En tiedä onko uutta mutta Antopäivä 2.2-2011 kuin myös voimaantulo päivä näyttää pahalta. http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/4F83525B-E3F3-447E-9C7E-F8FD00E60680/0/TRAFI_32515_03040303_2010.pdf (http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/4F83525B-E3F3-447E-9C7E-F8FD00E60680/0/TRAFI_32515_03040303_2010.pdf)
toi tyyppaamattoman pakoputken yksilöinti nonkin tarkkaan huolestuttaa...
muusta en sano, kun en oo insinörtti
Periaatteessahan toi on ihan selvää apukakkosta lisättynä muutamalla ylimääräisellä tulkinnalla. Eniten tuossa ottaa päähän jarrutestin laajentaminen myös niihin pyöriin joihin vaihdetaan pumppukeulan tilalle esim. springeri. Mittaus kun on jo jäykkäperien kohdalla osoittautunut täysin turhaksi.
prkl byrokraatit. millähän ne rupeais ymmärtämään....yleensä yhtään mitään. taidan rakentaa outlaw ultrakevyen koneen ihan kiusalla. Olis kenttäkin talon vieressä.
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 10 helmikuu 11, 20:20:56
Eniten tuossa ottaa päähän jarrutestin laajentaminen myös niihin pyöriin joihin vaihdetaan pumppukeulan tilalle esim. springeri. Mittaus kun on jo jäykkäperien kohdalla osoittautunut täysin turhaksi.
No itse asiassa etujousituksen muutosten kohdalla se jarrutesti ei olekaan ihan yhtä turha kuin jäykkäperäisissä. On kokemusta. Eikä TraFi itse asiassa laajenna tossa kohtaa tulkintaa mihinkään, kyllä toi on luettavissa suoraan laista.
Suurimmaksi osaksi toi on ihan selvää kauraa, mutta pari jutskaa siellä on, jotka vähän huolestuttavat. Pitää vähän funtsia.
Edellinen kesä huilattiin virkavallan osalta ja nyt aloitetaan sitten vainoaminen... ::)
Vaan kysytäänpäs sit tässä että mikäs kumma toi seisontatuen oma pykälä tuolla? Mennyt ihan ohi että siitäkin olisi jotain vaatimuksia.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 10 helmikuu 11, 21:16:38
Suurimmaksi osaksi toi on ihan selvää kauraa, mutta pari jutskaa siellä on, jotka vähän huolestuttavat. Pitää vähän funtsia.
Jokos olet kerennyt funtsia niitä huolestuttavia kohtia? Mikäli näin on, lukisimme mielellämme mietteitäsi.
Lainaus käyttäjältä: Miska - 14 helmikuu 11, 17:59:15
...lukisimme mielellämme mietteitäsi...
Henkilökunta! Tää topikki on nostettava pysyväksi tohon ylös heti! Yleensä mun mietteitä ei nimittäin kukaan jaksa lukea... :D
Mutjoo. Kyllä mä hetkisen käytin ton mietiskelyyn. Sieltä löytyi mm. seuraavia kummallisuuksia:
8 §:n kohdalla on maininta, jonka mukaan "Pidennettäessä moottoripyörän etuhaarukkaa tulee esittää selvitys uuden rakenteen lujuudesta". En tiedä, mitä rakennetta tossa tarkoitetaan, enkä sitä, mihin pidentämiseen tuo soveltuu. Sitäkään en tiedä, mikä toi selvitys voi olla.
9 §:n kohdalla sanotaan stongan muutoksista, että "Ohjaustangon tulee olla liikeradaltaan alkuperäisen kaltainen". Mä en ymmärrä ollenkaan, mitä tällä tarkoitetaan. Ei se stongan muutos siihen ohjausaksilan liikkeeseen vaikuta.
Jarrujen osalta 13 §:n kohdalla mainitaan, että teoreettisessa vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa "Laskelmissa tulee huomioida jarrujen häipyminen." Tämä siis tarkoittaa, että jos levyä pienennetään, jarrujen vaatimustenmukaisuuden voi osoittaa laskennallisesti (jarruvoima ei saa heikentyä), mutta lisäksi pitäisi olla joku laskelma häipymisestä. En tiiä, miten ovat ajatelleet sitä laskea, kun kitkakertoimet eivät ole tiedossa.
