Evo+kiksi

[Spöke]

Kait se nopeemmin liikkuu, mutta matkakin on pidempi.
Totally offtopic, ei pilata hyvää kiksiketjua 
-Spöke-

[Tuusulan T-Bone]

Jos taas kysymys oli tarkoitettu miksi stroukkeri tykkää ennakosta kiksillä, ei hajuakaan. Mut niin se tekee.

Tämähän se kysymys oli. Tyhjäkäyntiennakoksi 20° kuulostaa paljolta. Vaan mitäpä tuosta, jos kerran toimii. Olis vaan kiva tietää, miksi näin on.

Noin keskimäärinhän mäntä menee lujempaa stroukkikoneessa, mutta tekeekö se sitä myös ylä- ja alakuolokohtien lähiympäristössä? Mulla on käsitys, että se itse asiassa viihtyy siellä nurkilla aavistuksen pitempään kuin vakioiskulla ja kiihdyttelee sitten vauhtia vastaavasti enemmän. Lyytinenhän voisi laskea, ko mä en osaa?

Ja juu, viislovisen kiksisetit on eri välityksellä kuin nelilovisen, vittumaisempia potkia. Niitä ei käsittääkseni ole olemassakaan kelvollisia.

[Spöke]

Tuo runsas perusennakko on ainakin nenukohtainen. Nokan runsaalla overlapillä tyhjäkäynnin täytös on ihan paska ja seos tarvitsee runsaasti aikaa palaakseen.  Oisko tossa stroukkerissa männän lähellä yläasentoa viettämä aika niin paljon pidempi kuin vakioiskusella että samaten aikaa tarvitaan? Tuo parikyt astetta on ihan stetsonista, voi se ola viistoistakin. Mut yhtä kaikki, näin pelaa.
-Spöke-

[Tuomo]

Noin keskimäärinhän mäntä menee lujempaa stroukkikoneessa, mutta tekeekö se sitä myös ylä- ja alakuolokohtien lähiympäristössä? Mulla on käsitys, että se itse asiassa viihtyy siellä nurkilla aavistuksen pitempään kuin vakioiskulla ja kiihdyttelee sitten vauhtia vastaavasti enemmän. Lyytinenhän voisi laskea, ko mä en osaa?

tein joskus harrastemielessä excel-taulukon joka laskee ja piirtää männän aseman, nopeuden, kiihtyvyyden ja edestakaiset massavoimat kampikulman funkiona kunhan siihen vaan iskee lähtötiedot.
voin laittaa yv:llä jakoon kiinnostuneille tai laskea perit esimerkit jos saan lähtötiedot. harrastamista ollu  siinä mielessä että mitään hyötyähän tuosta taulukosta ei oo toistaseks ollu
(siis piirtää samanlaisia käppyröitä kuin esim sivulla http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm näkyy)

[ma^ko]

Hmnn... ihan puhtaasti mutu periaatteella asiaa lähestyen, ni kiksipyörää kun potkii käyntiin rapina aivossa ja apinan raivolla tahi muutoin vaan, ni kapiakselin pyörähdysnopeus o about vakio, stroukkerissä kyseisel pyörähdysnopeudel mäntä kuitenki liikkuu kovempaa joten lisätty ennakko o perusteltua. Käynnistystapahtumassa mäntä tulee ylös työtahtiin suuremmalla nopeudella -> tarvitsee enemmän ennakkoa.

[Tuusulan T-Bone]

Kiintoisaa!

Mitäs sinne tarvii lähtötiedoiksi?

Veivin pituus on yleensä aina sama, lukuunottamatta eräitä poikkeuksellisen, ööh, häiriintyneitä tapauksia... Eli 7.440 tuumaa.

Iskun pituuksina voisi käyttää vaikka 4.25 tuumaa ja 4.75 tuumaa.

Tutkimuskysymys voisi olla vaikkapa, että kuinka kauan aikaa kestää siirtyminen kohdasta 45° BTDC kohtaan 45° ATDC mainituilla iskunpituuksilla kierrosluvun ollessa, sanotaanko, 1000 rpm?

Tai vaihtoehtoisesti, että mikä on männän nopeus mainituilla iskunpituuksilla kohdissa 25°, 20° ja 15° BTDC ja vastaavasti 15°, 20° ja 25° ATDC kierrosluvun ollessa 1000 rpm?

Stroker-moottorin sielunelämän akateeminen pohtiminen on hirmu kivaa... Täällä on muuten aihetta sivuava aikaisempi keskustelu, ylläpito siirtäkööt tämän jorinan sinne, jos katsoo tarpeelliseksi.

[Tuomo]

tolla kangenpituudella ja tolla kierrosluvulla

4,25 iskulla:
- keskimääräinen männännopeus 3,6 m/s
- maksimi männännopeus 5,8 m/s
- männännopeus 30 astetta EYKK 3,5 m/s
- männännopeus 20 astetta EYKK 2,5 m/s
- männännopeus 10 astetta EYKK 1,3 m/s
- männännopeus 5 astetta EYKK 0,6 m/s
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 30 astetta EYKK 9,2 mm (91,5 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 20 astetta EYKK 4,2 mm (96,2 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 10 astetta EYKK 1,0 mm (99,0 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 5 astetta EYKK 0,3 mm (99,8 % iskunpituudesta)

4,75 iskulla:
- keskimääräinen männännopeus 4,0 m/s
- maksimi männännopeus 6,6 m/s
- männännopeus 30 astetta EYKK 4,0 m/s
- männännopeus 20 astetta EYKK 2,8 m/s
- männännopeus 10 astetta EYKK 1,4 m/s
- männännopeus 5 astetta EYKK 0,7 m/s
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 30 astetta EYKK 10,5 mm (91,3 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 20 astetta EYKK 4,8 mm (96,1 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 10 astetta EYKK 1,2 mm (99,0 % iskunpituudesta)
- männän etäisyys yläkuolokohdasta 5 astetta EYKK 0,3 mm (99,8 % iskunpituudesta)

Arvot ennen ja jälkeen YKK samat kun männäntapin paikassa ei offsettiä.

