Liikeradat 400 mm x 100 mm. Karan liike 300 mm on suhteellinen terän pituudesta riippuen.
Jos pöydän ja terän väli on suuri eli työkappale on paksu sitä herkemmin laite resonoi.
Useimmat ominaisuudet kuitenkin positiivisia ilmiöitä. Poraaminen on tarkkaa. Vaikka syöttökierteissä on melkoinen välys niin pöydän liikken lukitus pelastaa paljon eikä mittavirheitä tule. Mitta-asteikkojen jako on 0,02 mm. Yhdessä veivin kierroksessa on 75 merkkiä eli kierteen nousu on 1,5 mm.
Kone ei ollut käyttövalmis paketista otettaessa. Kaikki osat piti säätää kohdalleen että liikeradat ovat juoheat ja ei ole turhia välyksiä. Nyt vuoden, kerta per viikko, käytön jälkeen alkaa toiminta olemaan sellaista kuin sen pitäisi olla jo uutena.
Vaatii siis heti uutuuden läpikäymistä että saa laiteen toimimaan tyydyttävästi. kuluminen on tehnyt liikkeistä keveämpiä ja välykset on saanut säädettyä pienemmiksi.
Lisävarusteista on apua. Jakopöytä on ehdoton sekä siihen kiinnitettävä kolmileukapakka.
Liitteenä kuva yhdestä palikasta jonka sillä tein sekä omalla pöydällään (reiät ja karkea työstö) että jakopöydällä. (säteet ja reikien avarrus) Aloitin eilen ip ja tänään ap osa oli valmis.
Jos näitä pitäisi tehdä runsaasti niin laser- tai vesileikkuu olisi nopeinta ja sen jälkeen CNC koneistus.
Kyllä tuollaisen kappaleen kanssa saa pyörittää veivejä melko monta kertaa.
Se tässä oli hyvä puoli että kyse oli japanilaisen pyörän osasta. Osa jalkatappien siirtosarjaa. Sitä ei saa varaosana erikseen. Sillä on kyllä hinta 115â,¬. Koko sarja n 500â,¬. Maahantuoja ei toimita varaosia vaan myy koko setin kerralla. Otin sitten oman osani "välistä". Ensimmäinen tuotantotyö kiinanporalla. Kaksi tämmöistä lisää niin se on maksanut itsensä. Lisävarusteiden kuolettamiseen tarvittaisiin vielä pari palikkaa lisää.
Hienon näköistä jälkeä tulee.
Meinasin tuossa taannoin kysyä että mikä kone sulla on ja millaista jälkeä tulee.
Kuvasta sain suurennettua, että olis Steeltec XVS006?? vai 008??
IKH:lta vai mistä hommasit??
Steeltec on merkki ja sitä on ollut vain yhtä kokoa IKH:ssa myynnissä. Toistaiseksi ainoa myytävä malli. Markkinoidaan myös puun? työstöön.
Jos nyt saisin päättää niin ehkä olisi saanut olla 1,5 - 2 kertaa isompi jos hinta olisi kohdallaan.
Jokin jäsenetutarjous puoleen hintaanhan tuo oli eli tein Vilénit kun halvalla sai.
Positiivista on se että sen voi purkaa kahteen osaan sekunneissa. Kara/moottori/vaihteisto -möykky ja runko irtoavat toisistaan niin että mitn ei säry.
Heivaaminen pakettiauton takahutlariin on siis helppoa. Olen käynyt tekemässä kavereille paikan päällä koneistuksia joissa on sovittaminen kesken homman ollut tärkeää onnistumiselle. On siis helpompi viedä vuori mooseksen luo.
Käy valosähköllä ja siinä on ehkä hieman liiankin herkkä ylikuormakytkin. Kaksi kertaa olen tarvinnut varaosan. Jäi lukitustappi teränvaihdon jälkeen kara-akseliin niin moottorin rattaan viereinen, muovinen, vaihteiston käyttöratas menetti hampaansa. Varaosa oli IKH:n hyllyssä ja lisäksi tilasin niitä nipun. Alle vitosen kappalehinnalla. Sen hajonneen sain kyllä takuuseen...
