Onkos shovelissa breather pyörijän lohkossa sijaitsevassa kolossa pieni reikä joka menee breather screen-tilaan ( se josta lähtee putki ulos/ jakopään kopan hengitys putki tulee pannussa ) ?
Breather mötikässä myös noin 4mm reikä joka osuu pyöriessään lohkoissa olevaan reikään.
On.
Hän kiittää.
Olen laittamassa reed-valvea pannun lohkoihin, tästä syystä utelin tuota.
Reed kun sopii shoveliin ilman ensiön voitelua ja sitähän ei tarvi remmillä.
Se reed valve toimii, vaan kansista huohottavissa evoissa. Se reikä imee huohotus öljyt takaisin koneeseen normaali breatherilla. Enskavedon öljyt menee pumpulta. Jos silti vielä riittää virtaa kun on tällälailla latistettu niin laita tulppa sinne huohotuskammion reikään se voi ehkä auttaa. Tiedän mitä ohjeissa sanotaan, mutta kokeiltu on aiheuttaa kroonista nuhaa huohottimeen.
No niin reed-valve koeajettu pannussa:
Ei vuotanut tai hönkinyt öljyä luontoon, laitoin läpinäkyvän letkun josta voi vielä tarkkailla hengitystä.
Lohkosta tulpattu takaisinimureikä ja jakopään kopan hengityssuoja pelti tiivistetty ympäriinsä silikonilla jotta roiskeet ei pääse ilmaputkeen.
Tulppasitko sen pienen reiän sieltä huohotuskammion pohjalta? Hengityssuojapelti silikoni? Kerro heti kiinnostaa kovasti.
Juu se pieni reikä joka menee reed-valven reiästä sinne huohotuskammioon. Ns. takaisinimu-kanava.
Jakopäänkoppana S&S, siinä on 4x5cm pelti 3 ruuvvilla kiinni, silikonit ympärillä jottei valuva/roiske öljy pääse välistä huohotus reikään.
Suunnitelma B: jos alkaa huohottaa öljyä niin lisään öljytankin letkuun T-liittimen lisäämään hengitystä. Jossain vaiheessa varmaan kertyy öljyä huohotuskammion pohjalle, katsotaan kuinka tulee ulos ja että huomaako.
Ja jos oikeen kiukuttaa niin siirrän hengityksen kokonaan öljytankin letkuun...samakai se mistä hengittää.
Ajettu noin 100 km, voin raportoida että kuinka toimii myöhemminkin.
Alkoi itseäkin aihe kiinnostaa joten kun nyt motti on levällään niin on heleppo pähkiä miten tuo reed valve toimii tai mitä puutteita siinä on. Viime kesän ajelin tuolla reedillä (soveli -77) ja pikkusen se puhalteli öljyä huohottimen päästä.
Nyt kun on lohkot vielä parisen päivää levällään niin tutkiskelinpa tuota huohotushommaa. Niinkuin Kiiski tuossa edellä sanoi, pyörivän breatherin 'perällä' on reikä joka mäntien ylöspäin mennessä asettuu linjaan lohkon reiän kanssa hörsien alipaineella öljyn joka on jäänyt tuohon 'huohotuskammioon'. Tuo reed venttiili muuten tukkii tuon lohkon reiän joten huohotuskammiosta ei öljy tule pois kuin tuon varsinaisen huohotusretin kautta. Eli tuo reed-venttiili ei oikein sovellu ainakaan soveliin. Joillakin toimii paremmin, joillakin huonommin.
Ei taida auttaa tuo "takaisinimukanavan" tukkiminenkaan mitään, sehän on tukossa jo tuolla reed venttiilillä. Tuo lohkossa ulkoilmaan oleva reikä pitää tietty tukkiakin jottei moskat imeydy öljynkiertoon (paluu enskasta).
Mulla oli pannarissa identtiset kamat miinus se tulppa siinä takasin imussa se turssas koko ajan jätti lammikkoa en jaksanut palleillä ja laitoin S&S:n normi breatherin minkä tiesin varmuudella toimivan. Mietin sitä tulppaa sinne mutta ei ollu yhtään virtaa jatkuvaan jakopään mulkkaamiseen. Mutta erittäin hyvä tietää vastaisuuden varalle reed valve ideana loistava.
