Taas kerran tuli foorumilla esille, jotta esim kuparitahna ei olisi soveliasta jokapaikan kierteisiin, estämään niiden jämähtämistä, niin mikä sitten?
Kuparitahnan pitäisi kestää lämpöä 1100 asteeseen asti ja niillä eväillä tulisi sen kyllä tulpankin kierteissäkin kestää, jos sen lämmön ja sähkönjohtokyky siihen vain soveltuvat?
Vai onko syynä tuotteiden erilaisuus, jokun valmistajan speksit ei olekaan sitä mitä pitäs, vai mikä voisi olla syynä?
Vai pitäisikö hyllyyn hankkia lisää valikoimaa...?
Mitäs on se alumiininvärinen tatina mitä joskus varsinkin ameriikasta tulleiden moottoreiden tulpankierteistä löytää?
Meillä duunissa käytetään tälläistä moneen kohteeseen.
http://www.nchsuomi.fi/kt_euro/tuote_NCH/L-RA%20320.pdf (http://www.nchsuomi.fi/kt_euro/tuote_NCH/L-RA%20320.pdf)
Voisikos tuo samantapaista kamaa jota joet ja jimmyt koneisiinsa laittaa?
Kuparipastaa ei pitäisi käyttää ainakaan alumiini-teräs yhtäköissä, muutoinkin kuparipaska on aika arveluttava kierre-eväs. Terva on hyvä jollei hirmu kuuma mesta, samoin lievä ruuvilukite. Jos kuuma mesta niin tuo NCH:n L-RA 320 ja vastaavat on ainoa oikea tuote.
Vastaavia esimerkiksi Kent Ceramic 1200, Alumiinitahna, Molykote® P-37 jne...
ite olen kuparitahnaa käyttänyt vähän vaikka missä litoksissa. isot pojat puhuu, jotta tulee kemiallinen erektio jos kuparitahnaa käyttää alu osien välissä. tiedä sitä sitten ::)
En sitä epäile, etteikö jollakulla olisi negatiivisia kokemuksia kuparitahnasta, mulla niitä ei ole omassa käytössä ollut. Paitsi se sottaa. Tulppien kierteisiin en laita mitään, ei ole niisä ongelmaa ollutkaan.
Myöskään alumiinikierteet ovat tykänneet, ei ole vaurioita tullut ja pultit/ruuvit ovat irronneet sovinnolla. Myös auton pyörän pulteissa/muttereissa on tullut sitä käytteyä parikymmentä vuotta. (Joo tiedän että AKE:n kanta on, että noihin kierteisiin ei saa liukastetta laittaa).
Sähkökemiallinen pari? Syntyykö sellainen tuolla tahnalla? Jos kyllä, niin missä olosuhteissa?
Olis vaan mukava tietää, mikä tämän huonon maineen aiheuttaa, tai mikä olisi se syy, miksi sitä ei saisi käyttää esim moottoripyörissä tai autoissa. (Unohdetaan lämpö- ja voimakattilat yms...)
Erään kuparitahnan tuoteselostus
LainaaKäyttökohteet: Jarruosat, pakoputkistot, pyörän mutterit, laakerit, ketjut, ketjupyörät, sytytystulpat ym. kohteet joihin kohdistuu korkeita lämpötiloja ja jotka avataan myöhemmin. Lämmönkesto -40°C-+1100°C
+1100c?? totahan kannattais kokeilla hermonystyröihin ;)
Mä en vaan ymmärrä miksi pitäisi käyttää kuparitahnaa kun on alu pohjaisia ja keraamisia tahnoja jotka ajaa saman asian vähintäänkin yhtä hyvin. Sit jos ei ole sikalämpöjä niin terva on paras, se toimii lukitteena lievästi, auttaa avauksessa ja suojaa korroosiolta/syöpymiltä.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 23 helmikuu 11, 15:32:21
Mä en vaan ymmärrä miksi pitäisi käyttää kuparitahnaa kun on alu pohjaisia ja keraamisia tahnoja jotka ajaa saman asian vähintäänkin yhtä hyvin. Sit jos ei ole sikalämpöjä niin terva on paras, se toimii lukitteena lievästi, auttaa avauksessa ja suojaa korroosiolta/syöpymiltä.
Nythän ei ole kyse siitä että sitä pitäisi, vaan siitä miksi sitä ei tulisi käyttää. Lämmönkestävyys on vain yksi sen ominaisuus. Mä en ole itse löytyänyt mitään faktaa joka sen käytön estäisi, joskin kielteiset mielipiteet nostavat kysymyksiä pintaan ja niihin olis kiva saada vastaus.
Kuparitahnaa nyt kuitenkin yhden ja toisen hyllyssä on.
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 23 helmikuu 11, 16:19:43
Nythän ei ole kyse siitä että sitä pitäisi, vaan siitä miksi sitä ei tulisi käyttää. Lämmönkestävyys on vain yksi sen ominaisuus. Mä en ole itse löytyänyt mitään faktaa joka sen käytön estäisi, joskin kielteiset mielipiteet nostavat kysymyksiä pintaan ja niihin olis kiva saada vastaus.