Moottorin virittämisestä ja jarrutehon riittävyydestä sanotaan ohjeessa seuraavaa: "Moottoritehon nousun myötä tulee varmistua jarruvaatimusten täyttymisestä. Jarrutesti suoritetaan korkeintaan 160km/h nopeudesta joten huippunopeuden nosto 200km/h (mittaus suoritetaan nopeudesta joka on 80% huippunopeudesta) nopeudesta ei vaikuta jarrutestiin. Huippunopeuden noustessa tätä matalammasta nopeudesta tulee katsastuksessa selvittää jarrujen vaatimusten mukaisuus. Jarrujen katsotaan täyttävän vaatimukset, jos ne on tarkoitettu vähintään muutetun ajoneuvon painoiseen ja -tehoiseen ajoneuvoon." Asiassa on se ongelma, että lakitekstissä viitataan 13 §:n mukaiseen jarrutestiin, joka taas tehdään suoraan lain nojalla nopeudesta 100 km/h. Joku lapsus TraFi:ssa lie käynyt.
Kaikkia noita asioita koskee sama ongelma: TraFi:n ohjeilla ei saa säätää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan lain tulkintaa saa ohjeistaa. Tulkinta ei ole sama asia kuin laista poikkeavien vaatimusten asettaminen.
Olen lähettänyt ohjeen valmistelusta vastanneelle henkilölle TraFiin kyselyn noista. Kattellaan, mitä vastaa, kun joskus ehtii.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 14 helmikuu 11, 20:56:57
9 §:n kohdalla sanotaan stongan muutoksista, että "Ohjaustangon tulee olla liikeradaltaan alkuperäisen kaltainen". Mä en ymmärrä ollenkaan, mitä tällä tarkoitetaan. Ei se stongan muutos siihen ohjausaksilan liikkeeseen vaikuta.
Ainoa mitä vois ehkä olettaa et halutaan rajata niin vahvalla pullbackilla olevat stongat että ohjausliike on geometrisesti sivuttaisliike ni pois, eli överi kädet munis ei kelpais... en tiedä, mut äkisti tuntuu et se vois olla ainoa jossa vois katsoa ohjailutangon liikegeometrian muuttuneen.
Lainaus käyttäjältä: ma^ko - 14 helmikuu 11, 21:04:21
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 14 helmikuu 11, 20:56:57
9 §:n kohdalla sanotaan stongan muutoksista, että "Ohjaustangon tulee olla liikeradaltaan alkuperäisen kaltainen". Mä en ymmärrä ollenkaan, mitä tällä tarkoitetaan. Ei se stongan muutos siihen ohjausaksilan liikkeeseen vaikuta.
Ainoa mitä vois ehkä olettaa et halutaan rajata niin vahvalla pullbackilla olevat stongat että ohjausliike on geometrisesti sivuttaisliike ni pois, eli överi kädet munis ei kelpais... en tiedä, mut äkisti tuntuu et se vois olla ainoa jossa vois katsoa ohjailutangon liikegeometrian muuttuneen.
Joo, tän suuntaista itsekin ajattelin. Mutta ei kai se ohjausakseli tiedä, mistä suunnasta vipuvarsi tulee, kunhan vipuvartta vain on. Ja jos kädet ulottuu tarpeeksi sivuillekin, niin ei se ruohonleikkuri huono oo ajaa. Mistäkö tiedän... ;D
Joka tapauksessa ongelma on se, että toi vaatimus ei perustu lakiin.
millä selvitetään vaihdetun etuhaarukan lujuus kun se vaihdetaan muuksi kuin alkuperäiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 14 helmikuu 11, 20:56:57
Yleensä mun mietteitä ei nimittäin kukaan jaksa lukea... :D
Älä nyt noin sano! Mielestäni kirjoituksesi ovat useimmiten hyvin selkeitä ja informatiivisiä, mielellään niitä lukee.