Tuo muoviratas ajanee mekaanisen sulakkeen hommaa jos sähköinen ylikuormasuoja ehdi hoitaa hommaansa.
Jakopöydän, tai vain pyörityspöydän avulla laite korvaa pitkälle myös sorvin. Etenkin reikien avarruksessa jos ei ole kovin pitkiä reikiä.
Jos ei ole sorvia niin koen tuon jyrsimen lisälaitteineen monella tapaa riittäväksi työvälineeksi moneen hommaan. Jopa pyörähdyskappaleiden tekoon. Sorvi olisikin siten toissijainen hankinta. Mutta molempi parempi. Sorvin pyörähdyskappaleen koneistustarkkuutta on vaikea ohittaa manuaalijyrsimellä. (liukusovitteet, krympit, isot kierteet)
Kiinalaisen minijyrsimen parantelua.
Koska olen rikkonut kaksi kertaa muovirattaan moottorin ja vaihteiston välistä siksi että olen unohtanut kara-akselin lukitustapin reikäänsä. Jo sitä ei ota pois ennen käynnistystä niin moottorin vääntömomentti halkaisee rattaan. Lukitustappia tarvitaan aina kun työkalua vaihdetaan.
Päätin heivata kyseisen tapin muuhun käyttöön.
Tilalle tein automaattisemman lukituksen. Toimintaperiaate muuten sama mutta tappi ei pysy pitämättä pohjassa joten se ei unohdu eikä rattaat hajoile.
Kuvat alkuperäisestä ja jatkokehitellystä lukituksesta.
Eroa on.
Varustelukierre jatkuu.
Koska minijyrsin on mini niin siinä on minimaaliset ulottuvuudetkin. Piti ryhtyä koneistamaan trike-projektin perävaihteen valurautaista koteloa muta siitä mitään tullut koska osa ei jyrsimeen mahtunut vaikka sen sai jakopöytään kiinni ja keskitettyä. Sorvissa osa ei olisi mahtunut myöskään pyörähtämään.
Lääke homman löytyi: tämän sarjan http://www.ikh.fi/product.asp?sua=1&lang=1&s=11663&nav=100200824&q=y (http://www.ikh.fi/product.asp?sua=1&lang=1&s=11663&nav=100200824&q=y) tilalle vaihdoin tämän: http://www.ikh.fi/product.asp?sua=1&lang=1&s=11662&nav=100200824&q=y (http://www.ikh.fi/product.asp?sua=1&lang=1&s=11662&nav=100200824&q=y)
Koska terän kiinnitys lyhentyi niin jyrsimen vakauskin parani. Joustot väheni ja resonointiherkkyys väheni. Niin ja hommakin tuli tehtyä. Siitä kuvia myöhemmin.
Koneistus onnistui kivuttomasti uusilla palikoilla.
Vaikuttaa siltä että nyt on melko monipuoliset kalut käytössä jyrsinnän osalta. En ainakaan, omista tarpeista alkaen, keksi mitä muita lisävarusteita tarvitsisin, teriä lukuun ottamatta.
Ohessa kuva siitä minkä verran suora kartiokiinnitys lyhensi karan vartta.
Ameriikankaveri oli just hankkinu tällasen, ei kiinalainen mutta pieni kyllä. Ihmettelin vaan että hihnavetoinen? Kokonsa puolesta olisi aika omiaan meikäläisen hommiin.
(http://i280.photobucket.com/albums/kk198/rtlass/DSCN2259.jpg)
Ei sovi hihnavetoa morkata. Sillä on omat hyvät puolensa. Antaa periksi jos on tekemässä jotain hölmöä eikä käy niin kuin mulla: rattaat halkee.
