Olen tekemässä ensimmäistä kertaa konversiota ja kiinnostaisi tietää kannattaako satsata takomäntiin, vai laittaako vaan ihan valumallit? Pyörää ei ole tarkoitus vielä enempää viritellä mutta rajoittaako tuo mahdollinen säästö männissä jos haluaa myöhemmin vähän kutitella lisää. Männän merkllä ei liene paljoa merkitystä näissä?
Ja jos jollain on tiedossa hyviä koneistamoja pk-seudulla niin voi ilmoitella.
Eipä tuolla normikäytössä juuri eroa ole, takomäntä pitää pikkaisen enemmän mekkalaa suuremman välyksensä takia. Eri asia on sitten se, että mistä löydät KONVERSIOmännän valuversiona. Taitaa ainoa lähellekään oleva olla KB:n hypereuteettinen mäntä - ja jos se on ainoa vaihtoehto niin helposti kallistuisin oikeisiin takomäntiin. Perus 1200cc tasalakimäntää kyllä löytyy valettunakin mutta niitä ei voi käyttää 883 kansien kanssa ilman muokkausta.
No noita KB:n mäntiä ajattelin. Onko niistä oikeasti jotain huonoja kokemuksia? Hinta ainakin olisi huomattavasti houkuttelevampi. Onko muuten kokemusta konversiossa jos itse sorvaisi noista pytyistä tavaraa pois esim niin että koneistamo poraisi vain seuraavaan ylikokoon. Jos siinäkin saisi säästettyä jonkin roposen ;D
Oon tota itse sorvaamista miettinyt myös - tänä päivänä konversioporauksen hinta verrattuna normaaliin ylikokoporaukseen on niin älytön. Pitää vaan muistaa että sylinteriputkea ei saa päästää lämpenemään liikaa - pitää ottaa ohkaista lastua.
Kaipa noi KB:tkin normi katukäytössä toimii ihan hyvin, niissä pitää vaan muistaa noudattaa valmistajan ohjeita männänrenkaiden päittäisvälyksen kanssa.
Pääkaupunkiseudulla vissiin yleensä käytetään GT-Motoria Pitäjänmäessä.
Mä annan ääneni Spock motorille. Sinne vaan porattavaks, niin hyvä tulee ;D
Olikos noissa KB männissä vielä joku jippo, pitikö sytkää ronklata pari astetta myöhäsemmälle tai jotai? Noita meni muutamillakin tutuilla murusiks (tosin BT) sillon kun tulivat markkinoille,ainakaan yks kaveri ei EHTINY mitään joutavia ohjelappuja lukemaan kun piti saada laite perinteiseen tyyliin heti kasaan. ÄKKIÄ. Ja sitten hetken ajon jälkeen vedettiin pytyt irti ja ihmeteltiin kun männät oli murentunu niin valmiiks että edes Aitoossa niitä ei olis käytetty uudestaan.
Moro!
Spekulaatioita on omassakin mielessä liikkunut:
Elikkästä, jos valumäntiä, siis standardeja käyttäisi konversion tekemisessä, pitää joko palotilaa avartaa ja/tai sorvata männän hatusta tarpeeksi tavaraa pois, että saa ensinnä koneen pyörimään ja toisekseen puristussuhteen riittävän alas. Olenko väärässä? entäs avarrus, ja sopeva kannentiiviste, fylliä sylinterin alapäähän? sitä tässä apyöin omalla tahollani, että minkäkokoisista muutostöistä on oikein kyse? siis käyttäessä 883:sen Evon vakiokansia.
Tokihan on niin, että jollei välttämättä halua puuhastella näiden asioiden kanssa, on kokonaistaloudellisesti edukkaampaa tehdä konversio siihen tarkoitetuilla muunnososilla.. kaiketi?
Tokihan tuo "virallisilla" konversiomännillä tehtävä muutos on koko helppo, jos jättää puristuksen sinne yhdeksän paikkeille, ja vakionokat kiinni. mutta miten on tuossa "matala puristus" ja vakionokat- setissä, pitääkös tuota sytkäboksia silloinkin vaihtaa? Olen antanut itseni ymmärtää, että ei välttämättä tässä tapauksessa, joskin tehoa tulisi lisää, jos sen boksinkin vaihtaisi?
Tuolla "kireämmällä" 10:1 konversiosetillä ja touhukkaammilla nokilla asia on kai välttämätön, vaikka perusennakkoa voisikin säätää myöhäisemmälle?
Jotkin tahot muistaa huomauttaa, että 1.2:sen vakio mäntien suurempi paino aiheuttaa voimakkaampaa tärinää verrattuna asiaan suunniteltuihin konversiomäntiin (KB, Wiseco) jotka ovat samanpainoiset 883:sen originaalimäntien kanssa. Tasapainotus lienee on sellainen häilyvä asia näissä?
Ei puntituksesta kannata olla huolissaan, nää vehkeet kun muutenkin tasapainotetaan kertoimella niin männän painon vaihtelu ainoastaan siirtää tärinäaluetta toiselle kierrosluvulle.
Käytettäessä vakio 1200 tasalakimäntiä ja 883 kansia, ainoa järkevä vaihtoehto on kairata palotilaa isommaksi. Valumännästä en ottaisi mitään pois ja paksumpien tiivisteiden käyttö taas vie männän liian kauaksi kannesta heikentäen tehoa.
Sytkäboksin vaihtotarve selvinnee kokeilemalla. Jos kysyjän nimimerkistä voisi päätellä että hinta on ratkaiseva tekijä tässä projektissa, niin mikä ettei laita kärkisytkää alkuperäisen elektronisen tilalle? Saa säädettyä ihan halutulle ennakolle eikä maksa montaa kymppiä. 883 boksi antaa maksimiennakot liian aikaisin 1200:lle, madalletun puristussuhteen tuoma ennakon kesto pitäisi kokeilla.
Moro taas!
No, nuukaillahan pitää, aina kun voi.. onko se sitten monastikkaan järkevää.. Toiset laskee omalle työlleen hintaa, minusta se ei ole järkevää harrastuksesta puhuttaessa. Mutta sille, mitä muuta voisin tehdä tuona aikana (kun vinguttelen dremelillä kannesta kakkua pois), voi äpylöidä jonkinlaisen vaihto-arvon, esimerkiksi jos vaihdokkina on vaikka räystäslautojen asennus, on päätös helppo.
Kärkisytkään siirtyminen ei ole vaihtoehto minulle. Tasapainosta en liioin murehdi, halusin vain tuon asian tuoda ilmi, ellei sitä joku ollut laittanut merkille. Nämä vekottimet kai tärisee aina ollessaan käynnissä.
Mikä on sitten sopiva paksuus tuolle squish- alueelle, joka sitä lisäponkua ilmeisesti tuo? Eli sen suoran alueen, joka jää 883:sen orig. kannen ja konversiomännän reunojen väliin tuossa muutoksessa. Onko alueen "paksuus" luokkaa 0,2-0,5mm? entä onko tuo alue suora, vai kiilamainen, reunoja kohti ohentuen? tähän määritelmään en noin tarkemmin ole törmännyt. Kansihan on suora, eli männässähän tuon muodon pitäisi olla.