Finnbikers

Topikin potilas on 91 mallinen 883. On konvertoitu joskus 10v sitten puolen tuuman ylikoon männillä ja tässä vuosien varrella vielä ekaan ylikokoon. Eli porausvaroja pitäisi olla yhden kierroksen verran. Muuta koneen sisällä: Konversioventtiilit kotiporttailun kera. N2 nokat.Ultiman sytkä. Vaihdelaatikon rattaat ja akselit Andrewsin tuotantoa. Muuten vakio kampe. Ollut mulla vuodesta 2001 jolloin toin tämän ajamalla Englannista.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/image_zpsmums83ja.jpeg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/image_zpsmums83ja.jpeg.html)

Vaivoina on viime vuosina ollut kolkotuksia johon liittyy myös se, ettei kolkottava takapytty lähde heti käyntiin. Tulppien vaihtoa tuli kokeiltua. Palautin singlefirepuolankin, kun epäilin että Ultiman sytkän puolassa olisi jotakin vikaa. Vielä kun kaikkea kokeillessa oikuttelu yleensä katosi hetkeksi, niin ... mysteeri senkun jatkui. Tässä syksyllä sain potilaan itse teossa kiinni. Takapytyn puristukset olivat alhaalla silloin kun laite startatessa jo paljasti äänellään, että nyt se taas tapahtuu.

Ajokausi on pääosin suoritettu, joten kone auki.

Siinähän se, kosketusjälki. Männissä oli valmistajan toimesta valve reliefit, mutteivät näköjään oikeissa kohdissa, kun kerta piti leimata viereen toinen. Noissa ei siis ole kaksia koloja, tarkastin etupytyn männästä tämän seikan. Männät, vaikka tasalakiset ovatkin, ovat myyty mulle asiantuntijaliikkeestä kera porauksen ja pitäisivät siis olla 883/1200 sopivat. Puristuspaineita tuli 11 ja tarkoitus on tarkastuslaskeskella tässä vaiheessa mikä noissa oli oikeasti puristussuhde.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_47901_zpsgwtp7odu.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_47901_zpsgwtp7odu.jpg.html)

Ei sattunut tallille mukaan mitään parempaa valokuvauskalustoa, niin nämä esitykset ovat vähän sinnepäin. Imuventtiilin päällä on keko karstaa ja niin on palotilan pinnalla ja männässäkin. Puhdas ei ole etunenkaan, mutta kyllä öljynpoltto on jäänyt enimmäkseen takapytyn tehtäväksi. Puolisen litraa tuhannella, ei sen kummempaa kuitenkaan.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_47961_zpsjl7cfqrk.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_47961_zpsjl7cfqrk.jpg.html)

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_47971_zps4sgjdmai.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_47971_zps4sgjdmai.jpg.html)

Puran loputkin. Venttiili on luultavasti mutkalla jo. Mikäs muu sitä tartuttaisi 24 vuotta vanhaan orkkisohjuriin. Venttiilikin on tuossa reiässä heilunut eestaas 10 vuotta ja kymmeniä tuhansia kilometrejä. Ei siis enää oikein voi kuvitella olevan liian tiukka.

Tämän ei ole tarkoitus olla pelkkä kunnostustopikki. Siirsin tämän ajoneuvon mielessäni ylempään harrasteajoneuvoluokkaan, eli sai vapautuksen päivittäisestä palveluksesta. Tarkoitus on asentaa turbo kaasutinkoneen pikkupiristykseksi kuten toisessa topikissa jo vähän vihjailin.

Voipi olla, että olen enempi saamapuolella tässä aiheessa. Eli hyviä neuvoja kärttämässä. Tästä se lähtee ja milloin valmistuu, sitä ei kukaan vielä tiedä.

Hyvä hyvä! Jatka tarkkaa dokumentointia. En noista turbotus hommista ymmärrä juur mittään niin erittäin mielellään lueskelee mitä kaikkea se vaatii.

Muutaman päivän tuumailun päätteeksi sain itseäni niskasta kiinni ja tallille. Pikkuisen oli ajatusta mielessä, että olisi venttiili mennyt mutkalle ja tarttunut ohjuriin ja sitten osunut mäntään. Teoriaa sotki se, että mainittu kolkotus esiintyi satunnaisesti milloin missäkin ja sitten kone toipui taas käyntikuntoon. Tällähän tuli ajettua oireisena Hki-Trave-Köpis-Tukholma-Hki reissukin ja teki tämä sen siellä välilläkin. Mut ei kun sisukkaasti lämmityshuudatusta ja sitten kolina pois ja ajoon.

Kuva etupytyn imukanavasta venttiilin irroituksen jälkeen. Tämä on ehjä.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_4807_zpsaqgarzxx.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_4807_zpsaqgarzxx.jpg.html)

Laitatin konversioventtiilit GT-motorsissa samalla kertaa kun pytyt porattiin 1/2" ylikokoon. Kokoonpano oli ajossa vuosia ja sitten kun tuli syytä avata (männäntapin hela veivissä väljä) tuli noi kannetkin vilkaistua. Venttiilikonverio oli tehty ajamalla seeti ylikokoon yhdellä terällä ja 1/5" tuuman isompi venttiili oli pienessä kanavassa tosi perverssinä tulppana. On mulla jossakin kuvakin siitä. En teetä kansitöitä GT:ssä enempää. Pirrasin noi kanavat suurinpiirtein oikeaan muotoon ja seetit+venttiilit viimeisteltiin Hicarissa. Hyvin on kulkenut, mutta sitten oli noita oireita.

Kuva oireilevasta takapytystä. Imuventtiili oli siis se, joka oli lyönyt mäntään.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_4809_zpsee1kyzmu.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_4809_zpsee1kyzmu.jpg.html)

Tohon seetiin on tullut rappunen kts kanavan seinää. Kuvausvälineistö tallilla ei ollut parasta mallia, mut näkyy kuitenkin. Toisella puolella kanavaa rappunen on toisin päin. Jos tarkkaan katsoo, niin voi nähdä, että seetin ja kannen välissä näkyy näiden sauma - ei näy toisessa kannessa. Ja kun oikein tarkkaan luurasi ja vertasi toiseen kanteen, niin saattoi jyrsintäjäljistä nähdä, ettei seeti ole siinä asennossa, missä oli kanavaa avartaessani. Se on pudonnut ja venttiili on hakannut sen takaisin. Ties kuinka monta kertaa!

Venttiili oli sen verran suora, että meni ohjuriin ja pyöri siellä miten vaan. Oireventtiilin varresta oli mustaus/nitraus tipotiessään.

Käytän nämä kansipajalla ja ehkä ne on nämä kannet joista pitää kaivaa se puristuksien alentamiseen tarvittava aines pois. Saapihan niitä "uusia" 883 kansia helposti tilalle, jos menevät nämä pilalle!

Tuossa oireventtiilin varsi kuvassa. Muut 3 ovat edelleen 10v jäljiltä mustia nitrauksesta tms pinnoitteesta johtuen.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_4810_zpsyznly3m7.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_4810_zpsyznly3m7.jpg.html)

Ikinä en ole hitsannut putkeen jatkosta. Hain Motonetista pätkän harjoittelumatskua. Sahalla poikki, laikalla röpelöt pois ja vähän viistettä päihin. Pihdeillä suurin piirtein kohdakkain ja saumaa päälle. Muutama viikko sitten Dartin vikaantumisen takia ostettu Telwin (+CO2 pullo) näyttäisi käyvän tähänkin. Sarjat teen ehkä kuitenkin vesijohtoputkesta, joka on paksuseinäisempää.

Näytesauma. Eka putkijatkosharjoitukseni kuvassa:

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_4799_zpsmk90vpa5.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_4799_zpsmk90vpa5.jpg.html)

Mitäs asiantuntijat sanoisivat GT15 turbosta? Sitä on käytetty mm 1.6 litran Pösödieselissä. Riittäiskö tähän projektiin? Ois siivon näköinen rusetti ainakin. Ja vissiin isompi kuin GT12.

Aika hyvin säikähdyksellä oot päässyt noiden seetien kanssa. Oon nähnyt yhden moottorin mistä seeti putos ja näky oli ruma.. Mulla rautiksessa k-line ohjurit takerteli ja venttiilit hakkas mäntään, valurautaisilla ohjureilla helpotti.

Hio sinkit pois putkesta kun hitsailet. GT-15 on järkevämpi muttei sekään mikään suurensuuri ole. Finsquirtilla oli GT-17 myynnissä. Älä vaan sitten VNT-turboa osta.

http://www.finsquirt.net/forum/viewforum.php?f=9&sid=b2960706704a6a367a279e2e2a749925 (http://www.finsquirt.net/forum/viewforum.php?f=9&sid=b2960706704a6a367a279e2e2a749925)

Mitä jos koittasit ns. Butt Weld, eli suomennettuna peppuhitsaamis- tekniikkaa tuohon putken hitsaamiseen, ei mee niin paljoo kamaa hukkaaseen

https://www.youtube.com/watch?v=i4q1TExpmfY (https://www.youtube.com/watch?v=i4q1TExpmfY)

Oon kurkkinut "hyvännäköisiä" turboja ebaysta. Tämmönenhän ei ole alkuperäinen Garrett vaan vissiin kiinankopio. Uusi kuitenkin.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/gt15%20style%20turbo_zpsq1j52rzp.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/gt15%20style%20turbo_zpsq1j52rzp.jpg.html)

Ajatus olisi laittaa ko propelli moottorin etupuolelle etufillarin taakse. Tulee pitkä paluuputki mutta eikös se samalla tee tarvittavan tilavuuden eli painekammion kaasuttimen etupuolelle? Saakos noista pyöräytettyä pako ja ahtopuolta toisiinsa nähden jos joku toinen lähtösuunta olisi mielekkäämpi kuin kamppeessa alunperin on?

Hitsausvideo hyvä. Tarttee kokeilla miten tuommoinen minulta onnistuu.

Noita voi pyöritellä miten mieli lystää. Itse en oikein jaksa murehtia painekammiosta, tuollaisen hyrrän tuotto verrattuna paineeseen on kuitenkin sen verran munakasta. Enempi toi paineen jakautuminen tulee vastaan rivi4 koneen kanssa. HD:n kanssa tärkein asia on se että laittaa vain sen turbon eikä murehdi liikoja.

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 14 lokakuu 15, 08:28:50Mitäs asiantuntijat sanoisivat GT15 turbosta? Sitä on käytetty mm 1.6 litran Pösödieselissä. Riittäiskö tähän projektiin? Ois siivon näköinen rusetti ainakin. Ja vissiin isompi kuin GT12.

Joku vuosi sitten tällättiin 1.4 litrasen HDi:n puhallin 652cc twiniin, se oli vallan sopivantuntuinen käytöksen perusteella. Jaksoi ahtaa jopa jostain 2000RPM alkaen, jota taasen ei mikään turbofirman kehittelemä suostunut tekemään. Samaisessa koneessa alkuun oli IHI RHB31, joka myös oli enemmän kuin sopiva kyseiseen kokoonpanoon, uusi kiinankopio, muuten oli hyvä mutta ilmeisen tasapainotusvian takia kesti noin 300 km ajoa...

Onko tästä sitten isommin apua pohdintaan, mutta tuommoset kokemukset sillon tuli aiheesta..?

Mulla on Jasu GT-12, voin myydä sen sulle kun sulla kerran on yhtä tehokas vehe kuin polkupyörä ;D

Tälläkin foorumilla on raportoitu onnistuneita turbopyöriä, kehoitan kyttäämään niitä. Kehoitan silti pitämään suodatinlasit päässä kun intervepissä kaikki on niin helppoa.

Tasapäämännät on mitattu 2,8-3mm alle dekin, kansipahvit puristuksen jäljiltä 1,3mm ja palotila vedellä mitattuna 55 millilitraa (=cc). Jälkimmäisessä voi olla tiivistysvaseliinilisää pari kolme yksikköä. Puristussuhde noilla tavaroilla 9:1 paikkeilla eli pitäisi sipaista kansien palotiloista kymmenkunta kuutiosenttiä ainesta pois. Mistäs malli? Oisko jossakin opuksessa shabloonat muotoilua varten? Kaiverranko muutenkin mitätöntä paljealuetta hukaten palotilaa laajemmaksi (sellähän on sellainen 4mm "palje" nyt) vai syvennänkö vain sitä aluetta joka jo on ammeen muodossa?

Kuumapyörä on hyvin varustettu tarvikeliike. Tosta noin vaan hyllystä 1 kpl konversioimuventtiileitä...

Kannet lähtevät irtonaisen seetin takia pajalle ennen kaiverrusoperaatioon ryhtymistäni.

(http://i1267.photobucket.com/albums/jj542/jorttu/IMG_0182_zpsba055832.jpg?t=1395497956)

(http://i1267.photobucket.com/albums/jj542/jorttu/IMG_0180_zps9bc030db.jpg?t=1395497956)

tossa oma versio, otin vähän niiku tasapainossa jokapuolelta koittaen säilyttää ainakin ammeen muodon :D se on tärkeä että pysyy muodot samana kaikenmaailman virtauksia ajatellen. rohkeesti vaa syventää, ei tartte pelätä, saapahan ahtaa reilummin:)

Puolenkymmetä  sporsteria  ahtanu oon kisa ja katuhommiin  soittele jos apua tarttee ..nii ja varmaan 50 japsi pyörää siinä sivussa tv:Tuoppi

Seetivaurio on korjattu. Tuli kuulemma hyvä, haen kannet lähipäivinä. Seuraava etappi on kaiverrella kansista materiaalia tähtäimessä 8:1 puristukset. Ja sitten pääsen putkitöihin.

Olen myös kurkkinut turbojen perään. Kun kikkare tulee motskarissa julkisivuun, niin mieluusti laittaisin oikean Garrettin - ihan sen valussa olevan tekstin takia. Saksan ebaysta tuntuisi löytyvän mistä valita. Opel 2.2 dti turbo -rimpsulla tulee esimerkiksi tämmöisiä.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/turbon%20kuva_zpsiytjfooz.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/turbon%20kuva_zpsiytjfooz.jpg.html)

Melkein tilaisin yhden pukinkonttiin. Nääs kun on tarpeeksi osia, niin on vaikeampi perääntyä. Turbo on GT18 sarjaa ja ehkä tarpeeksi iso - keskustelu GT12 turboista aiemmin on vielä muistissa. Mut tuossa toi "painekello" ei näytä käyttävän "hukkaporttia" vaan ihan kuin olisi muuttuvasiipinen. Soveltuuko tuo mun projektiini? Erillinen dumpvalve "hukkaportti" lienee tarpeen?

Ei sovellu. Älä kysy miksi tiedän. Ellet usko mua niin kysy Kelahaaralta.

No kerrotaan sen verran että Mitsu TD04-12 tuotti 212hp 1,2 bar ja Garrett VNT22 160hp 1,5 bar. Eipä taida isoja eroja olla vääntökäyrissä, voin tarkastaa jahka tästä humallun.

Sikspähän noita kyselen. Mikähän tekee sen, ettei ahtoilma kelpaa jonkun propellin perästä yhtähyvin?

Tehotavoitteet mulla ei ole ihan noin isot. Hypereunukit männät ja muita sulakkeita koneessa. Jos nyt 100+ takapyörälle olisi - mieluusti jossakin 5 tonnin paikkeilla, niin riittää (alkupaloiksi).

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 27 marraskuu 15, 16:15:10
Sikspähän noita kyselen. Mikähän tekee sen, ettei ahtoilma kelpaa jonkun propellin perästä yhtähyvin?

Siinä propellissa on aika runsaasti muuttujia. Pelkästään siipien koko ei kerro paljoakaan, pesät (koko yms) vaikuttaa reippaasti, imu/pakopuolet samaten jne. Ja tuossa rosessissa mihin tuli osallistuttua, kuvitteli ensin tietävänsä jotakin, sitten oppivansa lisää mutta lopulta kysymyksiä tuli kertaluokkaa aina lisää kun johonkin sai vastauksen...

Enkä enää edes kuvittele juurikaan aiheesta tietäväni, muuten kuin just siihin rojektiin liittyen... ::)

Välirentoutuminen

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/image_zps0ju5zree.jpeg)

Pukkirallittelemassa. Jos kelejä riittää, niinmikä ettei kimpassakin? (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/image_zps0ju5zree.jpeg.html)

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 27 marraskuu 15, 16:15:10
Sikspähän noita kyselen. Mikähän tekee sen, ettei ahtoilma kelpaa jonkun propellin perästä yhtähyvin?

Tehotavoitteet mulla ei ole ihan noin isot. Hypereunukit männät ja muita sulakkeita koneessa. Jos nyt 100+ takapyörälle olisi - mieluusti jossakin 5 tonnin paikkeilla, niin riittää (alkupaloiksi).

VNT-systeemi ahdistaa liikaa. Laita ihan vaan perinteinen turbo. 100+ pitäis olla aika kevyesti saatavilla kun härnästystä porsterista löytyy vaparinakin melkein tuota luokkaa. Unohdinpa kattella niitä käppyröitä mutta näppituntumalla sanoisin että VNT:n edut ei korvaa sen aiheuttamaa harmia.. Koitan kaivella jos vaikka yllättäen selviäisin ???

Tai saahan silläkin voimaa mutta koneen pinnapultit kannattaa sitten olla tuhdeimmasta päästä, painetta nimittäin vaatii ihan saatanasti. Lisäksi ulkomaaelävät sanoo että noi VNT rakennelmat tuppaa hajoilemaan kun ahdistaa tarpeeksi. Mulla on kestänyt mutta eipä tollaisella 1,5 ylipaineella hirveesti ihmisten seassa ajella. Lisäksi tuo turbo vinkuu matkavauhdissakin niin että vituttaa kaiken aikaa.

Ps. vielä ei oo edes joulukuu!!

Lainaus käyttäjältä: Jasu - 27 marraskuu 15, 21:15:49
Enkä enää edes kuvittele juurikaan aiheesta tietäväni, muuten kuin just siihin rojektiin liittyen... ::)

Mä jouduin hieman yksinkertaistamaan nyrkkisääntöä. Kun johonkin laittaa turbon se kulkee lujempaa ja jos laittaa isomman turbon se kulkee vielä lujempaa ;D

Eräs jenkki muuten sanoi että "I have got every machine run really fast or blow up violently"

Mä oon muuten painekelloa vaille jos jollain sattuis olla ylimääräisenä.

Kävin tonkimassa arkistoja, noita ajoja on varmaan 200000 enkä jaksanut kaikkia kahlata läpi. Toimintaperiaate varmaan selvinnee silti. Musta on nykyinen Garrett VNT-22 1,3 bar  ja sininen Mitsu TD-04-12 1,2bar, olikohan se jostain Volvosta peräisin. Ei oo näköjään kehitys kulkenut oikeaan suuntaan.... Kuten ei photobucketinkaan kanssa, oli sellainen tappelu saada tuo kuva näkyville että suattaapi hyvinkin olla viimeinen lajiaan.

(http://i13.photobucket.com/albums/a275/2smokie/vnt%20vs%2004-12_zpsjl0sov6c.jpg)

Sinisessä käyrässä puristus abuut 10 ja mustassa noin 8,5, muuten sama moottori pl. turbo. No on kehitys sikäli mennyt parempaan suuntaan että tässä nykyisessä moottorissa pysyy sisuskalut sisäpuolella, tuon sinisen käyrän jälkeen kävin vähän Kiikalassa ja puoli moottoria sai kerätä ämpäriin. Onhan noita juttuja netti täynnä että mahtavaa kun on jo tyhjäkäynnillä ahtopainetta mutta vittuakos sillä teet kun ahistaa pakopuolelta niin että tehoa on vähemmän kuin vaparissa. Vähän sama juttu kuin että olis piljoona rahaa muttei kauppaa missään.

Tekstistä poimin koodin TD-04-12. Se koodi vetää puoleensa internetin kaupalliselta puolelta mm Pajeron 2.8 litraisen dieselin (125hp) ahtimen. Siinä näyttäisi olevan lähdöt ynnä painekello mun kaavailemaan asennustapaan ja paikkaan nähden oikeisiin suuntiin. Epävarman varma valinta? Joku pitäis kopata talteen, jotta saisin putkitöille suunnan.

TD 04 11B näky olleen PSA:lla käytössä 2.1td:n yhteydessä. Jotain kuvia saattais löytyä, kun aiempaan käyttöautoon moottoria vaihtelin... Vähän huonosti oli tosin tullu puhallinta kuvattua...

Joulu on takana päin ja vaihteeksi voin edistää muutakin kuin itseni ahtamista. Se onnistuikin varsin hyvin.

Takakansi on pääosin avarrettu. Jyrsin ja mittailin välillä että hlppasen alle 10cc materiaalia on ho pois. Sillä tulee puristukset kasin paikkeille. Ensin tehty pitää kopioida tekemällä pari shabloonaa tai  tai muuten kopioda etukanteen niin samanlaiseksi kuin sattuu sillä kertaa tulemaan.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_48591_zpsgwyiqwrj.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_48591_zpsgwyiqwrj.jpg.html)

Joulupukki hoiti turbon valinnan. GT15:n kiinanversiolta näyttää ja on myyty TDI 1.9:n turbona. Oli mikä oli, niin tällä aloitetaan. Sehän on sitten helppo vaihtaa isompaan, jos on projektissa ei enää mikään ahdista. Kuitenkin johtolankana on ollut jonkinlainen "stokeri" tai bigbore" koskematta sylintereihin tai alakertaan (vielä!) lainkaan. Ja kuten lajitoveri kirjoitti, tärkeintä on se, että on turbo. Pitää se kuitenkin vihellystä ja dumppi paukkuu vaihtojen kohdalla (sopivasti väärin säädettynä).

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_48561_zpsw3ejddgz.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_48561_zpsw3ejddgz.jpg.html)

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Moottori on kasattu avarretuin kansin. Puristussuhteeksi tuli 8. Pikkuosia paikalleen näprätessä VOESin kohdalla heräsin, että tämähän jää pois ja tilalle tulee päinvastaiseen suuntaan toimiva kytkin, joka maadoittaa kun painetta esiintyy. Pitäiskö Ultiman sytkää ohjaavan painekytkimen olla säädettävä?

Edit: Honeywellin 2-15PSI säädettävä painekytkin ostettu.

Öö tota tota, eikös VOES toimi silviissiin että se lisää sytytysennakkoa kun imusarjassa on alipainetta? Et varmasti kaipaa enempää ennakkoa ylipaineella. Ja ihan samoin ajelet normiajot alipaineella vaikka on kuinka turbo.

VOES moodissa alipaine aikaistaa sitä, millä kierroksilla ennakot nousee maksimiin. Retard moodissa koko kierrosalueen ennakoita myöhästetään samalla asteluvulla. Valkkasin kytkimen, jonka voi säätää 2-15PSI.

Käppyrät linkin takana.

http://demonscy.ipower.com/i_pics/ignition_digital_system_1_5.jpg (http://demonscy.ipower.com/i_pics/ignition_digital_system_1_5.jpg)

Savupiiput alkavat hahmottua. Kaikista mahdollisista turbon asennuspaikoista valitsin vasemmalle eteen -option. Ei tule turbo ajajan tielle mut putkitus ei tietty ole mikään kaikkein virtaustehokkain. Laipat on vielä teräslevyssä leikkaamattomina.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_48901_zpspei6fiaz.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_48901_zpspei6fiaz.jpg.html)

Huohotukset ajattelin putkittaa äänenvaimentimen takapäähän. Öljypärskeet sekottuvat kuumaan kaasuun.

 Mites ajattelit tehdä paluu öljyn turbolta ? , yritä saada ahdin mahdollisimman ylös ja paa huohotus kunnolla sitä savutusta viitti kukaan katella  ;)

 Ahtimen akseli vähintään sytkäpesän yläpuolelle siinä etupytyn imun eessä on hyvä tila tehdä paluuletkulle karan paikka

 Tommosia tullu tehtyä

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 01 joulukuu 15, 05:53:52
Tekstistä poimin koodin TD-04-12. Se koodi vetää puoleensa internetin kaupalliselta puolelta mm Pajeron 2.8 litraisen dieselin (125hp) ahtimen. Siinä näyttäisi olevan lähdöt ynnä painekello mun kaavailemaan asennustapaan ja paikkaan nähden oikeisiin suuntiin. Epävarman varma valinta? Joku pitäis kopata talteen, jotta saisin putkitöille suunnan.

Sitä ahdinta kun vähän availet niin  voit pyöritellä kompurapesää ja pakopesää ihan mihin suuntaan haluat ja lukitset sen taas ...niin ja tiputat puristukset kasin paikeille niin et tartte kelloa ollenkaan ei meinaan ahda liikaa tosin takomännät pitää olla  ps. voi joskus olla kompura pesän sisällä pieni lukituspinni ja sen voi poistaa niin kääntyy

Lainaus käyttäjältä: sttf69 - 01 helmikuu 16, 22:31:06
Mites ajattelit tehdä paluu öljyn turbolta ? , yritä saada ahdin mahdollisimman ylös ja paa huohotus kunnolla sitä savutusta viitti kukaan katella  ;)

Ajotuksentarkastustulppa näyttää houkuttelevalta. Jos tekaisisin siihen reikään letkuliitännän paluuöljylle. Oispahan samalla lisätty "mäntien pohjaan öljyjäähdytys". Luultavasti mä teen sen siihen, tulee lyhyt letkukin.

Turbo tulee sellaiseen asentoon, että akselinsa on kutakuinkin samansuuntainen kuin onks noi "kehtoputket". Se mitä noita savupiippuja kuvassa oli, niin heti y-yhteyteen lambda-anturin varaus ja sen perään K03 ahtimen pakopuolen laippa. Olikin erilainen kuin Gt15. Hyvä kun ei tullut hassattua rahojansa ulkomaanlaippoihin vaan mentyä vesileikkurin haltijan tykö tiivisteet ja ahdin mallina.

Lainaus käyttäjältä: Smokie - 14 lokakuu 15, 14:12:00
Noita voi pyöritellä miten mieli lystää. Itse en oikein jaksa murehtia painekammiosta, tuollaisen hyrrän tuotto verrattuna paineeseen on kuitenkin sen verran munakasta. Enempi toi paineen jakautuminen tulee vastaan rivi4 koneen kanssa. HD:n kanssa tärkein asia on se että laittaa vain sen turbon eikä murehdi liikoja.

Olen kuunnellut ohjeitanne ja jopa noudattanut niitä. Olin siivoamassa rojua tallista kun sattui poistovuoroon slantsixin termostaatinkoppa. Sehän on samalla 1 3/4" letkulla kuin K03 ahtimen lähtö. Sit oli tullut roskiksesta kerättyä talteen pala alumiinia. Askartelupaskartelun tulos näkyy kuvassa.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_48961_zps9tfpnm54.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_48961_zps9tfpnm54.jpg.html)

Alsanpala on kaiverrettu sisäpuolelta tötteröksi joten toi avautuu kutakuinkin sen kokoisena Keihinin edessä kuin sopiva vain on.  Tai melkein. Bilteman vinku leikkasi kiinni kesken leikin kuten edellinenkin kampe. Käynpä hakemassa seuraavan halvalla.