Tuohon lisäksi taajuusmuuttaja jos se on kolmivaihemoottorilla niin ei tarvitse työnään olla pykälää vaihtamassa kun teräkoko vaihtuu. Vinkki: ilmanvaihto/ilmastointilaitteiden taajuusmuuttajissa löytyy usein sopivaa kokoa ja niitä saa sopivasti sähköurakoitsijoilta. Itsellä sorvin virtajohdon ja pistorasian välissä. Potentiometri sorvin ohjauspaneelissa. Sama pätee jyrsimeenikin paitsi että se käy valosähköllä niin nopeuden muunnin on erilainen, mutta portaaton sekin. Sähkömieskaveria olen houkutellut laittamaan jyrsimen ohjauspaneeliin yhden namikan lisää: sähköisen suunnanvaihtimen. Kova sana kierteityksessä. Nyt pitää peruuttaa käsivoimin. Vääntö koneessa riittää ainakin 10 mm tapille ja alumiinille aivan ryömintänopeudella.
Mitenhän tuossa amerikankaverisi koneessa on tuo karan kallistaminen? Vai onko se enemmänkin porakone jossa on jyrsinmäisiä piirteitä. Tasot ja johteet näyttävät jämäköiltä.
Ilmeisesti on varustelu vielä kesken tai sitten käyttöpaneeli on tuolla oikealla puolen.
Minijyrsimen parantelua.
Monesti on sellainen tilanne että juuri porattuun reikään pitäisi tehdä myös kierre.
Minijyrsimessä ei ole pakkia enkä ole nähnyt riittävän pientä kierrepäätä joka vaihtaa suuntaa karaa nostettaessa.
Siksipä laitoin, sähköputkimies-Jukan avustuksella, suunnanvaihtokatkaisimen. Homma ei ole niin yksinkertainen kuin äkkiä luulisi johtuen siitä että moottori käy 230 Voltin tasajännitteellä. Moottorin teho on 350 W.
Jukka toi jostain rompelooransa pohjasta katkaisijan josta modifioi tarkoitukseen sopivan värkin.
Kytkentä tehtiin siten että suunnanvaihtokytkintä käännettäessä moottorin pyöriessä moottori sammuu eikä käynnisty uudelleen, mihinkään suuntaan, ennen kuin kierrosnopeuden säädin on käytetty nolla-asennossa. Näin ei pääse tapahtumaan tilannetta että suunta vaihtuisi vauhdissa.
Asennuspaikka on hieman ahdas niin isolle kytkimelle. Rasia onkin täynnä kuin matikan pää.
Ylin nuppi on portaaton nopeuden säätö. Seuraava uusi suunnanvaihtaja ja alin musta namiska putkisulakkeen kotelo.
Aiko mitenkö. tuota??? vois parannella...
noh esim tälleen http://www.hossmachine.info/ (http://www.hossmachine.info/)
Tuolta Vois ottaa idoita aiheeseen....
esim kuinka teet tyokalu vaihtajat jne... ;)
Huhhuu!
Tuli saunan jälkeen hiki kun tuota katsoi.
Taidan pitäytyä kuitenkin vielä manuaalikäytössä.
Yksi kaveri on jo höynähtänyt tuommoseen hitecrakenteluun ja taitaa käyttää koneitaan kännykällä baaripöydästä käsin...
Tuolla sivulla muuten näytti olevan juttua tuosta taiwanilaisen Rong Fu 45:n kloonista. Minulla on semmoinen ja jonkun verran päälle 300 kg painavana se vielä luettaneen minijyrsimiin. Se pari tonnia minkä se maksaa niin on kyllä sen rahan arvoinen.
Mulla kun tää rakenteluvillitys tuli viidenkymmenen ikävuoden myötä ja rahapuolta ei ole juuri enempää kuin että leivän suuhun saa. Eli hommat pitää hoitaa hyvin pienellä rahalla ja omalla kekseliäisyydellä sekä verkostoitumisella. Tavaran ja palveluksien vaihtoa harjoitetaan. Tieto on yleensä ollut ilmaista.
Siksi nuo koneetkin ovat hiukan avuttomia. Yritän silti parhaani.
Nuoruudessani opiskeltu koneistustaito, autonasennus ja pari ulkomaan kieltä ovat jeesanneet kovasti matkan varrella.
