On tätä varmaan täällä käsiteltykin mutta mieltä askarruttava asia onpi tuo että miksi kärettömän sytkän kanssa täytyisi käyttää vastuksellisia tulppia? Samoiten miksipä kupariset tulpanjohdot ei kelpais?
Tjaa, ainakin lumikulkineissa ja mönkkärissä on käretön sytkä, kuparijohdot ja tuskin parin euron nkg:ssa vastuksia on. Kaikesta huolimatta toimii kuin entiset junanvessat ;D
Ei kärjetön sytkä toiminnan kannalta vaadi mitään suurivastuksellista tulpaa. Sama onko siellä 1,5 (edit: tai) yli 20 kilo-ohminen, kipinää tulee. Se miksi tulisi käyttää suuriohmista tulppaa on johtuu radiotajuus häiriöstä, jonka matalaohmiset tulpat yhdessä matalaohmisen kaapelin kanssa antavat.
Kärjettömissä sytkissä suuriohminen kaapeli vaimentaa myös RFI säteilyä ja kärjettömässä vaaditaan parempaa suojausta nopeampien jännitteen nousu- ja laskuaikojen takia, joista nuo häiriöt syntyvät.
Tärkeää on huomata, että uudet kärjettömät suunnitellaan toimimaan suuriohmisien tulppien ja kaapeleiden kera, joten optimaalinen toiminta vaatii myös noita komponentteja käytettäväksi.
Tulppien sisäisissä vastuksissa on suuria eroja, mittasin joskus :H-D:n oma yli 20 K, Champion 11 K, NGK ja Accel 5 - 6 Kohmia.
On niissä muutakin kuin toi radio häiriö en nyt muista lyhennettä. Nyky vehkeissä noita kompuuttoreita jotka ottaa kipeetä siitä sähköshokista (kipinä) ja niiden toiminta voi häiriintyä.
Samaten kuin jotkut suurteho sytkät (spyke) Paistaa itse itsensä jos kupari johdot ja resistorittomat tulpat. Spyken ohjeissa lähemmäs 10 kertaa varoitus jos ei käytä niin hajoo, en tiedä onko totta, kaikkee ei viitti kokeilla.
Noita häiriölyhenteitä on EMC ja EMI muun muassa, kun puhutaan laitteiden elektromagneettisista häiriöistä ja häiriönsietokyvyistä.
Enpä minäkään noita elektronisia sytkiä sisältä tunne, mustia laatikoita ne ovat. Enkä voi siten kivenkovaa väittää, etteikö puolan toision virta voisi jonkun valmistajan rakenteessa aiheuttaa vaurioita. Mut noin normaalisti, toisio on erillään ensiökäämistä, paitsi maapiste.
Toision tulpalle meneva jännite on suurjännitepulssi ja se käyttäytyy johtimessa myös kokonaan eri tavalla ja etenee eri reittiä kuin tavallinen jännite. Suurjännitepulssi kulkee johtimen pintaa pitkin, ei sen sisällä. Myöskään tulpan tai kaapelin vastusarvon mittaaminen tavallisella yleismittarilla ei kerro sitä, miten tuo pulssi sen näkee tai kokee.
Kun kisakoneet jätetään keskustelun ulkopuolelle pysyn vielä periaatetasolla kannassani, että kipinä tulee on siinä (ehjä) kupari taikka hiilijohdin. Radiot ja ECU:t ja muut elektroniset laitteet sensijaan eivät välttämättä tykkää matalaohmisista sytytyskaapeleista eikä tulpista.
Eikä matalaohmiset tulpat tai kaapelit myöskään tuo mitään lisäarvoa elektronisen sytkän kipinään.
Kuten jo aiemmin tuli esille, valmistajan suosituksia kannattaa noudattaa.