Eihän tuon liitäntäosan sisällä oleva mutka ole kaikkein jouhevin, mut toisaalta ahtimesta tullaan suoralla putkella melkein perille asti ilman kertavastuksia. Kohokammion paineistus "pitotputkella" on pohdinnassa. Reikä sille on tehty jo. Ehkä joku auton jarruputkesta väkästelty viritys "design".

Tuli ostettua joku auton bensapumppu ja se on aivan mahdottoman vaikea sjoittaa. Mistäs löytyisi mahdollisimman pienikokoinen bensapumppu, jonka voi kuitenkin sijoittaa tankin ulkopuolelle? Mieluiten metallinen lähtö myös. Tossa sinisessä on muovia ja jos se kolahtaa rikki niin se bensasade ei ole kiva lainkaan.

Eli pienen bensapumpun osto-osoite ja merkki/malli?

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_48971_zps5x32c3yu.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_48971_zps5x32c3yu.jpg.html)

Niihin halpoihinkin vinkuihin saa vähän lisää käyttöikää kun tipauttaa letkunipasta silloin tällöin muutaman tipan öljyä ineen....

Lainaus käyttäjältä: Kapteeni sika - 13 helmikuu 16, 14:16:16
Niihin halpoihinkin vinkuihin saa vähän lisää käyttöikää kun tipauttaa letkunipasta silloin tällöin muutaman tipan öljyä ineen....

Uskon sen. Innostunut kairaaja helposti unohtaa moiset ja sit kun se ei enää lähde pyörimään auttamatta, suhaus ensimmäistä sprayta mitä käteen sattuu. 17,95 makso korvaava tuote joten ei toi nyt tässä ahdista.

 Motonetista walbron pienempi pumppu moposportista malpassin säädin ja meiltä pitot putken lähtö. Ollaan laitettu yli 200 sataan pyörään ja toimivat. Pitot putken malli ja paikka sekä kaasarin paineistus on tärkeimmät asiat että ahdettuna pelaa. Öljyn paluu pitää olla vähintään 12 mm reikä joten tuo kampikammion ajoitusreikä ei oo hyvä paikka ja varsinkaan sinne muutenkaan tartte öljyä enemmän päinvastoin mitä enemmän saa sitä pois sieltä sen parempi tv Tuoppi

Lainaus käyttäjältä: sttf69 - 13 helmikuu 16, 15:59:59
Motonetista walbron pienempi pumppu moposportista malpassin säädin ja meiltä pitot putken lähtö. Ollaan laitettu yli 200 sataan pyörään ja toimivat. Pitot putken malli ja paikka sekä kaasarin paineistus on tärkeimmät asiat että ahdettuna pelaa. Öljyn paluu pitää olla vähintään 12 mm reikä joten tuo kampikammion ajoitusreikä ei oo hyvä paikka ja varsinkaan sinne muutenkaan tartte öljyä enemmän päinvastoin mitä enemmän saa sitä pois sieltä sen parempi tv Tuoppi

Hyvä. Mä haen noi kamat ja sit tehdään siitä pitotputkesta selvä erikseen. Entäs jos pistän T-haaran tankin paluuletkuun? Moottorin posken poraus ahdistaa.

 Pitot puken sponsoin sulle . paluuletkuun tuskin onnistuu ...siellä menee paineessa öljy ja turbolta tulee ns. vapaassa pudotuksessa nii sattaa käydä toisin päin eli öljy nousee takasin ahtimelle :) mittaa kompuran lähtö ja kaasarille tuleva reikä niin teen sulle ahtoputken pätkän jossa on pitot lähtö paat sitten putkea tai silikooni letkua/putkea/mutkia mitä nyt tarvii laittaa  väliin . Painekoteloa ei tartte välttämättä mut parempi ois

No sit mä laitan sen reiän sinne öljytankkiin ja vedän letkun sinne asti. Mites se paluuletku niin isoa pitää olla? Ja pitääkö jossakin kohdin olla kuristus, ettei kaikki "öljynpaine" mene turbon kautta?

Motonetin haku ei pelkällä Walbro tuota mitään tuloksia. Oisko joku mallikoodi tai onks ko pumppu jonkun automallin? Ja onhan se tankin ulkopuolinen malli?

http://www.motonet.fi/fi/tuote/281213/Suurtehoruiskupumppu-190lh-5-6bar (http://www.motonet.fi/fi/tuote/281213/Suurtehoruiskupumppu-190lh-5-6bar) . Öljyn paluu onnistuu toki öljytankkkiin kunhan tuloliitin on tankissa öljypinnan yläpuolella ja lähtö ahtimella sentin sen ylöpuolella eli ahdin nousee aika korkealle ..paa suosiolla siihen jakopään kopan kylkeen tulo muhvi,siinä on etupuolella hyvä tasainen paikka että kuparirikka pitää. Paluu öljy vaan pitää ollatarpeeksi iso muuten alkaa savuttaa ku öljy jää ahtimen laakerille pyöriin.Kuristin on jo yleensä valmiina öljyn tulopuolella muutama milli on reikää.Helpoin paikka on ottaa  öljynpaine ahtimelle öljynpaineanturin reikään ja siihen t-haara anturalle

http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=9117.15 (http://finnbikers.fi/foorumi/index.php?topic=9117.15) Tommonen tehtiin Jorin pyörään

Mun ymmärrys lisääntyi aimo harppauksen. Sen turbon pitää  päästä valuttamaan öljyt pois ilman vastapaineita. No se sitten kolottava se nokkakoppa. Pitää huudella netistä sen turbon paluulähdön laippa, asentaa se turbo, ottaa mitat ja mennä Hiflexiin etsimään liittimiä ja letku sopivilla päillä.

Bensapumppumallikin on nyt selvillä.

Mulla tulee se turbo likimain pystyyn. Pakopesä alapuolelle ja tais tulla se öljynulosantiliitin siinä tilanteessa vähän alemmaksi kuin syöttö. Toivottavasti toi pystyasennus ei ole haitta. Saan sen turbon paitsi pois silmistä myös sellaiseen paikkaan, ettei rautaratsun ajoergonomia kärsi.

Pystyyn??? Kehottaisin harkitsemaan vielä.

Kertahan se on ensimmäinenkin sillä en ole tavannut pystyyn asennettua turboa. Ottaisin siis selvää miten päin ahtimen pitää olla että sen voitelu toimii oikein. Lievä vinous on tavanomaista mutta se on vain muutamia asteita aksiaalisuunnassa ja kiertosuunnassa voi olla hieman enemmänkin kunhan öljyn paluukanava on selkeästi alapuolella. Mutta en kiellä kokeilemasta. Saamme siitä siten lisää tietoa.

No niin, näin viisaus lisääntyy! Enpä laita turboa pystyyn jos se on noin haasteelliseksi todettu. Ei oo kokemusta näistä(kään), aiemmin pyörittämäni turbiinit ovat olleet niitä, minkä äänen kuullessa jokaiselle tulee mieleen, että ois pitänyt pestä hampaitaan paremmin. Ei tuu niistä mieleen käyttöasennon rajoitus.

Olipa hyvä selvittää tääkin etukäteen. Onneksi en ehtinyt saada laippoja ja ehtiä hitsuuttelemaan osia yhdeksi palaksi. Mikähän mulla on vielä kysymättä.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=4363243200887&set=pb.1282053147.-2207520000.1455464196.&type=3&theater (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=4363243200887&set=pb.1282053147.-2207520000.1455464196.&type=3&theater) Tommosella tuli ajettua kilpaa ..Nenosen Kartsan alullepanema turbosporty

Solmu hakee paikkansa ja jää tuohon positioon. On nyt suunnilleen akseli horisontin suuntaan. Ja kallistuu tasapuolisesti mutkissa enemmän ja ylä/alamäissä vähemmän kuin jos olisi ajosuuntaan asennettu.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49071_zpsymh7cq8v.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49071_zpsymh7cq8v.jpg.html)

Mulla oli työkaverini toteuttamia laippoja odotellessa y-haara, joka olisi ollut varmaan seksikäs virtauksien suhteen. Mut kun tossa turbiini olisi tullut "liian eteen" eikä fengsuit olleet kohdilaan, niin toi pääsee metallinkeräykseen jahka tallin siivous tulee ajankohtaiseksi.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49091_zpsbdjei850.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49091_zpsbdjei850.jpg.html)

Hitsausohjeet jonnekin toiseen topikkiin. Mä en oo ikinä hitsannut yhtään pakoputkea. Muutama vuosi sitten oli pakkorako kätiöidä paksusta raudasta laturin kiinnike autoon kun tekeillä olleen ruiskun välitankki pyysi päästä alkuperäiselle laturin paikalle. Se oli helppo. Viime syksynä tenu-Dartissa tapahtui äkillinen ruostevaurio jarruvaijerin kiinnikkeissä, jonka takia piti ostaa mig ja kaasupullo. Auto tuli ehjäksi. Näillä hitsuutunneilla toi on semmoista langan ja kaasun haaskausta. Onneksi ovat halpoja ja koko ajan opin lisää. Mä oon jo aika peto paikkaamaan puhkipoltettua kohtaa. Mulla on 0,6mm lanka migissä joka tekee laitteesta kivan rauhallisen hitsata.

Pakoputken 55mm käyrän laitoin visualisoimaan, mistä ränni tulee lähtemään. Laitan samaa putkikokoa aina muokattuun äänenvaimentimeen saakka. Motskarissa pitää olla äänenvaimennin!

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49081_zps3uzkzjrz.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49081_zps3uzkzjrz.jpg.html)

Tein tuon siten, että ekaksi syntyi puhdas t-haara (piti tehdä kolmesti, ennen kuin turbon asento meni oikein. Ja sitten puukkosahalla sivut auki ja muotoilemaan vingulla, rälläkällä ja migillä vuoronperään jotta ränni tuli sisältä päin sellaiseksi että "näkee läpi". Saa kelvata, en muuta enää.

Lambadan plugille tuli tehtyä paikka myös. Josko sen pitotputken yhteyteen tekisi jonkun "säädön" takaisinkytkennällä lambdasta?

Tähän syntyi tällä turbon asennuspaikalla optio rakentaa paisuntatila tai laittaa dump. No ainakin turbon ja kaasarin väliin tulee ränni, johon saa heppailtua pitotputken. Turbo itsessään ei tullut kauhean korkealle, mut öljyt on notkeat.

Visuaalinen puoli on tärkeä myös. Tää on mun kaivarinkiertomopo.

Kunnolla sitten supporttia tolle ahtimelle etttei paino jää putkien varaan!
Luultavasti kyllä tulee eteen joka tapauksessa putken halkeilua mutta kunhan saat pelin toimimaan niin sitten voi teettää jossain oikeen tig-hitsatut käyrät ahtimelle.

Juu tulee tuki. Poistoputki (55mm) jatkuu yhdellä liitoksella entisestä äänenvaimentimesta tehtyyn ulostuloon joka on etummaisen vaimentimen paikalla moottorin kyljessä pultissa kiinni ja putki itsessään saa yhden korvakkeen kehtoputkissa olevaan kiinnityspisteeseen. Mun mielestä se poistopuolen putki tuettuna riittää kantamaan ahdinta. Ja testissä selviää loput.

"Mihin he##ettiin se ahdin lensi?"

Paisuntakammiota ei ainakaan alussa tule lainkaan vaan suora putki ahtimelta kaasarille.

Kaipaisko tuo dump valvea`? Ajattelin sinnitellä ilman. Ajatuksia saa heittää tähän kohtaan. Niitä dumppeja on ebay väärällään, joten se ei oo kuin yksi rumennin lisää.

Pitotputkesta laitoin "sponsorille" kysymyksen erikseen. Mut kokemusperäiset vinkit on toki tervetulleita.

Malpassi, Walbro ynnä muuta tavaraa on hankittu ja niitä pitäis ripustella heti kun saan tuon putkituksen loppuun asti miggailtua. Se liitin millä paluulinja kauniisti asettuu moottorin poskeen löytynee Hiflexistä kuten myös öljyn tulopuolen tavarat.

Tossa on oikein hyvät säädöt kaasarissa vakioksi 883/1200 koneeksi ainakin maantieajossa. Viittä litraa on vienyt tienpäällä. Mulle tulee lambda ja sillä varmaan selviää asiat - mut kaipaaks tää turbotus erityisen paljon suutinjumppaa tehoalueella vai tekeekö kohokammion "tuuletus pitotputken avulla" sen riittävässä määrin niin että samat suuttimet toimii hyvin myös ilman ahtoa?

Pitotin paikka olis hyvä jos on ensin suoraa putkea vähän matkaa ja sitten ennen seuraavaa mutkaa paat siihen sen , Painekoteloa ei välttämättä tartte ,pelaa ilman sitäkin....pitikö mun se pitotti sulle lähettää ? nii ja ei tartte dumppia ja moottori mikä pelaa ilman ahtoja hyvin pelaa myös ahdettuna eli ei suuttimen vaihtoja jos on ennekin toiminut. Palaan vielä siihen että jos pitot on oikeassa paikassa ja kaasarin paineistus on ok silloin toimii normi suuttimilla nuo kaks asiaa on tärkeimmät oli sitten ahtoja 0.5 tai 2.5 bar TV:Tuoppi

Onksillä pitotputkella oikeastaan mitään kokovaatimuksia? Siinähän ei juuri virtausta esiinny, vaan ottaa keskeltä putkea näytteen paineesta. Kyl mä saan sellaisen tehtyä.

Oli sellainen ajatusleikki, että jos sais sillä pitotputkella ahdoilla seokset pikkuisen ylirikkaalle ja sit laittaisi lambdalla ohjatun propon pitot ja ahtoputken väliin, eli lambdaohjattu kaasari...

Mut otanpa ne sa savut ekaks ja koeajon.

Savupiiput on viimein harsittu kasalle. Oiskohan näille selvästi sibeliusmonumentista hitsuusaumoihinsa virikkeitä saaneille torville joku uuninluukkumaali sopivin pintakäsittely? Mustakin putki viehättäisi kun tuota kimallusta on jo muualla aika hyvä määrä. Mastonin mustaa?

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49261_zps69tas90u.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49261_zps69tas90u.jpg.html)

Aika hyvin katosi toi turbo tuohon pyörän kylkeen.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49301_zpsmtr0tinh.jpg)
(http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49301_zpsmtr0tinh.jpg.html)

Värinänvaimennuskannakekin on tehty.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49291_zps0g5v0qig.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49291_zps0g5v0qig.jpg.html)

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49371_zpsekurccr7.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49371_zpsekurccr7.jpg.html)

Bensiinipaineen tuottolaitteisto päätti rakentua tuohon koloseen. Malpassi on helposti käsillä säätöä varten ja bensapumppukin sulautuu jotenkuten. Pumpun rumempaan päähän, sinne, missä on sähköliitokset, tuli dekoratiiviseksi tulpaksi raidetangonpään suojakumi. Saa ne sähköliitokset siitä myös sadehupun. Roinat on ripusteltu sellainen ajatus mielessä, ettei tartte purkaa minkään toisen tavaran tieltä, eikä kaivaa kovin syvältä esille.


Sytytyksen myöhästyksen painekytkin menee voeskytkimen paikkaan. Tartteepa miettiä senkin kytkimen asento niin, että pääsen säätöruuviin ilman että tankki on nostettava pois päältä.

Pitotputki syntyy M5 kierretangon jatkoholkista veistelemällä. M5 jenkaan saa letkunipan kiinni ja jatkoholkki on tarpeeksi paksuseinäinen tuoreen hitsaajan taidoille. Holkki tulee putkenpätkään viistosti tulosuuntaan suoran osuuden päähän ennen mutkaa kuten hyvät neuvot kertoivat.

Pakoputkiston viimeistely mukailee harrasteautoni takapuskurin "sivellinkromi" pinnoitetta. Horna uuninluukkumaalia ei vissiin enää tehdä, mutta Dinitrolilla oli moderni sprayversio kuumakestokorroosionestoaineesta. Maaliksi ne ei kutsu sitä itsekään.

Lainaasibeliusmonumentista hitsuusaumoihinsa virikkeitä

Ei ole varsinaisesti tarkoitus kritisoida kuin yhtä asiaa kuin kokonaisuus näyttää muutoin rakentuvan oikein asiallisesti. Hitsisaumoista sen verran kuitenkin että olet hitsannut aivan liian pienellä virralla ja "etana on jäänyt syrjälleen" eikä palanut perusaineen läpi. Vaikuttaa myös siltä että osa hitsattavasta putkesta on sinkittyä ja sitä tulisi välttää kuin tautia sillä sen se voi aiheuttaa hengitysilmaan joutuessaan.

Langansyöttöä näkyy olevan riittävästi mutta virran vähyydestä johtuen sauma ei ole palanut läpi asti ja nyt tehdyt saumat eivät kestä hiontaa tasaiseksi. Voi olla myös että suojakaasu on ollut liian isolla. Se myös jäähdyttää hitsisulaa tehokkaasti ja sauma jää pintaan eikä sula läpi. Tavoite on identtinen hitsausjälki ulko- ja sisäpuolella kappaletta.

Jämäkappaleilla on hyvä harjoitella ja laatia sellainen hitsauspaikka jossa ei käy veto ja kappaletta voi pyörittää tasaisesti niin että yhdellä vedolla saa mahdollisimman pitkän sauman kerrallaan. Hommaan ei ole oikotietä. Vain harjoittelu auttaa. Ja oikeat säädöt koneessa.

Aiheellisia havaintoja. Hirveän näköistä se jälki on omastakin mielestä, mut kun on kiire saada valmista ja migissä 0,6mm lanka, kun se tuli alunperin äkillisen ruostevaurion korjaukseen... Noita voin joutua vahvistelemaan ja sit ehkä tulee varsinkin ennen turboa putkisto paksummasta vesijohtoputkesta kaiken päälle. Seliseliä kaikki tyynni, kun en vaan vielä osaa.

Mites toi bensapumpun ohjaus? Auton ruiskuun mä väsäsin automaattiohjauksen siten, että pumppaa muutaman sekunnin virtojen tullessa päälle ja sit uudestaan, kun sytytys alkaa kertoa, että konetta pyöritetään. Ja taas kun on sytytys vaiennut niin pumppu sammuu itsekseen lopuksi. Tehdasvehkeissä on vielä joku inertiakytkinkin, jos heittää pahasti katon kautta. Mitäs ootte laitellut?

mulla on sillee laitettu että ku virtalukossa on kaks asentoa niin kummakki asennot antaa virran sytkälle mut se "valo" asento käynnistää bensapumpun. Toimiii hyvin, pitää vaa osata vähän tuntea pyörä et millon tarttee syöttää vähä bensaa ennen starttausta ja millon ei saa tunkea pumpulla kaasari täytee..

No siinähän se on käyttöliittymä!

Säätelitkö Malpassin painetta, milä on paketin mukaan 0,2 bar, alemmaksi? Se, minkä Keihin vaparina tankin alla näkee, on pikemminkin 0,01 bar. Ja silti tuppaa joskus laskemaan alleen.

 Malpassi on säädetty siten että kun löysäät jousen säätö ruuvin  ja lähdet kiristämään nii ku ruuvi vastaa jouseen nii siitä 1/4 kierosta vielä nii siin' se on n.0.15 .....kymmeneen kertaan mitattu toimii
Jos alkaa valskaan kaasari nii neula venttiili vuotaa tai jotain muuta mut tuolla pelaa niin HD:t ja japsit jos on alle
nii loppuu bensan saanti tai yli nii valskaa cv-keihin ...abaut n 0.1-0.2 siihen väliin pitää olla sen verran toimiva neulaventtiili pelaa

Etola kiittää. Kumiletkua on aika runsaasti ilmajäähyksi. Kahta pätkää vielä uupuu. Motonetin virkailija ei pystynyt kaivamaan varastostaan kahta 90 asteen mutkaa 38mm letkua, ja ne meni sitten ebaytilaukseksi. Letkujen väliin tulee putkenpätkä johon turasin pitotputken - sen ja Keihinin väliin tulee vaihtelun vuoksi muoviletku.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49531_zpsgx5dp1o2.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49531_zpsgx5dp1o2.jpg.html)

Huohottimen vedin taakse alas ainakin noin niin kuin aluksi. Vapaasti imevänä tässä oli yhden sortin erottelija, joka pääosin hengitti ilmanputsariin ja tiputteli toisinaan pikkuisen ylijäämäöljyä pyörän alle. Kaitpa tähänkin tarvitsee joku sellainen virkata.

Mut nyt ei oikeastaan puutu muuta kuin Walbron johdotus ja releistys ja ne painepuolen 90 asteen mutkaputket niin vois laittaa tankin ja bensat ja käyntiin.

Ilmanputsari on varmaan alimittainen mut senkin saa ruuvilla irti ja isomman tilalle.

Päivitystä. Unohtui kasatessa, että ahdinhan purkautuu ja lähtöjä saa käänneltyä. Nyt on öljynpoistoreitti yhtä alamäkeä.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_5155_zpslgtkdsoy.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_5155_zpslgtkdsoy.jpg.html)

Lambda-anturi pääsi paikalleen ja Biltemasta löytyi hintansa puolesta sopiva laihalla-sopivasti-paksulla -mittari ahtopainemittarin kaveriksi kojetauluun.

Noi kapeakaistalambdat näyttää lähinnä kumpaan suuntaan menee liikaa.

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 19 maaliskuu 16, 20:12:43


Päivitystä. Unohtui kasatessa, että ahdinhan purkautuu ja lähtöjä saa käänneltyä. Nyt on öljynpoistoreitti yhtä alamäkeä.

Alamäessä näyttäs olevan aikamoinen ruttu letkussa :D Käännä tuo ahtimen keskiosa siten että öljyn- tulo ja paluu on pystysuorassa. Siten se on suunniteltu toimimaan ja öljyä ei pääse kertymään ahtimeen.

Laitoin lyttääntymistaipumusta torjumaan letkun sisälle 10mm halkaisijaltaan olevan jousispraalin.

Noi ei mahdu ihan pystyyn kun on tuo painekellon kiinnitys tiellä. Ja imupuolta kääntääkseni pitäisi taivutella pakopesään menevä tanko uusiksi.

Lainaus käyttäjältä: Smokie - 21 maaliskuu 16, 12:25:35
Noi kapeakaistalambdat näyttää lähinnä kumpaan suuntaan menee liikaa.

Suunnilleen näin ja se riittää. Jos alkaa nykimään, niin tietää että joko on bensa loppu tai kaasari tulvii.

Aiemmin ruiskua väkästellessäni kävin "kartan" läpi säätämällä seokset kapeakaista-anturin tarkan signaalin alueelle (0,3V...0,8V) ja sit jos piti saada 5 tai 10 % rikastusta, niin sen verran suunnilleen pistin annosta päälle, siitä millä se tuossa keskialueella kävi. Annos oli suuttimien aukioloaika, joka menee aika lineaarisesti polttoainemääräksi kun vähentää alusta niiden aukeamisviiveen.

Etanolilla ajellessa  moottori ei toimi kovin laajalla seosalueella. Persdynollakin tuntee jos on jostakn syystä mennyt alueelta ulos ja lambda kertoo kuitenkin sen, että kumpiko vika on päällä. Ja sen näkee jo kapeakaistaisellakin lambdalla.

Ja se säätö meni viime viikolla sekaisin siten, että lambdasta hävisi jännite kokonaan. Tilanne esiintyy näissä tapauksissa 1) anturi on kuollut tai johto poikki, 2) anturi on vielä kylmä 3) anturi kylmeni jostakin syystä. Laite kuitenkin kävi ja joillakin kierroksilla veti vielä ihan hyvin mutta toisinaan mentiin kuin autokoulun bensoilla. Vika löytyi tarkastelemalla regulaattorin paineita kuormitustilanteessa. Mittarihan on luonnollisesti konehuoneessa, eikä sitä näe ilman kameraa. Polttoaineen paineanturia ei ole.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49432_zps2cdtxa17.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49432_zps2cdtxa17.jpg.html)

Asensin konehuoneen mittarin viereen kameran ja pällistelin mittaria. Kun tauti iski niin 3bar alueelle säädetty säädin heilui hullun lailla 2 ja 5 barin välillä. Vissiin huuhtoi ylijäämäetanolilla lambdaa, joka sitten valitsi kolmosvaihtoehdon ja jäähtyi. Sit kun lambda meni laihalle, elektroniikka löi suuttimiin pitkät aukiolot. 2 Bilteman regulaattoria ja molempiin tuli ajan myötä sama vika. Seuraava on Bosch.

Keihinin kanssa on ollut hyvä elää. Mitä nyt neulaventtiili joskus jumittaa.

Ensikäynnistys suoritettu. Lähti laakista ja kävi heti joutavaa kun ilman turboa. Asennusrasvojen palamisen jälkeen tarkastelu ja löytyihän sieltä öljyvuoto. Merkkivalon anturin väliin askartelemani T-haara vuotaa jostakin välistä. Todennäköisesti siitä moottoria lähimmästä, jota en edes avannut.  

Turbo ei riitä ainakaan omasta mielestäni riitä ainoaksi äänenvaimentimeksi. Tarttee askarrella joku huilu ja lasikuitumattoa sen ympärille.

Jopa seosmittari oli tolkuissaan - viisari ainakin osan aikaa asteikolla siis.

https://youtu.be/syegCmuPQCQ

Kapeakaistalambda on hyvä laite kunhan ymmärtää sen rajoitukset: kun menee liian rikkaalle ja moottori tuntuu käyvän oikein hyvin mutta lambda innostuukin näyttämään laihaa. Luonnollinen ajatus on että lisää bensaa mutta edelleenkin näyttö on laihalla.

Johtuu siitä että kapeakaistalambda-anturi, varsinkin kylmä malli, kyllästyy helposti rikkaahkosta seoksesta ja aloittaa näyttämään laihaa seosta vaikka seos onkin rikas. Tämän kun oivaltaa niin säätöhomma alkaa sujua.

Lainaus käyttäjältä: Motomatti - 26 maaliskuu 16, 14:57:26
Kapeakaistalambda on hyvä laite kunhan ymmärtää sen rajoitukset: kun menee liian rikkaalle ja moottori tuntuu käyvän oikein hyvin mutta lambda innostuukin näyttämään laihaa. Luonnollinen ajatus on että lisää bensaa mutta edelleenkin näyttö on laihalla.

Johtuu siitä että kapeakaistalambda-anturi, varsinkin kylmä malli, kyllästyy helposti rikkaahkosta seoksesta ja aloittaa näyttämään laihaa seosta vaikka seos onkin rikas. Tämän kun oivaltaa niin säätöhomma alkaa sujua.

On tullut havaittua tuo aiemmassa projektissa. Täyskaasuvedossa anturi yhtäkkiä tipahtaa "nollille" kuin olisi jäähtynyt jota se kai silloin tekeekin kun seos on huolella liian rikkaalla. Kun ei käytä anturia säätöön täyskaasulla, niin ei tuostakaan ominaisuudesta vaaraa ole.

Keihin vierasti Malpassin tarjoomaa, eli tulvi. Kaasuttimen bensaletkuun ennakoitu mittauspiste auki ja sopiva mittari siihen kiinni. 0,2 bar on neulaventtiilille liikaa, mutta alueella 0,1...0,15 bar tiputus ehtyi. Malpassi oli helppo säätää ja tuntuu toistavan paineen hyvin. Laitoin 0,1 bar paineiksi.

