Moro.
Tässä rautisprojektiani edistän sen verran että tasapainottelen kampuroita. Ne keveni 1,6 kilon verran eli uudelleen tasapainottaminen on ehdotonta. Koittelin netistä kaivella sopivaa tasapainotussuhdetta mutten löytänyt selkeätä kannanottoa mistään. Jos kyse ois käyttöpyörästä niin silloin 60% ois luonnollinen valinta mutta kun tuosta tulee räppäilylaite joka pysynee tuurillaan kasassa sen neljännesmailin kerrallaa niin asia ei olekkaan niin yksinkertainen.
RPR (http://www.rbracing-rsr.com/balance2.html) mainitsee sivuillaan että "Lighter weight crankshafts for higher rpms are typically balanced in the 52-55% range." Mikäs ois raadin mielipide tähän asiaan?
Hemulin laatimat ohjeet itse tasapainotukseen löytyy sit täältä (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=488.msg6573#msg6573)
Pannun limput ajattelin kanssa tasapainottaa talven aikana orkkis 50%:sta tohon modernimpaan 60% jahka sen myötä osat pysyis pyörässä vähän paremmin kiinni kun matkavauhti tuppaa olemaan aina sen 120+
Tarkennetaan sen verran että kyllähän laitteella olisi myös matka-ajoakin tarkoitus suorittaa eikä pelkästään kiihdytellä ja räppäillä.
Tuossa oli myös tonnisen rautiksen vakiolimput käsillä (todella vähäisillä tasapainotusrei'illä) joten kokeeksi tutkin millä painolla ne saavuttaa tasapainon. Tästä pääsin laskemaan että minun männillä, veiveillä jne. tasapainotussuhteeksi noilla limpuilla tulisi 65%. :o
Tuota, kysyjän aiheesta ohi, voisko joku kertoa tuon tasapainotusprosentin kansankielellä. Jos pyöritetään kampuraa niin onko tuo kiertokangen vastakkainen puoli esimerkiksi 60% painavampi kuin toinen puoli? Eikö tuohon vaikuta kiertokangen tai männänpaino. Olen joskus miettinyt strokerilimppujen koneistamista. Jos näin on että painoero olis 60% on niin tollaisten srtrokerilimppujen suunnittelu cnc koneella tehtäväksi ei varmaan olis hirmu vaikeeta? jos ottais mallia olemassa olevista. Onko näitä joku tehnyt?
Se on kuule Raimo sillä tavalla että tulee vatkaamaan aivan vietävästi oli se prosentti 50tai 60 tai vaikka 52,3. Jos varttimailia ajattelet niin ihan sama, sen 16 sekunttia nyt jaksaa kiinni pidellä vaikka vatkais kuinka. Kunhan ei ole hitsattu stonga eikä pilipali raiserit.
Lainaus käyttäjältä: mielikuva - 14 lokakuu 10, 16:28:26
Tuota, kysyjän aiheesta ohi, voisko joku kertoa tuon tasapainotusprosentin kansankielellä. Jos pyöritetään kampuraa niin onko tuo kiertokangen vastakkainen puoli esimerkiksi 60% painavampi kuin toinen puoli? Eikö tuohon vaikuta kiertokangen tai männänpaino. Olen joskus miettinyt strokerilimppujen koneistamista. Jos näin on että painoero olis 60% on niin tollaisten srtrokerilimppujen suunnittelu cnc koneella tehtäväksi ei varmaan olis hirmu vaikeeta? jos ottais mallia olemassa olevista. Onko näitä joku tehnyt?
Kangensilmäreiän vastakkaisella puolella olevan vastapainon paino on tarkoitus saada samaksi kuin, edestakaisin liikkuvien (männät, tapit, ym., veivin yläpää) paino kerrottuna esim. 0,6 + pyörivien (keskitappi, mutterit, ym., veivin alapää) paino. Eli tottakai mäntien paino vaikuttaa. Sen takia irtolimput täytyy aina tasapainottaa poraamalla reikiä niihin.