Vasta viisikymppisenä päätin opiskella tietotekniikkaa ja sen sovellutuksia ajoneuvopuolella. Siitä sikisi alkoholikäyttöisen pyörän rakentelu ja ohjelmointi. Siihen enimmäkseen noita koneistustarpeita tarvitsen. Jokainen hankinta on harkittu.
Kavereille tulee värkättyä myös kaikenlaista pientä.
Aiheista ylimalkaisesti: http://motomatti.blogspot.com/ (http://motomatti.blogspot.com/)
Sivuja en ole ylläpitänyt pitkään aikaan. Taasen olen hieman aktivoitunut.
Rikkoutuvien välitysrattaiden kirouksen poistohommaa tein eli muutin jyrsimen kiilahihnavedolle.
Ei vielä ihan valmis mutta periaate selvinnee kuvista.
Hihnalenkin päähän tulee kara-akseli myös. Samalla se toimii hihnan kiristimenä.
Tämmönen viritys valmistui.
Huomenna kestotestaamaan.
Tänään pääsin kokeilemaan kuinka hihnavetoisella jyrsinkoneella homma sujuu.
Tein joihinkin alumiiniosiin kevennysporauksia ja -upotuksia. Ensimmäinen havainto oli että melu on huomattavasti alhaisempaa kuin aiemmin. Toinen positiivinen seikka oli resonanssiherkkyyden katoaminen silloin kun kaksileikkuisella tappiterällä leikataan alle puolet sen leveydeltä. Jälki oli huomattavasti siistimpää kuin odotin
Jännä juttu: moniurakiilahihna kiristyy lämmettyään. Lieneekö sidemateriaalina polypropyleeniä? Sillä
on kyky/taipumus kutistua noin 20% lämmitettäessä sataan asteeseen vapaassa tilassa. Varmaan on muitakin vastaavia materiaaleja. Kunhan tuli mieleeni...
Jos ne onkin noi alsasta tehdyt pyörät jotka lämmetessä turpoaa.
Nyt jo muutaman päivän kokeilun ja melkoisen koneistuksen jäljiltä hihna on kunnossa edelleenkin ja se alussa tapahtunut itsekseen kiristymisen jälkeen hihna on pysynyt vakiokireydellä ja alun lievän luistamisen jälkeen on remmi pysynyt samalla tiukkuudella. Kylmänäkin.
http://motomatti.blogspot.com/2011/11/jyrsimen-lisavarustelua-muutos.html (http://motomatti.blogspot.com/2011/11/jyrsimen-lisavarustelua-muutos.html)
pahasti off topiccia
Walter 2520 CNC machine plays Paranoid! (http://www.youtube.com/watch?v=H7STBiTX9R4#ws)
Paranoidisuus saattaapi johtua ohjainjärjestelmästä.
Ehkä joku muu tietää paremmin mutta tuo vaikuttaa siltä että ohjelman asetukset ovat niin herkällä että pienet rakenteessa olevat epätarkkuudet tai viiveet aiheuttavat jatkuvaa korjausliikettä.
Itse en ole säätänyt CNC-ohjelmia mutta ihan tavallista moottorinohjausta säätäneenä tiedän että liika herkkyys on pahasta juuri tiettyjen anturitoimintojen vasteen suhteen. Siitä voi kehittyä omituisia häiriöitä moottorin toimintaan. Esimerkiksi liian herkälle säädetty lambdakorjaus aiheuttaa tasakaasulla voimistuvan nykimisilmiön. Sitä voi hillitä vain vaimentamalla signaalivaihtelua kunnes moottorinohjaus ja moottori ehtivät toteuttamaan korjaussignaalin vaatimat laskentatoimen komennot.
Matti ei taida olla Black Sabbath -fani? ;D
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 18 joulukuu 11, 21:56:33
Matti ei taida olla Black Sabbath -fani? ;D
Ehkä tämä selvittää...Black Sabbath - Paranoid(1970 - Music Video) (http://www.youtube.com/watch?v=NZyVZFJGX5g#)
Enempi kuuntelin Uriah Heeppiä, Camelia, Dr Feelgoodia, Moog Konttista, Alice Cooperia, Alex Harveyta, Peitsamoa ja Ten cc:tä eli aika laidasta laitaan eri vaiheissa teini-ikää. Rockia, progea ja paljon siltä väliltä.