Öljynkäryn hälvennyttyä suoritin koekierrätystä paikoillaan. Tyhjäkäynti ok ja pienet kierrokset myös. Kapeakaistalambdamittari pysyi asteikolla. Lisää kierroksia ja hups. Menee yhtäkkiä laihalle jossakin kohtaa - kierroslukumittari on vielä hyllyssä. Aina samassa kohtaa ja sama ryntäyttääkö vaiko nostaa kierrokset rauhallisesti. Siltä loppuu bensa ja se sammuu kuin seinään.

Lähtee heti uudelleen käyntiin. Kokeilin nostaa tulopaineen takaisin 0,2 bariin. Sillä ei ollut mitään vaikutusta. Palautin 0,1 bar asetuksen. Kokeilin pumppu päällä ja pumppu sammutettuna. En huomannut eroa.

Pitotputkiviritys ei toimi?

Otin pitotputkesta kohokammioon kytkevän letkun irti. Jos pitotputki mitään painetta siirtää kohokammioon, niin nyt pitäisi olla ero. Oli. Nyt ei kestä kierroksia senkään vertaa.

Teoretisoin, että tuo mun pitotputkiluonnos ei tuo riittävää signaalia kaasuttimeen. Tuloksen vahvistamiseksi aion laittaa pitotputken ja kaasarin väliin kuristuksen - jos se auttaa, niin diagnoosi on oikeaan suuntaan.

Mahdollista on tietysti se, että mun pitotputkikytkentä vuotaa. Ei sillä ole myöskään kovin pitkää suoraa putkea etupuolellaan.

Oisko kuvia saatavilla versioista jotka toimii. Google löysi jotakin, eikä tuo mun 5mm reiällä keskeltä 35mm sisäreikäisestä putkesta 45 asteen kulmassa näytettä kahmiva pitot niistä kovin kaukana ole.

Pitot on kyllä tavattu laittaa 90 asteen kulmaan. Millainen kaasutin on, muuttuvakurkkuinen? Mahtaako luisti pysyä järjissään kun löyly kovenee?

Kaasutin on CV orkkiskunnossa plus tuo pitotin letku. Luistia en nykysetupilla näe. Pitotputkia oli netissä useita malleja ja tästä topikista sain myös ohjeiden lähteen. Siihen pitot liitokseen mulla on fokus nyt. Laitan sen kuristuksen ja sittenhän sen pitäisi vaikka väkipakolla mennä niin päin, että kohokammion paine on ahdoilla vähintään kaasuttimeen tunkeutuva paine tai jopa hiukan yli.

Jos pitot osoittaa ilman tulosuuntaan niin kyllähän se hitusen verran yli pitäis olla muutenkin. Kai kaasuttimen kaikki tuuletusnipat on tulpattu?

Ilmanputsarin tilalla on laippa joka yhdessä tukiraudan kanssa tulppaa / kytkee kaikki sen rajapinnan aukot. Siinä laipassa on myös kohokammioon liityntä johon pitotputki on kytketty. Siinä tukiraudan takana voi olla kakkoslaatuinen tiiviste, pitääpä tsekata. Mikä muu reikä kaipaisi tulpan? Ahtoahan ei paikallaan ryntäytellessä paljon tule joten ei kuulu eikä näy vuotoa tai puhallusta.

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 06 huhtikuu 16, 16:12:08
Mikä muu reikä kaipaisi tulpan?

Omasta ahdin + CV kikkailusta on jo aika monta vuotta aikaa mutta muistelisin että ylivuotoletku pitäisi kanssa tulpata. Jos se ei pelkästään auta niin kokeiles nostaa luistin neulaa oikein kunnolla. (~3 mm.)

Totta! Eihän siellä uimurikammiossa oo ylipainetta koska se vuotaa ylivuotoon. Sitä kokeilen oitis ekana!

Eikös siellä kaasuttimen perseessä ole reikä mistä menee painesignaali luistin päälle? Se nyt ainaskin pitää olla auki. Ja ylivuoto tulpattuna.

Luistikalvon kanava näyttäisi nettikuvien perusteella olevan keskellä aika liki neulaa jossakin sen jousen tienoilla. Ylivuoto menee tulppaukseen, mikä aivopieru olikaan, tottakai se pitää olla tulpattu.

Tulppasin kaasarin ylivuodon. Painekadon tulppaamisen jälkeen tämä ottaa kierroksia ihan kunnolla, mutta kuitenkin hyytyy ennen rajoittajaa ja seosmittari ehtii näyttää, että laihalle menee.

Parinkympin kapeakaistalambda ja vielä halvempi Bilteman mittari ovat jo hintansa haukkuneet.

Käsillä oli M20 aluslevy, jonka ulkomitta sopi käytettyyn ahtoputkistoon sisäpuolelle. Se on tosi merkittävän ahdas kuristus, mutta tämä on koe. Lisäahdistus heilautti säädöt aivan toiseen reunaan - heti kun kaasuun koskee, seosmittari menee tappiin rikkaassa päässä ja pakokaasun haju kertoo loput moottorin röpellyksen säestyksellä.

Jatkan vielä kokeiluja pitotputken mitoituksen kanssa ennen neulannostoja.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49801_zpsmqt1fykx.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49801_zpsmqt1fykx.jpg.html)

Isompi on parempi. Tiedä sitten miks tää tarvitsi suuremman röörin. Ainakin toi isompi putki aiheuttaa ohimenevälle virtausvastusta. Nyt kuitenkin kiertää vapaalla koko kierrosalueen niin, että seosmittari on asteikolla. Ja ON AJETTU! Ei viitti mylvittää taajamassa. Pistän vehkeen pakun lavalle ja vien jonnekin sivummalle tietesteihin.

Kolmekymmentä maantie ja katukilometriä takana. Ilman ahtoja käy pikkuisen rikkaanpuolella. Kaasuttimessa saattaa olla prikkoja neulaa nostamassa. Kaivan ne pois. Ahtojen tullessa kääntyy pikkuisen enemmän rikkaalle, joka on vissiin ihan ok. Reippaassa kiihdytyksessä paukauttaa putkessa ja alkaa röpeltämään jossakin 4 tuhannen kohdalla. Silloin tulee käännettyä ihan vaistoilla tuppi kiinni. Ahtopaine käy liki 1 bar tienoilla ennen kuin paukahtaa. Pitäis varmaan rukata sitä painekelloa jotenkin, mut mitähän sille osaa tehdä? Vähempikin ahto riittäisi aluksi. Moottoritiellä kun ajelee 100km/h plus nopeutta vitosella ja siitä alkaa kiristää vaijeria, saattaa mennä hyvinkin sinne 1bar alueelle eikä vastaavaa pamausta tule - ei kai sitten ole ainakaan sitä, etteikö bensaa olisi saatavilla, sillä luulis sen pidemmässä vedossa nimenomaan ehtyvän ahdoilla.

Öljyt ja bensat pysyi siellä missä pitikin. Jokunen huokonen pakoputkihitsauksissa on kun tunki mustaa pintaan. Ja huohottimen pikkufilsu lensi taivaan tuuliin :-)

Edit: Tässähän on joku aikariippuvainen juttu nyt mukana. Jos rivakka kiihdytys päätyy poksahdukseen mutta hitaammin kierroksia nostaen ei, niin sehän voisi olla luisti, joka ei nouse ajoissa ylös ja ahtopaine sitten sekoittaa luistin yli olevan paine-eron vuoksi seokset. POKS! Niin se "yön yli" asian hautuminen toi asiaan uuden näkökulman.

Tämmöistä ehdin jo kokeilla. Kun röpellys alkoi joka vedolla liki samassa paineessa, tuli mieleen, että puolasta loppuu voltit kesken paineen alla.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49942_zpse4ypurvd.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49942_zpse4ypurvd.jpg.html)

Mutta ei tuo tuonut kokonaisratkaisua.

Palasin takaisin syöttöpuolelle.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49952_zpsv2fdsglb.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49952_zpsv2fdsglb.jpg.html)

Migliimasin ahtoputkeen mutterin jota pitkin saatoin ruuvata kanavaan M10 pulttia poikkipäin. Ikään kuin virtausvastus. Kas kummaa, tällä on jotakin merkitystä.

Olen keskenäni funtsinut että mun putkiliitos kaasuttimen edessä ei ole ehkä ihan optimi vaan kötös ikään kuin puhaltaa suoraan ilmasuuttimiin ja tietyllä virtausnopeudella sitten puhaltaa bensat mäelle. Tarttee ehtiessään tehdä kyseinen tienoo uudestaan vähän avarammalla putkistolla jossa myös samalla vähän enemmän tilavuutta. Mut nyt kiekui 1 barin paineessa ihan hyvin - seosmittari turvallisesti "RICH" päädyssä ahtojen aikaan. Tukevilla kipinöillä tuskin oli haittavaikutusta tässä testissä.

Kyllä tämä tästä vielä. Ehkä. Joskus. Tosiasiassahan kaikki on mennyt liki kuin Strömsössä. Tähän asti.

Oletko miettinyt sitä, että tekisit tuon putkiliitoksen tilalle painekotelon?
Yleensä turbokoneisiin suositellaan painekoteloa, jonka tilavuus on n. 1,5 x koneen sylinteritilavuus.
Silloin sais molemmat sylinterit hiukan todennäköisemmin yhtä paljon ilmaa.
Myöskään dumppia en ole huomannut systeemissäsi. Siitä olisi hienon ääniefektin lisäksi hyötynä se, että kun kiihdytyksen jälkeen vedät kaasun kiinni niin paine läpän takana ei nouse läppäakselia vääntäviin lukemiin.

Joo, toki ja kaikenaikaa. Rakentelun aikana joku tässä topikissa mainitsi, ettei painekoteloa välttämäti tarvitsisi, joskin siitä saattaisi olla etua (paineentasauksessa, syke vähene). Läksin sitten kaikkein yksinkertaisimmalla setupilla liikenteeseen. Rakentelun kantavana ideana oli saada kuskin tilat isommaksi ja yksin ilmanputsarin kotelon hävitys oli pieni voitto oikean jalan sijoittelun kannalta. Dumpista kysyin myös ja sillekin oli vähän niin kuin semmoista kannanottoa, ettei välttämättä tarvitse. Mahtaako toi pikkuinen K03 nostaa painetta kovin korkealle - mulla on mittari tulossa penkitystä varten myös ennen kaasaria - näkee sitten.

Mutta kuten vaikeuksien tiellä voittoon yleensä, tässä saattaa mainitsemistasi jompikumpi tai molemmat olla.

Minä siitä taisin sanoa. Oon edelleen sitä mieltä ettei painekotelo nyt niin tähellinen ole mutta tuosta mutkasta ennen kaasutinta olis hyvä hankkiutua eroon. Menee virtaukset varmaan aika huimasti kaasuttimeen.. Jonninlaiseen koteloon sais edes pienen tötterön kaasutinta kohti. Oliskohan yksinkertaisin koevedos putki joka jatkuu vielä tuon kaasuttimen ohi ja kyljestä lähtö kaasuttimelle.

Just semmosen riittävän isosta putkikäyrästä (=suunnilleen sama koko kuin ilmanputsarin pohjassa on reikä) tehtailla ja jossa kanavakoko kasvaa aiemmin matkalla turbon lähdöstä kaasuttimeen. Tossa "koristeessa" saattaa mennä puhallus pahasti suunnattuna joka just sotkee asiat.

Sitten vielä sinne Smokien ehdottaman t-kotelon umpinaiseen päähän dumppi suhauttelemaan kohti kuskin munia, niin tulee uusia elämyksiä ajeluun  ;D

Kyllä sitä nyt dumppia tuputetaan! Ei vielä, ei.

Kävin lounastunnilla Hotbikestä aihioksi hitsuuhommiin CV kaasarin kannatusraudan. Kotimatkalla haen Motonetistä sopivan kokoista käyrää ja on helatorstain aamuohjelma selvillä 2 gen kaasariturboliityntää kootessa.

Asiasta kolmanteen, katsastus. Nyt on papruissa 883cc ja 36kW ja aika halvat vakuutusmaksut.  Penkissä tehoja löytyy just sen verran kuin on ilmoitettava, enintään vähän vajaa 0,3kW/kg eli joku 70kW. Mitenköhän muutetun pyörän liikennevakuutusmaksu määräytyy kun ei ole verrokkimallia? Lisääntyneen tehon suhteessa?

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49981_zpsf9hos4f4.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49981_zpsf9hos4f4.jpg.html)

Tommonen tuli tehtyä muttei vielä koeajettua.

Kaasarin edessä oleva käppyrä, uutta muotoa, tulos +/-0 verrattuna entiseen. Pikkuisen vuoti kaasarin laipasta aluksi, se on tosi tarkkaa sen pilotsignaalin tiiveyden kanssa. Mutku korjasin sen, niin mun 2 versiota pitotputkesta toimi kuten sillä ensimmäisen version adapterilla.

Teini seuraavaksi "sormiruuvin" eli helposti kadun laidassa säädettävän ahdistuksen. Se toimii jollakin tavoin. Jos meno sakkaa (noin 1/2 barin tienoilla) laihalle menoon, pakoäänet menevät pätkimiseksi. Jos säätää ilman kuristuksen överiksi ja rikastuu, niin käy taas silleen että veto loppuu jossakin 1 bar paikkeilla kuin seinään ja sit pamahtaa pakoputkessa oikein selkeällä äänellä. Helppoa, ei tartte ihmetellä kun laihakaistalambdamittari lyö laidasta laitaan.

Hajosi näköjään Keihin CV:n bensaletkun liitin. On halki, antaa bensanäytteitä paineen alla. Kestääks semmonen messinkinen prässättävä jollakin liimalla vai pitääkö alkaa vääntämään jenkaa kaasarin kylkeen?

Lukitetta väliin ja junttaat kii.
-Spöke

Hyvä käydä huutelemaan, kun mulla ei ole turbovehkeistä mitään kokemusta mutta paineen mittaamisesta ymmärrän jotain. Toi sun pitot-putken pää on ilmeisesti aika lailla ton ekan mutkan ulostulon kohdalla. Tarkoittaa sitä, että dynaaminen paine siinä pitotin päässä voi muuttua aika erikoisesti sitä mukaan kun ilman virtausnopeus muuttuu. Mä en tiedä kuinka herkkä tollanen kaasarin paineistus on tässä mielessä ja millanen on tyypillinen pitot-putken toteutus tällasessa käyttötarkoituksessa. Mutta yleensä painetta mittattaessa pienempi reikä on parempi.

Yksi syy miksi sulla isompi halkaisijainen pitot-putki toimi paremmin voi olla se, että se huomioi ilman virtausprofiilin laajemmalta alueelta. Kun katotaan ton ahtoputken poikkileikkausta, niin ilmalla on eri kohdissa eri virtausnopeus. Tollasen mutkan ulostulossa virtausnopeudessa voi olla hyvinkin suuri ahtoputken eri reunoilla. Ja se vaikuttaa pitotin mittaamaan dynaamiseen paineeseen. Se sun M10 kuristusruuvi sekoittaa entisestään virtausta tuossa pitotin kohdalla ja voi olla, että se siksi muutti tilannetta.

Mä lähtisin kokeilemaan seuraavaksi muutoksia pitot-putkeen. Sijoittaisin putken mahdollisimman kauas mutkasta (sun tapauksessa aika vähän pelivaraa) ja koettaisin selvitellä millasia pitotteja maailmalla on käytetty tässä tarkoituksessa. Vaikka pitotin pään halkaisija olisikin iso, niin laittaisin kuristuksen johonkin kohtaan, esim. tohon letkuun tai letkuliittimeen. Tossa ahtoputkessa on kuitenkin aika sykkivä paine ja eipä siitä kai haittaa pitäisi olla vaikka sitä saisi ennen kaasarin kohokammiota vähän tasattua.

Joku asiasta oikeasti tietävä voi kertoa, jos näillä mun ajatuksilla ei ole hevonkuusen merkitystä tässä kohtaa.

Ihan kokeilemisen arvoiselta kuullostaa. Pitotin voi vääntää reunaan ja pyörittää tuota pätkää ympäriinsä nyt ens alkuun.

Kun miettii noita paine asioita ja virtausta niin kannattaa miettiä kuinka vesi käyttäytyy.. Sen nopeus on suurin ulkokaarteessa ja hitain ns suvannossa sisäkurvissa josta se vielä sekoittuu sotkemaan mutkan jälkeistä virtausta liki koko putken halkaisijalle jolloin ulkokurvin virtaus vain kiihtyy. Ehdottomasti plenumi siihen jolloin voit hiplata paineputken suorempana ja ehkä hieman pidempänä (ei vaikuta ahtoviiveeseen). Tähän suorempaan ja hieman pidempään ahtoputkeen on paljon helpompi sijoittaa pitot. Jammussa mulla oli pitot suoraan plenumin tuloaukolla johon saatiin sopevasti suoraa ja virtaus helpoksi käsitellä. Rispektit ennakoluulottomasta rakenteesta... Kaikkea kannattaa kokeilla (paitsi omia sukulaisia, kansantanhuja ja iltalehden pitkävetovihjeitä)

 Niinkuin jo aikasemmin mainitsin niin pitot putki suoranputken päähän 90 asteen kulmassa ja 4-5mm reikää riittää ...siihen vielä sheevaus että on kartio tulopaineelle ja se sitten keskelle ahtoputkea ja kannattaa imukin tukkia nii ei mee ahdoilla paksulle jos imu pääsee aukeaan ees vähän

Yritän saada seuraavaan versioon pidemmän suoran putken, jonka päähän pitot. Imun tukkimista en ymmärtänyt. Tarkennatko?

 Siis että kun alkaa ahtamaan niin iso paine kohokammiossa joskus on aiheuttanut sen että imu mäntä alkaa aukeamaan eli lukita imu kunnolla kiinni esim kunnon jousella

Kaasuttimen luistiko?

Tämä kun ei ole vielä näyttänyt kaikkia temppujaan, niin mä en tiedä, mitä voi olla tulossa.

Kaikki muut alueet tyhjäkäynnistä alkaen toimivat ihan moitteetta.

JOS pitotputken reitillä on vuoto, sekoaa just siinä kohdassa kun ahtopainemittari tapailee 0 bar lukemaa. Tämän saa helposti kuntoon. Jäljelle jäi alemmat kaksi.

JOS käytössä on pitotputken eka versio, niin laihalle menee suunnilleen 1/2 barin tienoilla. Röpeltää.

JOS myöhempi pitot plus se ruuvikötöstys, pääsen ahdoille, mutta jossakin 4000 jälkeen saattaa jo ahtojen ollessa 1 bar kohdilla mennä jotenkin sekaisin. Todennäköisesti menee "paksulle".

Teen seuraavan version siten, että ahtimen ja kaasarin väliin tulee enemmän putkea "ees taas", niin siinä syntyy tilavuutta ja alkaa lähestyä painekoteloa. Edelleen haluaisin pitää kaasuttimen kohdan ohkaisena jottei tartte vanhoja niveliää kiusata istumalla omituisesti polvi mutkalla. Siks tuo turbokin on tuolla lailla etukulmalla etäällä kuskista.

Mut minne se jousi? Liittyykö se vaihtamishetkien aikaiseen kaasu kiinni, kaasu auki muutokseen?

Pohjois-suomen sanakirjasta tarkastin että imu tarkoittaa ryyppyä ;D

Tämä tuli ilmi joskus kun duunissa oli porukkaa keikalla jostain pohjoisempaa. Mulla oli Lada ja siinä jotain kaasutin ongelmaa. Olin vähän hölmistynyt kun ne kysyi että onko siinä automaatti imu? "Ööööööö, joo, heti kun kääntää avaimesta niin se alkaa imemään" :P

Kiitoksia. Mulla on aika uusi vaijeri ryypyttimessä joka jaksaa pitää rikastuisen myös päällä. Mut ymmärrettävää että sekin puskee ittensä ulos kun on painetta putkessa.

Kuuntelin ohjeitanne. Sen seurauksena tuli väkästeltyä turbon ja kaasututtimen väliin putket toisin. Nyt on suunnilleen 25 suoranpätkää jonka päässä pitot. Se pitot on just kaasarin edessä olevassa mutkassa niin, että pitotputken pää on sillä osuudella jossa putki on suora ja tasapaksu.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50141_zpscszfg1cf.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50141_zpscszfg1cf.jpg.html)

Tulos suunnilleen sama kuin ennenkin. Mikähän muu minulta on unohtunut?

Tuossa vielä kuva pitotista röörin sisäpuolelta.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50091_zpsgj2fkwbj.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50091_zpsgj2fkwbj.jpg.html)

Tänään vekottimesta tuli myös savua oikein kunnolla. Ekaksi tuli mieleen että mitäs toi turbo on tykännyt kun tuon kompressorin puolen käänsin ympäri. Mut ei ollut öljyä ahtoputkessa, eli ei tuu ahtopaineiden päällä voitelut. Eikä ollut tulpatkaan öljyssä. Oli oikeastaan aika kauniin puhtaat huomioiden että on tullut lähinnä korttelia kierrettyä. Jäljelle jäi mitä? Tämä siis antaa öljyt pakoputkeen turbon kuumasta päästä. Mut miksi se sen nyt tekee? Aiemmin toimi.

Siksi, että mää laitoin huohottimen päähän filsun. Semmonen punainen Bilteman huohotinfiltteri, näkyy kuvassakin vissiin pakoputken päässä. Eka yksilö katosi neitsytajelulla. Eilen laitoin uuden ja sillälailla paremmin kiinni, ettei pääse pakenemaan, vaikka vähän painetta tekeekin.

Huomaan, että se filsu ahdistaa pikkuisen liikaa. Heti kun otin pois sen, niin lakkasi savutus eli tää vehje lakkasi huohottamaan ahtimen kautta pakoputkeen. Aikas komeat savut päästi.

Tosta saankin idean. Tarttee laittaa kytkimellä kuristus huohottimeen. Jos on joku auto peesissä liian kauan, niin kuristusta päälle ja kohta tulee autoilijalle viesti, että älä aja liian lähellä kun mun moposta tulee pahat käryt.

Asennusharjoitukset jatkuvat siten, että rupean tekemään haaroitusta tuohon pitotsignaaliin ja neulaventtiilillä sekoittelen signaalia johonkin muusta kohdasta otettuun paineeseen tms.

Vai oisko mulla vielä joku läpi tukkimatta kaasarissa?

"Jos on joku auto peesissä liian kauan, niin kuristusta päälle ja kohta tulee autoilijalle viesti, että älä aja liian lähellä kun mun moposta tulee pahat käryt"

Höpöhöpö, mikäli tuollainen tilanne tulee, käännetään oikeata rannetta. Mutta en ole vielä urallani kokenut enkä aio kokea  ;D
-Spöke

Ei viitti kuitenkaan ottaa sakkoja auton takia.

Mä alan epäillä, että kaasari itsessään ei ole tarpeeksi tiivis. Näitä eri versioita vertaillessa homma tuntuu useimmin kaatuvan siihen että polttoaineen saanti ehtyy jossakin tietyssä paineessa. Tietty on mahdollista että menis älyttömän rikkaalle ja sitten laihakaistalambda alkaisi näyttää laihaa.

Testisetup 31/5/16:

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_3503_zpsezuchvo6.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_3503_zpsezuchvo6.jpg.html)

Laittelin hallitun vuodon pitotputkeen. Vuoto pihalle. Jos neulaventtiili oli täysin kiinni pääsin jopa pienille ahdoille ennen kuin seosmittari (joka on muuten kaiken aikaa rikkaan puolella) keikkaa kerralla laihalle ja pauke alkaa. KUN avaan pikkuisen säädettävää testi-neulaventtiiliä, sekoilu alkaa selvästi alemmalla paineella. Ja kun ruuvaan kuvassa satulan päällä kuvassa olevan säätöneulaventtiilin ihan auki, niin kakoo vieläkin aiemmalla tasolla.

Eli jos saisin säädettyä pitotputkeen enemmän painetta niin menisi paremmin ahdoille?

Mistä lie vuotaa? Ylivuoto on ainoa erikseen tukittu kohta kaasarissa. Mut voisko vuotaa muualtakin?

Paine-erosta kaasutin elää. Jospa taas kerran rupean sovittelemaan virtauskuristimia pitotputken jälkeiselle osuudelle. Ilmamäärän kasvaessa pitotputkeen joka on lähempänä ahdinta vääjäämättä jää ylipainetta kun liikkuva ilmamäärä jotuu puolestaan kurvailemaan kuristimien ohi.

Oletko koittanut nostaa luistin neulaa sen n. 3mm, mitä tuossa aiemmin joku ehdotti?

Epäilen että tuo pitotin liitos kaasariin vuotaa. Itse laitoin tuon pitotin kaasarin kyljestä olevan lommin paikalle ja siihen suora liitin, ei edes 90 asteen mutkaa ollut välissä. Ja tuon putsarin kiinnityksen tasalla olevan röörin tulppasin huolella. Tuo pitäisi olla satavarmasti tiivis ja noin yhtäkkiä katsottuna tuosta voi olla vaikea varmistua. Tuo testisihän myös kertoo selvästi ettei painetta kohokammiossa ole tarpeeksi jotta bensa sieltä nousisi. En usko että neulan nostaminen korjaa tuota tilannetta.

Tuo kyllä ehdottomasti tarvitsisi painekotelon, se tasaa noita painepulsseja mitä v2:ssa tulee. Voi olla hankala saada toimimaan ilman. Mutta ihan ensialkuun lähtisin siitä että voit olla täysin varma että koko pitot kanava kohokammioon on satavarmasti tiivis.

Mä oon tämän jälkimmäisen ehdotuksen kannalla itse. Varmaan se neulan nostokin kompensoi jotakin mutta kun toi käy nyt jo tunkkaisen rikkaalla kunnes sitten seokset kääntyy yhtäkkiä ylösalaisin. Tulpat oli kivasti ei-ihan-mustat ja mieluusti sais ollakin. Mulla ei ole kovin montaa kokemusta näiden tulppien pimenemisestä vaikka olen monella merkillä kokeillut.

Sportsterin kansi on niin liki Keihinin kyljessä ettei sinne pääse tekemään liitintä. Semmoisen olisin varmaan jo tehtaillut muuten. Mut kokeiluversion saa tiiviiksi RTV silikonilla! Ei tossa o kuin se kaasarin ja kannatinraudan väli jossa on tiiviste. Mä siihen kannatinrautaan hitsuuttelin rinkulan tämän kohdan ympärille tiivistepintaan ja fiilasin tasaiseksi sillä lailla että otti ekana tiivisteeseen kiinni. Mut toki se tiiviste prässätyi ja nyt voi olla liitos auki.

Ei kun sotkemaan mustaa mönjää kokeiluversioon numero +1.

Liitteessä on enklanninkielinen selostus kuvineen miten tuon pitotin + liitoksen kaasariin tein. Väsäsin tuon dokumentin yhdelle ulkomaanelävälle kun ei sanat oikein riittäny. Jospa siitä olisi jotain apua.  :) Tai sitten ei.

Tulopuolen laipasta pitotin signaalin johtamalla oireet on just sun liitteen mukaiset. Johtuuko se vuodoista pelkästään? Eiks toi ole yhtenäinen putki sinne kohokammioon? Entäs jos väännän jengat tuohon tulopuolen reikään ja laitan siihen liittimen siten, ettei ahtoputki käytä samaa tiivistettä kuin pitot?