Kuparitahnaa nyt kuitenkin yhden ja toisen hyllyssä on.
On mullakin kuparipastaa mut en ole vielä keksinyt sille sitä käyttökohdetta missä se olis hyvä. Venekoneissa on selkeitä sähköparisyöpymiä tullut vetolaitteissa vastaan kun on kuparitahnaa käytetty, kuivan maan kulkuneuvoissa taitaa riski olla kuitenkin enemmän spekulatiivinen.
Alumiinikupariseoslevyt ("duralumiini") tiemmä valssataan puhtaitten alumiinilevyjen väliin, ihan siitä syystä, ettei se alumiinikupariseos ole häävi korroosionkestävyydeltään kun taas puhdasta alumiinia on hankala voittaa. Ainakaan semmoisissa olosuhteissa joissa se pääsee hapettumaan. Mutta silti, itse olen työntänyt kuparitahnaa kaikkiin teräsliitoksiin ja aion vastakin tehdä niin ja en nyt jaksa selata taaksepäin niin eihän Kokkonenkaan ole tainnut mihinkään alumiinin kanssa kosketuksiin laittaa kuparitahnaa? Tai semmosen kuvan minä sain tästä keskustelusta?
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 23 helmikuu 11, 17:54:37
eihän Kokkonenkaan ole tainnut mihinkään alumiinin kanssa kosketuksiin laittaa kuparitahnaa? Tai semmosen kuvan minä sain tästä keskustelusta?
No kyl mulle jäi kuva että on alumiinillekin kuparia tarjoillut:
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 23 helmikuu 11, 08:18:08
Myöskään alumiinikierteet ovat tykänneet, ei ole vaurioita tullut ja pultit/ruuvit ovat irronneet sovinnolla.
Olen laittanu, vaikka aika oudosti olen sen tuohon typottanu :) Esim Shovelin ja Rautiksen enskankoppan ruuveihin. Ja vielä on kierteet tallella. Varmaan jonnekin muuallekin.
Venehommissa saattaa se elektrolyysi tulla helpommin kuvioon mukaan, joka taas kuivalla maalla ei ehkä niinkään. Kierretatinan yks tarkoitus olis kai juurikin estää nesteen, eli lähinnä veden, pääsy kierteille ja ehkäistä siten mahdollisen galvaanisen parin kanssakäyminen, l. korroosion syntyminen. Vai?
Mä tykkään alupastast/keraamisewst just siks et olen varsin paljon myös venevermeiden kanssa tekemisissä ja alu/keraaminen käy kaikkialle, kuten tervakin... elämä simppelimpää ku hylkää turhat tuotteet.
Jos ei tuo pakkanen kiusaisi hengitystä, niin oisin hakenut purkit, ja luntannut kyljestä. Nyt mennään muistikuvien varassa...
Miulla on käytössä tervaa spray putelissa. Tätä menee lähinnä kierteisiin joita ei availla joka viikko ja on ulkoilmalle altista. Yleensä nää liittyy jotenkin traktoreihin tms.
Kupari on myös suihkeena, taitaa olla sen w-llä alkavan firman kamaa. Tää menee lämpimiin paikkoihin, tais kestää sen 1200 astetta. (minkäköhän napin takana näissä tietomakoneissa on tuo asteen merkki? OT) Samalta tukkurilta on myös alumiini sprayta, joka riittää 1400 asteiseen. Tää purkki kerää pölyä...
Sitten on tuo kestosuosikkini, putelin kyljessä tais lukea "moplattyn n 35 spray" Tätä tulee suihkittua melkein joka paikkaan. Koitin tuossa kuukletella, mutta joko muistan väärin tai sitten tuota ei enää tuolla nimellä saa. Varasto alkaa hupenemaan ja tätä tahi vastaavaa täytyisi hankkia...
Ei mitään tahnaa kierteisiin. Ruuvilukitetta joka paikkaan helvetisti niin pysyy vehkeet kasassa, kun väristää menee. Kuparitahnaa laitan yleensä rumpujarruihin kohtiin missä kengät hankaa kilpee en kuitenkaan kitkapinnoille. Öljynippoihin teflon-teippiä tai putkimiehen tiivistelukitetta nimi tällä hetkellä hakusessa. Tulppiin en kyllä koskaan ole laittanut mitään pitää vaan olla tarkkana ettei kierre ole liian pitkä ettei vika kierre kurkkaa palotilan puolelle ja mene tukkoon karstasta jne. saattaa aiheuttaa ahdistusta. Tulppien indeksointi prikoista olen lukenut sellaista luuloa että saattavat haitata tulpan kykyyn luovuttaa lämpöä itsestään ja noi prikat on yleensä kuparia. Näin ollen vois vetää johtopäätöksen että kuparitahna tulpissa saattais eristää tulpan kannesta ja haitata myös lämmön luovutusta. Kuulostaa kyllä aika ufolta vois kuvitella että kupari johtais lämpöä siinä missä teräskin? (Lyytinen vois heittää tähän kohtaan jonkun kaavan.) Silloin kun vielä leikin noiden prikkojen kanssa en kyllä huomannut käytössä mitään eroa, en tosin mitannut koskaan kättä tarkemmalla instrumentilla tulppien lämpöä, helvetin kuumat oli ilman ja prikkojen kanssa.