Lainaus käyttäjältä: arto718 - 15 helmikuu 11, 07:41:54
millä selvitetään vaihdetun etuhaarukan lujuus kun se vaihdetaan muuksi kuin alkuperäiseksi.
Tässä tekstissä puhutaan pidentämisestä ei vaihtamisesta, jotka minä ainakin käsitän eri asioiksi.
Ja kuten T-Bonekin epäsuorasti viittasi niin tuollainen selvityspyyntö ei perustu lakiin vaan TraFin tulkintaan.
Lainaus käyttäjältä: Miska - 15 helmikuu 11, 11:17:59
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 14 helmikuu 11, 20:56:57
Yleensä mun mietteitä ei nimittäin kukaan jaksa lukea... :D
Älä nyt noin sano! Mielestäni kirjoituksesi ovat useimmiten hyvin selkeitä ja informatiivisiä, mielellään niitä lukee.
Jaha. Ylläpito ei vaan tyytyny kiinnittämään aihetta, vaan perusti mun jorinoille kokonaisen aihealueen. Cool. Kiitos! ;D ;D ;D ;D :D :D 8) :P ;)
Tänään kun varovasti kyselin mitä selvityksiä jos etuhaarukka vaihdettu .niin anettiin ymärtää että katasastuksessa tai muutos katsastuksessa
,jos etu osa vaihdettu ,vaikka olisi saman pituinen ,aina todistus lujuudesta,tuv ,ym todistus.
näin ainakin pohjanmalla. ei vaikuta sekään mikä vuosimalli on kyseessä.kaikki muutetut etu teleskoopit ym.sellaiset.
Niin vielä. se jos valmistetulle osalle ei ole selvitystä niin sen pitää antaa joku muu kuin kasastaja-taho.jonkun pitää ottaaa vastuu.
Mitenhän joku DNA springeri.. ei mulla ainakaan mitään lappuja mukana tullut..
Sama mulla .ota omavastuu ja älämyy ikinä pyörääsi jos siinä on dna . muuten voit joutua korvauksiin etenb päin myytäessä
Suosittelen Artolle konttorin vaihtoa... Meinaan jos katsuri on tuollaista sulle väittänyt.
Samaa suosittelen minäkin. Äkkiä pois semmosilta konttoreilta, jotka mokomia vaativat.
Kävin sitten tänään TraFi:ssa. Tunnin mittaiseksi sovittu palaveri venähti kolmetuntiseksi - oli niin rattoisaa! ;D
Tässä jotakin satoa keskustelusta.
Rakenteen lujuus keulan pidentämisen yhteydessä
Tämä asia osoittautui melko selkeäksi. TraFi:n ohjeessa mainitaan näin: "Pidennettäessä moottoripyörän etuhaarukkaa tulee esittää selvitys uuden rakenteen lujuudesta. Osien muokkaamiseen tulee soveltaa rungon muokkaamisesta annettuja ohjeita."
Rakenteella tarkoitetaan tässä kaikkia etuhaarukkaan liittyviä osia, kuten telariputkia ja T-kappaleita. Risukeulaa ja leaferia käsitellään ikään kuin yhtenä kokonaisuutena.
Selvitykseksi uuden rakenteen lujuudesta riittää useimmiten pelkästään se, että osat ovat tehdastekoisia ja tarkoitettu moottoripyörässä käytettäviksi. Esimerkiksi Tollen teleskooppikeulan osalta selvitykseksi riittää se, että katsuri toteaa keulan olevan Tollen valmistama.
Itse tehtyjen palikoiden, esimerkiksi T-kappaleiden kohdalla selvitykseksi riittää esimerkiksi ainevahvuuksien vertailu vastaaviin tehdastekoisiin. Toisin sanoen jos esimerkiksi Tollen T-kappaleissa alsaa on telariputkien ympärillä X millimetriä ja omatekoisissa niin ikään X millimetriä, se riittää selvitykseksi. Tietty pitää mainita, että mitä alsaa (tai terästä) on käytetty.