Nykyään en juurikaan kuuntele mitään.
Ikäytymisen mukanaan tuomaa dementoitumista, kenties.
Vielä 15 vuotta sitten rockin kuuntelu ja kupinotto kuuluivat kiinteästi lähes jokaviikkoiseen, joskus useamminkin, ohjelmaan. Nyt jos lauantaina vähän kallistaa niin vasta torstaina alkaa olla suht normaali olo.
Enempi vain resuan noiden kaksipyöräisten kanssa kuin koskaan ennen.
Itse asiassa virittelin vasta eilen poppikoneen toimintakuntoon. Vasta reilu puoli vuotta muutosta aikaa.
Ikuistin senkin asian blogiini muun tekemisen ohessa. http://motomatti.blogspot.com/ (http://motomatti.blogspot.com/)
Uutta minijyrsinrintamalta:
Rupesi kuulumaan kummallista napsutusta. Vika löytyi tekemästäni kiilahihnapyörästä. Pysäytinruuvi oli löystynyt ja tunki ulos hihnapyörän kyljestä.
Aloin sitä korjaamaan ja huomasin että toinen vaihteiston akseleista ei pyöri niin kuin pitäisi.
Saman tien vaihteisto kappaleiksi ja vianetsintään. Vika löytyi: toinen akselin laakereista oli vinossa asennusvirheen vuoksi. Oli jäänyt purse laakerin ja laakeripesän väliin.
Kävin ostamassa kaikki laakerointeihin uudet laakerit Biltemasta. Yhteensä noin kympin ostos. Kaksi 6206:ta suojattuina ja kaksi pienempää suojattua laakeria.
Vehje nippuun voiteluaineiden kera ja koekäyttöä suorittamaan.
Laitteesta tuli hämmästyttävän hiljainen ja jyrsiessä resonanssiherkkyys väheni huomattavasti.
Virheellisen asennuksen ohella nuo kiinanlaakerit olivat laadullisesti heikkotasoisia.
Kuinkahan hyvin olisi merkkilaakereilla toiminutkaan kun Bilteman halpislaakereillakin tulos oli kuvatun kaltainen?
jeps eli pelastin jarocin jyrsimen hangesta viime keväänä ja nyt ekakerran käytin laitetta. huomasin että lämpes pirusti (lue kahvikupin lämpö) toi karan laakeri. jyrsin ei ollut kovilla, 6mm tappi ja kierroksia 1140. makasimit on jotain 1800. minä tästäkään mitään ymmärrä mut olisko tässäkin tuo laakeri menossa paskaks, naukuu jonkin verran käytettäessä.
Kyllähän laakerit käytössä lämpeää. Siinä on varmaan kartiorullalaakerit ja jollain tapaa välyksen säätö? Niitähän ei pidä ihan välyksettömäksi säätää kun lämmettyään sitten se ahdistaa. Sen karan pitäisi pyöriä lämpimänä vähintään yhtä helposti mitä kylmänä kun öljytkään ei ole niin tahmeat. Nehän sinä olet varmaankin katsonut ja hyväksi havainnut, ts. tarpeeksi öljyä ja tarpeeksi ohutta?
siinä on rasvanipat :o
Terästä jyrsiessä rupes jyrsiminen olemaan työlästä kun terä alkoi resonoimaan ja jälki oli mitä oli ja pelkäsin että koko kone siinä horkassa purkautuu.
Piti taas ryhtyä keksimään. Laitoin reilun puolen kilon massan pyörimään viidesosalla moottorin pyörimisluvusta niin loppui pärinä.
Teen kiinteän virityksen. Kevyemmän mutta isommalla kehällä.
Kuvassa väliaikainen testiviritys.
Oikealla on koneistuskohde. Vauhtipyörävirityksellä sai myös tehtyä normaalia isompia reikiä.
