Liiton säännöt on hukassa, mites se menikään, saikos sen kertaalleen rakennetun pyörän rakentaa uudelleen, vai pitiks hommata aina uusi aihio... :-\
Jos saa, ni montaks kertaa ja mikä on se muutosten kiertonopeus ???
Mikä on raadin lahjomaton vastaus ?
Eni komments...?
kerran hukatut prossat on hukassa. Ei kukaan tuu enää kyselemään minkäläinen tankki siinä oli ekassa muutoksessa jos nyt on menossa versio *n*.
Jos teet muutoskatsastuksen vaativia muutoksia, sitten konttorille (esim. runkomuutokset)
Jos keulakulma on kerran muutettu ja leimattu...(lienee harmaata aluetta, pitääkö uuden muutoksen myötä suunnistaa konttuurille. Inssihän tietysti haluaa...)
Niin monta kertaa kun haluat ja jaksat, vaikka useesti kesässä/talvessa/vuodessa.
puuh....
Vedä jakki henkeä... Veikkaan että Jannu ei puhu nyt lakipykälistä ja prossiakin sillä löytyy ainoastaan saunajuomista ;D.
Monesko versio sulla nyt on shovelista menossa? Tamperelaiset goottitytöt ainakin maksaa sulle hyvät rahat siitä nahkakorsetista jos päätät vaihtaa suuntaa ;)...
No jos ihan vakavissaan "ongelmaa" lähestytään niin olen itse miettinyt ihan samaa viime aikoina. Kauheasti syyhyttäis rakennella kaikennäköistä mutta kun ei viittis aina ostaa uutta pyörää kun noi vanhatkin vie niin paljon tilaa tallista eikä niillä tule kuitenkaan ajettua kuin yhdellä kerrallaan. Toisaalta jotenkin hirvittää vetää kaikki edellisen version työtunnit pöntöstä alas ja aloittaa alusta.
Se, että mitä "saa" tehdä - tässä maassa on niin paljon erilaista rakentelukauneutta että muistaako kukaan enää yhtä määrättyä pyöräyksilöä vielä parin vuoden kuluttua? Toisaalta kaikki on taltioitu niin monelle digipokkarille että dokumentaatiota löytyy riittävästi tulevien talvien nostalgiamuisteloihin.
Juu, ei täällä maalla niin kauheesti prosentit ja brändit o mielessä, paitti just siinä viihdepuolella, mutta tässä on useampaan kertaan törmännyt hyvinkin napakoihin kantoihin tuossa asiassa, ja nimenomaan molempiin suuntiin, sillä kyselin raadin mielipiteitä vähän laajemmalla otannalla.
Muuten tässä liittojen neuvottelujen ollessa kesken, sitä pian tuomitaan rikkuriks... ;)
Itkun aihetta tuntuu antavan mm. se, että monet hienot pyörät "katoaa" näkymättömiin kun ne leivotaan aina uuteen kuosiin,....muttaku, silmä väsyy ja jotain uutta kaipaa ihan oman mielenrauhan piristeeksi. Ja sitä on aina vaan niin rakastunu siihen vanhaan pyörään, ettei millään raaski työntää kaveria nurkkaan.....tähän aikaan vuodesta sitä pyörii aina kaikenlaisia ajatuksia mielessä 8)
Alkuperäisyyden korostajien kannattaa sitten muuten jättää tää aihe heti väliin, faktahan on että tehtaan tekoset on aina vaan niitä insinöörien kompromisseja joiden halutaan miellyttävän mahdollisimman isoa ja ostokykyistä joukkoa, ne on oikeesti niitä "everybodys darlingeja", kuten Liedon Paarma aikoinaan niin osuvasti kuvaili muutamia malleja toisessa yhteydessä.
Ja nää meikäläisen muutokset on sellasta pientä näpräämistä verrattuna Hemuli sun motskareihin.
Niissä on niin paljo kässyjä kiinni, että ens vappuna sulle pitäs antaa "työn sankarin" mitali rintaan.
Onneks ymmärrät myös sen ajamisen päälle ni törmäillään... ;D
Tätä samaa aihetta kun jatkojalostetaan, niin olen joskus miettinyt että mitä näille tämän maan rakennetuille pyörille kuuluu vuosia valmistumisensa jälkeen? Harva varmaan enää siinä kuosissa missä ne näyttelyissä nähtiin. Omista existäni tiedän sen verran että ainakin pari on edelleen täysin samassa kunnossa kuin minulta lähtiessään mutta Ahvenanmaalle päätynyt pannuchopperi koki uudelleensyntymän välittömästi vaihdettuaan kielialuetta - tosin kyllä siitäkin vielä lähtökohdan tunnistaa.