On näitä tehty varmaan maailman sivu. Suomessakin on yksi yhden miehen sivutoiminen paja joka valmistaa niitä ihan umpipaloista. En tiedä onko aihiot levyä vai pyörötangon pätkiä.
Eikä käytä siihen edes nc-koneita.
Raimolle. 60% on aika korkea luku vanhalle motille, jossa paras vääntöalue tulee melko matalilla rundeilla.
Koska kun prossalukua nostaa, myös se alaalueella oleva tärinä loppuu vasta korkeammalla kierrosluvulla.
Mulla on Rystyssä ja Shovelissa 56-57%. Noin 2000 1/min tärinä on voimakasta ja sitten rauhottuu kokonaan.
Kunnes alkaa uudestaan kasvaa pikkuhiljaa siellä 4500 hujakoilla.
Prossaluvun muutos 2-3% isommaksi vaikutti, että toi alempi kierrosluku muuttu 500 rundilla.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 lokakuu 10, 08:03:54...Raimolle. 60% on aika korkea luku vanhalle motille, jossa paras vääntöalue tulee melko matalilla rundeilla...
Veikkaanpa että tän koneen vääntöalue tulee olemaan ihan jossain muualla kuin perusrautapäässä ;D...
Joo mut se kirjottikin tuolla ekassa viestissä, että meinaa nostaa pannun lukeman 50%:sta 60%:een.
En ota kantaa Sportin motteihin, kun en oo ikinä sellasella edes ajanu.
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 14 lokakuu 10, 19:35:52
Se on kuule Raimo sillä tavalla että tulee vatkaamaan aivan vietävästi oli se prosentti 50tai 60 tai vaikka 52,3. Jos varttimailia ajattelet niin ihan sama, sen 16 sekunttia nyt jaksaa kiinni pidellä vaikka vatkais kuinka. Kunhan ei ole hitsattu stonga eikä pilipali raiserit.
(rautista) Meinaakko Mr. Sunshine että limppuja kevennetty liikaa? Siis ainahan nää täristää mut lähinnä tässä hakusessa se ettei pahin tärinä sattuis just ylärekisteriin kuten esim. pannussa oli. Niin ja eihän sitä nyt kuin 15 sekunttia tartte. ;D
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 lokakuu 10, 08:03:54
Raimolle. 60% on aika korkea luku vanhalle motille, jossa paras vääntöalue tulee melko matalilla rundeilla.
Koska kun prossalukua nostaa, myös se alaalueella oleva tärinä loppuu vasta korkeammalla kierrosluvulla.
Mulla on Rystyssä ja Shovelissa 56-57%. Noin 2000 1/min tärinä on voimakasta ja sitten rauhottuu kokonaan.
Kunnes alkaa uudestaan kasvaa pikkuhiljaa siellä 4500 hujakoilla.
Prossaluvun muutos 2-3% isommaksi vaikutti, että toi alempi kierrosluku muuttu 500 rundilla.
(pannua) Niin siis tähän mennessä on ollut tilanne että matalilla kierroksilla juuri mitään häiritsevää tärinää mutta 120-130 nopeuksissa alkaa sellainen tärinä ettei jalat meinaa pysyä enää tapeilla ja tankoa joutuu puristamaan niin kovasti ettei meinaa pysähtyessä saada sit enää nyrkkiä auki. 8) Mies kyllä kestää noi tärinät ja matkanopeus tullut aina pidettyäkin just tuolla pahimmalla tärinän alueella mutta pyörä ei tahdo kestää eli kaikki mahdollinen murtui viime kesän aikana. Netissä törmäsin useampaan mainintaan että 60% tasapainotussuhteella on tähdätty 55-70 mph nopeuksien tärinättömyyksiin eli se kävisi mulle. Eli vähiten tärinää sillä kierrosalueella jolla eniten ajetaan ja se mulla olis tässä ajatuksena.