Springerin jatkamisen osalta esittelin TraFi:n pojille Bulletin keulan rakenteen, joka yksissä tuumin todettiin hyväksi menettelytavaksi. Eli alkuperäinen haarukka puretaan ja katkaistaan alemman T-kappaleen keskeltä. Pitemmät jalat hitsataan paikalleen ja liitoskohta jää T-kappaleen "muhvin" sisään. Kyllä kestää. Tämäntyyppinen selvitys rakenteesta ja jatkokappaleiden ainevahvuudesta pitäisi riittää.
Kokonaan itse tehdyn kapistuksen osalta pitää katsurin niin vaatiessa esittää vastaava selvitys kuin runkomuutoksissakin. Eli perusaine, lisäaine ja hitsaustapa. Katsurin pitäisi ymmärtää periaate "tarpeeksi malmia - kyllä kestää". Spöken leafer toiminee hyvänä esimerkkinä, kunhan sen joskus leimalle vie.
Huom: mitään überteoreettisia lujuuslaskelmia ei TraFi:n mukaan ole tarpeen esittää missään näistä tilanteista.
Ohjaustangon liikerata
Ohjaustangon muuttamisesta TraFi:n ohjeessa sanotaan näin: "Ohjaustangon tulee olla liikeradaltaan alkuperäisen kaltainen." Tästä keskusteltiin vähän humoristiseen sävyyn ja kysyinkin, olenko nyt outlaw biker, kun toisessa pyörässä on ape ja toisessa ruohonleikkuri...
Ohjaustangolle voidaan noin teoriassa asettaa kolme vaatimusta: 1. vipuvarren tulee olla riittävän pitkä; 2. tanko ei saa käännettäessä osua tankkiin tai mihinkään muuhunkaan; ja 3. ergonomian tulee olla sellainen, että kuljettaja ylettyy tankoon ja hallintalaitteisiin myös ääriasennoissa. Tuolla liikeratavaatimuksella halutaan ottaa nämä asiat huomioon. Se on toisin sanoen vähän huonosti kirjoitettu, mutta toivottavasti sitä myös ymmärretään tulkita niin kuin on tarkoitettu eikä takerruta epäonnistuneisiin sanamuotoihin.
Vipuvarreksi riittää 15-20 cm per puoli, suunnalla ei ole lähtökohtaisesti suurta merkitystä. Ergonomian osalta kiellettyjen listalle voisi teoriassa päätyä joku metrin korkea ape, muttei juuri muuta. No, kottikärrymallin ergonomiasta kyllä keskusteltiin... ;)
Jarrumuutosten vaatimustenmukaisuus
Tämä osoittautui vaikeaksi asiaksi. Laki sinänsä sallii kolme erityyppistä osoittamistapaa:
1. Laskelma
2. Vertailu
3. Testi
Vaihtoehto 1 on tehty tulkinnalla käytännössä mahdottomaksi, koska TraFi vaatii laskelman myös häipymisestä. Tätä perustellaan sillä, että laissa käytetty termi "jarruvoima" sisältää myös kitkakertoimien osuuden asiaan. Teoriassa TraFi on kyllä oikeassa; näinhän asia todellisuudessakin on. Mutta lakiin jätettiin sitä kirjoitettaessa ikään kuin "teoreettinen aukko" sillä perusteella, että emme tiedä todellisia kitkakertoimia, koska jarrupalavalmistajat eivät niitä yleensä ilmoita. Eivätkä ne pätisikään kuin määrätylle levymateriaalille. Laskelmat voidaan kuitenkin tehdä määrätyillä oletuskitkakertoimilla, ja tällaisessa laskelmassa olennaista on vain se, että tienpintaan välittyvä kitkavoima oletuskitkakertoimilla ei muutoksen jälkeen heikenny. Lain tarkoitus on kuitenkin tältä osin dokumentoitu vain mun ja erään liikenneministeriön virkamiehen päähän, joten TraFi ei tässä kohtaa peräänny tulkinnastaan.