Ehkä ne fillarit jotka pysyvät rakentajallaan ovat pitäneet stuukkinsa, mutta omistajaa vaihtaneista halutaan usein tehdä "oman" näköinen. Muutenhan se on aina jonkun muun vanha. Kyllä noihin aina silloin tällöin törmää, esimerkiksi se Toijalassa tehty härski piikkishoveli on edelleen hengissä (Raumalla?) samassa kuosissa ja käsittääkseni Samin tekemä zerobobberi on myös saman näköinen kuin vuosia sitten.
Täytyy kuitenkin muistaa että kaikki rakennetut pyörät ei kestä aikaa samalla tavalla. Jonkun aikakauden muoti voi olla sellaista että parin vuoden kuluttua aikaisemmin hieno pyörä herättää lähinnä säälinsekaisia tunteita. Silloin käy herkästi niin että laite päätyy takaisin lahtauspukille. Toiset taas ovat niin ajattomia että on mahdotonta sanoa ulkonäön perusteella koska ne on tehty.
Tähän on ihan selkeä vastaus.
Aina kun irrotat koneen suurempaa remonttia varten. Siinä kun joutuu yleensä irrottamaan bensatankin ja hyvä tapa vaatii ainakin öljytankin pesun, pyöränlaakerit ja ohjauslaakerit rasvauksen.Mistä taas seuraa se että runko kannattaa maalaa kun se lojuu paljaana lattialla ja jne.
Aikakausista tuli taas mieleen se, miten low riderit on kadonnu kokonaa, ilmeisesti ne on jatkojalostettu johonki muuhu ja pastöroitu ja kierrätetty ja loppujen lopuks kaikki ajaa invamopolla joka kulkee paskalla...
Niin...pastorointihan ei ollut kai mikään meijerituotteisiin liittyvä termi, vaan...eikös se ollut joku juttu, mitä pastorit opettaa lapsille rippikoululeirillä.... ???
...sori, oli pakko...
Ja on ny pakko kans...
En meinaan tiedä tommosista, taisin ruuvata pyörää sillo ku muut oli riparilla ;)
Kai siinä Jannun (punaisessa) saunajuomassa oli sentää 21% kun on alkanu moisia miettimään.
Riisuu hellästi pyörältään ne nykyiset releet, ja säilöö ylähyllyn perimmäiseen nurkkaan. Odottaa kymmenen (tai kakskymmentä) vuotta kun muoti on mennyt jonnekin aivan eri sfääreihin ja että alkaa sitä vanhaa ratsua taas kaipaamaan, ja tekee sen pyörän kaikessa hiljaisuudessa uudestaan. Saattaa tutuilta tipahdella purkat suusta kun ajaa pelipaikalle.
Eihän tuo nyt maailman mittakaavassa taida mitenkään outo juttu olla. En muista onko tässä maassa kukaan moista "ennallistamista" vielä tosissaan tehnyt.
Tavallaan äskettäin törmäsin ajatukseen, kun Shovelia uuden omistajan autoon työntäessä, kysyi ostaja värikoodia. Ajatuksenaan että jos hän tämän uudeksi maalaa, niin olis sit aikanaan mahdollisuus vielä entisöidä "alkuperäiseks". Kysymys veti hetkeksi ihan hämilleen. Käsitin kai kehuksi...
Harmittavan usein nää lähtökohdaltaan erittäin hienot laitteet, uuden omistajan toimesta "oman näköiseksi muutettuna" ei oo enää niin hienoja. Ennemmin melkein rakentaisi samasta aihiosta uuden kuin seuraisi sivusta sen modifiointia johonkin käsittämättömään kuosiin. Toisaalta mulla on ainakin sellanen fiilis, että kun jonkun projektin on saanut valmiiksi se on vähän niikun siinä. Ei oikeen pysty purkamaan ja tekemään johonkin toiseen kuosiin.
Moro.
Näin mihinkään liittoon kuulumattomalla tulee helposti pahempikin ongelmia. Projektin venyminen aiheuttaa todennäköistä näkemyksen jalostumista, joka johtaa jatkuvaan tyytymättömyyteen omaa rakennelmaansa kohtaan.
Otsaa vetää kurttuun, kun pitäisi uutta versiota alkaa napuloimaan ennen nykyisenkään viimeistelyä. Tästä syystä nykylaitos sisältääkin joitakin tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja...ja pahalta näyttää.