Pitäis parturoida takapytyn kannesta ripoja pois jotta saisin liitoksen kuten sun liitteessä on esitetty.

On ihan sama otatko tuosta dokumentin näyttämästä kohdasta vaiko tuosta putsarin laipasta sen kohokammion paineistuksen, sama ilmakanava on kyseessä. Tuo kierreidea on varmaan toimiva, sillä varmistuu ettei vuoda. Ole vaan tarkkana kierteiden teossa koska se ilmakanava ei mene kohtisuoraan vaan muistaakseni menee kulmassa tuohon ilmanputsarin kiinnityspintaan nähden.

Ongelmana voi olla että reikä jää todella pieneksi kun siihen liittimen ruuvaat. Eikä siinä reiässä ole kyllä mahdottomia varaa isontaakaan. Kannestahan toisaalta lähtee rivoista tavaraa pirralla, hyyyyvin helposti  ;).

Kävin tällä välin tiivistämässä Keihinin ja laipan välin kumilevyllä. Leikkelin orkkistiivisteen avulla puolentoista millin kumilevystä korvikkeen ja olen aika varma, ettei pitot - uimuri välillä ole vuotoa nyt. Kokeilin saippuavedellä käyvän koneen aikana, ei kupli. Koeajo huomenna työmatkalla kertoo, tuliko eroa entiseen.

Mainitsit pienireikäisestä liittimestä. Minulla on ollut koko ajan tässä välissä 6/4 millin PU letku SMC:n M5 kierteisillä liittimillä. Sisäreikä liitosten kohdalla pitotin ilmojen reitillä kahteen kertaan noin 2-2,5 mm. Ahdistaisko nämä, eli kulkeeko tuota kautta ilmaa paljonkin? Loppuviikon versioon voisin väkästellä esim 6 mm letkun...

Tiivistys vaikutti A+.

Tämä toimii nyt noin 3000-3500 kiekkaan täyskaasulla jossa vaiheessa ahdot menee yli 0,5 barin. Tähän olen päässyt ennenkin, mutta on tässä jotenkin tasalaatuisempi toiminta verrattuna aiempaan kurviputkeen. Tämä on tietysti yhden käyttäjän mielipide, mut se taitaa olla riittävä arviointiperuste tässä tapauksessa?  :D

Seuraavana onkin vuorossa pitotputkiyhteyden avartaminen kaasarin laippaan asti ilman välikuristuksia ja kenties vähän isompi (sisältä 8mm) pitotputki myös, kun sattuu sellaista ränniä olemaan varastossa jo.

Mut nyt tällä jo ajaa. Pikkuinen ahdin aivastaa kuin dumppi kun kääntää kaasua pienemmälle. Kuulostaa hyvältä mut pitää myös katsoa ympärilleen missä tämän aivastuttaa...

Ja ajokierroksilla 2-1 turboputki on aika hiljainen ja ei niin perinteinen H-D soundinen.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50171_zpst1icdy8y.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50171_zpst1icdy8y.jpg.html)

Dodii. Yksi pullonkaula on ohitettu. Pitotputken letkutuksessa käyttämäni pikkuruiset SMC:n liittimet olivat jonkin sortin virtausvastus. Siivosin ne pois ja tilalle tuli 8mm letkukarat (6mm reikä) ja 8mm letku.

Plussat. Nyt tämä on ahtanut koko alueen aina yläkierroksille asti. Kiekkamittarini mukaan kierroksia oli 5000, jolloin oli ahtoja Bilteman laadukkaassa imusarjan painemittarissa 1...1,2 bar (vipattaa pikkuisen kun ei oo sitä painekoteloa).

Miinukset. Kiihdytyksessä pitää koukkia keskialueella kaasukahvan kanssa oli "kuolleesta alueesta" noin 3000-3500 rpm ja 0,5bar ahtoa. Sen kierrosalueen yläpuolelle kun pääsee ja kiertää taas kaasun auki niin meno on kuin vuoristoradan alamäessä.

Teho tuntuu. Hyvältä.

Ja sitten tuli kuolema. Lataussäädin tai joku muu juttu meni tänään paskaksi, mut sähköt loppui. Positiivista on se, että ei vieläkään avautunut tili osastolla "tuodaan Harrikka lavetilla kotiin" vaan että tuo lähti Viikin kirjaston pihasta vielä kerran vouvouvou ja käyntiin ja virtaa riitti omaan talliin saakka.

Tässä kun on nyt extraa tuo Walbro (useita ampeereita), lämmitettävä lambda (ampeeri vissiin), seosmittari ja 2 lisämittarin valot (ei paljon mitään) niin oiskohan mahdollista että kuormaa on säätimelle liikaa? Vai tuliko 1991 malliselle orkkissäätimelle tunnit vaan täyteen?

Hieno juttu että toimii paremmin  :).

Mitä se lambda sanoo tuolla kuolleella alueella?

Heilahtaa ihan kerralla analogisen mittarin laihaan päähän. Kun se on kapeakaistalambda niin sehän tekee noin sekä laihalle että ylettömän rikkaalle mennessään.

Mittari oli siellä laihassa päässä (=tasan tapissa) silloin kun oli täydet ahtopaineet. Eli tommosella anturilla ei voi säätää, mut sillä kyllä näkee muutoksia.

Mä funtsasin että jos seuraava muutos olisi se, että kaivan luistin ulos ja suurennan sen reiän 1/8" kokoon jotta nousee rivakammin. Katselin kaasarin periaatepiirrosta ja kävi mielessä että jos luisti ei nouse tieltä pois ajoissa ja kun ilmaa kuitenkin tulee ahtimesta ja syntyy luistin eri puolille kova paine-ero, niin bensat voi paine-eron takia tunkea minne vaan, vaikka pääilmasuuttimeen tms.

Muutos kerrallaan. Ekaksi kuitenkin sähköjen elvytys.

Lataus tuli kuntoon uudella regulaattorilla. Edellisestä oli ylivuotoletkun tuoma bensa tuhonnut valumuovia ja sit meni sadevettä piireille ja tuli kuolema.

Luistikin tuli porattua. Ehkä auttoi johonkin tai sitten ei.

Purin myös autoon kuuluvat 2 sytytyspuolaa pois ja laitoin Ultiman sytkän mukana tulleen singlefirepuolan takaisin. Toimi.

Sitten säätelyyn. Nostin neulaa M3 mutterin paksuudella ja laite meni aivan sekaisin. Otin M3 mutterin ja neulaan joskus sujauttamani millisen prikan pois. Tulos on paras tähänastisista. Kromitankki ei enää räjäyttele pakoputkessa kesken ahtohommeiden.

Jos saisin neulaa vielä alemmaksi, tekisin sen. Eli tarvitaan laihentava (=paksumpi) neula tähän. Sekä Hotbiken verkkokaupassa että Nightrider sivustoilla vakiota N72S neulaa laihentavammaksi on merkitty N86E. Mut miks se on sitten ihan samoissa mitoissa kts taulukko:

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/image_zpszdol8o29.jpeg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/image_zpszdol8o29.jpeg.html)

Pääsuutinta en pienentäisi, sillä täyden tehon alueella 5000 rpm "kaikki on kohdallaan". Vetoja on ja ja seosmittarin viisari on sopivassa asennossa.

Mukava kuulla, että homma alkaa rokkaamaan  ;D Tässä ketjussa on tullu hyviä vinkkejä ahtamista suunnitteleville.

Laadukasta kokemusta olen saanut ahtamisesta: vanhaan 80-luvun alun pyörään sinältään ahdin ja MegaSquirt sekä Ignitec-sytytys. Tietysti monta uutta asiaa yhdellä kertaa kun ei malta ajaa yhtä toimintoa kerralla sisään ja koko talvi aikaa näprätä.
Sitten kun ilmenee ongelma, melkein minkälainen vaan niin alkaa epäilemään laitteiden toimivuutta, säätöjen oikeellisuutta, tms. Vaikka yksi pitkään vaivannut vika johtui, minkä aika näytti, peruspyörän alakuperäisen huohotusjärjestelmän ongelmista. Ei enää ilmanvaihto riittänyt kun oli ahdin rasitteena valmiiksi "sisäänajetussa" koneessa. Mutta vika kerrallaan ja puutteiden korjaaminen hiljalleen toi tuloksen. Tosin projekti on ollut taas pari vuotta jäissä kun on tullut muuta niin kovin mielenkiintoista laitettavaa.

Nyt herätit uteliaisuuteni. Minkäs huohotusjärjestelmän vian kanssa sinä jouduit painimaan? Mullahan tämän kanssa esiintyi semmoinen yletön öljyn tulo ahtimesta pakopuolelle siinä vaiheessa kun huohottimen päässä oli pikkuruinen suodatin Biltmasta.

On edelleen ajatuksissa imettää kampikammiosta ulos pyrkivät huurut pakoputkeen samalla viisiin kuin joissain kiihdyttimissä on Moroson "käänteinen pitotputki" peltisarjain kollektoreissa. Mut se jää myöhemmäksi kokeiltavaksi jos sittenkään tulee tehdyksi. Siinä on kai joku takaiskuventtiili joten on "exit only" joka voisi olla hyväksi tuommoisessa kytkennässä.

Internetistä löysin kauppiaan, jolta ostin edellä postaamani taulukon paksuimman N86F neulan. Sen mitat kävivät paremmin "järkeen" että se oikeasti laihentaisi seosta.

Sitä neulatoimitusta odotellessa nautiskelen ja ajelen RE85/E98 mixtuuralla. Koeajelu antaa tuntumaa, onko seoksen laihentamisella minkäkin laisia muita vaikutuksia. Ensihavaintona se, että lakkasi haisemasta tunkkaiselle heti viinabensaa saatuaan.

Saattaisi se dumpvalvekin olla kokeilun väärti. On vähän niin kuin kuollut kohta heti vaihteen vaihdon jälkeen, jos oli edellisellä pykälällä ahdot päällä. Minne lie purskauttaa ylipaineella ja mitä...

LainaaMinkäs huohotusjärjestelmän vian kanssa sinä jouduit painimaan?

Kyse oli hyvin yksinkertaisesta asiasta ja kun kyse on märkäsumppukoneesta ja kampikammion paine ei päässyt pois ja kuten tunnettua, samankaulaisen V2-moottorin männät käyvät ala-asennossa kokolailla samaan aikaan niin vastapaine pilasi osan kasvaneen puristuspaineen tehosta. Lisäksi öljysumu ei tahtonut pysyä kampikammiossa vaan tunki kierrätysjärjestelmän kautta palotilaan joka taas aiheutti tulppien toimintahäiriötä.

Asia korjaantui isolla ja korkealla olevalla huohotinkotelolla ja isommalla huohotinkaasujen kierrätyskanavalla. Lakkasi tulpat karstoitumasta ja tehoa tuli kummasti lisää.

Mainittakoon myös että ahdin ei ollut turboahdin vaan tavanomainen puoliruuviahdin joka ei pidä mistään nestemäisestä sisällään.

Positiivista! Toimii taas paremmin kuin aiemmin!

Neulojen kanssa pelaaminen loppui ekaan kokeiluun. Amerikasta on tulossa vielä toinen turpea neula, mut se saattaa jäädä odottamaan muita tarpeita. Löysin toisen taulukon neuloista ja tätä

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/CV%20neuloja_zps2mmaiwhg.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/CV%20neuloja_zps2mmaiwhg.jpg.html)

http://dudeworld.com.au/downloads/cv.needle.info.pdf (http://dudeworld.com.au/downloads/cv.needle.info.pdf)

sitten tulkitsin ja mietin, mikä noissa laihentaa ja missä kohtaa.

Tuosta taulukosta huomaa, että neulat on kasvaneet paksuutta erityisesti kuormituksen alapäähän (neulan yläpäähän) joskus 90-luvun alkuvuosina. Eli saasteita on vähennetty. Jos joku haluaa matkapyöränsä maantiekulutuksen alas, niin siihen vois auttaa sellainen neula joka on paksumpi orkkis erityisesti D2 ja D3 mittauspisteestä. Laihentaa pintakaasulla mutta ei vaikuta tuppi nurin -alueella oikeastaan mitään jos on sopivasti valittu.

Mut turboon se laihennus ei kuulunut. Saasteaikakauden neula pois ja orkkis takaisin. Originaalina tässä oli N72A joka on likimain samanlainen kuin N72S, joka puolestaan on taulukosta poimituista neuloista 1-6 aika keskellä. Eli "normaali".

Käyntihäröt ovat lähteneet eniten sillä, kun olen preparoinut 1991 mallisen 883 kaasarin tehtaan jäljiltä oleviin asetuksiin. Vuosien varrella tehdyt viritykset neulan nostamiseksi ja vaihtamiseksi on purettu. Pääsuuttimen osalta alkuperäinen 175 oli vaihdettu aikanaan mökäputkien takia 180 kokoiseen. Eilen ostin setin 185-190-195-200 ja niistä sitten askartelin 190 kokoisen paikalleen.
Ja kas, taas piristyi eikä paukahda putkessa.

Summasummarum. Kokoa kaasarisi aiemmista virityksistä puhtaaksi kun alat säätämään sitä turbolle.

Nyt tämä on jo todella lähellä hyvää. Välillä pitää vähän ajella ja makustella eikä joka päivä tarvitse säätää jos ei halua.

Ai niin. Tää imaisi kartioilmanputsarinsa lyttyyn! Tarttee hakea isompi ja virtaavampi tilalle ettei tue astma ahtimelle.  :D :D :D

Hyvät juhannukset!

Oon joskus hienosäätänyt liian paksuja neuloja silleen että akkuporaan neula pyörimään ja _varovasti_ nauhahiomakoneella ohuemmaksi. Neula pitää sitten siloitella hyvin ettei se viilaa suutinputkea. Alkaa vissiin olemaan jo hyvin menohaluja?

Oon ajellut ja modifioinut.

Totesin, ettei wastegate voi toimia, koska tekemäni laippa estää käytännössä pikku venttiilin aukikääntymisen. Nyt se on korjattu hyväksi. Emmä tosin ehdi huomata, että painekello koskaan sitä kääntäisi, voi olla tuo bilteman painemittari aika huuhaata lukemineen. Painekello taitaa aueta silloin kun kääntää kaasun ahdoilta kiinni. Ainakin se tupsahdusääni muuttui pienemmäksi muokatun laipan myötä.

Kun tää aika mielellään tupsauttelee savua, niin vaihdoin paluupuolen letkun koko matkalta 16mm sisähalkaisijaksi. Bilteman epdm lämppärinletku ei tuu kauaa kestämään öljyä mut kokeilut sillä voi tehdä. Enää ei pakkaannu öljy ahtimeen paluutukoksen tiellä, mut silti joskus savuttaa. Ahtimen asento pitää näköjään motskarissa olla akseli pituussuuntaan. Piste. Nyt kun kanttailee, nin tässä kaatuu pakopuolelle annos joka sitten pikkuisen tupsauttaa kanssaliikkujain iloksi sinistä liikennevaloissa. Se on annos, koska pikku kaasuttelulla sen saa pois savuamasta. Öljynä käytin TB 10W-60 reisinkiölkyä jottei palaisi niin pahasti ahtimeen kiinni. Toi on tosi kuuman kestävä liemi ainakin silloin kun sitä roiskuu kuumille pakoputkille.

Pääsuuttimessa menin hyvän suurennuskokemuksen perästä vielä askeleen etiäpäin. Vaihdoin 190 => 195 joka täysillä ehkä auttoi johonkin, mut välialue menee jo röpeltämiseksi. Siksi ohensin välialuetta näin; Originaali N72A neula pois ja tilalle paksumpi N72F, mutta harkitusti pari milliä kohotettuna. Välialueen röpellys katosi, seosmittarikin pysyy vähän paremmin ääripäiden välillä eli asteikolla. Vois ehkä laskea neulaa pikkuisen vielä ja sit voi ollakin aika hyvä sikäli kun kaasariturbosta sivistyneen saa. Tällä jo ajaisi, mutta...

...K03 turbo lakkasi lataamasta parin reippaan täyskaasuvedon jälkeen. Takapihalla ajelin tietty ja portti tielle oli kiinni. Kone kävi kivasti mut kolmannella vedolla ahtoja ei enää tullut. Hyvin savutti kun oli sieltä takapihalta ajettava jokunen mutka ja suora tallille.

Ahtimen laakerit meni. On aivan klonkklonk väljä.

Tilauksessa on myös putkenmutkaa ja tässä rytinässä vois päivittää ahtimen vähän raikkaamman kokoiseksi. Oisko se nyt se TD04? Kuulalaakerit vai  "journal"?

Harmittaako? Ei oikeastaan. Täähän etenee ja ei toi testipropelli maksanut kuin pari-kolmesataa. Voihan sen kenties ehjätäkin. Ja kaiken lopuksi kromitankki tuli ajamalla talliin (sieltä takapihalta, tietty).

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 14 heinäkuu 16, 13:34:01
Ahtimen asento pitää näköjään motskarissa olla akseli pituussuuntaan. Piste. Nyt kun kanttailee, nin tässä kaatuu pakopuolelle annos joka sitten pikkuisen tupsauttaa kanssaliikkujain iloksi sinistä liikennevaloissa.

No ei sitten varmasti tartte. Tais olla vaan menossa jo se turbo. Varmaan loppuu tupsuttelu kunhan vaihdat paremman tilalle. Mitsun 04-12 on hyvä turbo, passais varmaan kokonsa puolesta hyvin. Miinusta tulee siitä että ainakin nää Volvosta peräisin olevat on ihan saatanan rumia. Integroitua dumppia ei vaan pysty kattelemaan.

Ok, mut tässä  kamppeessa seuraava propelli tulee olemaan enempi ajosuuntaan ihan fengsuitten takia. Tää oli ergoniminen mutta turhan leveä. Sikälihän Kromitankin osasijoittelu on ok, että liki minkä tahansa osan saa irti huoltoon/säätöön irroittamatta turhaan muita osia. Esim Keihin lähtee ottamalla ahtopuolen putki (2 letkuklemmaria), pudottamalla imun vaijerin pää (ei ruuvausta, sehän tippuu muutenkin aina silloin tällöin) ja kaasari ittessään on vain 2:lla banjopultilla kansissa kiinni.

Tukirauta/kaasari on nykyisin kiinteä "yksi osa". Sitten kun tähän saa säädöt enempi kohdalleen niin em seikat menettää merkitystä.

TD04 metsästykseen...

Se ahtimen laakerin puuttuva aines on varmaan pitkän tallille paluun ansiosta jo filtterissä. Ylimääräinen huuhteluöljy ja pari ave mariaa päälle.

Mä nyt päätin kuitenkin koota tämän vielä tälle sesongille. Nettivaraosassa oli GT15 sopivasti tarjolla ja sen vastinehan mulla (K03) tässä oli. Turbotkaan ei ole bolt on, elikkäs tuon Garrettin ahtimen rei'itys ei sopinut edelliseen ihan ilman viilaa. Tämänkin myyjä kertoi vekottimen kuuluvan alunperin 1.9TDI 90 hepan laitokseen.

Tää uus käyttäytyy eri tavoin kuin edellinen. Imusarjan painemittari ei vapise ja ahdot asettuu kivasti puoleen baariin eli hukkaportti numero yksi toimii.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50451_zpsbonquhfk.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50451_zpsbonquhfk.jpg.html)

Palasin tuohon alkuperäiseen ahtoputkeen eikä siitä tunnu olevan haittaa. Pitotputkiosastolla sekoilu oli osin turhaa. Kaasutin tartti laihennusta (lue prikan pois neulan alta) ajoalueelle ja hilppasen isomman pääsuuttimen tehoalueelle. No tulipa tehtyä versioita. Tää kaasuttimen kiinnitystapa toimii sikäli, että ne on vaan noi kaks huohotuksen banjopulttia auki ja kaasari on käsissä. Ainoa letku mikä tarttee irrottaa on ahtoputki. Kiinnitysrauta ja kaasutin on yhtä puuta, eikä niitä tartte irroitella säätöjä varten.

Kaasuttimen sisälläkin oli vikaa.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50441_zpsrflpmfiz.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50441_zpsrflpmfiz.jpg.html)

Poksahdus EI puhkaissut luistin kalvoa vaan räjäytti luistin yläpään, jonka jälkeen koko kalvo oli irti luistista. Tollahan ajaa mut tehot on vähän kateissa. Mannen kaupasta tarvikeluisti, viilaa, santapaperia ja 3mm poranterä ja siitä tuli ihan hyvä. Ristipääruuvit kaasuttimessa olivat mulkkaantuneet joten korvasin ne torxpäisillä.

Tässä kaasarissa on nyt 190 pääsuutin ja neulana paksu N72F jota on nostettu milli. Menee 80 marssivauhdissa kivan laihalle ja varmaan pääsee tankillisella pitkälle. Het kun kääntää kahvaa seokset rikastuu ja neula pysyy asteikolla kuormitettaessa. Eikä poksahda putkessa.

Uutta on pop off venttiili eli dumppi numero 2. Ahtoputkessa on haara ja siinä Malpassin dumppi.

Tshiiih. Tarttee välillä nautiskella loppukesän päivistä ajamalla.

Parisataa kilsaa takana uudella turbolla. Toimii niin sivistyneesti normaalissa ajossa, että voi huoletta lähteä vaikka keskustaan pyörimään tai moottoritielle nauttimaan tuulen kosketuksesta. Kulutus sekaajossa on viiden litran päältä.

Vehkeen pakokaasut haisevat turhan paljon öljylle. Kone kulutti öljyä ennen turbostusta, vika lienee öljyrenkaissa, joita ei edellisessä putsaushoonissa tullut uusittua - ei sattunut olemaan konversiomäntien renkaita käsillä. Mut puristuspuoli oli kunnossa. Kummassakin pytyssä oli 11 ennen kuin kaiversin palotilat. En mitannut jälkeen.

K03 ahtimella öljyt menivät pakopuolelta pakoputkeen. Menivät jo alussa ja sitten kun turbo otti kipeää niin purun jälkeenkin öljyn jäljet näkyivät sillä puolella. Ahtopuoli oli siisti eikä kaasuttimessa ollut öljyä.

Garrettin GT1544S:llä öljyn katku on ollut pienempää. Mutta ahtopuolella on kaikenaikaa rasvapinnoite. Ei savua normiajossa että sikäli ok. Mut kun eilen isolla vaihteella kokeilin vetoja, niin jopas heitti seuraavassa pysähdyksessä melkoiset savut. Ja ahtopuolella oli aika paljon öljyä.

Ahdin on täsmälleen samalla tavoin asennettu kuin edeltäjänsä.

Kotidiagnoosi. Garrettin mukaan tuohon päätyy joko imupuolen, suodattimen ahdistuksella. Liian pieni suti, likainen suti, ahdas imutorvi. Tai sitten liian iso öljynpaine. Jälkimmäinen ei tässä vissiin voi toteutua. Poistoputki on tasan laakerin alapuolella ja 16mm letku auki koko matkan joten ei pitäisi kerätä öljyä ahtimeen.

Onks ahdinmerkkien välillä käytöseroja näiden öljyjen kulkeutumisten suhteen?

Mimmoinen ilmanputsari riittäisi?

Monologi jatkuu. Ajelin testipätkän Hki-Porvoo edestakaisin. Hyvät uutiset ovat se, että bensaa kuluu seka-ajossa viisi litraa sataselle. Sekin on hyvä, että kampe käy nätisti ja ajo on helppoa, ei ole viritetyn laitteen omituisuuksia.

Öljyä tämä tunkee turboon innolla ja huohottaa myös kuumana aika runsaasti. Ehkäpä on tulevana talvena paneuduttava ohivuotoihin ja mahdollisesti tekaistava sille alueelle jotakin parannuksia.

Ajolenkin punaisena lankana oli "pintakaasulla". Vaikka ilmanpuhdistin ahdas oliskin, niin satasen marssivauhdissa ahtopainealuetta vältellen tuskin käytin ilmanpuhdistimen virtauskapasiteettia kovinkaan paljon.

Aina on semmoinen pikkuinen öljynkäry ympärillä.

Voisin olla kiinnostunut ostamaan 883 koon sylinterit. Saa tarjota.

Edit: Puristuspaineet 10,25 takana ja 10,0 edessä. On hyvin linjassa ennen purkua mittaamiini 11 paineisiin. Sen jälkeen kaiversin puristussuhteen 8,6:sta 8,0:aan. Tarttee vissiin käydä se öljynpaluureitin liitin tarkastamassa että paljonko sinne jäi sitä tilaa kun kopan sisäpuolelle tuli jonkinmoinen mutteri.

Öljynkatku ja -savu voitettu. Kampikammion tuuletus, joka oli vedetty letkulla 2 yhteen ja edelleen koneen päältä ketjusuojan päälle päättyen filtteriin, oli voimakkaasti osallisena siihen, että turbo annosti öljyä molemmin puolin. Jo varhaisissa kokeissa huomasin, että letkun päässä oleva filtteri ei ole niin hyvä kuin se että käärin letkun pään kangaspalaan. Sitä huohotusletkua edelleen muokkaamalla ja varustelemalla sain stopattua sekä savutuksen että käryämisen.

Keihinin tarvikeluisti taitaa olla aika pehmeätä seosta?

Alkoi maanantaina olla tehot kateissa ja laihalla sekä mittarin mukaan että tulpista lukien. Tänään lakkasi ahtamasta vaikka turbo viheltää kuinka. Diagnoosi on luistin jumi.

Eilen tarkastellessa asiaa huomasin, että uuden luistin liepeet on aika kuluneet vs originaali jonka aiemmin löysin silpoituneena. Ja saattoi olla että tarvikeluisti on vähän taipunutkin.

Dumppi on eli ei saa ihan hirveitä paineiskuja tuo luisti.


Edit: Viimeisimpään toimimattomuuteen kytkeytyy se, että purin ja putsasin kaasuttimen yläkerran tarkastuksen yhteydessä. Mullahan on tuo turbo jonkin verran toimittanut ylävoitelua eli ahtoputkessa on rasvaista kuin hampurilaisravintolan keittiön hormissa. Öljynsyöttö imu ja pakopuolelle on kuitenkin rauhoittunut alkuajoista modattuani huohotuksen hallitummaksi.

Välitön ahtojumi tuli, eli luisti ei nouse, tuli siitä kun pyyhin luistin puhtaaksi. Kääntäen, luistikaasari on toiminut kiitos turbon aikaansaaman voitelun... Siinähän sitä on miettimistä talven pimeinä iltoina.

Tälle tielle tuli lähdettyä. Kaitpa sitä on keväällä jo perillä.
¨(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/turboharley/IMG_50971_zpssxoobluj.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/turboharley/IMG_50971_zpssxoobluj.jpg.html)

Mitä ohjausta oot ajatellut? Se kapealambda ainakin kannattaa heittää heti täs vaihees roskikseen.

Ohjain tulee olemaan omavalmiste. En laita lambdaa säätöluuppiin. Se on väin väline jolla "pääsen kartalle". Sen näkee sittemmin tuleeko laajakaistalambdalle tarvetta.