Täytyypä sanoa, että voi rähmä... Mihinkä tuo idea perustuu? Moottorille eräänlainen vauhtipyörä vai että stabiloi koko höskän pyöriessään hyrrävoimansa ansiosta?
Epäilen että hihnalla pyörivä massa tekee hihnan liikkeestä vakaanpaa ja siihen latautunut energia auttaa hetkellisissä kuormitusmuutoksissa terän suhteen. Poratessa isoa reikää ei ylikuormasuoja reagoinut kuten normaalisti. Esimerkiksi terän porautuessa materiaalin läpi tulee yleensä isompi kuormitus ja juuri siihen näin pienivoimainen, 0,35 kW DC-moottori, nyykähti vielä taannoin.
Tuo pyörivän massan hyrräilmiö on kyllä mielenkiintoinen asia mutta sitä en kyllä tullut ajatelleeksi tässä yhteydessä. Nyt ajattelen. Sen lisäksi että se tasaa käyntiä niin se myös vastustaa tehokkaasti suunnanmuutoksia mutta silloin sen pitäisi pyöriä kyllä tosi lujaa tai olla tosi painava. Käynnistämisestä tulisi hidasta koska ensin pitäisi saada hyrrä pyörimään.
Siinä ne tulivatkin hyrräilmiöön perustuvat hyvät ja huonot puolet selvitettyä. Paitsi yksi:
Voisihan siinä olla hupia kun tallin seinustalla on aika-ajoin levitoiva jyrsin. Hyrrällähän on sellainen oma ilmiönsä. Sitä kutsutaan ilmailuhommissa muistaakseni hyrrävirheeksi ja se aiheuttaa sortoa. Hyrrän sorto taasen tekee sen että hyrrä pyrkii hiljalleen omille teilleen jos sitä ei ole kiinnitetty kiinteästi alustaansa tai sillä ei ole sorron korjausta.
Käynnintasausta lisämassalla.
Liki kilon pala valurautaa on nyt kiinnitetty pysyvästi jyrsimen apukaran/hihnankiristimen akselille.
Kuvassa vasemmalla apukaran istukka jonka yläpuolella on tasaava valukiekko.
Tarinaa aiheesta lisää: http://www.motomatti.fi/2012/03/jyrsinkoneen-kaynnin-tasaaminen-2.html (http://www.motomatti.fi/2012/03/jyrsinkoneen-kaynnin-tasaaminen-2.html)
Puoli vuotta on vierähtänyt ja minijyrsin on ollut kohtuullisen ahkerassa käytössä.
Tällä hetkellä syntyy sähkömoottoripyörän osia. Menossa ratasjarrun rakentaminen. Terästä ja alumiiniä. Tällä välin ei ole vikoja laitteessa ilmennyt. Ei ainakaan sellaisia jotka olisivat työtehoa heikentäneet. Muutama terä on hajonnut ja pari palanut. Kaksileikkuiset voi teroittaa tiettyyn rajaan saakka mutta nelileikkuisilla se on rajoitetumpaa.
Pari kertaa on mennyt sormi suuhun kun osa on ollut liian iso sorviin sekä myös jyrsimeen. Luovalla toiminnalla ja kulmahiomakoneella niistäkin on selvitty.
Minijyrsimeksi laskettaneen tämäkin, kun on kerran pöytämallia ja painokin on vain pari sataa kiloa.
Kone on Bernardo BF 30 super. Se näyttäisi olevan halpakopio toisesta kiinanjyrsimestä Optimum BF 30:stä.
(http://i53.photobucket.com/albums/g64/Blower1/2013-04-21104248_zps50c75994.jpg) (http://s53.photobucket.com/user/Blower1/media/2013-04-21104248_zps50c75994.jpg.html)
Leluhan se on oikeisiin työkalujyrsimiin verrattuna, mutta riittänee mopohommiin ja eikä vie tolkuttomasti tilaa tallista.
Tervetuloa kerhoon.