Eipähän pääse naapuripitäjän katsuri unohtamaan meikäläisen naamaa, kun akseliväliä ja tangon leveyttä on katsasteltava suunnilleen joka kerta kun hakee leimaa transportteriin!
jussi
Onneksi ei ole noita ongelmia.Ei meinaa jaksaa inspiroitua edes ensimmäiseen versioon.
-J
Sami, oot selkeesti oivaltanut missä mennään :D ...aina oon riisunu hellästi ;)
Varsin varteenotettavan ajatuksen heitit, laitetaankin korvan taakse.
...pitää vaan selvittää, onko mulla ajokortti vielä voimassa 20 vuoden päästä.. ::)
Eiku...kyllä ihmisellä sopperikin pitäs joskus olla..
Etupyörä kauas...pitkä, kaponen ja kevyt keula...retsiä runkoon riittävästi, eli kunnon kirahvimeininki (ei mitään ruotsalaisten metrin korkeita virityksiä, mutta ei sentään ihan Teutulikaan)...alarunko silti edestä selkeesti ylempänä (niin että koirat juoksee kumartumatta pyörän ali)...etujarru myyntiin...kunkku ja kuningatar, sellanen kamelimallinen (lue: kyttyrä)....sissille mittaa niin ettei pyörä mahdy tallin ovista ku kyljellään...ja tietysti se max. sadan kilsan tankki....
Partakone pönttöön, parturin ovi lukkoon ja naurunortti huuleen (niin, ja rannekello tietysti luiskaan), mitä vielä...
...tämmösiä unia täällä nähdään...ja juu, pillimehut on pysyneet samoina kuin ennenkin ;)
No nyt alkaa olemaan mehujen käymisaste kohdallaan :)...
Sitten vaan tällanen takaritsalle ja kohti auringonlaskua ;)
(http://i289.photobucket.com/albums/ll237/oldskool8/sporty%20bobber%20pics/classickurpius.jpg)
...Kurpiuksen Jossu on niin nähny sen oikean valon...ja rautapääkin vielä...tommosia liftareita niihin vaan tunkee kyytiin, ja mitään ei mahda... :-*
Tästä kuvasta muuten lienee syntyny se Nailon Biitin piisi "Jossulla on toinen" :)
Mä oon itse tätä samaa aihetta funtsannu myös,etenkin kun itse olen vaihtamassa pitkän keulan lyhyeen. Tullut siihen tulokseen et ainakaan omakohtaisesti mua ei häiritse muutaa kerran tehtyä uuteen kuosiin, ei vanhassa sinällään mitään vikaa ole mut se vaan vastasi rakennusaikaisia visioita ja mieltymyksiä nykyisten ajatusten ollessa vähän toisenlaisia. Tietty asiaa helpottaa se et viimeistelyn taso ei ole lähelläkään sitä mitä esim Hemulin prätkissä, ymmärrän varsin hyvin hänen esittämänsä dilemman.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 24 lokakuu 11, 09:39:07
Tätä samaa aihetta kun jatkojalostetaan, niin olen joskus miettinyt että mitä näille tämän maan rakennetuille pyörille kuuluu vuosia valmistumisensa jälkeen? Harva varmaan enää siinä kuosissa missä ne näyttelyissä nähtiin. Omista existäni tiedän sen verran että ainakin pari on edelleen täysin samassa kunnossa kuin minulta lähtiessään mutta Ahvenanmaalle päätynyt pannuchopperi koki uudelleensyntymän välittömästi vaihdettuaan kielialuetta - tosin kyllä siitäkin vielä lähtökohdan tunnistaa.
Ehkä ne fillarit jotka pysyvät rakentajallaan ovat pitäneet stuukkinsa, mutta omistajaa vaihtaneista halutaan usein tehdä "oman" näköinen. Muutenhan se on aina jonkun muun vanha. Kyllä noihin aina silloin tällöin törmää, esimerkiksi se Toijalassa tehty härski piikkishoveli on edelleen hengissä (Raumalla?) samassa kuosissa ja käsittääkseni Samin tekemä zerobobberi on myös saman näköinen kuin vuosia sitten.
Täytyy kuitenkin muistaa että kaikki rakennetut pyörät ei kestä aikaa samalla tavalla. Jonkun aikakauden muoti voi olla sellaista että parin vuoden kuluttua aikaisemmin hieno pyörä herättää lähinnä säälinsekaisia tunteita. Silloin käy herkästi niin että laite päätyy takaisin lahtauspukille. Toiset taas ovat niin ajattomia että on mahdotonta sanoa ulkonäön perusteella koska ne on tehty.