Vastaavassa vaparin ohjauksessa menin kapeakaistalambdalla alueen läpi ja täyskaasuajossa sitten vaan rikastin tunnetulla % seosta ja toimi. Tuossa aiemmassa on edelleen kapekaistainen anturi ja se on myös luupissa normaaliajossa. Täyskaasulla anturi poistuu ja annostus on vain paineen ja lämpötilan annostama.

Tässä tulee Arduino Uno  alustaksi ja sen selkään mittauselektroniikka/liityntäkortti ja vielä kolmantena erillinen pääteastekortti ohjaamaan suuttimet ja polttoainepumpun.

Paineanturi, ilman lämpöanturi, kaasuläpän asentoanturi ja moottorin asentoanturina käytän Ultiman singlefire -sytytyspulssit. Ruiskutuksen ajoitukseen on jokunen idea päässä. Tarttee todentaa ennen kuin avartaa.

Moottorin lämpötila-anturi tulee myös mutta sen käyttö liittyy lähinnä käynnistykseen ja kylmäkäynnin aikaiseen rikastukseen.

Osta multa Megasquirt 1 v2.2, aito ukrainalainen eikä mikään kopio. Itse ajelen sellaisella venäjälle eikä jännitä ollenkaan. Tuo ylimääräinen piti laittaa rautikseen mutta tuskinpa ikinä laitan, ahtimenkin myin jo pois. 400â,¬ Tämä on siis Arttu Heinälän tekemä vempele eikä kenenkään justiin ammattikoulusta päässeen kolvaama paskapurkki, jotain harrastuksen vuoksi tehtyjä microsquirtteja saa varmaan halvemmallakin. Jotkut sanoo että Megasquirt 1 on ihan liian yksinkertainen, minä sanon että ihmiset jotka niin väittää ajattelee liian monimutkaisesti. Turbo Kawasaki on aivan tyytyväinen kun Mega 1 käskyttää ruiskua ja sytytystä.

Se kannattaa ensimmäiseksi painaa kaaliin että ruisku tekee vain sitä mitä käsketään, kaasutin yrittää aina mukautua siihen missä mennään.

Laajakaistalambda olis hyvä olla että ohjain oppisi itse missä mennään, tottakai itse pitää ensin näpytellä arvot että mitä luulee mutta usein moottori on eri mieltä. Siinä sä et kapealambdan kanssa pärjää. Tai sitten voi tehdä niinkuin minä elämässä ylipäätään että tyytyy vaan vähempään eikä niinkään välitä jos vähän yskii tai pöllyyttää mustaa. Usko pois.

Lämpöanturi on pakko olla jäähdytysripojen välissä tai kannessa muuten vain, öljyyn jos laittaa se on liian hidas. Eikö siinä sun suunnittelemassa boksissa oli muka paineanturia valmiina? Kaasun asentoanturiksi en suosittele 80-luvun fiiattien weber anturia, sen sijaan neuvon lähettämään ne kaikki minulle. Mulla on semmoinen pikku ongelma että ne on aina täynnä metanolia ja mä en käsitä miks ne hajoaa. Ostin jostain virityskaupasta 2 uutta Bosch anturia mutta ne oli niin perseestä kuin anus vain voi olla.

Käyvän moottorin polttoaineen annostelu digitaalisella ruiskutuksella on suoraviivaista ja se tapahtuu joka kerralla samalla kaavalla jos vaan anturit toimivat. Kaasuttimella on oikkunsa ja turbon perässä oikutteleva luonne senkuin tuntui terävöityvän. Toki tuo Keihin on kaasareissa parhaasta päästä ja hämmästytti että luistipeli noinkin helposti sopeutui ahtoihin,

Enemmän koodirivejä kuin peruskäynnistä syntyy käynnistyksestä tai vaikka tyhjäkännin vakaana pidättelystä.

Oon ajellut DIY ruiskulla nelisen kesää ja vähän talvellakin.

Edellisessä ei ole prosessoria lainkaan kun huvitti kokeilla vanhaa tekniikkaa. Eihän D-, eikä K-jetronikissakaan ollut. Mä rakensin edellisen ohjaimen paineanturin passiivisesta irtokomponentista, jotta pääsin skaalaamaan sen paineesta jännitteeksi loiheman signaalin tarpeisiin "helpolla" sekä asettamaan anturin toimintapisteen muuhun kytkentään sopivaksi. Siihen sitten sekoitin lämpötilakorjausta. Tulos oli se, että tuollaisenaan laite oli todella harvoin alueella ja on epävakaa kytkentä ja jos olisi bensaa tankissa, niin olisi pukannut sitä mainittua mustaa savua. Ajelen e85:llä ja se savuttaa vähemmän. Mainittu epävakaus on sitä, että "kartassa" ei ole kuin yksi sarake eli aineen annostelu ei huomioinut kierroslukua. Suljin luupin kytkemällä aluksi vain diagnoosityökaluna olleen lambdan kiinni ohjaimeen "säätötermiksi", toi ohjain on lopulta vain jännitesummain ohjaamassa ajastinta jota laukoo sytytyksestä luotu hetki. Voi ajella tankillisen yhtäsoittoa ja jos olosuhteet on esim "maantieajo" niin kapeakaistalambdan lukema on stabiilisti alueella kaiken aikaa samoilla kymmenillä millivolteilla. Kun se on kapeakaista niin tilannemuutoksissa se seilaa siksikin, että kaasutus poistaa lambdakorjauksen tilapäisesti yma.

Mun primitiivinen ruiskuni löytyy slantsix.org sivulta ja vissiin googlella "analog fuel injection controller" merkkijono ohjaa siihen tai lähelle.

Ittetehty miellyttää. Kun taski on tälläkin kertaa kertaluonteinen, niin en todellakaan luo mitään kaupallisen kopioita, vaan simppelillä editoitavalla tiedostolla kartat ja kertoimet ohjaimeen sisään ja laitteeseen tulee alkeellinen tiedonkeruu jotta paluutietona saan imaistua lambdan keräämiä arvoja joilla sitten itse voin räknätä korjauksia syötteisiin. Tässä 45 asteen vinkkelissä voi tulla sylinterikohtaiset erot vastaan ja siihen on yksi idea hautomossa.

Lambda lajista riippumatta menee samaan kierrereikään joten tuohan vaihtuu ketterästi jos siltä alkaa tuntumaan.

Mä en ihan vielä pura kaasutinta pois. Mittailin jo sytytyksen, ei sit oo ihan 315 asteen ero Ultiman singlefiressä pyttyjen välissä ja seuraavaksi käyn alipaineen signaalin kimppuun. Tässä kun se on vähän erilaista kuin autoni kuusisylinterisessä moottorissa, niin katselen mitä anturi tulee näyttämään ja mm funtsin suodatanko signaalin vai ajoitanko mittaushetken tiettyyn moottorin asentoon.

Ilman lämpötilan anturi tulee johonkin turbon ja läpän välille. Moottorin lämpöjä mainitsinkin käyttäväni kylmäkännistyksen ja käynnin kompensaatioon. Sylinteriripa käy hyvin.

Motskari on kesäajokki. Keli on aina plussan puolella. Tentulla käyvässä talviajoon soveltuvassa moottorissa lämpötilakorjauksella on isompi merkitys.

Tuo asentoanturin metanolilla täyttö tapahtuu ilmeisesti ahtimen ansiosta. Auttaisko tuulettaminen läppäakselin välistä? Paine ei ehkä hakisi reittiä potentiometrin sisältä. Jahas, pitäsiköhän tehdä tuokin anturi itse. Magneetti axelin päähän ja kosketukseton luku...

Voithan sä tietysti keksiä vaikka uuden pyörän mutta turha sitä on keksiä uusiksi. Mä en tiedä minkälainen jätkä oikein oot mutta itte menisin tunnetuilla, toimivaksi todetuilla vempeleillä.

Kunnteleppa tämä 200 kertaa ja mieti sitten mitä teet

https://www.youtube.com/watch?v=UDw3npNXQS0 (https://www.youtube.com/watch?v=UDw3npNXQS0)

Asentoanturiogelmiin auttoi ensin se että heitin koko metanoliruiskun roskikseen ja seuraavaksi lähti anturi samaan osoitteeseen. Vähän huonompi kaasun vastaaminen pelkällä MAP anturilla mutta ei se mitään, nyt ei ainakaan tartte jännittää mitä pätkimistä seuraavaksi tulee. Mutta seuraava Mirafiori kun tulee vastaan niin hyökkään heti sen kimppuun.

Niin joo, netissä on kyllä helppoa olla viisas. Eräs mun suuresti arvostama, myös saavutuksia saanut herrasmies kommentoi netissä "Aijaa". Jotkut osaa kirjoittaa ja jotkut osaa tehdä. Älä ota tätä vittuiluna, ruisku on oikeasti _hiukan_ hankalampi säätää kuin kaasutin. Ainoa onni on että säädöt näkyy tietokoneelta paremmin kuin suuttimen päästä, mä en ainakaan näe niitä enää kuin suurennuslasilla.

.

Pisteestä huolimatta. Kyllä ruiskun säätö aina laiskottelun voittaa....

Smokie puhuu asiaa.

Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

Laita nyt kuitenkin jotain esiin. Vaikka kaikki vastoinkäymiset niin että vanhauskoiset tyydyttyisivät.

Olen minäkin kokenut vastoinkäymisiä siitä että olen tuonut "nykytekniikan" palvelemaan vanhaa tekniikkaa, jos 80-luvun alku edes sellaista on. Pahiten on moitittu sitä että käytän polttoaineena alkoholia. Ihan väkivallan alkuun asti. Päätin paeta.

Lainaus käyttäjältä: Motomatti - 16 lokakuu 16, 12:56:32
Pahiten on moitittu sitä että käytän polttoaineena alkoholia. Ihan väkivallan alkuun asti. Päätin paeta.

Matti, ei ole helppoa olla erilainen. Mun E85 ajot eivät ole vielä saanut noin isoja reaktioita aikaiseksi. Yleisin kommentti on edelleen säästämiseen liittyvä ja sikäli aiheellinenkin. Sitten kun pikkuisen korostan (tirsk!) ekologisuutta, että "perunankuorilla" tässä ajelen, niin jollakulla sattuu päähän niin paljon, että kiistää St1:n ilmoittaman valmistusprosessin.

Kuvia historiasta. Eka ajossa ollut ohjain ja sen stimulaattori säätämistä varten.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_50991_zps5tdrrqij.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_50991_zps5tdrrqij.jpg.html)


(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_51001_zpsmpknncdj.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_51001_zpsmpknncdj.jpg.html)

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 16 lokakuu 16, 11:01:42
Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

Täytyy rakentaa sellaisia laitteita jotka on toinen toistensa kopioita tai käyttää sellaisia ratkaisuja joita on maailma pullollaan..?


Mutta:
Jos miettii D ja K jettiä(molemmista jonkunnäköistä kokemusta+megasta myös) niin ei sen ruiskun tarvitse olla
monimutkainen olla että se toimii JOS se rakennetaan alun alkaen johonkin tiettyyn kokoonpanoon. Eikä yleismalliksi kuten mega, jolloin säädettävää pitää olla enemmän.

OT: Kjetti toimii kunnossa ollessaan jopa erittäin tarkasti(laajakaistalla katsottuna) vaikka yksikään anturi ei ohjaa ruiskutustapahtumaa.

Nyt kun kohteena on maamoottori ja tuskin päästöjä tarttee mitata niin "karumpi/epätarkempi" moottorinohjaus luulisi ajavan asiansa. Sulla näyttäs olevan tietoa/taitoa muuhunkin kuin ovikellon kolvaamiseen niin en pidä ajatuksiasi ollenkaan hulluna. Anna mennä vaan, onnistuu tai ei, minua kiinnostaa ainakin, vaikka en varsinaisesta elektroniikasta mitään ymmärrä.

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 16 lokakuu 16, 11:01:42
Ja mä kun ajattelin, että tää foorumi on se, missä voi levitellä tekemisensä räävittäväksi. Oppositio täyttää palstan vastaan änkyröinnillä niin perusteellisesti, että taidan pitää tekemiseni poissa vaivaamasta vanhoillismielisiä.

Eikö rääpiminen tarkoita myös opposition kommentointia?

Jatka toki projektisi esittelyä. Perustyylistä poikkeavaa rakentamista on mielenkiintoista seurata.
Ilman innovatiivisiä tyyppejä heittelisimme vielä toisiamme kivillä, eikä pyörää yms olisi koskaan keksitty.

Olen paininut oman E85/ruisku/remmiahdin/isolohko projektin kanssa useamman vuoden.
Vaikka se onkin muutaman viimeisen vuoden tominut hyvin ja pysynyt jopa nipussa, niin silti opittavaa tuntuu riittävän varsinkin ruiskun ja sytkän säätämisen osalta.

Kummassakin on puolensa, ruiskussa ja kaasarissa. Hyvät ja huonot, eikä onneksi täysin mustavalkoista ole asiat näidenkään kanssa... Kaasari on aina jonkinlainen kompromissi säätöjensä suhteen, ruiskun saa tarkemmaksi jos vaan viitsii säätää. Analogiruisku, kuten jo mainittu D-Jetronic, on sitten siitä väliltä, D-Jetti on kyllä huikean nerokas ja toimiva ollakseen 60-luvun suunnittelua...

Ajastimella toteutettu ruisku on sekin ihan toimiva. Tuli joskus väsättyä semmoinenkin, 8 komponenttia protolevylle, ja testaamaan. Irrallaan ollut Bx:n bensakone totteli kaasukomentoja aivan vastaavasti kuin L3-Jetronic (nuo L-Jetit on muuten analogiruiskuja nekin, tiesittekö?), käyttäen vain lämpöantureita, kierroslukua ja ilmamäärämittaria (flapperi, huono hyvänäkin). Onneksi sitä tuli testattua avoimella paikalla, eikä katoksessa kuten ensin meinasin, oli suuttimien ohjaus väärinpäin joten ensiyrityksellä sain aikaan metrejä korkean liekin...

Mikään mahdoton tehtävä ei ole tuommoisen ruiskun suunnittelu tyhjästä, yksi tuttu Hollannissa teki tupakkiaskin kokoiseen purkkiin sopivan ruiskun/sytkän ohjaimen, muistaakseni Arduinolla. Koodia kehitteli pari vuotta, koko ajan ajaen sillä sovelluksella, lopulta saaden sen niin hyväksi että meni jopa myymään niitä purkkeja. Jos siis vain on tietämystä moottoritekniikasta, elektroniikasta ja ohjelmoinnista. Itsekin semmoista haaveilin, mutta sitten Megasquirtin vermeet kehittyivät oikeaan suuntaan niin ominaisuuksien kuin hintansa puolesta. Ja kohta kymmenen vuotta niillä leikkineenä, pidän itse paljon mukavampana säätää konetta läppärillä kabiinista kuin aina säätöjen yhteydessä kaivaisin kaasaria auki. Paljon reaaliaikaisempaakin se on, ainakin autokäytössä. Ja joo, neljästä kilvissä olevasta, kolmessa on Mega, yhdessä ohjaa vain syttyä, toisessa vain bensaa ja kolmannessa kumpaakin...

Ja kyllä, olen kuullut myös voimakasta vastustusta, ettei vanhaan saisi sekoittaa uutta tekniikkaa. Ja mitä sitten. Onko vaikuttanut tekemiseeni? On, mutta vain siinä mielessä että jatkan asian esilletuontia aina kun se on mahdollista, enkä ihan helpolla aio palata "kärkisytty ja putouskaasari" -tekniikkaan. Monen mielestä etenkin Maseratin moottorin muuttaminen Megan ohjaamalle sytkälle (ja joskus ruiskulle kolmen tupla-Weberin sijaan) on vähintään perseraiskaamiseen verrattava suoritus, mutta silti olen jatkanut laitteen jalostamista mieleiseksi. Tuolla sytkämuutoksella kun sain koneen viimein toimimaan kuten pitää, paremmin kuin ikinä jakajasytkän kanssa...

Mitähän tällä sitten yritän sanoa? Ehkä sitä että näitä rakennetaan kuitenkin itselle, ja omia saavutuksia on kiva myös toisinaan esille tuoda. Yleensä tällaisten rakentajat eivät ole aktiivisesti tuomitsemassa toisten rakennelmia, ja ovat hyvinkin onnellisia toteuttaessaan itseään sekä etenkin kun saavat ajatuksensa rakennettua toimiviksi. Eli anna palaa, mielenkiinnolla on kyllä seurattu, vaikka ei kommentoituakaan tullut...

Rakennetaan näitä vielä kun rakentaa saa, ja nautitaan saavutuksista. Se ei kuitenkaan ole keneltäkään pois vaikka näitä rakennetaankin..!

Moottoripyörienkin rakentelu vaatii moniosaamista ja tuskin kovin monella on taitoa, kykyjä, välineitä tai halua tehdä ihan kaikkea itse. Saati tietää kaikkea. Ainakin omalla kohdalla näin on. Siksi olen junttiintunut erilaisien foorumien käyttäjiksi joista ryöstän ajatuksia ja tietoja tai jopa alennun niitä kysymään jos en muuten saa. Joka segmentillä on tietäjänsä. Ja kun jostain uudesta asiasta tietää ja vähän syventää tietoaan niin huomaa ettei ole kuin hieman raapaissut sen erikoisalan pintatietoa.

Toisaalta on jännää ryhtyä tekemään sellaista josta ei tiedä mitään etukäteen ja oppia koko juttu erehdyksen ja onnistumisen kautta. Näin tein kun ryhdyin digitaalista moottorinohjausta rakentamaan ja ohjelmoimaan. Toki taustatietona oli koulutus ja ammattitaito siitä miten moottori toimii. Mutta ei juurikaan siitä ohjelmoinnista. Pitäisi kuitenkin tehdä homma jossain umpiossa sillä aina tuli joku ja ryhtyi kertomaan että mikset noin ja ja näin. Välillä tuli vääriäkin ohjeita mutta pääasiassa ihan oikeitakin.

Esimerkkinä se että kapeakaistalambda antaa tietoa hieman toispuoleisesti: laihana puolella näyttö on vakaa mutta kun lähestytään lambda-arvoa 1 alkaa näyttö olemaan epävakaa ja kohta, hieman seoksen rikastuttua ryhtyykin lambdanäyttö näyttämään laihaa. Johtuu kapeakaistaisen kyllästymistaipumuksesta. Sen kanssa alussa taistelin: tietenkin lisäsin syöttöä kun kerran mittari kertoo että lisää gasoa. Kunnes selän taakse ilmestyi kaveri joka kertoi että ei se noin mene. Kiitos hänelle. Saattoi säästyä monta "omatoimioppituntia" asian keksimiseen.

Aivan mahtava juttu Jkko  :)!

Itse olen työn puolesta elektroniikkaa värkännyt jo jonkin aikaa ja tämänsuuntaisia ideoita on omassa päässäkin pyörinyt. Ei tartte eikä kannata mennä aina sieltä mistä aita on matalin. Tätähän voi miettiä pyörien rakentamisen kannalta sitenkin että miksi nyt runkoa muuttamaan kun niitä saa kaupastakin...

Ihan takuulla tuossa projektissa tulee eteen myös uusia tapoja tehdä juttuja kun pääsee miettimään vähän laatikon ulkopuolelta eikä vaan ostaa kaupasta valmista ja tyytyä siihen mitä niissä on tarjolla. Minun mielestä tämä on yksi tapa customoida pyörää uudella tavalla.

Iso peukku, anna mennä!

Joo, kyllä se on tekeillä jo tavallaan. On uusi ruiskulle sopiva regulaattori ja oon kaivanut naftaliinista suuttimien testausvälineet edellisen projektin jäljiltä. Tarttis käydä Boschin myymälästä lämpöantureita ja liittimiä yms ja vielä ennen kaasarisetupin purkua mitata alipainetta jotta jää muistijälki seuraavaa vaihetta varten. Ja sitten on se pidempi työpöydän ääressä tehtävä vaihe edessä.

Mut tässä tulee pikkuisen tiedonjakoa. Mulla oli ongelma öljyn kanssa ja sen selätin. Turbo tunki öljyä molemmin puolin ja olin "aika yksin" ongelman kanssa. Ahtoputken öljy tulee joko siitä että ilmanputsari on ahdistava tai että kampikammion paine on liian iso. Mä läksin oletuksesta että jälkimmäinen on syy varsinkin kun sitä öljyä tuntui menevän myös pakopuolelta.

V2 kampikammion paine pulssittaa voimakkaasti. Kokeilin menneisyydessä stobolla ajoitustulppa auki ja selväksi tuli ettei niin voi tehdä. Siellä on ali, normaali ja ylipaine riippuen työkierron kohdasta. Näissä vehkeissähän on jos jonkin näköistä huohotinta ollut vuosien varrella ja myöhemmissä evoissa ei sitten paljon mitään muuta kuin ne sateenvarjokumit venttillikopissa.

Tää sotki huohottimesta jo silloin kun konversio 883/1200 oli uusi. Ei ahdettuna huohottanut just sen enempää mutta oli toki näkyisämpää kun en työntänyt huohotuksen tulosta imupuolelle vaan ulkoilmaan.

Pahinta oli kuitenkin imuputkeen menevä öljy joka savutti joskus moottorin kuormituksen jälkeen tosi pahasti ja vaatteetkin alkoivat haista palaneelle. Savutus ei ollut mitään Wartburg luokkaa vaan 10x.

Manne muisteli joskus kaupassaan että joku kova kuski oli saanut sisäänajossa koneen leikkaamaan kiinni laittamalla huohotukseen "takaisinimun eston". Ei kuulemma noussut öljy enää öljyrenkaiden ohi kun oli niin kova alipaine.... Mä läksin siitä kohdasta Hi-Flexiin ja ostin takaiskuventtiilin huohottimen linjaan. Aukeamispaine 0,025 bar.

Maksoi 6,70â,¬ ja sen jälkeen huohotus on ollut vieno henkäisy ulospäin. Ei tuu öljyä huohotuksesta just nimeksikään. Mutta mikä on olennaisinta, ei mene mainittavasti öljyä ahtoilmaan eikä öljyä myöskään kulu entiseen malliin. Siinä vaiheessa kun tämä lykkäsi öljyä turboon niin kulutus oli luokkaa 2 litraa tuhannelle. Nyt ehkä neljänneksen siitä ja se on pitkään ajetulle koneelle ok.

Huohotin näkyy punaisen nuolen päässä ja sen jälkeen on vain pätkä avointa letkua. Catch cania ei tarvitse olla. Turbon öljynpaluuletkun olemuksesta päätellen kampikammiossa on alipainetta koneen käydessä!

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/Huohotin_zps051kmq68.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/Huohotin_zps051kmq68.jpg.html)

Buellin taikka Magneti Marelli-Buellin ruiskun suuttimet olivat omissa mitoissaan. Ja meinasivat olla tiukassakin.

(http://farm6.staticflickr.com/5745/30918961516_9b1f9f89c8_b.jpg)

Harvinaisen pituuden lisäksi suuttimet olivat alimittaiset (300cc/min) mun tarkotuksiini. Valeot, joita Magneti Marelli käytti, ovat (54mm) 0-0 väliltä ja se on 4-5mm enemmän kuin yleisin suutinmalli on pitkä. Lyhyempi mahtuisi pullahtamaan paikoiltaan. 

(http://farm6.staticflickr.com/5800/30866483881_f63d6ab144_b.jpg)

Siispä jakotukin lipare poikki, muutama milli pituussuunnassa vekes ja sähkölinnunkakalla tukin osat takaisin kiinni.

(http://farm6.staticflickr.com/5528/25318865529_7b5aa3820d_b.jpg)

Buellin osa on Buellin osa. Jakotukin letkulähtö osoittaa Sporsterissa melko tarkkaan moottorin yläkiinnikettä kohti mutta mitäpä ei puukkosahalla sais pois tieltä.

Jo olemassa oleva Walbron pumppu kelpaa ja Malpassin valikoimasta löytyi ruiskulle sopiva regulaattori joka kävi suoraan kaasutinmallin regulaattorin reikiin. Regulaattori on säädettävää mallia eli jos suuttimet alkavat ahdistaa, niin ei kun painetta lisää. Laitoin perusasetukseksi 3bar paineen.

Löytyyköhän 5spd kaasari-Sporsteriin isompaa laturia? Voi tulla tehopula kun tulee vielä suuttimetkin sähköä kuluttamaan.

Onko tuossa imukanavassa väliseinä? Yhdessä projektissani ahdettuna kävi niin että seoksen jakaantuminen ei mennyt tasan vaan toinen sylinteri varasti toisen seoksesta osan ja käynti alemmilla/keski kierroksilla oli epävakaata ja pilasi tulppia. Väliseinän asentaminen koko kanavan pituudelta ratkaisi käyntiongelman.

Tässä aiheesta: http://www.motomatti.fi/p/diy-injection-for-harley-flh.html (http://www.motomatti.fi/p/diy-injection-for-harley-flh.html)
Ahtamattomana kaikki toimi moitteitta. Ahdinversiossa ongelmana on ollut eri hihnojen kestävyys. Muutoin laite on melko vakio. Bagger -ominaisuuksia parannettiin siinä ohessa.

Ei ole. Mitähän tulisi maksamaan yksittäiskappale 3D tulosteena?

Mä korjasin just ennen ajokauden loppua autosta samaa vikaa. Vaparissa levoton nokka-akseli kapealla nokkien välisellä kulmalla sotki just sun kuvaamalla tavalla satsit ja laite lähti todella huonosti automaatilla "täyskaasulla". Ihan itte keksin kokeilla

(http://farm6.staticflickr.com/5487/30654142110_49116a6646_b.jpg)

tommosta ja kas kun meni heti koeajolla renkaista pintaa tiehen oikein huolella.

Tähän tulee pyttyjen välille mahdollisuus yksilölliseen annosteluun mutta millä sen tämän savupiipuilla ja yhdellä 02 sensorilla sitten säätää, se on eri juttu. Takalambda ja yhteinen lambda ja niistä erotus. Vois olla aika vaikeata mittausta. Tiedonkeruu tulee sillä viisiin että ohjain kerää jotakin lambdasta josta sitten voin laskea seuraavaan taulukkoon korjauksia. Manutune, vaan ei autotune.

Ruiskutus tulee siten, että suuttimen pulssi päättyy aina samassa kohtaa työkiertoa vähän ennen kuin imuvena menee kiinni ja enempi pulssin pituutta siirtää aloituskohtaa aiemmaksi. Mä speksaan ja junnu koodaa Arduino Unon rajoja koetellen. On jo työn alla.

Buellin TPS:ssä on tommonen liitin. Oisko jollekulle tuttu? Jos löytyisi vastaliitin, niin voisi jatkossa varaosittaa samanlaisella sensorilla. Muussa tapauksessa vaihdan liittimen molemmin puolin.

(http://farm6.staticflickr.com/5547/22807379418_5f77ac0f09_b.jpg)

Mekaniikka on aika hyvin hakenut paikkansa. Pikkuisen loven veistelin runkoon jotta bensaletkulle löytyi reitti. Miten lie onnistunut Magneti Marellin ja Buellin yhteistekele noin Sportster-epäyhteensopivaksi? Onneksi sentään putsarinlaippa on yhteensopiva.