Mä painotin tuon mun sportsterin 60%. Vakio välitykset ja 120km/h nopeudessa mahtaa olla jotain 3500 rinkiä. Kyllä se alkaa jo tärisemään siinä vauhdissa....tärinätön alue on siinä 90-110. Mutta ei mulla ainakaan erityisen häiritsevästi tärise isoillakaan kiekoilla ??? Vai onko evo niin paljon tärinättömämpi ku rautis...en osaa sanoa.
Lainaus käyttäjältä: Raimo-Raato link=topic=2391.msg15596#msg15596 date=1287126094
i](rautista)[/i] Meinaakko Mr. Sunshine että limppuja kevennetty liikaa? Siis ainahan nää täristää mut lähinnä tässä hakusessa se ettei pahin tärinä sattuis just ylärekisteriin kuten esim. pannussa oli. Niin ja eihän sitä nyt kuin 15 sekunttia tartte. ;D
En tiedä onko liikaa, mutta epäilen että mukavuus faktorit on nollattu aika tehokkaasti ja ala-alue vääntö. Nyt holaat jostain SUPER Full Race nokat mitä ne sit onkin niin ei tarvii edes yrittää väännättää. Niin mä tekisin.
Ja Hessulle Kiitos!
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 15 lokakuu 10, 10:37:21...Nyt holaat jostain SUPER Full Race nokat mitä ne sit onkin niin ei tarvii edes yrittää väännättää...
Hei, mullahan olis ylimääräisenä setti vintage Sifton Minus-Minus nokkia rautapäähän... wink-wink... ;)
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 15 lokakuu 10, 12:15:09
Hei, mullahan olis ylimääräisenä setti vintage Sifton Minus-Minus nokkia rautapäähän... wink-wink... ;)
Kuulostaa just Raimolle sopivilta. Noi miinukset tossa nimessähän tarkoittaa et ei ala-aluetta eikä välialuetta. Kolmen miinuksen nokat on paskoja. Vai oliko se et ei tyhjäkäyntiä ja ala -aluetta, per..le kun ei kaikkea jaksa muistaa. ;D
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 15 lokakuu 10, 13:54:00
Lainaus käyttäjältä: Hemuli - 15 lokakuu 10, 12:15:09
Hei, mullahan olis ylimääräisenä setti vintage Sifton Minus-Minus nokkia rautapäähän... wink-wink... ;)
Kuulostaa just Raimolle sopivilta. Noi miinukset tossa nimessähän tarkoittaa et ei ala-aluetta eikä välialuetta. Kolmen miinuksen nokat on paskoja. Vai oliko se et ei tyhjäkäyntiä ja ala -aluetta, per..le kun ei kaikkea jaksa muistaa. ;D
Ja onhan tuota itselläkin hyllyssä Red Shiftin hirmunostoiset nokat sekä Andrewsin R5 nokat (
Street/Drags: Modified 900/1000 motors and strokers. Big boost in torque over stock cams (2000-7500 RPM).)). Ei tartteis tossa remmiahdin käytössä vaan olla älyttömästi overlappia ettei liikaa bensaa lentäis pakoputkesta pihalle. :P
Lainaus käyttäjältä: Raimo-Raato - 15 lokakuu 10, 16:40:20
Ja onhan tuota itselläkin hyllyssä Red Shiftin hirmunostoiset nokat sekä Andrewsin R5 nokat (Street/Drags: Modified 900/1000 motors and strokers. Big boost in torque over stock cams (2000-7500 RPM).)). Ei tartteis tossa remmiahdin käytössä vaan olla älyttömästi overlappia ettei liikaa bensaa lentäis pakoputkesta pihalle. :P
Juu ei! Tollaset 2000-7500rpm tisunaama nokat ei oikein sovellu. Vähintään 3500- ja se remmiahdin turboks kato ku remmihommista ei ole kun haittaa jos vingutetaan koko ajan ylärekisterissä kun taas turbo tykkää kun sitä pyöritetään.