Vertailumenettely tarkoittaa sitä, että pyörään kuin pyörään saa laittaa jarrulaitteet, jotka ovat peräisin vähintään samanpainoisesta ja -tehoisesta toisesta pyörästä. Tällä ratkeaa moni ongelma, mutta seurauksena on pari aika hassua tilannetta. Jos Harliskaan laittaa Ärräsuzukin jarrut, tehon osalta vertailu pätee, mutta painon ei...
Kolmas menettely on jarrutesti. Se on yleensä aika turhauttava vaihtoehto, koska jarrutesti maksaa rahaa, aikaa ja vaivaa sekä on nykyisillä raja-arvoilla yleensä täysin läpihuutojuttu. Jarrutestejä paljon tehneenä voin itse luotettavasti kertoa testin läpimenon pelkästään sillä, että näen mitkä palikat pyörässä on kiinni. Testmillillä on kuitenkin asiassa pieni harkintavalta, ja periaatteessa Testmill voi kirjoittaa todistuksen myös pelkkien vertailutietojen perusteella. Tällöin siis testiä ei tarvitse joka pyörän kohdalla tehdä, vaan riittää, kun jokin samanpainoinen härveli samoilla jarrulaitteilla on joskus testattu.
Monimutkaista on tämä elämä näiden kanssa. Hyvä tarkoitus lakia kirjoitettaessa saattaa kääntyä aivan päälaelleen, kun sitä tulkitaan insinöörisilmälasien läpi. Sinänsä TraFi:n tulkinnat ovat kyllä erittäin hyvin perusteltavissa insinöörinäkökulmasta, mutta mahdollisimman suuri objektiivisuus ei aina ole silti käytännössä järkevä tavoite.
Mulla on taas hermot ihan loppu, joten lähden tästä tekemään hermojen lepuuttamista varten riittävän yksitoikkoista työtä. Nimittäin kiillottamaan shovelin venakoppia... ;D
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 maaliskuu 11, 21:05:41
Kokonaan itse tehdyn kapistuksen osalta pitää katsurin niin vaatiessa esittää vastaava selvitys kuin runkomuutoksissakin. Eli perusaine, lisäaine ja hitsaustapa. Katsurin pitäisi ymmärtää periaate "tarpeeksi malmia - kyllä kestää". Spöken leafer toiminee hyvänä esimerkkinä, kunhan sen joskus leimalle vie.
Huom: mitään überteoreettisia lujuuslaskelmia ei TraFi:n mukaan ole tarpeen esittää missään näistä tilanteista.
Jaa, eikös mun tarvikaan valehdella keulaa tehdastekoiseksi? Meinasin jo syövyttää siihen valmistajan kilvenkin "Spöökfactory" ;D Katotaan ymmärtääkö J-kylän katsurit trafin setien ohjeistuksia. Saakos noita jotenkin kirjallisina katsastuksen tueksi?
-Spöke-
Ei saa! Mut eiköhän me tästä selvitä ilmankin. :)
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 maaliskuu 11, 21:05:41
..Testmillillä on kuitenkin asiassa pieni harkintavalta, ja periaatteessa Testmill voi kirjoittaa todistuksen myös pelkkien vertailutietojen perusteella. Tällöin siis testiä ei tarvitse joka pyörän kohdalla tehdä, vaan riittää, kun jokin samanpainoinen härveli samoilla jarrulaitteilla on joskus testattu..
Tämähän vaikuttaa hienolta uutiselta!
Onhan se hienoa noinkin, mutta tuostakin nollatodistelusta aiheutuu harrastajille kustannuksia. Ymmärrän insinöörin kannan maalaisjärjen käyttöön mutta kuten T-Bone sanoi, jarruista pystyy jo katsomalla sanomaan riittävätkö ne moottoripyörän turvalliseen pysäyttämiseen.
Lainaus käyttäjältä: Jake - 08 maaliskuu 11, 23:09:28
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 maaliskuu 11, 21:05:41
..Testmillillä on kuitenkin asiassa pieni harkintavalta, ja periaatteessa Testmill voi kirjoittaa todistuksen myös pelkkien vertailutietojen perusteella. Tällöin siis testiä ei tarvitse joka pyörän kohdalla tehdä, vaan riittää, kun jokin samanpainoinen härveli samoilla jarrulaitteilla on joskus testattu..