Mulla tuli tuosta mieleen eräs lapualainen CBS-voittaja muutaman vuoden takaa, mielestäni varsin ajattoman näköinen pyörä.. Muistelen et oli pari vuotta myöhemmin hiukan uudistetussa kuosissa samalla omistajalla. Valitettavasti en pikaisella etsimisellä löytäny kuvia kun siitä vanhemmasta versiosta.
Lainaus käyttäjältä: jannu - 25 lokakuu 11, 08:20:29
Sami, oot selkeesti oivaltanut missä mennään :D ...aina oon riisunu hellästi ;)
Varsin varteenotettavan ajatuksen heitit, laitetaankin korvan taakse.
...pitää vaan selvittää, onko mulla ajokortti vielä voimassa 20 vuoden päästä.. ::)
Eiku...kyllä ihmisellä sopperikin pitäs joskus olla..
Etupyörä kauas...pitkä, kaponen ja kevyt keula...retsiä runkoon riittävästi, eli kunnon kirahvimeininki (ei mitään ruotsalaisten metrin korkeita virityksiä, mutta ei sentään ihan Teutulikaan)...alarunko silti edestä selkeesti ylempänä (niin että koirat juoksee kumartumatta pyörän ali)...etujarru myyntiin...kunkku ja kuningatar, sellanen kamelimallinen (lue: kyttyrä)....sissille mittaa niin ettei pyörä mahdy tallin ovista ku kyljellään...ja tietysti se max. sadan kilsan tankki....
Partakone pönttöön, parturin ovi lukkoon ja naurunortti huuleen (niin, ja rannekello tietysti luiskaan), mitä vielä...
...tämmösiä unia täällä nähdään...ja juu, pillimehut on pysyneet samoina kuin ennenkin ;)
Jos noin vahvat visiot pyörii päässä ni pakkohan ne on johonkin purkaa. Ei muuta kun terävä laikka koneeseen ja menoks.
Just eilen kattelin kans tota rautista, tais olla mehut aika hyviä täälläki... koko päivän pyöriny pääs lamellilaikalla kiillotettu hippikopteri ja happorokki! Ei meinaa koulunkäynnistä tulla mitää... ::)
Lainaus käyttäjältä: jannu - 25 lokakuu 11, 08:20:29
Eiku...kyllä ihmisellä sopperikin pitäs joskus olla..
Etupyörä kauas...pitkä, kaponen ja kevyt keula...retsiä runkoon riittävästi, eli kunnon kirahvimeininki (ei mitään ruotsalaisten metrin korkeita virityksiä, mutta ei sentään ihan Teutulikaan)...alarunko silti edestä selkeesti ylempänä (niin että koirat juoksee kumartumatta pyörän ali)...etujarru myyntiin...kunkku ja kuningatar, sellanen kamelimallinen (lue: kyttyrä)....sissille mittaa niin ettei pyörä mahdy tallin ovista ku kyljellään...ja tietysti se max. sadan kilsan tankki....
Partakone pönttöön, parturin ovi lukkoon ja naurunortti huuleen (niin, ja rannekello tietysti luiskaan), mitä vielä...
Tässä on oivallettu jotain hyvin, hyvin tärkeää.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 25 lokakuu 11, 17:01:03
Lainaus käyttäjältä: jannu - 25 lokakuu 11, 08:20:29
Eiku...kyllä ihmisellä sopperikin pitäs joskus olla..
Etupyörä kauas...pitkä, kaponen ja kevyt keula...retsiä runkoon riittävästi, eli kunnon kirahvimeininki (ei mitään ruotsalaisten metrin korkeita virityksiä, mutta ei sentään ihan Teutulikaan)...alarunko silti edestä selkeesti ylempänä (niin että koirat juoksee kumartumatta pyörän ali)...etujarru myyntiin...kunkku ja kuningatar, sellanen kamelimallinen (lue: kyttyrä)....sissille mittaa niin ettei pyörä mahdy tallin ovista ku kyljellään...ja tietysti se max. sadan kilsan tankki....
Partakone pönttöön, parturin ovi lukkoon ja naurunortti huuleen (niin, ja rannekello tietysti luiskaan), mitä vielä...
SOUNDS LIKE A
Jude...sä luit mun ajatukset loppuun asti, nekin joita en kehdannut tuohon kirjoittaa...
Joku perimmäinen syyhän tähän motskareilla pätemiseen kuitenkin on...ja siinähän se.. ;D
Kansikuva näkyy olevan syksyn pystymettästä, ilmeisesti...?