Junissa on/oli remmiahtimia. ;D
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 15 lokakuu 10, 18:38:55
Juu ei! Tollaset 2000-7500rpm tisunaama nokat ei oikein sovellu. Vähintään 3500- ja se remmiahdin turboks kato ku remmihommista ei ole kun haittaa jos vingutetaan koko ajan ylärekisterissä kun taas turbo tykkää kun sitä pyöritetään.
Toi onkin Rotrex eli turbon pesää pyöritetään mekaanisesti. Taitaa pelottaa sua ens syksyn Kiikala vaan ;)
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 15 lokakuu 10, 08:03:54
Koska kun prossalukua nostaa, myös se alaalueella oleva tärinä loppuu vasta korkeammalla kierrosluvulla.
Mulla on Rystyssä ja Shovelissa 56-57%. Noin 2000 1/min tärinä on voimakasta ja sitten rauhottuu kokonaan.
Kunnes alkaa uudestaan kasvaa pikkuhiljaa siellä 4500 hujakoilla.
Prossaluvun muutos 2-3% isommaksi vaikutti, että toi alempi kierrosluku muuttu 500 rundilla.
Tarkentava kyssäri wanhaan aiheeseen. Ymmärsinkö oikein: muutit prossalukua öpaut 57 -> 60, mistä seurasi, että tärinättömän (?!) kierrosalueen alku muuttui 2000 -> 2500? Ja sitte muutit takas sinne 57:ään?
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 07 elokuu 12, 14:58:25
muutit prossalukua öpaut 57 -> 60, mistä seurasi, että tärinättömän (?!) kierrosalueen alku muuttui 2000 -> 2500? Ja sitte muutit takas sinne 57:ään?
Eiku 55:stä 57:ään. 60:llä se nousi vielä korkeammalle.
Puntitin viime talvena ton T&O mörkövääntölimput 60%. Funtsin vaikuttaako painavammat limput asiaan. Uskottava se on. Kun seuraavan kerran puran motin, lasken suhdetta muutamalla prossalla. Rundaria ei oo, mutta 80-95 km/h välillä on sellanen vatkaus, että meinaa pleksi haljeta. Ja se olis kauheeta! Hunttiin kun nostaa vauhdin, menee kuin höyhenpatjalla. Kahdeksaakymppiä ajaa mieluummin kolmosella.
Ton ikäset (80 lukuset) shovelit on punnattu 60 prossaan tehtaalla. Kai? Mutta niissä on tehtaan jäljiltä niin tiuha välitys, että se alatärinä jää matalille vauhdeille. Ja ylätärinästä ei taida olla väliä, kun ei ne muutenkaan kulje mihinkään.
Ylätärinästä ei mullakaan oo väliä shovelilla. Siinä vaiheessa on "maanteiden kuninkaassa" alkanu niin kova voplaus jo paljon aikaisemmin, että ajamisesta ei tuu mitään.
Evothan taitaa kans olla 60%:ssa. Olis kiva tietää millasissa vauhdeissa niissä tulee se fiilis, että stongasta tulee tuplasti paksumpi.
Nää kampurantärinät on mielenkiintoinen asia. Käytännössä niitä tärinäalueita on kaksi. Aina. Toinen tulee matalilla rundeilla ja toinen "korkeilla". HD:n mottia voi ajatella ykspyttyisenä, kun veivit on samalla kaulalla. Vastapainolla yritetään kumota edestakaisin liikkuvien osien (veivit, männät,ym) vatkausta. Jotka liikkuu siis pystysuoraan ylös-alas. Mutta siitä on seurauksena että vastapaino, joka pyörii ympyrää, alkaa vatkata mottia edes-takas vaakasuoraan. Sen takia vastapaino ei voi olla 100% yhtä painava kun edestakaisin liikkuvat osat. Vaan aina joku huono kompromissi.