Jees, eli mututuntumani asiasta osoittautui oikeaksi: Jos vaikka shoveliin tahi rautikseen vaihtaa kärettömän sytkän niin ei ole mitään varsinaista perustelua vaihtaa samalla tulpanjohtoja ja/tai tulppia. Mummot syökööt kukkahattunsa kun radio tilapäisesti särisee ja hartaus ei kuulu. ;D
Ja sit vielä Lyytisen kommentteja ootellen... ;)
Kyllä sieltä melkoisia häiriöitä voi tulla, magneetosta
ainakin, siis rautajohdolla ja ilman häiriönpoistajaa.
Takavuosina menin kaverille kylään, niin kuulemma
videoista kuva pysähtyi, ääni toimi vielä. RDS-radiot
kuulemma saattavat ottaa myös nokkiinsa.
-eeko
Häiriötähän saattaa tulla, rautapää hajottanu liian läheltä kuvattuna isäpapalta videokameran jo kahdesti, nykyisin on menny jo kauemmas kuvaileen ja jättäny vieressä kuvailut pois.
;D
Hei kertokaas vielä maallikolle että miks se tulpassa tahi johdossa oleva vastus ei vähennä kipinän tehoa?
Kai se on lähinnä siitä kiinni että se vastus ei vähennä kipinän tehoa OLEELLISESTI. Tämän takiahan mankkuvehkeissä ei saisi käyttää vastuspiuhoja tai -tulppia kun siellä sillä heikkenemisellä on oikeasti merkitystä.
Raato sun mututuntumas kaipaa kaliprointia, elektronisen kanssa hiilikuitujohdot. Ettei hetken päästä tarvii kirjoittaa et elektrooniset sytkät paskoja.
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 21 huhtikuu 10, 13:36:01Toision tulpalle meneva jännite on suurjännitepulssi ja se käyttäytyy johtimessa myös kokonaan eri tavalla ja etenee eri reittiä kuin tavallinen jännite. Suurjännitepulssi kulkee johtimen pintaa pitkin, ei sen sisällä.
Hieman uudenlaista fysiikkaa minulle ??? Ettet nyt sekottaisi virranahtaumisilmiöön eli korkeataajuuksiset vaihtovirrat pakkautuvat pintakerrokseen? Anyway, silläkään ei pitäisi olla mitään vaikutusta.
Häiriöistä ollaan näemmä yhtä mieltä, niin se niistä. Mutta samalla tavalla ne häiriöt voi mennä siihen sytkään itseensä. Otetaan ihan hatusta vaikka semmoinen, että sytkässä olisi automaattinen "kärkien kosketuskulman" säätö. Voisi hyvin perustua puolan kanssa sarjassa olevan transistorin kollektorivirran mittaukseen. Nyt jos on pienivastuksiset johdot, niin siitä seuraava EMI (electromagnetic interference, sähkömagneettinen interferenssi eli häiriö) kytkeytyy transistorin kollektori-emitteri välin kapasitanssin kautta siihen mittausvastukseen. Ja menee se säätö enempi vähempi päin petäjää. Noin niin kuin esimerkiksi. Tuolla tavalla se suurin piirtein pitäisi tehdä. No noilla teknisillä pähkäilyillä ei sinänsä ole muuta merkitystä, kuin että voi toimia jopa paremmin vastuspiuhoilla!
CDI sitten on ihan oma lukunsa. Se vaatii vastuspiuhat ja -tulpat ja siitä ei voi tinkiä. Muut sytkät perustuu siihen, että virran kulku keskeytyy niin se menee sitten "omalla painollaan" tulpasta kun taas CDI:ssä mitään virtaa ei aluksi kulje vaan siinä transistorilla tms. kytketään konkka suoraan (step up -muuntajan välityksellä, sanotaan myös puolaksi) tulpan kärkien välille. Nyt jos ei vastusta ole tarpeeksi, voi virta olla vähän liian tuimaa tuolle transistorille.