Tämähän vaikuttaa hienolta uutiselta!
Emmä nyt sanois. Tämähän ei siis koske jarrutestivaatimusta pitkäkeulojen tai jousitustyypin muutosten takia. Vaan ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa pelkkiä jarrulaitteita muutetaan johonkin suuntaan ja pelkkä jarrujen suorituskyky pitää jotenkin osoittaa.
Tää on erinomaisen sekavaa siitä syystä, että jarrutesti sellaisena kuin se on lain 13 §:ään kirjoitettu on tarkoitettu lähinnä pitkäkeulojen testaamiseen. Toisin sanoen siinä tutkitaan, että jarruteho on oikein mitoitettu radikaalisti muuttuneelle painojakaumalle ja että keula toimii jarrutuksessa kuten pitää. Suorituskyvyn raja-arvot ovat tavallaan toissijainen asia koko hommassa. Mutta liikenneministeriömme ymmärsi yskän ihan väärin, ja ymppäsi ton testin vähän joka paikkaan muuallekin, mihin se ei tarkalleen ottaen ole järkevästi sovellettavissa ollenkaan. Ja TraFi tulkitsee sitten sitä LVM:n sotkemaa lakia.
Hyvää tässä on ainoastaan se, että on edes joku osoittamistapa olemassa. Mut paperihommia teettää, ja joku raha niistäkin pitää pyytää.
Käytännössähän TraFi tekee yhden noista jarrujen suorituskyvyn osoittamistavoista omalla tulkinnallaan kuolleeksi kirjaimeksi. Mikä ei tietenkään ole soveliasta laintulkintaa, mutta sellasia ne insinöörit on... ;)
Mä ennustan, että aika moni asia jää lopulta muutoskatsastamatta kokonaan, kun siitä tehdään näin hankalaa.
Yksi aika hauska havainto on, että pitkäkeulan katsastaminen on tietyssä mielessä nykyään paljon helpompaa kuin monen muun asian katsastaminen. Jarrutestistä ja käsittelykokeesta lappu kouraan Testmilliltä, ja konttorilla asioiminen on helppoa... eipä tainnut moni uskoa vielä viitisen vuotta sitten tätäkään tilannetta näkevänsä... :o
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 maaliskuu 11, 23:24:47...Yksi aika hauska havainto on, että pitkäkeulan katsastaminen on tietyssä mielessä nykyään paljon helpompaa kuin monen muun asian katsastaminen. Jarrutestistä ja käsittelykokeesta lappu kouraan Testmilliltä, ja konttorilla asioiminen on helppoa...
Pitkäkeulamiehet taitaa sitten olla niitä prosenttibikereita - yhden prosentin ilolla tehdään loppujen 99% harrastamisesta mahdollisimman hankalaa ;)...
Ja tää oli sitten ihan tahallinen provo... ;D
Bone, laitoin yv:tä viimeöiseen vastaukseesi.
Hyvältä näyttää siis ainakin minun osalta. Rosentit alkaa löytymään ja testauksia odotellessa.
Pitäisköhän alkaa lyhentämään keulaa että elämästä sais hankalampaa (niinku se ei jo tarpeeks hankalaa olis) ;D
Että testiryhmää kairaan odotellaan ja tietty kesää!
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 maaliskuu 11, 23:24:47Emmä nyt sanois. Tämähän ei siis koske jarrutestivaatimusta pitkäkeulojen tai jousitustyypin muutosten takia. Vaan ainoastaan sellaisia tilanteita, joissa pelkkiä jarrulaitteita muutetaan johonkin suuntaan ja pelkkä jarrujen suorituskyky pitää jotenkin osoittaa.