Kumpi epätasapaino vaikuttaa matalilla rundeilla ja kumpi korkeilla, ei oo mulle selvinnyt.
Mutta ainakin jääspeedway:ssä (taitaa olla myös maaradassa) käännettiin muutama vuosi sitten motit makaaviksi ja ilmeisesti ajettavuus parani huomattavasti kun tärinä vaihtui pystysuuntasesta vaakaan.
Tärinöiden kannalta optimaalisin motti on 90 asteen V-moottori jossa veivit ei ole samalla kaulalla. Ducati, autojen v-motit...
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 08 elokuu 12, 08:27:49
Evothan taitaa kans olla 60%:ssa. Olis kiva tietää millasissa vauhdeissa niissä tulee se fiilis, että stongasta tulee tuplasti paksumpi.
Joo 60 prossaan ne pitäis olla tehtaan jäljiltä puntitettu. Mut ei ainakaan mun evo tärissy missään kohtaa yhtä paljon kuin shoveli. Ja ajoin sillä myös niin kovaa kuin se vehje suostu kulkemaan. Kierroksista se kone kyllä tykkäsi, voi olla että tärinä väheni kun rundit ylitti sen 3000-3500. Ei siihen tärinään evolla juuri tullu huomiota kiinnitettyä.
Siihen vatkaamiseen löytyy ilmeisesti muitakin syitä, esimerkiksi runkomatsku ja -rakenne. Jollain taajuudella runko resonoi joka tapauksessa, chopperin kevyemmässä rungossa amplitudi voi olla isompi.
Mut takaisin aiheeseen.
Eli 55 -> 57 prossaa merkitsi "tasaisen" käyntialueen alkamisen siirtymistä 2000 -> 2500 rpm? Ja 60 prossalla "tasainen" käynti alkaa vasta jossain 3000 rpm?
Tässä on (taas) jotain mitä mä en tajuu. Eikös pienempiä prossalukuja käytetä nimenomaan kisameiningissä, joissa ajetaan kovilla rundeilla? Mutta silti pienemmillä prossaluvuilla se tasainen käyntialue alkaa jo pienemmillä rundeilla?
En väitä vastaan, kunhan tässä vaan mietin ja yritän tajuta.
Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 08 elokuu 12, 09:25:25
Eli 55 -> 57 prossaa merkitsi "tasaisen" käyntialueen alkamisen siirtymistä 2000 -> 2500 rpm? Ja 60 prossalla "tasainen" käynti alkaa vasta jossain 3000 rpm?
Just näin.
Kisa hommista mä en tiedä mitään, mutta käytetäänkö? Se että kampuraa ja pyöriviä massoja kevennetään ympäriinsä kehältä, on ihan eri asia.
Kiihdytyspyörissä taitaa olla ihan sama mikä prossaluku on. Joka tapauksessa tärisee ja suoritus on aika lyhyt.
Mulla on molemmissa tsykissä sama isku, mutta toisessa kampura painaa varmaan 6-7 kiloa vähemmän. Kyllä molemmat pystyy painottamaan samaan epätasapainoon.
On ne pitsasiivun mallisetkin kampurat jossain halutussa epätasapainossa, vaikka ne ei paina juuri mitään.
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 08 elokuu 12, 13:13:50
Kisa hommista mä en tiedä mitään, mutta käytetäänkö? Se että kampuraa ja pyöriviä massoja kevennetään ympäriinsä kehältä, on ihan eri asia.
Joo, ymmärrän kyllä kampuran keventämisen idean. Kisahommista puolestaan en ymmärrä juuri mitään, mutta alle 57 prossaa suosittelee vain alueelle yli 5000 rpm esimerkiksi Des Hammill yhessä kirjassa, jonka oon joskus ostanu. Katukäyttöön siinä kirjassa sanotaan, että 57-60 prossaa. S&S suosittaa myös 60 prossaa.