Varmaan heti kun painan tuosta tuota lähetä-nappia niin joku kirjoittaa, että hyvin toimii ilman mitään vastuksia. Siihen en osaa muuta sanoa, kuin että kannattaa tsekata dynossa tehot ja tietty sitten kannattaa seurata kestääkö se sytkä sen mitä yleensä eli ei käytännössä hajoa ikinä. Tai sitten vaan olla välittämättä koko asiasta.
Edit: tuossa http://www.magnecor.com/magnecor1/truth.htm (http://www.magnecor.com/magnecor1/truth.htm) kakkoskappaleessa näyttäisi olevan hieman selvemmin selitetty se mitä yritin sanoa noista häiriöistä.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 21 huhtikuu 10, 22:35:33
Hieman uudenlaista fysiikkaa minulle ??? Ettet nyt sekottaisi virranahtaumisilmiöön eli korkeataajuuksiset vaihtovirrat pakkautuvat pintakerrokseen? Anyway, silläkään ei pitäisi olla mitään vaikutusta.
lle.
Ei mä tässä mitää uutta fysiikan lakia ole kirjoittamassa, :) Tuo oletus perustuu siihen että kyseesä on suurjännite ja aika suuri taajuus, joka esiintyy tuossa jännitepulssissa, sehän on itseasiassa joukko peräkkäisiä pulsseja, vaihtosähköksikin sen voisi tulkita.
Ja tuossa postaamassasi linkin tekstissä puhutaan hieman samaan suuntaan.
LainaaWhat is not generally understood (or is ignored) is that as a result of the laws of electricity, the potential 45,000 plus volts (with alternating current characteristics) from the ignition coil (a pulse type transformer) does not flow through the entire the length of fine wire used for a spiral conductor like the 1 volt DC voltage from a test ohmmeter, but flows in a magnetic field surrounding the outermost surface of the spiral windings (skin effect). The same skin effect applies equally to the same pulsating flow of current passing through carbon and solid metal conductors.
Nythän tämä taas vähän menee hienoisesti aiheesta ohi, mutta jännitteellähän tuossa virranahtaumisilmiössä (skin effect) ei ole mitään merkitystä. Johdossa kulkeva virta luo sen magneettikentän, joka aiheuttaa tuota ilmiötä. Ja ei sillä minusta ole mitään merkitystä tässä. Vertailun vuoksi 50 Hz:llä virta menee 8 mm paksussa kerroksessa johtimen päällä, 100 kHz:llä taas 0.2 mm. Ne ampeerin murto-osat mitä tulpanjohdossa menee, ei paljon poikkipinta-alaa vaadi. Terävillä pulsseilla enempi tuo syöksyimpedanssi (surge impedance) eli Z = sqrt(L / C) näyttelee roolia, eli puolan hajainduktanssi ja kaiken maailman kapasitanssit määrää vähän sitä pulssin muotoa ja amplitudia. Mutta enpä jaksa uskoa, että silläkään nyt suurta merkitystä on.
Se mikä ehkä tuossa pistämässäni linkissä on huomion arvoista, että nämä vastuspiuhat "palavat" loppuun ennemmin tai myöhemmin eli siinä mielessä niissä voisi olla jotain jännitteestä riippuvaa epälineaarista resistanssia joka ei yleismittarilla kunnolla näy. En sano, etteikö olisi hyvästä ymmärtää asian teoreettista puolta, mutta käytännössä niin moni pikku asia vaikuttaa toisiinsa, että nämäkin sytytyshommat pitää vaikka persdynolla kokeilla käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 22 huhtikuu 10, 10:35:24
En sano, etteikö olisi hyvästä ymmärtää asian teoreettista puolta, mutta käytännössä niin moni pikku asia vaikuttaa toisiinsa, että nämäkin sytytyshommat pitää vaikka persdynolla kokeilla käytännössä.
