa kuin ulkonäkö vain sallii ja boksaa vaikka riskialttiit liitokset. Vahvempi on aina parempi, siinä vaiheessa kun taidot ovat pidemmälle kehittyneet niin voi siirtyä vaikka siihen kromimolyyn. Ei näillä romuilla muutenkaan kovaa vauhtia saa otettua, niin tee siitä vaikka vaikea ajettava.

Lainaus käyttäjältä: leafhill - 01 maaliskuu 14, 21:37:54
Jos en väärin muista, niin Gerlingin kirja käsittelee sorvamiset ja jyrsimiset. Mutta ei hitsaamista, eikä materiaali oppia.

Juu, näin varmaan on. Tuokin aihepiiri kiinostaa.  Niin ja "Fetelle": Sain vaihdettua putket. Jotain 25*3 mustaa pitäisi tulla 6m. Hydrauliikkaputkea. Saumatonta. En nyt tähän hätään tiedä speksejä. Nää meee omaan käyttöön, mutta kiitti ottotarjouksesta.

Lainaus käyttäjältä: bikerpig - 01 maaliskuu 14, 22:12:23
Kirjasto on sellainen paikka mistä vielä toistaiseksi saa jotain ilmaiseksi, tosin niitäkin on jo lopeteltu varsin mallikkaasti. Tärinä on se joka useimmiten katkaisee tuollaisen "kevyemmän" runkoputken tai vahvemmankin. Tuo aikaisempi VN:n runkokin on saanut todennäköisesti vaurionsa tärinästä. Tärinä on usein sellainen jota asiaan vihkiytyneet insinöörit tai rakentajista puhumattakaan eivät osaa kunnolla arvioida, joten silloin on usein hyvä lyödä lisää turvakerrointa paremmalla materiaalilla. Laita niin paljon poikkileikkauksen pinta-alaa kuin ulkonäkö vain sallii ja boksaa vaikka riskialttiit liitokset. Vahvempi on aina parempi, siinä vaiheessa kun taidot ovat pidemmälle kehittyneet niin voi siirtyä vaikka siihen kromimolyyn. Ei näillä romuilla muutenkaan kovaa vauhtia saa otettua, niin tee siitä vaikka vaikea ajettava.

Olen pari kertaa koettanut etsiä kirjastosta aihepiiriä käsitteleviä kirjoja, mutta huonolla menestyksellä. Hitsausta olen opetellut Youtubesta! Ja Kupla on ollut hyvä harjoituskappale. Meni muuten läpi leimasta, vaikka pohja oli lähes läpimätä (oon mä aika Peto!). Tovereita hitsaamassa olen myös katsellut ja joskus mua on opetettukin, mutta opettaminenkin on vaikeaa. Sama, kun muija aina kyselee, että mitä teet jos tulee tälläinen ja tälläinen tilanne autolla. Painatko jarrua, kaasua vai mitä? En mä ainakaan osaa neuvoa, se pitää vaan osata. Kokeilemalla. Ja sitähän mä teen lähes jokapäivä. Kokeilen. Joskus opin, joskus en. Nyt olen taas oppinut jotain. Se on hyvä se.

Perä muotoutunut. 25*3mm hydrauliikkaputkea. Akseli-ja alakiinnikelevyt rälläköin myös uusiksi.

Yllä wanhat, alla uudet.

(http://i10.aijaa.com/t/00749/13220538.t.jpg) (http://aijaa.com/dXBCb9)

Alakiinnikkeissä sama juttu

(http://i1.aijaa.com/t/00472/13220537.t.jpg) (http://aijaa.com/f3a34O)

Koko uutuus.

(http://i11.aijaa.com/t/00190/13220536.t.jpg) (http://aijaa.com/FTTaHm)