Tästä kaikesta vois päätellä, että normisetti on 60 prossaa ja että prossaluvun pienentäminen 60:sta on race-meininkiä, josta on jotain hyötyä vasta kovilla rundeilla. Miten prossaluvun pienentämisen (60 -> 57) seurauksena sitä vähiten tärisevää kierrosaluetta on esimerkiks sun moteissa saatu alemmas, sitä mä en tässä oikeen tajuu. Ilmeisesti siinä muuttuvat myös amplitudi ja suunta. Mikä merkitsee, että en mä tätä koko yhtälöä tuu ikinä tajuamaankaan...
Osaako Hessu sanoa onko iskulla mitään tekemistä tuon tasapainotuksen kans, jos haetaan miellyttävää käyttistä esim alueelle 2500rpm? Vrt. vaikka FL pannun 3-31/31" vs. 4-1/2 strokeri? Ehkä vähän huonosti selitetty, mutta ehkä aukeaa mitä ajoin takaa?:)
Fiskis kirjoitti muinoin (vuonna 89 tai ?) että pannu alkup. kerroin on luokkaa 50% ja uudempien harrikoiden kohonneiden kierroslukujen myötä luokkaa 60%. Hän valitsi omaansa kertoimen 57%.
Aika hämärää hommaa kaikkiaan (minulle). Kärjistäen on kai niin että jokin kone A tasapainotetaan esim. 60% kertoimella, tai jätetään tasapainottamatta , niin se on yhtälailla tasapainossa mutta nyt 55% kertoimen mukaisesti. Valkeni se minullekin että vähemmän tärisevän kierrosluvun alue muuttu näitten arvojen myötä.
Mulla noi pannun limput tuli nyt sit 58% painoon. Helvetisti se on parempi kuin aiemmin. Matalilla kierroksilla en mitään selkeetä vatkauskohtaa ole huomannut. Kovaa ajettaessa tärinä esim. tangossa kasvaa toki kierrosten noustessa kuten myös räminää riittää jos vapaalla kierrättää mutta selkeästi vähemmän kuin aiemmin. Ja mikä tärkeintä, niin osat tuntuvat pysyvän kovassa vauhdissa paljon paremmin kiinni. Tosin sekin on mahdollista että kaikki murtuva on jo tärissyt pois :P
Rautis ei näytä tälle kaudelle jaksaa valmistua joten siitä ei oo vielä kokemuksia. Enkä kyllä edes muistakkaan millaiset puntitukset siihen tuli.
Iskunpituus ei vaikuta tärinöihin, paitsi tietysti että pidempi iskusesta sopivilla nokilla ja kanteilla saa matalimmilla rundeilla paremmin vääntöä. Eli siihen normiajoon. Tietysti välitykset pitää olla kans sopivat. Eli mun mielestä vois ajatella että pidempi iskuisessa vois käyttää pienempää kerrointa.
Des Hammillsta en tiedä mitään, paitsi että pikaisella kuukletuksella täyttää olevan kirjailija.
Mutta jos se menis noin suoraviivaisesti ja tohon suuntaan, tarkottais se että vanhemmanpään pannut ja varmaan rystyt kans olisi rajuimpia raasereita (joo tiedän, niinhän ne onkin!). Kun muistelen että niissä vanhimmissa käytettiin jopa alle 50 pinnaa. Kyllä mä oon Fiskiksen kanssa samoilla linjoilla. Korkeammilla kierroksilla isompi kerroin.
Mutta ei kai tähän mitään faktaa oo olemassa. Perustuu ihan fiilikseen. Voit T-bone lähteä siitä, että jos hyvän haluut ja meinaat fillarin pitää, teet ton homman useampaan kertaan ;D
Kuukausi sitten yksissä pileissä oli tätä normi moottoripaskanjauhantaa yhden Pirkanmaalaisen pitkänlinja inkkarirakentajan kanssa. Mikäli muistan vielä alkuillan höpinät oikein, Scoutissa iskua muistaakseni yli 5" ja tasapainotus prossa jossain 63-65. Kuulosti mun mielestä oudolta, mutta kaveri tuntien, uskon että on hyvä vetää. Ja tienny mitä tehny. Ota tästä sitten selvää?