Muijalla uusi S&S:n pannari kone se turssaa kanssa koko ajan, kun avaan jakopään siitä, täytyy tehdä toi päivitys siihen. Eka kerta kun S&S mokannut mitä mä tiedän.
Äläkä laita sitä huohotusta sinne öljytankkiin, huono idea, ainakin mun mielestä. Mä luulen ja uskon että toi sun homma on pulkassa jos ei huohota nyt niin ei pitäis kyllä myöhemminkään. Et unohda ne B:t ja C:t.
Puuhikselle sen verran kun kerkisit väliin et kyllä se tukkiminen tod.näk. auttaa niinku Soikkeli tossa edellä todistanu. Ite kelannu niin että se öljy joutuu sinne huohotus kanavaan silloin kun vehje seisoo valuu breatherista huohotuskammioon ja ainoa reitti pois on pihalle.Vaikka tukkiikin sen reiän ei ole tiivis ja kaiken lisäksi joraa edes takas kun kone käy.
( koko ajan puhe jakopään sisällä olevasta pienestä reiästä EI enskan paluu kanavasta!))
Eihän tuo reedi tosiaan blokkaa tuota reikää kokonaan, kyllä siinä ilma hinkkaa pikkusen eessuntaas. Pikku rako tuohon jää ihan väkisin. Omassa tuo reedi peittää tuon reiän ihan nippa nappa joten joissain moteissa voi olla ettei tuki ihan kokonaan. Onko Kiiskin s&s pannussa tuo reedi - vissiin on kun huohottimesta sumua pukkaa (oliko koneessa alunperin jo reedi)?
Ei ihan selvinnyt oliko Soikkeli tukkinut tuon pikku reiän nimenomaan tuolta lohkosta jakopään sisältä?
Kun nyt oman pistän kasaan niin laitan takasin tuon normi pyörivän mallin. Vanhassa vara parempi.
Reed ei tuki sitä imureikää. Siitä kohtaa se on ohkaisempi.
En meinannut huohotusta öljytankkiin vaan lisätä siihen huohotus letku ja filtteri.
Samaa "ilmatilaa" ne on kuitenkin. Tutkittuani huohotusta tulin siihen tulokseen että ihan sama mihin laittaa huohotus letkun kiinni jakopäänkopassa, varsinkin kun öljyn takaisinimu on tukittu.
Oli nyt helppo mitata kun lohko on kädessä. Kyllä tuo reikä on lähes kokonaan tuon reedin paksumman osan kohdalla tai sitten työntömitan käyttöä pitää vielä harjoitella ;). Voihan tuossa reiän paikassa olla vähän toleranssia moottorista toiseen.
(http://i122.photobucket.com/albums/o270/susoi/29012010478.jpg)
Kuusiokololle kierteet lohkoon. Kuvassa näkyy myös päästävoiteleva akseli joka kai laski paineita öljynkierosta verrattuna vanhaan sivusta voitevaan malliin. No kohtahan taas on talvi jolloin voi taas muokata lisää ;D
(http://i122.photobucket.com/albums/o270/susoi/29012010477.jpg)
Kopasta näkyy huohotus reikä. Silikonit laitettu pellin ympäri yläpuolelle ja sivuille.
"Muistaakseni" reed ei ihan tukkinut reikää, väljä se on kuitenkin sen verran että öljy pääsee välistä.
Perskules että on komian näköstä käikälettä. Joko tuossa vehkeessä on henki pihissyt vai ollaanko sitä vielä syntymävaiheessa?
Sisäänajo kesken vielä, kävin eilen ajelemassa ensimmäisen pitkän lenkin. Piti lähteä ajelemaan hiukan pitemmälle ettei naapureilla mene herne nenään jo heti vappuna ;D
Hyvät kuvat! Toi öljynpaineiden lasku päästä voitelevan pinionin takia ei haittaa mitään paitsi jos hydraulit? Mutta tuskin silloinkaan varsinkin kun sulla hyvä pumppu . Jos öljynpainevalo pysyy pimeenä ja vehje ei huohota niin kaikki on paremmin kuin hyvin. Et anna mennä vaan.