[Tuusulan T-Bone]

Kiinnostavaa!

Mäntä menee siis strokerissa lujempaa myös yläkuolokohdan lähistöllä. Toisaalta, matkaakin on enemmän. Tässä nyt ei tullut vielä laskettua, kuluuko sillä pitemmän matkan seurauksena pitempi aika, sanotaanko, välillä 30° BTCD - 30° ATDC kuin vakioiskuisella. Tarve isommalle ennakolle ei näin ollen ainakaan mulle auennut vielä tämän laskutoimituksen perusteella.

Hienoa Tuomo!

[Jasu]

Käsittääkseni aika pysyy samana, minkä kampiakseli kääntyy kyseisten kohtien välillä, kun kierrosluku pidetään samana...

Vai tarkoititkohan jotain muuta tuolla kysymyksellä..? 



Nopeasti pohdittuna, samalla kierrosluvulla, strokerissa kulkee mäntä aina lujempaa. Kiertokangen alasilmä kun kiertää isommalla kehällä, josta liike välittyy kiertokankea pitkin mäntään, sitä kautta myös männän liike on nopeampaa...

Kiinnostuksella kyllä seuraan tätä(kin), koskaan kun ei ole virittäminen (eikä teoriatasollakaan tietäminen/oppiminen) pois paikaltaan...

[Tuusulan T-Bone]

Käsittääkseni aika pysyy samana, minkä kampiakseli kääntyy kyseisten kohtien välillä, kun kierrosluku pidetään samana...

Vai tarkoititkohan jotain muuta tuolla kysymyksellä..? 



Nopeasti pohdittuna, samalla kierrosluvulla, strokerissa kulkee mäntä aina lujempaa. Kiertokangen alasilmä kun kiertää isommalla kehällä, josta liike välittyy kiertokankea pitkin mäntään, sitä kautta myös männän liike on nopeampaa...

Ote lipsuu, raskaahko päivä takana...

Joo, kampuran asteina mitattuna aika on sama. Mä tässä koetin hakea jotain selitystä suuremman ennakon tarpeelle. Ajatus oli, että se jotenki liittyisi kampikulmaan. Mutta nyt ei oikeen lähe mitään, meen nukkumaan.

[Soikkeli]

American Iron:issa oli aikoinaan juttu kyseisestä aiheesta: sytytysmerkki pitää siirtää reijän vasempaan laitaan koska mäntä liikkuu nopeammin.

Näillä ohjeilla pitäis jo evo lähteä käyntiin  Tai ainakin sen saa stroukattua...

[Spöke]

Stroukkerit sietää nenään ihan eri tavalla asteita kuin vakioiskuiset. Tuskin koko maailmassa on yhtään stroukkeria vakionenällä, edes lähelle vakionenällä. Niinpä veikkaan edelleen vahvasti, että tää on enempi nenukohtainen juttu. Kahdeksikkomaailmassa perushuttua, kun nenä vaihtuu, kavennetaan ennakkokäyrää. Mut oon mä ennenkin ollut oikeessa. Ja ainakin yhtä usein väärässä.
-Spöke-

[ma^ko]

Ennakon määrä riippuu siitä kuinka kovaa se mäntä tuleepi, strokerissa se tulee kovenpaa. Tokihan nokkakin vaikuttaa siihen ennakkoonkin, mutta väitäisin että samalla nokallakin strokeri tarvitsee enemmän ennakkoa, kuinka paljon enemmän on sit toinen juttu.

[Tuusulan T-Bone]

Tekeepi mieli hajatella hiukan lisää...

Faktat (?):

- Tarvittavan ennakon määrä riippuu lähtökohtaisesti siitä ajasta, minkä palotapahtuma kestää.
- Ennakko määritellään suhteessa kampuran asteisiin (kierrosluvusta riippuen vakiomotissa välillä 5-35° BTDC).
- Palotapahtuman kestoaika ei iskunpituuden muuttumisen seurauksena muutu miksikään.
- Kampuran pyörintänopeus ei iskunpituuden muuttumisen seurauksena muutu sekään miksikään. Toisin sanoen aika esimerkiksi välillä 30° BTDC -> 30° ATDC on sama riippumatta iskunpituudesta.

Männän suuremmalla nopeudella ei näin ollen näyttäisi olevan merkitystä, koska strokerissa se matkakin on pitempi ja asteina mitattuun pyörähdykseen kuluva aika on sama.

Alanpa olla sitä mieltä, että tää on todellakin nokan asteisiin liittyvä juttu. Paljon asteita + vähän kierroksia = huonolaatuinen täytös = palotapahtuman pitempi kestoaika?

[ma^ko]

Mä väitän et Tuusula eksyi. Jos mäntä liikkuu lujenpaa, se vaikuttaa vääjäämättömästi palotapahtuman kestoon. Jollei vaikuttaisi, toimisi kaikki koneet ihan loistavasti kiinteällä ennakolla.