Joka tapauksessa aina se on huono kompromissi.
Vielä sellanen muistikuva vuosien takaa. Rystyn ekassa versiossa (4,5 iskulla) limput oli 53-54 prossaa. Rundaria ei sillon ollut, mutta kun vauhti nousi 150 km/h motarilla, tärinä oli sellasta että ympärillä olevista autoista ei saanu enää selvää. Värin pysty sanoo, mutta ei merkkiä.
Ja koko tsykä tuntu kuin runko olisi ollu kumia. Nyt vaan tuntuu kuin tupit alkais turvota.
Voihan olla että se johtu huonosta skyndestä. Loppu verenkierto päästä? Onkohan se alkanu uudestaan...
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 09 elokuu 12, 08:15:45
Mutta ei kai tähän mitään faktaa oo olemassa. Perustuu ihan fiilikseen. Voit T-bone lähteä siitä, että jos hyvän haluut ja meinaat fillarin pitää, teet ton homman useampaan kertaan ;D
Jostain syystä mä oon jo henkisesti asennoitunu tähän... ;D
No, jostain pitää lähteä kokeilemaan. Nykyisen vähäisen tietämyksen tasolla lähtisin 57 prossasta. Kokeilemalla ne muutkin on noihin lukuihin päätyny. Ehkäpä vois tutkia, mihin ruåtsalaiset on ton nykysen puntittanu, vai onko mihinkään...
Tälläistä olen kirjoista lukenut, että kiertokangen pituuden suhde iskuun merkkaa.
Eli jos pitkä k-kanki niin vähemmän herkkä tärisemään eikä niin nuuka tosta prosenttiluvusta..
Samoin em. syystä jos k-kangen kulma suuri (=strokerit) niin isommat balance factor prossat
olis käytökelposimmat. Kuitenkin siis 50 ja 60% välillä pyöritään HD BT koneissa.
LainaaTärinöiden kannalta optimaalisin motti on 90 asteen V-moottori jossa veivit ei ole samalla kaulalla. Ducati...
Tää nyt ei tähän varsinaisesti kuulu, mutta kun kerrankin tiedän jotain, minäkin, niin pakko korjata ;D
Ducatissa kyllä veivit samalla kaulalla, tosin vierekkäin, ei "sisäkkäin" kuten HD:ssä.
Lainaus käyttäjältä: tyg - 09 elokuu 12, 21:01:21
Tälläistä olen kirjoista lukenut, että kiertokangen pituuden suhde iskuun merkkaa.
Eli jos pitkä k-kanki niin vähemmän herkkä tärisemään eikä niin nuuka tosta prosenttiluvusta..
Samoin em. syystä jos k-kangen kulma suuri (=strokerit) niin isommat balance factor prossat
olis käytökelposimmat. Kuitenkin siis 50 ja 60% välillä pyöritään HD BT koneissa.
Ei Ducatin motit kyllä tuttuja olekaan. Ok.
Pitkästä kangesta on hyötyä moneen asiaan, mutta miten ihmeessä se tärinöihin jeesaa?
Selitettiinkö sitä siinä kirjassa mitenkään. Muistatko mikä kirja se oli?
Lainaus käyttäjältä: Hessu - 10 elokuu 12, 07:30:33
Pitkästä kangesta on hyötyä moneen asiaan, mutta miten ihmeessä se tärinöihin jeesaa?
Selitettiinkö sitä siinä kirjassa mitenkään. Muistatko mikä kirja se oli?