(http://farm6.staticflickr.com/5502/30897492431_d7c077c6f3_b.jpg)

Magneti Marellin ruiskussa ei näköjään ole ollut MAP sensoria vaan on toiminut jollakin muulla tekniikalla. Ei löydy alipainenippaa kaasuläpän jälkeen joten semmoinen tarttee porailla ennen kuin tuon koonnoksen tilkitsee ja ruuvit kiristelee paikoilleen.

Plenumi-tilavuutta pitäisi tuossa olla 3.5 - 4.0 litraa,
jos haluaa yhtenäiset tehot molemmista sylintereistä.

Aivan varmasti olisi avuksi mutta en mä semmosta varakanisterin kokoista kammiota tuohon osaa vieläkään kuvitella sovittelevani.

Lainaus käyttäjältä: Karzza - 17 marraskuu 16, 04:21:33
Plenumi-tilavuutta pitäisi tuossa olla 3.5 - 4.0 litraa,
jos haluaa yhtenäiset tehot molemmista sylintereistä.

Sellaisia pönttöjä olen tehnyt itsekin kun on neuvottu. Sellaisen säryttyä laitoin suoran röörin enkä huomannut mitään eroa. Kyseessä yhdellä läppärungolla varustettu V2-moottori remmiahtimella. Rivikoneen tapauksessa plenumi on tärkeämpi. Tosin suorassa nelosessa voisi kokeilla kahdellakin läppärungolla. Vähentäisi osia kummasti.

Toisessa erinomaisesti toimivassa mekaanisesti ahdetussa V2-koneessani ovat sylinterit kaukana toisistaan niin pelkästään tilavista virtauskanavista muodostui suuri osa ahtimen ja läppärunkojen välisestä tilavuudesta. Jakokammion, plenumin, tilavuus on vain noin yksi litra.

Jälkimmäisestä on huonosti kuvia mutta tässä talvisäilytysjutun kuvissa näkyy ahtimen sijainti, vetotapa ja osa komponenteista ja putkista. Oikeanpuolimmainen pyörä on myyty sittemmin.
http://www.motomatti.fi/2014/10/ajoneuvot-talvisailossa.html (http://www.motomatti.fi/2014/10/ajoneuvot-talvisailossa.html)

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 13 marraskuu 16, 15:21:52
Ruiskutus tulee siten, että suuttimen pulssi päättyy aina samassa kohtaa työkiertoa vähän ennen kuin imuvena menee kiinni ja enempi pulssin pituutta siirtää aloituskohtaa aiemmaksi. Mä speksaan ja junnu koodaa Arduino Unon rajoja koetellen. On jo työn alla.

Eikö tuossa ole vaarana että esim. tyhjäkäynnillä jos kone syljeskelee vähän takaisin menee säädöt ihan perseelleen? Jos kerran pystyy säätämään ajoitusta niin mä laittaisin ruiskutuksen alkamaan jonnin verran imuventtiilin aukeamisen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Smokie - 18 marraskuu 16, 10:21:03

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 13 marraskuu 16, 15:21:52
Ruiskutus tulee siten, että suuttimen pulssi päättyy aina samassa kohtaa työkiertoa vähän ennen kuin imuvena menee kiinni ja enempi pulssin pituutta siirtää aloituskohtaa aiemmaksi. Mä speksaan ja junnu koodaa Arduino Unon rajoja koetellen. On jo työn alla.

Eikö tuossa ole vaarana että esim. tyhjäkäynnillä jos kone syljeskelee vähän takaisin menee säädöt ihan perseelleen? Jos kerran pystyy säätämään ajoitusta niin mä laittaisin ruiskutuksen alkamaan jonnin verran imuventtiilin aukeamisen jälkeen.

Ajoitusteknisesti, riippuen moottorinohjauksen tekniikasta, onko siinä mahdollista jakaa joka suuttimelle oma ajoituksensa vai tuleeko suihkutus aina samaan aikaan. Vain suuttimen aukioloaikaa vaihdellen. Näinkin on saatu moottoreita toimimaan.
Teknisemmät moottorinohjaukset ruiskuttavat juuri haluttuna hetkenä ja jopa niin että ensin imusarjaan pruutataan pieni, sinällään palamiskelvoton, ruiskaus ja lähellä palotapahtumaan varsinainen ruiskaus. Tätä voi vielä kehittyneemmissä versioissa säätää erikseen eri kierrosluvuille ja eri ajotilanteisiin. Tietämättä mitä kyseinen moottorinohjaus kykenee.

Kuten Smokie totesikin niin ajankohdalla on merkitystä. Ajattelen imukanavassa kulkevaa ilmaa jöötinä joka etenee kohti palotiloja haarautuakseen loppuvaiheessa. Se ei ole tasapaksua vaan ilman tiheys siinä vaihtelee ja jos tapahtuu backfireä, johon Smokie ilmeisesti viittasi, on se selkeä epäjatkuvuuskohta. Pääasiassa ruiskutus pitäisi saada niihin kohtiin joissa ilman tilavuus on tihein että happea olisi mahdollisimman sopivasti sitä polttoainemäärää kohti joka ruiskutetaan. Ei liikaa eikä liian vähän.

Alemmilla kierroksilla ilmavirran syklisyys on ongelma ja oikean ruiskutushetken valinta silloin hankalampaa. Toisaalta: imukanavaan ruiskutettu polttoaine on siellä eikä pääse karkuun eikä menetä palamisominaisuuttaan kunhan sekaantuisi riittävään määrään happea ennen palotilaan menoa ja palotilassa. Voi vain käydä niin että alhaisilla kierroksilla seoksen varastaa toinen sylinteri tai jää jopa yksi palamistapahtuma väliin. Kierrosten noustessa ei ruiskutusajankohdalla ole juuri ollenkaan merkitystä. Kunhan seosta on saatavissa tasaisesti.

Ahdettu moottori käy kahdenlaisessa tilassa: vapaastihengittävänä silloin kun ahtopainetta ei ole tai sitä on vain vähän jolloin moottorin syklit liikuttavat imuilmaa ja sen tiheys vaihtelee voimakkaasti ja toinen ahdettu tila jossa imuilman paine on niin suuri että painevaihtelua ilmenee vain imuventtiilin läheisyydessä. Yksinkertaistaen että molemmissa tapauksissa on kysymys tasakaasuajosta.

Kaasuläppä sitten tekee omat kuvionsa paineenvaihteluun.

Tässä turbossa kuten mun Dartissa max kierrokset on 6000rpm. Työkierto ja samalla pisin mahdollinen ruiskutusaika on 20ms. Toki pitää jättää pelivaraa, eli pärjännen 400cc suuttimilla kaikissa tilanteissa alle 20ms pulsseilla.

Sekventiaalisissa ruiskuissa kukin sylinteri saa polttoainetta erikseen ajoitettuna mut monissa ruiskuissa pärjää hyvin silläkin että kaikki suuttimet tai puolet niistä ruiskii kerrallaan. Jälkimmäisissä ryhmäruiskututeuissa polttoaine sattuu aukinaiseen venttiiliin ja jollekulle toiselle kanavaan ja venttiililautasen selkään. Hicarin Ikävalko joka oli muutamaa ruiskua säätänyt, sanoi että ainoa mistä merkittävää eroa löytää, on se, että sekventiaalisella sai HC:t katsastuksessa paremmin haltuun.

Ruiskutustapahtumat on aika usein 2 pulssia per työkierto. Noilla suuttimilla on omat pikku viiveensä sekä aukeamisen että sulkeutumisen kanssa. Kun ajaa testipenkissä suuttimien virtaustestiä eri pulssisuhteilla, niin esille tulee, että jossakin 1ms alapuolelta ei tuu enää mitään ja sitä ennen käyrä kaartuu niin että lyhyillä pulsseilla tulee enemmän kuin aika antaisi olettaa. Suuttimen aukeamisviive on se 1ms ja suuttimen sulkeutuminenkin ottaa aikansa. Digitaaliohjauksessa voi kompensoida jälkimmäisen virheen pois. Suutinfirman testitulokset on ajettu myös noilla lyhyillä pulsseilla jonka voi syöttää ohjaimeensa.

Mä menen yhdellä ruiskutuksella per työkierto. Dartissa mulla on niin ja toimii. Siellä ei ole tuolla lailla ajoitettu mihin kohtaan se osuu jollekin sylinterille koska kaikki suuttimet käyvät samassa tahdissa. Sen sijaan laitoin ruiskutushetken vaeltamaan siten, että ruiskutusväli on lyhyempi kuin työkierron 720 astetta. 600 astetta. Ajoitus vaeltaa ja keskimäärin kaikille tulee samanlaisia ajoituksia ja ainakin tulpista katsoen jako menee tasapuolisesti oikein.

Kaasu pohjassa isoilla kierroksilla seoksen muodostus on helppoa. Virtausnopeudet on suuria, on paineita ja pisarat arvaten sumuuntuu hyvin. Motomatin mainitsema väliseinäimusarja voi vielä tulla eteen mut sen tietää sitten kun on kokeiltu.

Sen sijaan pienillä käyntinopeuksilla ja kevyellä kuormalla soisin mieluusti saavani suhautettua bensaa juuri sinne minne on tarkoitettu. 3000 kierroksen maantievauhdissa ja laihalla pulssit voisivat olla jotakin 2-5ms luokkaa ja kun työkierto kestää 40ms niin pystyn ruiskauttamaan polttoaineen liikkuvaan ilmaan. Suutin osoittaa kannessa kanavan lattiaan ja jos sinne päin "käy tuuli" niin arvelen, ettei se polttoaine pyri muualle vaan jatkaa kohti avointa venttiiliä. Kun ruiskutus on imutahdin loppupäässä niin takaisinpäin tuuleminen, pakokaasun tunku imusarjaan päin on jo ohi ja ilma menee sylinterin suuntaan kovimmalla vauhdillaan.

Me ohjelmoidaan parhaillaan testipenkkiä jossa on käsisäätöinen pulssinleveys ja prossulla tehty tuo ajoitus noin. Sillä on tarkoitus kokeilla millä ajoituksella kone käy kuormittamattomana ja minkälaisella polttoaineannostelulla se sen tekee.

En siis tiedä vielä, mutta kokeilemme tätä metodia.

Laitteen ajateltu käyttötarkoitus on ajella katuja ja maanteitä. Kromitankkiin mahtuu just ja just 10 litraa bensaa ja sillä sopis päästä niin pitkälle, että jo kahvituttaa. Sen vuoksi kevyen kuorman toiminta on tärkeää. Mä sain viime kesältä lukemia ja yllätys, 100km/h marssivauhdissa turbo meni yhtä vähällä kuin vaparikin. Jopa 5l/100km alittui. Se ominaisuus saa säilyä tai parantua. Turbolla sit pikkupyrähdykset. Ahdoillahan tällä ei voi ajaa kovin pitkään yhtäsoittoa kun on vitosella rajoitin vastassa. Eikä ole ollut tarkoituskaan. Turbo sais kyllä reagoida kaasuun nopeammin.

Oltiin heinäkuussa Rovaniemellä joenrannassa Pohjanhovin takana kattelemassa maailmanmenoa. Oltiin laskeuduttu pari päivää jäämereltä takaisin päin. Motskarireissulla oltiin siis. Siinä kun istuttiin, kuului eräänlaisen ajouvon ääni. Rouvani ei reagoinut mitenkään, mutta mulle papatipapati-tsiihh-papatipapati-tsiihh toi mieleen, että ollaan Proboostin nurkilla. Virnistytti.

Lopputulema meillä lienee sama: kokeilemalla selviää.

Vielä tuosta jaetusta imukanavasta: sen virtauspinta-ala jaetaan kahtia välilevyllä. Sain siitä moitteita pariltakin taholta. Virtauspinta-alaa ei kuulemma ole riittävästi. En oikein voinut ymmärtää kun välilevy oli 0,5 mm paksu. Sen verran pinta-ala pieneni imukanavan mitalta.
Järjestely toimi sekä vaparina että ahdettuna.
Toinen tapa olisi tehdä kaksi identtistä imukanavaa mutta sitten yhden kaasuläpän soveltaminen olisi hankalampaa.
On myös kolmas mahdollisuus kun on yhteinen imukanava: laitetaan yksi suutin heti kaasuläpän jälkeen. Ainakin höyrystymisaikaa olisi. Sillä periaatteella pelasivat yksipisteruiskutkin ja jopa monisylinterisessä moottorissa.

Nyt en tiedä onko aikomus ottaa huomioon päästötasovaatimukset? Ne osittain tekevät moottorista taloudellisemman mutta ei aina tehokkaimman. Yhdessä ahdinprojektissa hain tehoa. Onnistuin.
Seuraavissa lähdin talouden ja päästöjen vähäisyyden vaatimuksesta. On paljon vaikeampaa.
Nyt kaikki projektit ovat "telakalla". Odotan että tulee fiilis jatkaa. Käyttöpyöränä viime kevättalvella ostettu uusi pyörä joka näin aluksi, luonnollisesti, sitoo mielenkiintoa.

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 18 marraskuu 16, 12:08:00Me ohjelmoidaan parhaillaan testipenkkiä jossa on käsisäätöinen pulssinleveys ja prossulla tehty tuo ajoitus noin. Sillä on tarkoitus kokeilla millä ajoituksella kone käy kuormittamattomana ja minkälaisella polttoaineannostelulla se sen tekee.

En siis tiedä vielä, mutta kokeilemme tätä metodia.

Onhan sulla jo se testipenkki = moottori. Koitappa laittaa silmä kiinni kaasuttimeen ja avata kaasu auki. Ihme on ellei kirvele. Ehkä, jos alkaa oikein hifistelemään ruiskutuksen ajankohta olis matalilla kierroksilla pian sen jälkeen kun imuventtiili aukeaa ja korkeilla kierroksilla enempi imuventtiilin loppua kohti.

Mulla Kawasaki taitaa kans lykätä 2 / kierros, eli toinen suhu menee väistämättä huti. Oon ajatellut että onpahan sitten valmista seosta tarjolla kun ruokahalua tulee, suuttimet osoittaa suoraan "tötteröihin". Se pelaa niin hyvin etten uskalla sattua enää mihinkään, luulen että nykykunnosta ei voi kuin huonontaa.

Mä ajoin joskus kakarana mankilla ilman kaasutinta, teipillä vaan bensaletku imuaukkoon ja tarkalla kädellä hanaa säädellen. Kyllä moottorit toimii vähän vaikka miten mutta on eri asia että kuinka.

Mulla muuten auttoi kovasti turbon vastaamiseen kun laitoin nokkiin ihan törkeästi overlappia. Kaiketi bensa palaa myös pakosarjassa, silti vain kuluttaa 5 litraa sataselle. Ja kyllä viheltää, joskin tyhjäkäyntiä käy yhtä hienosti kuin jokkiskupla.

Lainaus käyttäjältä: Motomatti - 18 marraskuu 16, 12:47:40
Toinen tapa olisi tehdä kaksi identtistä imukanavaa mutta sitten yhden kaasuläpän soveltaminen olisi hankalampaa.

2 eri kanavaa ja ryövää jostain vanhasta Escortista 2 kurkkuisen Weberin. Etkä ikinä enää aja jalka mukavasti, tai sitten pitää tehdä takatapit ;D

Sehän se testipenkki on. tämän moottori. Mekaniikkaosat on tehty ja istutettu. Elektroniikka jo valmistumassa ja sitten säätelemään. Tässä projektissa joutuu vähän enemmän tienpäällä hakemaan säätöjä. Onneksi on lava-auto, niin voin ottaa kamppeen kesällä mukaan korpeen. Ei tuu mitään kotinurkilla voimakkaista "koeajoista". Autolla oli helpompaa. Sain "kartan" riittävän hyväksi kuormittamalla moottoria momentinmuunninta vasten.

Kaksreikäisen imusarjan nälkään evokoneiselle on ebay täynnä valmiita ratkaisuja. Magneti Marellin ruiskuhan on 2-tiekampe aina läppärunkoa myöten. Sporttiin ei mahtuisi samanmoinen.

Nuo Magneti Marellin moottorinohjaukset 15M, 15RC, MIUG3 ja 5AM sopivat hyvin rakentelijalle koska niiden tiedostoihin on suhteellisen vapaa pääsy muokkaamaan. On-line -muokkaus ei tosin ole mahdollista vaan alkuperäistiedosto on ensin kopioitava tietokoneelle ja muokattava siinä ja syötettävä moottorinohjaukseen. Tai saada kaverilta tai netin kautta valmiiksi ko. kokoonpanolle muokattu tiedosto.
Se osio missä määritellään työkierto ei ole muokattavissa eli siinä suhteessa kyseisten moottorinohjausten harrastekäyttö jäänee 90 asteen V-koneiden omistajien lystiksi. Se että juuri se kohta ei ole muokattavissa johtuu siitä että käytettävä apuohjelmisto on suunniteltu vain Ducati- ja Guzzikäyttäjien tarpeeseen. Ohjelmisto on ilmainen. Valmiita "karttojajakin" on saatavilla erilaisiin kokoonpanoihin. Itse olen tyytynyt säätämään itse. http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5408.0 (http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5408.0)

Moottorinohjaukset jotka ovat muokattaessa vaikka ajon aikana ovat käytännönläheisempiä käyttää.

Magneti Marellilla ja Weber Marellilla on läppärunkoja joka lähtöön. Kaksisylinteriseen yhdellä tai kahdella läppärungolla, useampisylinterisiin sylinterikohtaisesti. Itse olin jo tehnyt yhdellä läpällä ennen kuin Marellilla oli yhtään sellaista pois lukien yksisylinteriset. Itse asiassa ihmettelin jo 90-luvun alussa miksi silloisessa pyörässäni oli kaksi läppärunkoa.

(Muutin moottorinohjausten nimikkeitä. Nuo neljä ovat nyt laajan säädettävyyden piirissä. Muihinkin, P7, P8, 16M ja 7SM on pääsy katsomaan vikalogit, nollaamaan ne, muuttamaan joitakin perusarvoja sekä toimintotestukset.) Eikös jossain H-D mallissa ole Weber Marelli?

Mä en ajatellut noin pitkälle. Lähinnä sitä, että jos HD evolaiseen haluaisi aihion, niin näitähän on valmiina kaksläppäisinä. Sporttiin ei mahtuisi, mutta muutenhan tuo on "hieno". Suuttimet on vielä epästandardimmat kuin Buellin Magneti Marellissa oli.

(http://farm6.staticflickr.com/5805/30970681551_93e2a9a2c2_b.jpg)

https://youtu.be/6GnHEiz10HM (https://youtu.be/6GnHEiz10HM)

Tommonen ensikäynti ruiskuaikakaudella. Starttailin eilen akun tyhjäksi. Hörähti Bräkleenillä joten kaikki palat piti olla kohdallaan. Vatut, kun tankki oli niin vajaa, että kun on toisin päin kallellaan kuin sivutuella, niin ei tullut enää mitään ulos. Samantein tulille kun sai bensaa.

Nyt pääsee laatimaan käynnistyssekvenssiä. Edellisellä kerralla siinä oli eniten keksimistä. Saas nähdä, onko oppi tarttunut vai pitääkö keksiä samat asiat uudelleen.

Edit: Kappas, juutuubi löysi mun edellisen ruiskumosan ensikäynnistyksen muutaman vuoden takaa.

https://www.youtube.com/watch?v=QExpqxJH484 (https://www.youtube.com/watch?v=QExpqxJH484)

Siinä kun papattimen annoin käydä lämpöiseksi ja asettelin seoksia niin tuli vastaan semmoinen ilmiö, että laite stumppasi yllättäen rikkaan ja normiseoksen rajamailla. Teki sen kakskin kertaa. Himpun takaisin ja taas kävi nätisti.

Aamulla tuli ajatus, että kun turbon takia tuli aika runsaskokoiset suuttimet (Fintronicin lappusen mukaan kumpikin tasan 389cc/min) jotka virtaa äkkiseltään laskien puoltoista litraa tunnissa ihan minimiajoituksillakin, niin joutuu vissiin sovittelemaan jotakin elektroniikkaa suuttimien ajoon, jolla saisi minimiaukioloaikaa hilppasen lyhennettyä. Ei muuten, mutku toi pitää joskus katsastella niin sais käydä silloin kauniin ohuella seoksella. Ja onhan se haaste ohjata muutenkin ihan suuttimien toimintarajalla.

Olis ehkä pitänyt valita "kertova" painesäädin, jolla ahdot nostaa polttoainepainetta reilummin kuin ahtopaine kasvaa.

Ei pitäisi olla ongelmaa saada oikealla elektroniikaohjauksella lyhennettyä suuttimien aukioloaikaa niin että koneen saa käymään riittävän laihalla. Omassa virityksessä on vielä isommat suuttimet suhteessa koneen kokoon ( 4x 670cc/min, 1327cc nelisylinterinen kone) ja tyhjäkäyntiseokset saa säädettyä kohdilleen niin normaalibensalla, kuin E85:sellakin. Polttoaineen paineensäädin on ahtopaineohjattu, mutta ei "kertova".

Voi olla joku muukin syy. Mut tuli tosiaan kohta, jossa alkaa tipahtaa käynti kerralla laihennukselle mennessä. Vaikka onkin Bilteman mittari niin laihemmallakin oon ajanut viime kesänä. Tarvitsee ottaa skooppi mukaan tutkimukseen. Rivakkaan ohjaamiseen olis sopineet paremmin pieniohmiset. Mut kun ohjain on vasta tekeytymässä niin saa tämän noillakin pelaamaan.

Tuntuu tässä vaiheessa mukavalta kun kaikki työvaiheet ei sisällä katkaisulaikan kipinöintiä, tärisyttävän puukkosahan huudatusta eikä edes MIG-hitsausta.

Ei edes vuotanut bensaa  :) koekäytössä.

Kansipahvit saattavat olla ehtoopuolella. Ihan kuin olis sauman tienoossa jotakin ulospuhalluksen jälkiä.

Lainaus käyttäjältä: Blower1 - 20 joulukuu 16, 16:46:42
Ei pitäisi olla ongelmaa saada oikealla elektroniikaohjauksella lyhennettyä suuttimien aukioloaikaa niin että koneen saa käymään riittävän laihalla. Omassa virityksessä on vielä isommat suuttimet suhteessa koneen kokoon ( 4x 670cc/min, 1327cc nelisylinterinen kone) ja tyhjäkäyntiseokset saa säädettyä kohdilleen niin normaalibensalla, kuin E85:sellakin. Polttoaineen paineensäädin on ahtopaineohjattu, mutta ei "kertova".

Pahus että pitää sotkea noiden metalliartistien projektien ketju tämmösellä pas#anjauhannalla.

Tänään tutkin tuota vekotinta mittareiden kanssa. (Bosch)anturi just ennen turboa lykkää jännitettä odotetulla tavalla, mutta jossakin 2,5 ms alapuolella (per työkierto/1 ruiskutus per sylinteri) tulee täyskuolema. Siinä vaiheessa lambdan jännite on 700mV paikkeilla.

Mä epäilen, että toi anturi ei toimi oikein kun on <10cm etu- ja liki puoli metriä takapytystä. Signaali on kyllä rauhallinen että jos vaan unohtaa että laite käy minimissään 700mV tasolla ja sen jälkeen tulee äkkikuolema, niin sillä "voisi elää". Paremmin tasapuolinen paikka anturille olisi turbon jälkeen (nehän on aika usein katin molemmin puolin) että hitsuuttelenko sinne toisen lambdan paikan ja rupean sieltä hakemaan asiallista signaalia?

Tuosta kohdin tulee tosi jyrkkä säädin.

Ohjauksen suunnittelu on vaiheessa, mutta jotakin sentään oon saanut aikaiseksi. Periaatteessa kaikki anturit on hankittu ja kokeiltu. Suunnitelmat ohjaimesta ovat tarkentuneet ja hieman muuttuneet. Laite on kuitenkin käynyt ja säätimiä on käännelty!

Jo ajokaudella olin katsellut sylinterin rivoilla olevaa shittiä. Kannentiivisteen korkeudella vuoroin edessä ja takana oli pientä puhalluksen jälkeä. Ei haitannut ajoa, ei pitänyt ääntä (yli sen mitä tuo pitää normaalisti) eikä tuntunut puhallusta. Mut jälki näkyi vaikka pesin sen joskus pois.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_51901_zpsbnftrwy5.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_51901_zpsbnftrwy5.jpg.html)

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_51911_zpswx6dg5z7.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_51911_zpswx6dg5z7.jpg.html)

Ei tuo kannentiiviste ollut sen kummemmin palanut mutta ehkä puhalluksen paikasta oli tuo punainen silikoni enemmän kateissa.

Avatessa kannenpultit tai mitkä kierretupit onkaan, olivat osin omituisen löysässä.

Siispä katsanto pulttien alapäähän.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_51921_zpsxijccfr9.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_51921_zpsxijccfr9.jpg.html)

Ei olleet nouseet havaittavasti, kierteet toimi ja olivat suunnilleen pohjassa kaikki.

Käytetty kansipahvi oli jotakin 1,3mm paksu. Ihan samaa merkkiä ei ole tallilla tallessa mut uusi minkä löysin on massatiivisteen kohdalta jotakin 1,5mm ja liekkirenkaalta 1,85mm. Oisko noi pitänyt aikanaan jälkikiristää? Painuneitako ja olivat löysällä sen takia?

KUPARIA KEHIIN.

Aattelin erään vinkin jälkeen kääntyä tiivistefirman puoleen ja teettää puoltoistamilliset kuparitiivisteet. Eipähän kompressoidu. Minkähänlainen kiristysmomentti mahtaisi olla kuparitiivisteille passeli? Nehän tulee momentin tienoolla vastaan äkkijyrkästi ja se 90 asteen viimeinen veto voi viedä momentin aika paljon isommaksi kuin massatiivisteille käy.

Älä laita kuparitiivistettä. Tuntuvat aina tihkuvan. Itse menetin hermot ja kiristin kunnes 1 pinnapultti korkkas. Siinä vaiheessa tajusin heittää kuparitiivisteet roskikseen ja laittaa monikerrosteräs tiivisteen tilalle.

-Aina- on vähän turhan vahva ilmaisu. Omassa pyörässä on Cometicin kuparit eikä vuoda. Tiedän ainakin 2 muutakin jotka käyttää kupareita eikä nekään vuoda.

Cometicin tiivisteiden asennusohjeissa suositellaan Gasgacinhcin (tjsp) tiivisteliimaa tai vastaavaa. Mä oon käyttäny hylomaria.

Jos on vähänkään epävarmuutta tasojen suoruudesta, ääni Smokien mainitsemille monikerrospelleille.

Mä uskon teitä kerralla. MP messuilla johti joku harhaan ettei just Sportsteriin oo ns parempia pahveja. Mannen juttusille vaikka heti huomenissa...

...kenenkäs valmistamia ne monikerrospeltitiipparit ovat?

En muista merkkiä,  Loimaalta ostin. On vakiota ohuempi

Cometic mls

http://www.zippersperformance.com/cometic-mls-head-gaskets.html (http://www.zippersperformance.com/cometic-mls-head-gaskets.html)

cometic monikerros paffeista on vain hyviä kokemuksia just sportyn kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Kapteeni sika - 05 helmikuu 17, 14:38:50
-Aina- on vähän turhan vahva ilmaisu. Omassa pyörässä on Cometicin kuparit eikä vuoda. Tiedän ainakin 2 muutakin jotka käyttää kupareita eikä nekään vuoda.