On hydraullit ja pumpun välitykset S&S rattailla suuremmaksi.
S&S manuaaleissa oli ohjeita jossa voi valita kovat tai hydraulliset nostajat vain muuttamalla kierretulpan paikkaa lohkoissa. Eli totakin asiaa on mietitty.
Mielestäni paineet laski hiukan noin 5-10 psi.
Kansille kuristus 2mm. S&S ohjeissa oli minimi kuristus shovelin kansille .060"/1.5mm. Tutkin vielä tuon akselin reijän koon kunhan ehdin.
Tulpassa olevan reijän koko on 2.3mm.
Tosta päästä voitelevasta pinionista tuli mieleen yks frendi joka tuli kysyy että mitä jakopäänkopassa oleva reikä tekee siinä pinion puslan laakeripesässä mä sanoin sille et päästää kaikki paineet taipaleelle alakerrasta. Sillä alko nenänpää kalpenee ja kiivaat purku hommat, no keskitappi aivan priima ei mitään kulumaa, onneksi se kerkes vetää vaan neljä kesää (30000-40000km) sillä lailla. No se tulppas sen reiän ja totes ettei näköjään paineilla ole niin älyttömästi väliä. Sen jälkeen mä olen enempi keskittyny öljyn pois pumppaamiseen koneesta kuin paineiden kasvattamiseen.
Lainaus käyttäjältä: Kiiski - 03 toukokuu 10, 01:31:55
No se tulppas sen reiän ja totes ettei näköjään paineilla ole niin älyttömästi väliä. Sen jälkeen mä olen enempi keskittyny öljyn pois pumppaamiseen koneesta kuin paineiden kasvattamiseen.
Tuo käsitys mullakin on, ei niinkään paineilla vaan virtauksella on merkitystä näissä "vanhemmissa" HD:n vinkkeleissä.
Aikanaan eräs arvostettu vanhempi HD-guru kertoi purkaneensa kerran asiakkaan Panhead-moottorin - ei siinä mitään vikaa ollut mutta kun oli ajettu jo joitain kymmeniä vuosia niin ihan varmuuden vuoksi avattiin. Hämmästys oli suuri kun huomattiin että keskitapista oli tehtaalla jäänyt poraus pois, laakerit olivat pelkän roiskevoitelun varassa. Silti tapissa ei näkynyt ihmeempää kulumaa.
äsken tuossa tallilla just tuota breatheriä ihmettelin...
tai lähinnä sen shimmaamista
kuinka tarkkaa puuhaa se on?
dekkitasosta mitattuna se on jotain 2.9mm
se tappi on n4,8mm paksu
mulla on shimmilevyjä joissa keskireikä 6mm eli jäisi hölkkäämään reilusti
toisekseen joutuisi niitä levyjä laittamaan useamman että saisi sopivan paksuuden...
mietin sitten että mitä materiaalia ne shimmit pitäis olla?
että voisiko tehdä itse vaiko odotella ja tilata jostakin...
Lainaus käyttäjältä: jesse - 12 toukokuu 10, 22:27:57
äsken tuossa tallilla just tuota breatheriä ihmettelin...
tai lähinnä sen shimmaamista
kuinka tarkkaa puuhaa se on?
dekkitasosta mitattuna se on jotain 2.9mm
se tappi on n4,8mm paksu
mulla on shimmilevyjä joissa keskireikä 6mm eli jäisi hölkkäämään reilusti
toisekseen joutuisi niitä levyjä laittamaan useamman että saisi sopivan paksuuden...
mietin sitten että mitä materiaalia ne shimmit pitäis olla?
että voisiko tehdä itse vaiko odotella ja tilata jostakin...
öööh onko noissa tuo "tappi" yleensä minkä kokoinen?
käväisin ohikulkiessa moorella ja oli hyllyssä vain 8mm reiällä olevia shimmejä????
yhden sellaisen kyllä otin kun ei maksanut kuin 3â,¬