Onko noita ihan huippujulkaisuja ärrällä vai Platultako niitä saa..?
Kerro äkkiä (tiedä vaikka näkyis tuttuja sielläkin ;) )
;D Simpeleen gooteiltahan noita löytyy, koodinimellä : Lick my back , i might lick back.
Tohon sun perverssioon kuuluu kuskix semmonen epäsiisti ja kusenpolttaman hien hajun omaava, lampaankarvaan kiinni kasvanut nuori aikuinen joka hirveissä sekotiloissa hamuaa liikennevaloissa king&queenin stashboxia, pyörä savuttaa ja kytkin ei pidä, heebo koittaa pitää cycleä paikoillaan puhkikuluneilla buutseilla siinä onnistumatta, seuraa eturenkaan hellä kosketus edessä olevaan Ladaan, Ladakuski ei nouse autostaan. Valot vaihtuvat ja Ladakuski nostaa käden pystyyn, chopperheebo morjestaa takaisin koska vanhoja tuttujahan tässä Hakiksen sillan alta ollaan....
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 25 lokakuu 11, 08:24:03
Sitten vaan tällanen takaritsalle ja kohti auringonlaskua ;)
Älä hyvä mies - etkös vielä tiedä, miksei Helsingistä voi ajaa auringonlaskuun? No tietenkään siksi, että joutuu Espooseen ja jos ei pidä varaansa, jopa Turkuun ;D ;D
Ja vielä aasinsilta aiheeseen - ei uudelleen rakentaminen, vaan uudelleen erehtyminen - ajoin menneenä kesänä 2 kertaa Turkuun :P
Lainaus käyttäjältä: Joe Cool - 28 lokakuu 11, 01:10:56
Ja vielä aasinsilta aiheeseen - ei uudelleen rakentaminen, vaan uudelleen erehtyminen - ajoin menneenä kesänä 2 kertaa Turkuun :P
-Hullu - ;D ;D
Lainaus käyttäjältä: Jack - 28 lokakuu 11, 08:09:59
Lainaus käyttäjältä: Joe Cool - 28 lokakuu 11, 01:10:56
Ja vielä aasinsilta aiheeseen - ei uudelleen rakentaminen, vaan uudelleen erehtyminen - ajoin menneenä kesänä 2 kertaa Turkuun :P
-Hullu - ;D ;D
Joo kannattais ottaa vaan ne kaikki lääkkeet mitä se lekuri määränny ! Tuo kyllä jo todella huolestuttavaa :o
Hullu mies hullu - Esa Pakarinen (http://www.youtube.com/watch?v=bI4UoX7yzDc#)
Liittynee aiheeseen, Hullu mies hullu ;D
Toihan näyttää ihan Vallulta?
Jos tykkää rakennella uudelleen taajaan samaa fillaria, ei kannata lähtä kovin radikaaleille linjoille, muuten uusiomuutos saa lisähaastetta. Turkuun sen sijaan voi mennä vaikka kolmastikin, ihan siitä ilosta et pääsee lähteen pois sieltä...
omalle pyörälle saa/pitää tehdä mitä haluaa. Eikös täälläkin foorumilla kokoajan rummuteta sitä ettei pidä mennä valtavirran mukana eli älä kuuntele muiden mielipiteitä ;)
Mulla toi homma on helppoa. Mun rakentelun taso on niin surkea että joka kerta kun pyörän rakennan uusiksi niin se paranee (omasta mielestä). Sportyn kun aikoinaan ostin niin päätin että niin monta kertaa sen rakennan uusiksi että olen tyytyväinen. Siinä on nyt neljäs kierros menossa ja olen jo kohtuu tyytyväinen. Seuraavalla kerralla se on varmaan sellainen kuin pitää.
Mun ongelma on vielä se että rakastan pyöriäni enkä tahdo luopua niistä (Sporty oli tosin kerran myynnissä mutta onneksi kukaan ei sitä ostanut)
Ongelmahan on teillä jotka osaavat rakentaa, pyöristänne tulee kerralla hienoja ja hyviä. Mutta jos on tekniikan laittanut hyvään iskuun ja luottaa pyöräänsä niin mielestäni silloin on hyvä vaihtoehto muuttaa ulkomuoto sellaiseksi josta itse pitää. Talvessa ehtii paljon paremmin jos riittää pyörän ulkonäön muokkaus eikä tarvi aikaa kuluttaa tekniikan laittoon.
Yhteenvetona tosta sekavasta kirjoituksestani: ANNA SILLE LAIKKAA !