Cometicin tiivisteiden asennusohjeissa suositellaan Gasgacinhcin (tjsp) tiivisteliimaa tai vastaavaa. Mä oon käyttäny hylomaria.

Aina on kumminkin pitänyt aina paikkansa, joka kerta kun oon koonnut moottorin kuparitiivisteillä niin aina on vuotanut enemmän tai vähemmän. Mä sentään ajelen vesijäähdytetyllä moottorillakin jossa on 4 erillistä sylinteriä, korokepalat ala- ja yläpuolella eikä tiivisteen palaakaan koko vehkeessä, luulen ymmärtäväni jotain tasopinnoista. Siitä kyllä helppo moottori että heti kun nakuttaa vähänkin niin on heti game over ja varikolle.

Mutta Cometic MLS tiivisteille ääni täältäkin. Paras tiiviste.

Joo ja aina kun mä oon käyttänyt niitä niin ei ole vuotanut.

Ehdin jo tilaamaan monikerrospeltiset. Saa perjantaiksi.

Purkuharjoitus toi hyviä havaintoja anturipiuhotuksen
järjestelemiseksi. Väärin koottuna melkoinen riesa
tämmösissä kansipahvisulkeisissa.

Pytyt oli vähän kiillottuneet pystysuuntaisin jäljin
sitten viime näkemän. No tämä on tämmöinen
koekappale. Aattelin vahtia ebaysta vähillä maileilla
olevan vaihtokoneen tallin hyllyyn bigbangia varten
valmiiksi. Jos ei tuu, niin aina tommosia koneita
joku tarttee.

Oho tulipa hyvä riita. Ei nyt noin olisi tarvinnut suuttua.

Ja sulla Jkko on liian huono ilmanputsari, noista menee läpi kaikki moska.

Oli siellä niitä partikkelinaarmuja mut voi osin olla muokatun huohotuksen ansiota. Takaiskuventtiili huohotinputkessa hävitti savutuksen mut pitää myös kampikammion keskimäärin alipaineisena. Ilmasuti vaihtuu kuitenkin K&N:än isompaan huonoon seuraavalle ajokaudelle.

Oli niissä sylintereissä muutakin moitittavaa. Kansitasot on pikkuisen painuneet valurautaputkien ympäriltä. Oisin vienyt hiomoon ennen kuin pistän hienot Cometicit paikalleen. Mutta ei tässä vielä kaikki. Etupytyn sylinteriputki on katkennut noin 4cm kansitasosta alaspäin. Puolisen kierrosta näkyvää halkeamaa. Pikkuisen on jo halkeaman reunaa ottanut matkaansa männänrenkaat. Mutta niin kuin taas kerran: eipä jäänyt vieläkään tienlaitaan. Teki sen jo tallissa.

883:n sylinterit olisi tarpeeseen.

Edit: sylinterikaupat sovittu. Ja Wiseco 8.5 puristeiset tilattu

Ruiskunohjaimia syntyy mutta motskari on vielä levällään. Pytyt hain Tuusulasta ja Wisecot tuli Ohiosta. Matalapuristeiset Wisecot ei olleet tukkurien suosikki joten piti kaukaa tilata mut 2 päivää ja ne oli mulla. Oikein samettipussissa oli moiset männät nätisti...

Tähän ei sitten luonnonvoimien (lue : laiskuus) ansiosta tullut lainkaan mikroprosessoria vaan toistin itseäni ja tein kotitekoisen D-jetronicin pikkuisen lambdalla laajennettuna.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_0855_zpslr90usoq.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_0855_zpslr90usoq.jpg.html)

Mulla on vastaava autossa ja toimii. On tätä joutusampi editoida kuin Keihiniä ja kaitpa tää Hillbornin ja Kugelfischerin tienoille sijoittuu säätöjen laajuuden suhteen. Tekaisin tommosen testipenkkistimulaattorin jolla voi käydä säätöjä läpi aka kun esim haluaa johonkin muutosta niin voi sitten kuiviltaan testata että muutos osui oikeaan paikkaan.

Voip ehtiä kesäksi valmiiksi!

Melkoisia irroitettavia KB:n spiraalisokat männäntappien tieltä. No ei lähteneet männäntapitkaan männistä kuin kierretanko/mutteri -pullautuksella. Mutta lähti kuitenkin.

Takamännän lakki on kulunut oudon toispuoleisesti. Itseasiassa näillä männillä uutena luulin kamppeen leikanneen kiinni ja sitten hoonattiin. Mutta sehän on vaan muotoillut männän vinoa asennustapaa varten.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_52091_zpso14fuxor.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_52091_zpso14fuxor.jpg.html)

Sylinterissä on vastaava poski killottunut sekä pystynaarmuilla.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_52101_zpsd8ghf01f.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_52101_zpsd8ghf01f.jpg.html)

Mäntä kallellaan, kanki mutkallaan? Kotikutoinen analysaattori 2sta männäntapista. Ei tieteellisen tarkka mutta kyllä se jotakin kertoo.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_52081_zpskf2cleg5.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_52081_zpskf2cleg5.jpg.html)

Ei tarvinnut paperiliuskoja testiin. Rako on noin 1,2mm. Kankia väännellään pikkutaipumien takia suoriksi, mutta onko tuo enää semmoinen?

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_52071_zpsfubz4dgk.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_52071_zpsfubz4dgk.jpg.html)

Kannattaako tuota yrittää vääntää?

Jos on pelkkä kanki tuon verran kiero niin anna mennä vaan. Mutta kannattaisi ehkä mitata pinionin ja vetoakselin päästä heitto, ettei limput ja keskitappi ole pyörähtäneet?

Ja taivutus sillä lailla että veivin yläpäähän käypänen lovi kammessa sitten vääntö? Jossakin s&s sivuilla oli esimerkki työkalusta. Tallin nurkassa on jotakin Martelan työpöydän runkoa. Siitä saa vääntimen varren väsättyä.

Tämän alakerta on ollut nipussa 2001 alkaen. Silloin tehtiin alakerta ja vaihdettiin akselikin hyvään käytettyyn kun vetopuolen booreissa oli osumaa. Konversio n:o 1 tapahtui 2004-5 ja oli ihan hyvä monia vuosia kunnes jostakin syystä takapytyn kangesta meni hela. Sitten laitettiin 010 ylikoko poraten ja jostakin syystä huomasin sisäänajotarkastuksessa että takanen on "leikannut kiinni". Putsihooni ja nippuun takaisin. Ettei vaan olisi ollu veivi mutkalla kaiken aikaa kun noita sattumia on ollut noin runsaasti. Nämä viimeisimmät männät on sen verran olemattomalla helmalla, että kylkimyyryä kulkeva mäntä ei ole oikein saanut mistään kiinni. Vain ylhäällä renkaiden yläpuolella on kulumaa.

Kummassakin pytyssä oli 10.2 puristukset kun kokeilin ennen kansipahvijumppaa näkyiskö vuotoja.

Pitää olla kaksi työkalua, toisella otetaan keskeltä kankea ja toisella yläpäästä ja sitten taivutetaan. Ei siis alapään laakeria vasten. Eikä yläpään puslasta. Omatekemässäni versiossa taivutus hoituu ei käsillä vääntämällä vaan kasimillin pultti+mutteri. Vääntövarren pituus about 20 cm, hitsailtu kasaan tyyliin 8 mm x 80 mm latasta. Kun päästät irti, se kanki tulee takaisin aika paljon, pitää siis vähän yli taivuttaa. Rauhallisesti vaan vähän kerrallaan niin hyvä tulee.

Mutta edelleen mittaisin kyllä sen pinionin ja vetoakselin vipotuksen. Mulla oli sportster joka just söi mäntää toispuoleisesti sun muuta isompaakin murhetta, ongelma oli kun kampiakseli ei pysynyt rihdissä. En sano, että sulla olisi se ongelma, mutta ei mitään järkeä olla mittaamatta. Suuntaa antava mittaus onnistuu minusta ilman lohkojen halkaisuakin kone rungossa kiinni.

Pinionin päästä mitattaessa kantsii muistaa, että tulokseen liittyy erinäisiä välyksiä. Joten mittaus todellakin on vain suuntaa-antava. Mutta äkkiä se on tehty, joten kantsii varmaan tsekata. Jos heittoa on metri, niin kampura halkaisten laita.

Asia selvä. Mä käyn pinionin puoleisessa päässä mittakellon kanssa. Jakopään puoli aukeaa tässä vaiheessa aika kivutta ja on helppo pyörittää konetta joka on vailla yläkertaa.

Mekanistituttavani ehdotti kangentaivutukseen tehtäväksi työkalun joka tukee itsensä kammen yhdeltä sivulta ylä ja alapäästä ja vastaavasti painaa kankea keskeltä toiselta puolen. Pultista vääntämällä ja välillä tulosta tarkastellen taittuisi kampi uuteen asentoon. Kattoo ny, jos menee se alakerta aukaisuun, niin ei tartte vielä kankia taivutella.

Jonninjoutavan spekuloinnin kappale. Jos tuossa olisi kampi rihtauksestaan pyörähtänyt ja siitä olisi tuon männän kuluman takia jo monen monta vuotta ja varmaan >10tkm. Oisko alakerran laakerit kestäneet sen matkaa? Tietty riippuu siitäkin, paljonko on nitkahtanut.

(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_0870_zps967chksy.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_0870_zps967chksy.jpg.html)

Muutama toistolla keskimäärin sama tulema akselin päästä mitaten 0,13mm eli amerikaksi 0.005". Onks paha? Tehtaan serviisimanuaalissa on penkissärihtausarvo ja se on tyvestä, joten ei oikein voi tähän soveltaa.

Veivi '91 koneessa 84321-83 joka ... aluksi tuntui viittaavan rautapäähän. Mutta eihän se o mahdollista.

On se vähän huono mutta huonommillakin on ajeltu, en tiedä sitten onko virivirimoottorissa. Pyörittelitkö tuota yläpäänmittaustyökalua, sellaistakin on tullut vastaan ettei noiden tappien päät välttämättä aivan justiin oo koneistettu. En tiedä toimiiko tämä kk alapäänlaakerien testauskonsti moottorissa mutta kampi irrallaan ainakin. Nostat nyrkillä kiertokangen yläpäästä ja sitten lyöt toisella nyrkilläs siihen toiseen nyrkkiis. Jos kuuluu kilahdus niin tuli asiaa laakerikauppaan.

Tiedän että kuullostaa vähän liian yksinkertaiselta enkä itsekkään uskonut ennenkuin kokeilin useampaan huonoksi ajettuun kampuraan.

Eihän sun pytyt oo olleet hippasen liian tiukat vai onko moottori vaan syönyt paskaa? Veikkaan paskaa kun osa naarmuista näyttää menevän ylemmäs kuin männänrenkaat. Laita kunnollinen ilmanputsari siihen ellet halua tehdä mäntäjumppaa joka talvi.

Emmä sportstereista mitään ymmärrä, mut en mä bt: n konetta kasais tommosella vipotuksella. Johan se kalvaa nokkakopan puslan moroksi.
-Spöke

Kyllä mä sitä männäntappiparia pyörittelin ja on se kanki mutkalla. Nää pytyt putsihoonattiin aika pian edellisen porauksen jäljiltä kun mäntä oli silloin jo samalla viisiin hinkannut kylkeään ja mä vaan moitin itseäni kun tuli sisäänajossa muka riehuttua. Täähän oli tätä poistuvaa mäntäparia varten kankien yläpään helojen vaihdossa, mut ei ne korjaamolla maininneet kangen mutkalla olosta. Jo mä kuikuilin sitäkin, että onko hela koneistettu snadisti vinoon mut silmällä ei sitä saata erottaa.

Moottorin poski kiinni ja kuulemiin. Työkaverilla oli idea kangen oikaisemisvälineestä jossa kankea tuetaan ylhäältä ja alhaalta ja keskeltä toiselta puolelta painetaan mutkalle. Semmonen varmaan tehdään.

Pikkuisen paljonlaisesti vipottaa. Jos tuo olisi mun, niin kampuran halkaisisisin.

Kyllä minun järjen mukaan saman verran se vipottaa, pyöripä se runkolaakerien varassa ja päästä mitataan vaiko toisin päin. Aika paljon tuo 0.13 milliä on kun hylkyraja tuon ikäisellä on 0.05, itse pyrin saamaan 0.02 vanhemmassakin kalustossa. Nuo rattaat, öljypumppu, ensiöveto ja vaihteisto pois ja sitten akseli lohkoineen tekijämiehelle semmoisen maininnan kera, että pitää läpätä limppujen kartiot ja poistaa pienimmätkin purseet sieltä. Tulee tsekattua runkolaakeritkin samalla. Olet jo suurimman osan purkutyöstä tehnyt.

Menkööt mokoma telakalle jos kerta semmosta mieltä olette. Huomenna haen kuorman kannellisia muovilaatikoita osien pakkaamista varten. Voipi sitten tehdä ajan kanssa kun sitä laitettavaa voi löytyä jopa lisää. Ja löytyykin.

Purkaminen on helppoa. Ostin tukkuerän muovilaatikoita ja oon paitsi aihealueittain pistänyt moottorinosia omiin kannellisiin laatikoihinsa, myös tehnyt havainnoista pieniä muistiinpanoja.

Otoksella 2 tekijät, jotka niputtaa kampiakseleita, eivät pitäneet kampuran vipotusta maailman mittakaavassa hirveän isona ongelmana. Se veivin mutkan määrä naurattaa jo itseäkin. Juu, kokeile nyt kahdella paperiliuskalla, että kumpi puoli tarraa, kun toiselle puolelle pitäis laittaa mielummin kokonainen Aku Ankka tai virsikirja. On varmaan käynyt laakerien päälle toi vinous ainakin niinä hetkinä kun on ollut painetta turbossa. Männänrenkaissa oli myös aika erikoisia kosketusjälkiä mäntää vasten olevilla pinnoilla.

https://www.sscycle.com/search/?keyword=%20%09%20320-0053 (https://www.sscycle.com/search/?keyword=%20%09%20320-0053)

Toi olisi uuteen alakertaan kaikkein jäykin vaihtoehto. Seuraava alaspäin on sössön kammet. Sitten seuraavana JIMSin kammet tai jotkut "japanissa tehdyt" josseivät perin ole sama asia. Kustannustaso kokonaisella akselilla tietysti korkein, mut jos alkaa S&S kampia teettäen sovittamaan tehtaan limppuihin niin kyllä siinäkin rahaa palaa.

2017 jää vuodeksi, jolloin Kromitankki on telakalla, joten tässä voi nyt tehdä ihan miten vaan.

Ei  oo S&S kampurasettiä noilla tavallisilla tukkureilla kuten ei ollut matalapuristeisia Wisecon mäntiäkään. Mut saahan osia tilaamalla muualta.

Tää se päivä on... kaikki muut ajokit on yhtä aikaa ehjinä ja leimassa. Nyt ehtii!

Moottori on purettuina laatikossa miinus kampikammio joka on edelleen pyörässä kiinni.

Alakertaan tulee uudet S&S veivit 1200 kokoon laajennettujen 883 pyttyjen ja matalapuristeisten konversio-Wisecojen kanssa. Eli pikkuisen vahvempia osia, ei sen kummempaa. N2 nokat saavat jatkoajan jos ei erityisen hyvä syy muuta tilalle vaihdata.

Turbo joutaa vielä seuraavalla kierroksella olla sama GT15. Sehän ahtoi tasaiset 0,5 bar oman hukkaporttinsa säestyksellä. Aattelin kyllä lisätä hukkiksen piiriin pikkuisen (propo)venttiilin niin että tasan 100% tupenkäännöllä päästää ahdot vielä isommaksi, mihin tuo ahdin sitten kykeneekään. Yhteen, jopa puoleentoista baariin? Mutta ei olisi yhtä äkkiväärä kuin oli aluksi toisella turbolla, jossa paineet menivät samantein yli yhden barin. Pelotti kurvissa antaa kahvaa.

Ja sitten se omatekemä ruisku jonka ehdin jo ensiversiona koekäyttää.

Pakosarjoista. Orkkisprimäärit ovat 44 millistä putkea. Sisältä 42. Kun ahdin tulee sinne koillisnurkkaan edelleen kun silloin ahdin ei ahdista kuskin tilassa ja kun haluaisin kromitankkiturbon 2.0 versiossa saada, jos mahdollista, ahtimen heräämään pikkuisen vielä aiemmin, niin ajattelin supistaa primäärit jonnekin sisältä 35-37 millin tienoille heti kansien laipoista kartioilla ja molempiin puoliin mahdollisuuden mukaan yhtä pitkät putki ennen kaunista loivaa y-haaraa juuri ennen turboa. Pakokaasu ottaisi ikään kuin vauhtia heti kansista lähtiessään ja menisi samaa vahvuutta pitkin aina turbiinipesään jossa aukko on 34mm suuruinen.

Ja sitten entistä avarampi downpipe jos nyt GT15 laippaan sellaisen tehdyksi saa.

Jotakin tommosta. Marteliuksella oli kivan tiukkaan kaartuvaa käyrämateriaalia mainittuja kokoja.

Ajopyörä erikseen, niin saa rakentaa kesälläkin!

Varoitus: tähän aiheeseen ei ole kirjoitettu ainakaan 120 päivään.
Jos et välttämättä halua vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista.

Juu, haluan mä.

Sportsterin moottori purkautui kevätkesällä pyörästä irti. Matkusti juhannuksen jälkeen takakontissa Kuopioon jossa eräs foorumilainen otti tehtäväkseen kampiakselin täyskunnostuksen. Lohkot kävivät tämän reissun aikana Alavuudella koneistamossa puslitettavana. Myös laakerilinja on nyt suorassa. Rihdatussa akselissa on uudet S&S veivit jota myöten männätkin rupeavat jatkossa kulkemaan lakki suorassa.

Kasaus käynnissä.

Öljypumpun avasin ja mittasin roottorit olevan kunnollisia. Pumpun pohjassa oli muutama roska pyörähtänyt roottorin ja kannen välistä ja sitä myöten on ilmeinen painehukan paikka löydetty. Antaakseni turbolle kaiken mahdollisen kävin lasiliikkeestä palasen ikkunaa ja rautakaupasta muutamaa karkeutta hiomapaperia. Tasomaisesta pohjasta saanee ihan pelkällä käsityöllä enimmät veke. Eihän tuo ole mopon sylinterikannen oikaisua kummempi hiottava alumiinia kun on.

Keinuvivuista aloitin topicin Evo Sportsterin osastolla. Taidan olla sen verran kiiltävän perään että laitan Ultiman rullavipat sen päälle että ajattelin tarkastuttaa ja vaihdattaa ohjurit kanteen.  Jos jollakulla on tieto, ettei ne mahdu tms niin kiitos tiedosta etukäteen.

Ens kesäksi ajoon.

Muuta "uutta" ei ole tulossa mutta pakoputket turbon molemmin puolin laitan uusiksi.

(http://i6.aijaa.com/m/00511/14486847.jpg) (http://aijaa.com/rLdDGF)

Tässä kohdassa huolto meni keväällä remontiksi ja nyt remontti on tehty ja voi jatkaa siitä kansipahvihuollosta eteenpäin. Tarkemmassa syynissä kannet lähti ohjuritarkastukseen ja keinuvivut akseleineen saa jäädä sikseen.

https://www.facebook.com/jarikristian.koponen/videos/10215744708351308/ (https://www.facebook.com/jarikristian.koponen/videos/10215744708351308/)

Osat vatiin, ravistus ja näyttivät löytäneen takaisin paikoilleen! Ennen ajokautta vielä ohjaimen muokkaus koteloon sopivaksi ja pikkuisen säätöä. Voi olla, että täytyy vaihtaa suuttimet, kun nuo 350cc kokoiset käyvät minimiaukoloajallakin "aika rikkaalla". Mut onpa kierrosherkkä vs kaasutin.

Miks toi sanoo mulle facebookissa, että "sisältö ei ole ikävä kyllä käytettävissä"???

Näkyyköhän se sitten vaan sun fb-kavereille...?

Saattaa olla. Kuvantallennin on tallilla eikä hopeiset omenat ole vaihtaneet vielä sisältöä keskenään. Flickr eikä Aijaa suostuneet ottamaan videota (100M) joten laitoin facebook linkin. Parannan asian jossakin välissä. Ei siellä ollut kuin moottorin papatusta.

Edit: Nyt olen käännellyt asetukset edellä linkatun videon osalta "julkisiksi".

Hieno homma että papattaa!

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 31 joulukuu 16, 18:58:38

Lainaus käyttäjältä: Blower1 - 20 joulukuu 16, 16:46:42
Ei pitäisi olla ongelmaa saada oikealla elektroniikaohjauksella lyhennettyä suuttimien aukioloaikaa niin että koneen saa käymään riittävän laihalla. Omassa virityksessä on vielä isommat suuttimet suhteessa koneen kokoon ( 4x 670cc/min, 1327cc nelisylinterinen kone) ja tyhjäkäyntiseokset saa säädettyä kohdilleen niin normaalibensalla, kuin E85:sellakin. Polttoaineen paineensäädin on ahtopaineohjattu, mutta ei "kertova".

Nyt ehtii paremmin tämän turboruiskuttimen pariin kun on jo yksi kesäajokki telakalla. Kesäauton koneesta meni perjantaina jakopään rattaat tuhannen murusiksi koneen punarajalla ja siinä on sellainen työmaa jotta saa odottaa ensi talveen.

Edelleen tämä vehjes samassa tilassa mitä polttoaineen annostukseen tulee. Ei pysty laihentamaan niin paljon että saisi seosmittarin oikein alueelle. Laitoin kaksi lambdaa ja molemmat ovat samaa mieltä asiasta. Toinen on ennen turboa. Toinen sen jälkeen. Nestekaasullakin käytin ja sain sillä pelaamaan paremmin alueella, joten tarvitsee nyppäistä suuttimet pois ja tutkia kuinka ne käyttäytyvät penkissä.

Kaasulla jos käy muttei bensalla niin ihan kun ei sekoittuisi ilmaan vaan menisi pisaroina.

Mulla on oskilloskooppi suuttimien piuhoissa joten saan tarkan tiedon mitä niihin ajetaan. Suuttimet aktiovituvat minimissään noin 1ms pulssilla - sen kuulee äänestä. Mutta nyt ne on otettava irti ja laitettava paineen alle penkkiin.

Ajoitus on tässä sellainen että ruiskutus alkaa siinä kohdin kun naapurisylinteriin lyö kipinää. Siitä oli helppo anturoida. Sehän on aika lähellä sitä kohtaa jolloin imuventtiili alkaa aueta. Yksi ruiskutus per työkierto eli ruiskuttaa kerran per 2 kierrosta mutta eikös se ole ihan tarpeeksi?

Suuttimia on kovin erilaisia siinä suhteessa mikä on niiden minimiaukioloaika. Silloin kun ollaan lähellä minimiä niin ruiskutus on lisäksi epämääräinen. Näin käy jos suutin on liian iso tai kovin vanhaa tyyppiä.
Tässä tapauksessa epäilen että ainakin liian iso.

Liian pieni suutin taas hannaa yläpäässä virtaamaa. Vaikka polttoaine jäähdyttää suuttimen mekaanisia osia niin lähellä maksimiaukioloaikaa alkaa käämit olla kovilla. Tuohon minimin ja maksimin väliin pitää suuttimen virtaama sovittaa.

Juu ne pääsee penkkiin ihan kohta. On ostettu parina tähän Finjectorista. Oli haasteellinen löytää "sopivan lyhyet" kun Marellin ruisku (!) joka siis on Buellista, käytti jotakin ranskalaisia erikoisuuksia, ei mikään kolmesta tunnetusta tyypistä. Nämä olivat jotkut "tosi lyhyet ja jatkot perässään".

Nämä ovat vain 350cc joten ei voi edes alkaa hulluttelemaan ahdoilla.

Voi olla että niissä oudoissa suuttimissa oli taikaa. Ne vaan olivat alamittaiset ja finaalissa. Niitä ne foorumeilla kaipailevat.

Löytyi vielä kuittikin. Olin alunperin ostanut 389cc suuttimet mutta jostakin syystä ne on vaihdettu tilauksesa "EV14 12ohm 420cc, C, USCAR, 0-0 50mm, 4hole tip, T 1-3-4" -suuttimiin toimituksessa.

Static flow with 3 Bar pressure in 15 seconds 95(95) ml
Dynamic flow using 2.5ms opening with 7500 opening pulses 99(98) ml

Ja minuuttivirtaus laskemalla 380ml. Requ on säädetty 3 baariin sen mitä mun analogimittariin on luotto.

Mutta tosiaan puuttuu tieto, mitä tapahtuu paineen alla 2.5ms alapuolella ja sen seuraavaksi mittaan.

Kävinpä ajelemassa suuttimia polttoöljyllä. Olen käyttänyt milloin tenua, milloin tärpättiä. Bensasta en tykkää sumuna tallissani.

Verrokkina oli käytetty 280cc kokoinen 4 reikäinen Bosch. Paine 3 bar. Aukeni pulssia levittäessä jossakin 1,2ms kohdalla ja teki välittömästi nättiä sumua mittalasiin. 20cm päästä viuhka oli enemmän kuin 4cm mittalasin halkaisija. Nesteen pinnalla vain värisi. Sama "kuvio" jatkui isoilla virtauksilla.

Sitten nämä Finsquirtin suuttimet. Alkaa päristä paineen alla suunnilleen samassa kohdassa. Kun on auki, piirtää nesteeseen 20cm päässä kuopan. Käytännössä hajotaa jonkun 5mm tällä matkalla. Sama "kuvio" jatkuu isommille virtauksille.

Finjectorin suuttimet toimivat eri tavalla kuin mitä olen Boscheihin tottunut autoprojektissani.

Saattaa olla hyväkin selitys siihen miksi tässä laitteessa lyhyellä imusarjalla ei oikein ota käydäkseen "sopivalla".

Finjectorin tykö!

Ne muutamat kaasuttimesta ruiskuksi muutokset joita olen tehnyt niin olen suunnannut suuttimen siten että se kohdistuu johonkin lämpimään kohtaan. Jos sitä mahdollisuutta ei ole eli suutin on kaukana sylinterikannesta niin kohdistus imukanavan seinämään ilman virtaussuuntaa mukaillen.

Jälkimmäisessä tapauksessa on se ongelmana että osa polttoaineesta on aina hieman tiivistyneenä imukanavan seinämiin ja siksi ruikutuksen hallinta on hieman hankalaa ja viiveellistä alakierroksilla.

(https://aijaa.com/img/b/00561/14543581.jpg)

Kuvankaltainen tehdastekoinen Italiasta. Suuttimien yläpäät ovat "toisissaan kiinni" kokeilluilla 50mm pitkillä plus 10mm jatko joka poissulkee monet autoista peräisin olevat pidemmät suutinkandidaatit.

Lainaus käyttäjältä: Motomatti - 28 maaliskuu 18, 12:25:14
Ne muutamat kaasuttimesta ruiskuksi muutokset joita olen tehnyt niin olen suunnannut suuttimen siten että se kohdistuu johonkin lämpimään kohtaan. Jos sitä mahdollisuutta ei ole eli suutin on kaukana sylinterikannesta niin kohdistus imukanavan seinämään ilman virtaussuuntaa mukaillen.