Hauskahan näitä on vähän syvemmältäkin pohtia, jotain uutta tulee joka kerta. :)
Toisaalta olen sitä mieltä, että sytytys on just se osa johon ei saa tuntumaa ainaskaan persdynolla, sen verran vähän se vaikuttaa, jos ei ole ihan perseellään. ;D
Eihän nuo ole löytäneet oikeassa dynossakaan eroja, kun ovat kaapeleita vaihdelleet erilaisiin, sytkien välillläkin on yllättävän vähän eroa tehontuotossa jos vaan säädöt ovat kohdallaan.
En usko että pers- tai muukaan dyno kertoo mitään eroa josko on kaapeleit vastuksella tai tai ilman, kun pysytään noin suurinpiirtein katukäyttöön tarkoitetussa motissa. 8)
Alkuperäiseen kysymykseenkin löytyy vastausta ketjun alkupäästä.
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 22 huhtikuu 10, 13:22:46Hauskahan näitä on vähän syvemmältäkin pohtia, jotain uutta tulee joka kerta. :)
Totta mooses, itseäni monesti nettikeskusteluissa häiritsee se, että jokin asia julistetaan henkimaailman asioiksi ja siunataan kymmenellä "me too" viestillä peräkkäin. Ja taas vallitsee rauha maassa.
LainaaEihän nuo ole löytäneet oikeassa dynossakaan eroja, kun ovat kaapeleita vaihdelleet erilaisiin, sytkien välillläkin on yllättävän vähän eroa tehontuotossa jos vaan säädöt ovat kohdallaan.
Eikös Smokie tälle foorumille kirjoittanut, että oli ihan selvä katto jonkin rännälin dynokäppyröissä ja sitten viskasi vastushatut tms. mäkeen niin rupesi laulamaan ihan eri lailla. Mutta tietty jos ei dynossa näy niin sitten ei näy.
LainaaAlkuperäiseen kysymykseenkin löytyy vastausta ketjun alkupäästä.
Kyllä vain ja toisekseen valmistajan ohjeita noudattamalla ei myöskään voi mennä paljon pieleen. Eikös Rambella nyt ollut vaan laiskuudesta kiinni enemmänkin.
Lainaus käyttäjältä: Lyytinen - 22 huhtikuu 10, 15:23:45
LainaaAlkuperäiseen kysymykseenkin löytyy vastausta ketjun alkupäästä.
Kyllä vain ja toisekseen valmistajan ohjeita noudattamalla ei myöskään voi mennä paljon pieleen. Eikös Rambella nyt ollut vaan laiskuudesta kiinni enemmänkin.
Niin itseasiassa halusin tietää vastauksen kun oma maalaisjärki ei oikein ymmärtänyt vastuksen tarpeellisuutta. Aikoinaan kun rautikseen kärettömän sytkän laitoin niin eräs "alan ammattilainen" möi mulle nimenomaan vastukselliset tulpat vaan enpä huomannut mitään eroa toiminnassa. Toisekseen nykyään itse tiskin takana majaillessa pitää osata ottaa kantaa asiaan. ;)
Lainaus käyttäjältä: Raimo-Raato - 23 huhtikuu 10, 11:53:27
Niin itseasiassa halusin tietää vastauksen kun oma maalaisjärki ei oikein ymmärtänyt vastuksen tarpeellisuutta. Aikoinaan kun rautikseen kärettömän sytkän laitoin niin eräs "alan ammattilainen" möi mulle nimenomaan vastukselliset tulpat vaan enpä huomannut mitään eroa toiminnassa. Toisekseen nykyään itse tiskin takana majaillessa pitää osata ottaa kantaa asiaan. ;)
Jos nyt rinnastetaan kärjetön sytkä = elektroninen sytkä, niin pitää käyttää vastuksellisia tulppia ja johtimia, koska vastuksettomien (= Edit: pieniohmisten) tuottama RFI, EMI häiriöt saattavat haitata sytytyselektroniikan toimintaa ja aiheuttaa siten käyntihäiriöitä.