Itse en suosi oikein mitään muuta spray-tuotetta kuin WD-40:stä ja se ei ole kierteille. Moplattyn N35:sta pitäisi saada ProMart oy:stä (http://www.promart.fi/) joko 100g spraynä tai 5kg purkkina.
Kun käyttää kuparitahnaa alumiinikierteissä, muodostuu ns. galvaaninen pari - kuten aiemmin on jo mainittukin. Se kuinka voimakkaasti kaksi metallia toistensa kanssa reagoivat, riippuvat kuinka jaloja/epäjaloja ne ovat. Galvaanisen korroosion syntyminen (vähemmän jalon metallin hapettuminen) vaatii kuitenkin elektrolyytin, joka useinmiten on suolainen vesi. Tämän takia erityisesti merellä seilaavissa paateissa nämä asiat pitää ottaa huomioon. Motskaria en sellaiseksi lukisi, eikä tiesuolastakaan taida ajokaudella olla enää paljoa jäljellä.
Kupari muuten johtaa sekä sähköä että lämpöä paljon paremmin kuin teräs (erityisesti rosteri) tai alumiini.
Tuo tahna mistä mainitsin toisaalla; varsinaista merkkiä ei purkissa ollut mutta teksti:
Metal free parting paste for high temperature lubrication up to 1000 c. From 250 c for dry lubrication.
kopsasin tuon röissä hätäsesti luuriin joten saattaa olla joku virhekin seassa. Valmistaja Hüttenes-albertus.
Tuota on sotkettu auton pakoputken/pakosarjan pultteihin ja vähän muuallekin.
Lienee kerraamista pastaa tuo Rautahaulin koska mainitaan jotta metal free.
Tuo Kiisken juttu on semmonen, että siihenpä on paha sanoa juuta tai jaata. Kupari johtaa vielä paremmin kuin alumiini, itse asiassa lämmönjohtavuus ja sähkönjohtavuus menee samassa suhteessa. Mielenkiintoista sinänsä, alumiini tosin haihduttaa lämmön paremmin kuin kupari. Mutta tuossa ei ole ehkä näistä asioista kysymys, vaan siitä, että sen tulpan, indeksointiprikan ja kannen väliin tulee kaksi rajapintaa joilla on isompi lämpövastus kuin kuparilla tai alumiinilla. Syynä lika ja pinnan epätasaisuus eli sitä pinta-alaa jonka kautta lämpö johtuisi olisikin paljon vähemmän mitä näyttäisi. Transistoreja kun ruuvataan jäähdytysripaan niin siinä pinnan epätasaisuudet saa olla luokkaa mikrometri (tai siis näin kirjoissa sanotaan). Jotkut jäähdytysrivat on semmoisia, että kuparilevy ensiksi levittää sen lämmön ja siihen kiinnitetyt alumiinirivat sitten haihduttaa. Mutta tässäpä tapauksessa tuolla prikalla ei kyllä ole sama vaikutus.
Eli kyllä minä kallistuisin, että ainakin teoriassa tuo juttu on ihan totta. Mutta että onko sillä käytännön merkitystä ::)
Jos tuo kupariprikka heikentäisi tulpan kykyä poistaa lämpöä niin silloinhan komponenttitasolla pelkän alusiilin pitäisi olla tehokkaampi kuin kupari/alumiinisiilin ja näin ei todellakaan ole. Jos kansi on alumiinia ja tulppa kanta/kierreosaltaan se lämmönlähde jota kanteen tulisi haihduttaa niin tilannehan on lämmönlähde->alumiini tai lämmönlähde->kupari->alumiini niin ainakin elektroniikkajäähyjen perusteella jälkimmäinen olisi parempi. Sitten jos on rautakannet niin tilanne voi olla ehkä hieman eri, en tiedä.
Kuitenkin jos mietitään kohtauspinta-aloja niin tulpassa valtaosa lämmöstä ehkä kuitenkin johdetaan kierreosan kautta, joten lienee koko prikan merkitys aikalailla spekulatiivinen.
http://www.howstuffworks.com/ignition-system2.htm (http://www.howstuffworks.com/ignition-system2.htm)
Niin, mutta tuo on keraamisen osan vaikutus lämmönpoistoon tulpan keskielektrodilta, sillä ei sinällään ole mitään tekoa sen kanssa kuinka se kierreosa/kantaosa sitä lämpöä edelleen johtaa. Se kierre/kantaosa kun on metallia joka johtaa sitä lämpöä varsin hyvin kyllä ihan koko kierreosansa alueelta, myöskin keraamisen holkin ulkopuoliselta osalta.