Tuohan on luksusta, kun ei tartte veivata! Kyllä tuolla kamppeella kaikenlaista tekee kunhan pitää maltin - ehkä se on helpompaa konesyötön kanssa. Käsiruuvilla helposti lisää syöttöä kun tuntuu menevän niin hienosti; joku paikka antaa sitten periksi. Taas on vika koneessa vaikka kuski ahnehtii.
Osta isohko satsi sulakkeita, sillä niiden kulutus korpeaa. Matilla on kai tähänkin konstit?
jussi
Lainaus käyttäjältä: j - 21 huhtikuu 13, 20:52:59
Tervetuloa kerhoon.
Tuohan on luksusta, kun ei tartte veivata! Kyllä tuolla kamppeella kaikenlaista tekee kunhan pitää maltin - ehkä se on helpompaa konesyötön kanssa. Käsiruuvilla helposti lisää syöttöä kun tuntuu menevän niin hienosti; joku paikka antaa sitten periksi. Taas on vika koneessa vaikka kuski ahnehtii.
Osta isohko satsi sulakkeita, sillä niiden kulutus korpeaa. Matilla on kai tähänkin konstit?
jussi
Pitää niitä sulakkeita hommata, kun ei tullut kuin yksi ylimääräinen koneen mukana.
konesyöttö on hyvä plaanatessa. Näillä pikkukoneilla ei parane ahnehtia koneistettaessa.
Onneksi on jonkinlainen tatsi jyrsintäänkin, sitä kun aikoinaan amiksen jälkeen jonkin aikaa työkseni tein (manuaalijyrsimellä merkkiä Tos).
LainaaMatilla on kai tähänkin konstit?
A) Tuttu sähkömies joka on velkaa itselle.
B) Isot pääsulakkeet.
C) Hitaat automaattisulakkeet koneen linjassa.
Jälkimmäisessä tapauksessa ylikuormitustilanteen jälkeen riittää napikoiden kääntö ja virta virtaa jälleen.
Oppirahat on tästäkin asiasta maksettu: Kompressorin kolmivaihemoottori kärähti kun oli yksi vaihe päälinjasta pimeänä. Valovirtalaitteet toimivat kyllä oikein mukavasti paitsi ultraäänipesuri. Se ei tehnyt hommaansa vaikka onkin valovirralla. Kompressorin moottorin kenttäkäämi siis kärähti yrittäessään tuottaa momenttia kahden vaiheen varassa. Asiasta tuli odottamattomia/tarpeettomia kuluja. Lisävaraksi asennettiin kompressoriin kuormitusta mittaava kytkin joka katkaisee virran jos kuormitus kasvaa liiaksi.
Nuo varolaitteet tienaavat kyllä hintansa.
Vaikka kesä on ollut ajokelien puolesta loistava, niin jotain pientä on ehtinyt jyrsimellä tekemään. Jyrsimeen liittyvien työkalujen lisäksi tein springerikeulan ala t-kappaleen:
(http://i53.photobucket.com/albums/g64/Blower1/2013-08-24202138_zps7a8eeb67.jpg) (http://s53.photobucket.com/user/Blower1/media/2013-08-24202138_zps7a8eeb67.jpg.html)
Kiinnityspalat GSX Suzukin moottorilohkolle:
(http://i53.photobucket.com/albums/g64/Blower1/2013-08-21201348_zps94c5a7ef.jpg) (http://s53.photobucket.com/user/Blower1/media/2013-08-21201348_zps94c5a7ef.jpg.html)
Sekä koneistin yhden lohkon isommille sylintereille:
(http://i53.photobucket.com/albums/g64/Blower1/2013-09-06163616_zps3b24a62c.jpg) (http://s53.photobucket.com/user/Blower1/media/2013-09-06163616_zps3b24a62c.jpg.html)
Yllättävän hyvää jälkeä koneella saa aikaiseksi, vaikkei kovin tukeva olekkaan.
Tuon lohkon koneistukseen ryhtyessäni ostin mekaanisen reunatunnistimen. Se on tuon koneen toleransseihin riittävän tarkka ja yllättävän näppärä laite.