Tää on erinomaisen sekavaa siitä syystä, että jarrutesti sellaisena kuin se on lain 13 §:ään kirjoitettu on tarkoitettu lähinnä pitkäkeulojen testaamiseen. Toisin sanoen siinä tutkitaan, että jarruteho on oikein mitoitettu radikaalisti muuttuneelle painojakaumalle ja että keula toimii jarrutuksessa kuten pitää. Suorituskyvyn raja-arvot ovat tavallaan toissijainen asia koko hommassa. Mutta liikenneministeriömme ymmärsi yskän ihan väärin, ja ymppäsi ton testin vähän joka paikkaan muuallekin, mihin se ei tarkalleen ottaen ole järkevästi sovellettavissa ollenkaan. Ja TraFi tulkitsee sitten sitä LVM:n sotkemaa lakia.
Hyvää tässä on ainoastaan se, että on edes joku osoittamistapa olemassa. Mut paperihommia teettää, ja joku raha niistäkin pitää pyytää.
Käytännössähän TraFi tekee yhden noista jarrujen suorituskyvyn osoittamistavoista omalla tulkinnallaan kuolleeksi kirjaimeksi. Mikä ei tietenkään ole soveliasta laintulkintaa, mutta sellasia ne insinöörit on... ;)
Mä ennustan, että aika moni asia jää lopulta muutoskatsastamatta kokonaan, kun siitä tehdään näin hankalaa.
Tästä syystä mulla oli tekstissä tuo "vaikuttaa"-sana.. :(
On tässä jotain hyvääkin. Tosin vain yhdelle ihmiselle eli allekirjoittaneelle: Kolmatta vuotta meikällä rästissä ollut internetjarruteholaskuri tuli täten siis tarpeettomaksi ja pääsin ilmeisesti kuin koira veräjästä. ::)
Ja kiitos Teemulle jälleen kerran kun jaksat taistella tuulimyllyjä vastaan yhä vaan. Mut eduskuntaan ei teemua kyllä koskaan äänestetä; Sen jälkeen ruohonleikkuritanko ois ainoa lain sallima. ;D
Törmäsin OD foorumilla juttuun, jossa TraFi on ilmoittanut (kirjallisesti) että sen antamat tulkintaohjeet ei ole katsastustoimipaikkoja sitova.
Lainaa"Annettu soveltamisohje (10/208/2004) ei ole katsastustoimipaikkoja sitova, vaan kyse on suositusluonteisesta ohjeesta, miten liikenneministeriön päätöstä (779/1998) auton rakenteen muuttamisesta tulkitaan. Katsastusmies tekee kuitenkin oman harkintavaltansa puitteissa itsenäisen päätöksen Konkreettisessa tapauksessa tiettyä ajoneuvoa muutoskatsastukseen esitettäessä."
Vaikka tuossa on mainittu ohje 10/208/2004 ja asetus 779/1998 pätee sama asia kaikkiin Trafin ohjeisiin, eli ne ovat suositusluonteisia. Jos katsastusmies jostakin kumman syystä uskaltaisi tehdä Trafin ohjeen vastaisen päätöksen, Trafi voisi ja varmasti yrittäisikin rangaista toimipaikkaa. Pelkkä ohjeen vastainen toiminta tuskin riittää perusteeksi evätä toimilupa mutta konttoreilla ei ole kanttia kokeilla.
alkuperäinen OD kirjoitus (http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=2014065&highlight=#2014065)
Eikö tuon ohjeen mukaan esim. jäykkäperät olisi täysin hyväksyttäviä ilman jarrtestiä, jos katsuri on tehnyt oman harkintansa muutoskatsastuksessa?
Tosin katsurin järjenkäyttö saattaa aihuttaa ongelmia (http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?p=2014372&highlight=#2014372)
Ei, koska jäykkäperien testivaatimus perustuu suoraan lakiin.
Katsastusmiehellä on velvollisuus soveltaa TraFi:n ohjeita, ellei katsastusmies pidä niitä lainvastaisina. Tossa uudessa ohjeessa on monta kohtaa, joita voi ihan perustellusti väittää lainvastaisiksi, mutta tuskinpa moni katsuri uskaltaa sellaista tehdä. Pelkäävät TraFia kuin ruttoa... :D