Jälkimmäisessä tapauksessa on se ongelmana että osa polttoaineesta on aina hieman tiivistyneenä imukanavan seinämiin ja siksi ruikutuksen hallinta on hieman hankalaa ja viiveellistä alakierroksilla.

Kiitoksia opastuksesta. Laitoin joutokäyntiruiskutukset tahtiin siten, että ruiskutus alkaa samaisen sylinterin kipinästä elikkäs joutuilee siellä kanavassa jokseenkin täyden työnkierron. Sen verran vaikutti, että saan nyt säädettyä seokset alueelle jossa lambda toimii. Elikkäs keittää sitä bensaa siellä kanavan lattialla ja varmaan venttiililautasellakin odotellessaan.

Tää on vasta tämmöistä experimentalismia. MaxxECU tähän on tulossa myöhemmin. Nyt noita omia kokeiluja vaan.

Melko samanlaiselta näyttää kuin tämä omatekemäni. Läppärunko on lyhennelmä BMW:n läppärungosta.

Sellaista ilmiötä oli aluksi että toinen sylinteri imaisi osan toisen suuttimen tarjoamasta polttoaineesta.
Ajoitus on oltava tarkka. Koska se ei ollut käyttämälläni järjestelmällä mahdollista niin laitoin väliseinän  imukanavaan.

(https://aijaa.com/img/m/00251/14561901.jpg) (https://aijaa.com/ACkWBl)

Jotenkin se tuokin tähän liittyy. Edelleen on suunnitelma digitalisoida ruiskutus mutta tarpeita ootellessa menin tekemään toisenlaisen. Annoin keksinnölle nimen J-jetronic. On D-jetronicista periaate vähän soveltaen ja happianturilla luuppi suljettuna. Sen verran on laite käynyt tallin ulkopuolella, että ajelin jonkun puoli kilometriä pihateitä pitkin. Toimi ainakin pikkuteholla ihan ok. Oma keksimisensä oli tämän ruiskun kylmäkäynnistyksessä. Paljon enemmän teettää kuin Dodgen kutonen aikanaan. Buellissa, mistä imusarja ja läppärunko on kotoisin, ei ole ollut mitään tyhjäkäyntimoottoria/-solenoidia. Voisi olla, että olisi tarvinnut. No, eipä tällä tartte ajaa pakkasella. Ei kai.

(https://aijaa.com/img/m/00177/14563585.jpg) (https://aijaa.com/ZikQxf)

Jos se mun viiden euron suti turbon päässä olikin vaatimaton, niin tässä kuva postin just tuomasta K&N filtteristä. Ikäisekseni näen hyvin lähelle ihan ilman laseja. Suodattimessa on silmin nähden "reikiä" semmoista neulan piston luokkaa. Ja on tosiaan ihan tehtaan muoveissa vielä eikä mikään "painepesulla pilattu". Tokitoki öljyä tälle, mutta verrattuna paperisiin suteihin tai vaikka H-D:n originaaliin pestävään, niin hömppäähän nämä ovat.

Sopivat toki vapari-harrikkaan, jos on sellainen putsarikotelo, johon on kytketty huohotus ja jossa on öljyä ylenmäärin. Mut ei tämä mikään "viidenkymmenen mikronin filtteri" ole, ei edes öljyttynä.

Joo, meillä moottoripyörissä tuo filtterin koko ei saa mielellään olla kovin suuri, mutta läpivirtaavan ilman määrän pitää ainakin joissain tapauksissa olla melko suuri, ja likaakin pitäisi suodattimen suodattaa. Hankala yhtälö.

K&N on varmaan yksi johtava tehoa lisäävien ilmansuodattimien tekijä. Ja tutkitusti nuo suodattimet lisäävät tehoa (kun kaasarin tms säädöt vastaavat potentiaalia). Filtterit siis päästävät ainakin ilmaa enemmän kuin esim HD:n vakiosuodattimet. Mutta onhan se niinkin niin, että kiihdytyssuppiloa on ilmansuodattimella vaikea voittaa. Mutta nythän olikin kyse suodattimesta, ei suorasta torvesta

Markkinamiehet lupaavat K&N suodattimille hyvän suodatustehon, järjettömän hyvän suodatustehon. Liansuodatusta ei kuitenkaan ole juuri tutkittu (että pitävätkö lupaukset myös tässä kohdassa paikkaansa). Tai onhan niitä joitain testejä tehty. Tulokset eivät vaan ole olleet ihan niin mairittelevia, mitä tehonlisäykseen liittyvät testit. Ehkä testaus on siksi jäänytkin huomiotta ;)

Kantsii sadekelin reissun jälkeen kurkata ahtoputkiin. Ovat aika hauskan näköiset  :-[ Myös jos on titaaniset venttiilit niin niille saa sanoa moro aika nopeasti tuollaisen hiekansyöjän kanssa.

Mä laitoin tuon päälle sen esisuodatin sukan, kyllähän se virtausta estää. Pitänee jotkut emännän sukkahousut uhrata tuon shovelin uuden putsarin päälle.

Tää on nyt niin paljon nipussa että päätin mennä ottamaan vakuutukset kuluikseni ja koeajaa.

(http://i4.aijaa.com/m/00931/14570825.jpg) (https://aijaa.com/ZL2HVf)

Vakuutus jäi aikeeksi. Senhän voi tehdä vain trafin sivuilla ja niillä oli "huoltokatko". Laitoin soittaen vakuutusyhtiöön jonne ei myöskään saanut ilmoittaa ja sitten lähetin trafin kirjaamoon sähköpostin aikeistani. Ja ajoon.

(http://i6.aijaa.com/m/00075/14570823.jpg) (https://aijaa.com/86Dxjg)

Ei tässä ulkoisesti paljon mitään muutosta näy. Keihin näkyy roikkuvan mun tallissa seinällä koristeena ja tää silti kulkee. Pyttyjen välistä pilkistää Buellin setti sekä tommonen jakotukki jossa mun kädentaidot näkyy parhaimmillaan. Imusarjan painetieto menee 1) mittaritauluun 2) regulaattorille 3) dumppiventtiilille 4) Ultimasytkän painekytkimelle (myöhästys) ja 5) MAP sensorille ECUn ohjaamista varten.

(http://i5.aijaa.com/m/00738/14570821.jpg) (https://aijaa.com/Hbz7D9)

Turbon puolelta liki sama setti kuin kaasutinaikoina. Vähän oon siivonnut kumiletku ja letkunklemmariosastoa mutta sitten tuo vanha savupiippu alkoi miellyttää enkä tehnyt mitään muutoksia siihen. K&N suti mahtui kuvaan mukaan. Tuli luotua silikoniletkusta sudin ja turbon väliin kiihdytystsuppilo. Filsu on näes 51mm sisämitalla ja turbon suu 40mm joka sovittuu kartiona tuossa letkumutkassa. Lisävarusteosastolta löytyy lyhyt ja tyhjä 2,5" downpipe. Otan sen lomalla maalle mukaan. Mökkialueella kiertää mutkatie järventakaa. Tietävät mökillä laittaa kahvit tulille kun alkaa ääni kuulua. Taajamassa en kehtaa...

(http://i5.aijaa.com/m/00934/14570822.jpg) (https://aijaa.com/WKHroU)

Penkin alla on mun "tilapäinen" ohjain. Tuppaavat jäämään usein pysyviksi nämä mun tilapäiset. Saas katsoa kuin käy tällä kertaa. J-jetronic on vahvasti D- ja K-jetronicin polulla. Painesäädin lämpötila ja vähän muutenkin kompensoituna. Happianturilla loppusilaus. Ihan oli ajettava kierroksilla kun äsken kävin koittamassa mut tosiaan laihassa päässä joku pikku tuunaus täytyy tehdä. Ekat kerrat oon tavannut tukkoon menevän sytytystulpan. Hetkisenkin kun antaa joutavaa jolkottaa, niin eikö tee "piikkiä". Höh.

Boxin sisuksethan ehdin jo näyttääkin.

Nyt on koejoja ja säätöjä. Tätähän ei siis säädetä kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella laajakaistalambadalla vaan sillä viisiin että toimii ajossa. Ja kulkee. Persedynossa.

Kyllä se ahtopainemittarin viisarin meno "0" toiselle puolelle jo nähty ja se antaa uskoa ja voimaa. Kyllä kannatti!

:) ;) :D ;D :) ;) :D ;D

Isot peukut mutta ei keskellä kämmentä!

Hatun nosto täältäkin, hyvä meininki!

Hyva peli. Seuraavaksi jaykkaraami pitkalla akselivalilla ja tuo tekniikka siihen...

Peukku täältäkin. Ja semmoinen kommentti, että eikös liikennekäyttöön oton voi tehdä myös vakuutusyhtiön sivuilla? Ainakin If:n saitilla on semmoinen palvelu, en tosin tiedä, toimiiko se jos Trafin järjestelmä on nurin.

Mielenkiintoinen projekti ollut ja hienoa, että moottori on saatu ajoon

Lainaus käyttäjältä: flhx - 20 toukokuu 18, 17:07:36
Hyva peli. Seuraavaksi jaykkaraami pitkalla akselivalilla ja tuo tekniikka siihen...

Ahtopaineen ja takapyörätehon noustessa sitä akselinväliä tavataan jatkaa taaksepäin, ei eteenpäin

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 20 toukokuu 18, 20:30:11
Ja semmoinen kommentti, että eikös liikennekäyttöön oton voi tehdä myös vakuutusyhtiön sivuilla? Ainakin If:n saitilla on semmoinen palvelu, en tosin tiedä, toimiiko se jos Trafin järjestelmä on nurin.

On mulla joku vakuutettu Ifissäkin. Tämä on POPissa ja halvan hinnan vuoksi vissiin sitten rajoitetuin ominaisuuksin. Trafi vastasi että katsastuskonttorilla ja jos ei siellä, niin sitten heidän verkossansa. Olivat vaan pistäneet huollon käyntiin just kun konttoritkin on kiinni. Ens kerralla en aja vaan otan!

Omatekemä moottorinkäynnistymis/lämpöanturi kuoli kuumuuteen. Uusi on jo tekeytymässä.

Lainaus käyttäjältä: Tuusulan T-Bone - 20 toukokuu 18, 20:30:11
Peukku täältäkin. Ja semmoinen kommentti, että eikös liikennekäyttöön oton voi tehdä myös vakuutusyhtiön sivuilla? Ainakin If:n saitilla on semmoinen palvelu, en tosin tiedä, toimiiko se jos Trafin järjestelmä on nurin.

Noi on hyviä juttuja noi trafin palvelut, jos ne toimii.
Mulle selvis eilen tien päällä poliisin kertomana ettei pyörää oo otettu liikenteeseen.
Ihmettelinkin kun ei trafilta tullut mitään vahvistusta käyttöönotosta, mutta luotin homman onnistuneen.

Tuliko kalliiksi?

Lainaus käyttäjältä: Smokie - 15 kesäkuu 18, 09:27:12
Tuliko kalliiksi?

Ei tullu mitään eli oli se mennyt oikein.
Ei ollut vaan poliisille päivittynyt tiedot.

4,1 litraa satasella on mitattu maantiekulutus. Omatekemällä ruiskulla. Ei ole varsinaisesti säädetty pihille vaan siten että kapeakaistalambda jotenkuten pysyy alueella "muutama sata millivolttia". Meni joskus ihan vakiona 883 koossa 3,5 litralla, mutta ei ole koskaan konversiona näin niukalla mennyt. Ja tuohon päästäkseni en ole ajanut ihan kaikkein nuukimmalla kaasukädellä.

Ruiskutusta ohjaa jo aiemmin esitelty 555 ajastimiin perustuva analoginen ohjain joka toimii D-jetronicin periaatteella plus lambdakorjaus.

Tulossa olevalla Maxxeculla tavoittelen lähinnä rauhallisempaa käytöstä. Pikkuisen jos saisi voimaa pois pintakaasuajossa. Buellin läppärunko on ehkä tarpeettoman suuri tähän koonnokseen kun siellä on ylipaine melkein aina läpän takana tyrkyllä. Mutta laihalla seoksella ja myöhäisellä kipinällä saa voiman pois! Kaikenlaisia säätötavotteita!

900 kilsaa tällä kokoonpanolla matkaa takana. Öljynä nyt 10W-60 Teboil Extreme. Selvästi paksumpaa 90 asteessa jossa tämän öljyt tuppaavat maantiellä olemaan. Paksuusanalyysi korvakuulolta - nostajat eivät raksuta yhtä paljon kuin mineraalilla samassa lämpötilassa.

Kyläpyörityksessä vie seiskan verran.

Biltemasta saa myös viritysosia!

(https://img.aijaa.com/m/00017/14647234.jpg) (https://aijaa.com/84JwK7)

Täytyy hakea Finjectorista isommat suuttimet nykyisten 380cc/min kokoisten tilalle. Ja ruveta odottamaan sulan maan kuivia kelejä.

Vaatii itsehillintää käden ulottuvilla oleva ilman työkaluja ruuvattava säätöruuvi ;D

Ja sitten jos meinaa pakokaasut karata ennen turboa niin tuosta on hyvä lisätä ahtopainetta, sitten kun tuo pohjaa niin kannattaa jo alkaa korjaamaan  ;D

Ihan pikkuisen vaan!

Kikkare maksoi 18,99â,¬ ja jos tulee poks, niin hartiapankilla selviää seurauksista ehkä hintaan 1899â,¬.

Tästä saa tarvittaessa tuon t-kappaleen kuulaventtiileineen jatkokehitelmään. On ollut ajatusleikki, että laittaisin hukkaportin kelloa harhauttavan propoventtiilin aukemaan portaattomasti kaasukahvan viimeisellä sentillä. Mutta se on vasta ajatushautomossa kehittymässä.

Eiköhän kuula löydy ruuvin alta. Sitä kiinni pitävän jousen painetta sitten säädellään ruuvilla. Näin mulla, venttiili suomalainen tee-se-itse viritelmä. Noita on moitittu että takertelee ja paineet on mitä sattuu mutta mulla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Painetta on ollut 0,4 - 1,5 kiireen ja remonttimotivaation mukaan ;D

Biltemaversiossa on kuula t-kappaleessa. Puhalluskoe ja silmähavainto. Ruuvi on neulaventtiili. Puhalluskoe sillekin. T-kappaleessa on merkintä asennussuunnasta.

Suoraan letkutetun, vakion painekellon päällä on aina ahtopaine, se pienikin. Näin kytkettynä se kello alkaa liikkua jo ennen kuin ahdot ovat läheskään täysillä.

Kuulaventtiili ja turboruuvin neula yhdessä pitävät hukkaportin kellon pienillä paineilla ulkoilman paineessa. Vasta kun kuula liikkuu, kelloon pääsee edes pientä painetta. Ja silloinkin aluksi vähemmän, koska neulaventtiili vuotaa. Neulaventtiiliä ei tule ruuvata ihan kiinni.

Kun kello ei saa painetta alhaisilla ahdoilla, se ei avaamaan ihan yhtä aikaisin. On mahdollista saavuttaa hieman alempana tehokasta ahtamista.

Näin se oli netin syövereissä selostettu.

Kuulallisen neulaventtiilinkin löysin selostetun.

Se on tämmöstä moottoripyörän virittely. Maxxecun kanssa tuli täysin sovittamattomia ongelmia tilan suhteen, joten täytyy jatkaa jo aloitetulla tiellä. Ei tämäkään todennäköisesti tule olemaan mikään "viimeinen sana" kromitankin bensan annostelussa, mutta onpahan trimmeripotentiometrikauppias Paakkunaiselle näytettävää. Säätövastukset on tosin aitoja kiinalaisia kopioita Bournsin 3296-sarjasta. Siinä missä aito maksaa 3 euroa kappale, näitä saa ... tosi paljon Aliexpressistä.

Vekotin toimii edellisvuotisen mallin tapaan painesäädöllä (kuten D-jetronic) jonka päälle on 02 anturin signaalista PI-säätimen kautta tehty hienosäätö. Meni viime kesänä neljän litran päälle maantiellä, joten ei se huonosti säätänyt.

Mitään "karttaa" tässä ei siis ole vaan oppii koko ajan lennossa.

Muutokset olivat tälle vuodelle liki kosmeettisia. Säätimeen vähän lisää mahdollisuuksia, pienkierroshidasajoon voiman pois ottamista ja bensapumpun automaattinen sammutus koneen sammuttua.

(https://img.aijaa.com/m/00787/14661658.jpg) (https://aijaa.com/wd7RKe)

Ekalla versiolla tuli ajettua suvena 2018 noin 3000 km. Ei mitään murheita tuolla matkalla ja oikeasti tuli ajettua "reissu".

Edit. Vaihtoehtona oli alkaa purkaa tuutin kaasareita irti pyörästä tulevaa huoltoa varten. Tai kolvihommat. Kolvi voitti ensimmäisen erän.

(https://img.aijaa.com/m/00884/14662005.jpg) (https://aijaa.com/erAUQK)

https://youtu.be/WPAN0uDNzMk

Jos ei mun lahjatuutti vielä joutavaa käykään, niin tämä toinen opettelee tyhjäkäyntiä luuppi suljettuna (seosmittari heiluu optimin molemmin puolin). Kapeakaista-anturin signaali on valmiiksi "erosuure" johon aika helppo "lukita" säätöluuppi simppelilläkin ohjauksella. En kuitenkaan jätä noin laihalle. Olen huomannut, että kun on noin 13:1 seokset joutokäynnillä niin ei rupea hohkamaan kuumaa kaupungilla pyöriessä yhtä pahasti kuin laihemmalla tekee. Maantieajossa voi pintakaasulla mennä ohuemmallakin. Pysyy tulpat puhtaina ja NGK:t tykkää.

Tulisi nyt vähän pidempi lämmin jakso jotta pääsisi koittamaan miten uusi säätö toimii ajoalueella.

(https://img.aijaa.com/t/00565/14715979.t.jpg) (https://aijaa.com/IatI0E)

Tällä foorumilla on niin hiljaista, että voinen pikkuisen pölyjä pyyhkäistä.

Meninpä ajankulukseni tommosta kuvanmukaista kokeilemaan. Ajatus oli rajoittaa ahtoja yläkierroksilla. Siihen oli kaksi syytä. Mahdollinen teholappu osuisi mukaville kilowateille ja toisena se, että mulla oli jonkin verran käyntihäröä punarajan tuntumassa ja ajattelin, että jos ahtopaine olisi laskussa, se häiriö menisi pois.

Vaan ei tuo tommoinen prikka toimi sillä tavoin. Painekoteloahan mulla tässä ei ole. Tiedän, se on epäortodoksista. Tässä on vain noin puoli metriä kanavaa, josta suurin osa 38-40 millistä ahtimen kompressorin lähdön mukaan.

Prikka tuli vähän ennen puolta väliä. Hämmästyttävää, mutta ahto putosi puolesta baarista ehkä noin kolmeen kymmenykseen  koko ahtokierrosalueen alusta loppuun. Tuo ei siis kuristanut kierrosluvun tai virtauksen funktiona, mutta per täytös teki sen kyllä hyvin.

Painekotelottomasta laitteestani on toinenkin huomio. Dumppi säksätti aika erikoisesti ennen kuin kiristin sen pohjaan saakka. Säätöalue on jotakin 0,5-1,3 bar (Malpassi). Ilmeisesti tuolla kanavassa käy aikamoinen painevaihtelu, jota ei mittarilla näe. Siksi dumppi säksättää. Säksätti.

Ai niin. Yksi oppi on otettu. Ahtoilmasta kun ottaa anturilla lämmöt ja säätää sillä seoksia, niin voi mahdoton, että saa monta oiretta. Riittää kun käyttää konetta missä nyt sattuu liikennevaloissa pitkään, turbo vissiin kuumuu ja kas, taas laite on ihan epävireessä. Toinen sotku tuli moottoritiellä kun pitkässä vedossa taas alkoi laihentaa ”kilikiki” säestyksellä. Kuoletin ko anturin vaikutuksen. Ei tällä ajeta kuin +10..+30C keleissä, joten aika turha kompensoida moista aluetta.

Mitähän vielä? Ajattelin lisätä ensi talvena pikkuriikkisen välijäähdyttimen. Tarvitsee tehdä mittojen mukaan. Syylärikorjaamolleko laitan kyselyitä? Vai onko näille jäähyille muita tekijöitä?

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 23 kesäkuu 19, 22:52:50

Mitähän vielä? Ajattelin lisätä ensi talvena pikkuriikkisen välijäähdyttimen. Tarvitsee tehdä mittojen mukaan. Syylärikorjaamolleko laitan kyselyitä? Vai onko näille jäähyille muita tekijöitä?

Suzukin VS1400 Intruderissa on tuollaanen suht nätti ja kompaktin kokoinen vakio-öljynjäähdytin, voisiko sitä ajatella välijäähyn aihioksi?

(https://www.totalparts.nl/picture/boonstra/000000320874-1.jpg)

Noista ei mee ilma läpi.

Leimassa. 0,293kW/kg (raja 0,3) ja 100dB (raja 106).

Ei pitäisi sattua kenenkään korviin.

Onko sulla jonkinlainen äänenvaimennin turbon lisäksi?

Downpipen perässä on tuloputken osalta muokattu 2,5" slash cut etuvaimennin ja sen sisällä itse tehty isoreikäinen huilu. Korvakuulolta tämä järjestely leikkaa lähinnä korkeita ääniä. Omiin korviin tuosta kuuluu pientä papatusta ja mekaaniset äänet. Sivulliset ovat maininneet tätä hiljaisemmaksi kuin mun tehtaan vaimentimilla oleva Dyna.

Tuo vaimennin ei vaikuttanut turbon ahtointoon millään lailla.

Muutama vuosi ajeltu vikaa ulos. Tänä vuonnakin joku 4500 km, jossa kaupunkiajon ohessa muutama maakuntaan suunnattu reissu. Voimaa en ole suuremmin lisännyt sen jälkeen kun tein ECU:lla ohjatun ahtopaineen säädön ja päädyin noin 120 voimayksikön (moottorilla) tienoille.

Tänään se sitten viimein pärähti rikki. Kävi, muttei ottanut kierroksia. Lähti hinausauton lavetilla JKKon omalle "korjaamolle" jonoon.

Ja mikä meni?

Ihan tarkkaan en vielä tiedä. Joko Buellin läppärungon akseli katkesi tai läppä repesi akselista. Väsyneitä osia.

Edit. Messinkinen Magneti Marelli akseli ruuvin kohdalta poikki. Yhtään palaa ei ollut mennyt moottoriin. EI edes sitä läpän ruuvia. Läppä jumittui "kiinni". On koneistajalla. Tehdään PAKSUMPI TERÄSAKSELI TILALLE.

Edit2. Tilasin ebaysta X1 Buellin läppärungon ja kun olin kehitellessäni pitänyt osat vakioina ja jopa sellaisina, että niitä saa ostaa lisää, tämän kokoaminen tapahtui noin tunnissa. Maxxecua piti tuunata sen verran, että lämpöiseksi käytön jälkeen nollasin TPS voltit kaasu kiinni. Se on aika herkkä alue, jos on pielessä. Jo 0,5% kaasunavauksella sytytyksen ajoituksella toimiva tyhjäkäyntinopeuden säätö jättäytyy pois. Ja jos tuo ei ole kohdallaan, niin siihen kaasun käyttöön tulee pykäliä tai tyhjäkäynti jää korkealle. Läppäakseli oli ilmeisesti murentunut kahdessa vaiheessa ja sen vuoksi oikutellut jo tovin. Nyt kierrokset palaavat rauhallisesti alas siten, että laskevat ensiksi jonnekin 1300 tienoille, mistä kohdasta alkaen vielä hitaammin säätöarvoon 1100, eivätkä käy koukkaamassa sen alapuolella melkein sammuakseen, kuten ennen remonttia tapahtui. Ja minä yritin tuota säätää ECU:lla varsin keskin kertaisin tuloksin.

Ja eikun kovaa ajoa taas mutkaista tietä näkymättömiin. Se vahvistetulla akselilla oleva läppis on edelleen tekeytymässä.

Eilisiltana kromitankin akku laturiin sen jälkeen kun olin tyhjällä akulla saanut muutaman pamauksen aikaiseksi. Tänään toisella käyntiin ja mustan savun lakattua (vähän paksuhkot kartat niillä lämmöillä) jäi käyntiin, minuutin joutokäynti ja sitten käskijän kädellä kaasua niin että riittää.

Lieskat olivat 30-50 cm vaimentimen päästä.

Kevät on ja kesä tulossa. Toivoa on.

(https://img.aijaa.com/m/00143/15287985.jpg) (https://aijaa.com/V37f8q)
Syksyn viimeisiä ajoja.

Sen suurempaa ei ole tekeytymässä kaudelle 2025 paitsi eturenkaan vaihto uudempaan - leima on 2016 ja sitten laajakaistalle liityntä ecuun, jotta saan karttoja voima-alueella tarkemmiksi. Laajakaista on tähän asti ollut irtolaitteena ajossa, mut nyt tämä on semmonen, ettei oikein ehdi lukemaan mittaria;

Syksyn viimeisillä kävin kokeilemassa, mitä ahtopaineen säätöventtiilillä saisi aikaan. Open looppina ajelen vielä, koska ohjain ei tue tuota toteutustapaa, mikä minulla tässä on.

Jos aikanaan tehty penkitys antoi 5 tonnin tienoilla 0,45 ahdoilla satakunta takapyörän voimayksikköä, niin persdyno väittää nyt hevosten käyneen perin villeiksi. Tämä menee 6500 rajoittajaan 0,7 keskipaineilla.

Aika hyvä!

Lainaus käyttäjältä: JKKo - 09 huhtikuu 16, 13:30:34(http://i873.photobucket.com/albums/ab293/kristian60/IMG_49801_zpsmqt1fykx.jpg) (http://s873.photobucket.com/user/kristian60/media/IMG_49801_zpsmqt1fykx.jpg.html)

Isompi on parempi. Tiedä sitten miks tää tarvitsi suuremman röörin. Ainakin toi isompi putki aiheuttaa ohimenevälle virtausvastusta. Nyt kuitenkin kiertää vapaalla koko kierrosalueen niin, että seosmittari on asteikolla. Ja ON AJETTU! Ei viitti mylvittää taajamassa. Pistän vehkeen pakun lavalle ja vien jonnekin sivummalle tietesteihin.

(https://img.aijaa.com/m/00419/15304645.jpg) (https://aijaa.com/aXAvre)
Kuka entisiä muistelee sitä tikulla silmään.
Mut katsokaas eilisen tekoihin liittyen, miten Volvo on laittanut Weberiin ilmeisen ulkoisen paineen oton ennen kaasutinta, tuo letku kasan päällä, joka sojottaa todennäköisesti kytkeytyäkseen kohokammion tuuletusputkeen.

Tommosta se on ollut kaasariturbottelu.

Hyvää alkanutta vuotta 2025. Kävin ajelemassa just ennen vuoden vaihdetta. Saas nähdä montako viikkoa menee, että pääsen korkkaamaan uuden ajokauden. Turbolla toki sekin ajo.