Tuo väite/tieto oli kuta kuinkin noilla sanoin victory libraryn The 80 bookissa. Kirjahan on isolättäpää virimystiikan kootut teokset eräältä niiden laitteiden tekijämieheltä.
Toisaalta aiheesta voi lukea vaikka Jussi Juurikkalan autotekniikan perusteet kirjasta, jossa kuvaillaan kampikoneistoon vaikuttavia voimia.Massavoimia on pystysuuntaisia ja eteentaakse
suuntaisia(tähän kankikulmalla merkitystä). ja ne aiheuttavat yhdessä värähtelyt.
Pystysuuntaset vois tasapainottaa vaikka 100% pois, mutta noi toisensuuntaset jää korostetusti
ja siksi kompromissit.
Ison lättäpään vakiokangen pituus 7.906" johon "80 book" viittaa plussana tärinöitä ajatellen.
Pitkästä kangesta (suhteessa iskunpituuteen) tällä kertaa ilman kaavoja:
Mitä pitempi kanki, sen tarkemmin männäntapin paikka seuraa sitä pystysuuntaista koordinaattia sillä ympyrällä jota keskitappi pyörii. Sehän on sinikäyrää, eli mitä pitempi kanki, sitä tarkemmin männäntapin paikka seuraa sinikäyrää. Matemaatikko nimeltä Fourier esitti, että mikä tahansa jaksollinen funktio on esitettävissä äärettömänä summana sini- ja kosiniaaltoja. Jos on äärettömän pitkä kanki, se männäntappi seilaa sitä sinikäyrää pitkin eli siinä on vaan se perustaajuus, 3000 kierroksella 50 Hz. Kun kangen pituutta lyhennetään, se männäntapin paikka kampikulman suhteen rupeaa poikkeamaan enemmän ja enemmän siitä perusaallosta, eli siihen tulee korkeampitaajuisia komponentteja mukaan. Paikan muutosnopeus (eli derivaatta) sehän on kiihtyvyys ja Newtonin ties monesko laki oli F = ma eli mitä isompi kiihtyvyys, sitä isompi voima. Toisaalta Newtonilla oli se voiman ja vastavoiman laki eli se voima vaikuttaa muuhun pyörään ja aiheuttaa sille kiihtyvyyden (tietty massojen suhteessa) ja se on se jota sanotaan tärinäksi.
Sivusuunnassa on vähän samaa hommaa, mutta siinä kannattaa miettiä sitä silleesti, että kuvittelee aivan helvetin pitkän kangen. Jotta se mahtuisi näkökenttään, sitä pitäisi katsoa niin kaukaa, että se alapään sivusuuntainen liike ei juuri näkyisi. Eli kanki olisi lähestulkoon suorassa aina sylinteriin nähden ja mäntään ei kohdistuisi sivusuuntaisia voimia. Tämän varmaan kaikki tiesi jo entuudestaan.
Sitä miksi se balance factor siirtää noita tärinöitä eri kierroslukualueille, en osaa nyt ihan kattavasti sanoa, mutta otan kimmoketta ihan muualta. Nimittäin sähkömoottorien kolmivaihekäämityksistä. Siellä esiintyy kaiken maailman haitallisia yliaaltoja (3, 5, 7... kertaisella taajuudella indusoituvia virtoja) jotka aiheuttaa tärinää ja ääniä ja vaikuttaa jopa kestävyyteenkin. Erilaisilla käämitysteknisillä ratkaisuilla yksi tai useampi noista yliaalloista saadaan kumottua, mutta ei kaikki.
Muistaakseni kaikki kampiakselilla esiintyvät voimat kasvaa nopeuden neliössä eli nuo häiritsevät yliaallot alkaa tuntumaan taas kun pistää runtua lisää. Sen takia pitää sitten säätää sitä tasapainotuskerrointa, mutta sitten se perusaalto jää vaimentamatta alemmilla kierroksilla. Tämä siis tämmönen valistunut arvaus.