Twin Camin öljypumpun ja jakopään päivitys

[Kokkonen]

Siis se mitä yritän varsinaisesti kysyä, että eikö noista TC:stä porsi se akseli tuolla menolla vai eikö niitä ole vielä räpelletty tarpeeksi?

No kun nyt ei vielä    ole omakohtaista kokemusta asiasta, olen antanut itseni ymmärtää seuraavaa: TC:n alakerrassa on vuosimallista riippuen parikin "sulaketta" jotka estävät kiertokankien alapään laakereiden vaurioitumisen tapauksessa, että kampiakseli kieroontuu. Kampiakselin antaessa periksi, se näkyy pinionin vipotuksena. Jos sitä on enemmän kuin 0.004" öljypumppu korkkaa ennenkuin keskilaakeri vaurioituu niin paljon, että meno sen vuoksi tyssäisi. Tässäkin tapauksessa koko kampiakseli setti menee kuitenkin myös vaihtoon.
Toinen tehtaan sulake -03 ja uusimmissa on em. lisäksi kampiakselin vasemmanpuoleinen rullalaakeri, joka lentää ulos kun kampiakseli värähtelee. Tapahtunee isoilla tilavuuksilla ja enemmän potkua koneesta otettaessa. Tuon laakerin voi korvata Timkenin tuplakartiolaakereilla ja on yhtä must isoilla koneilla kuin kampiakselin suoruus = < 0.001", sen keskitapin hitsaaminen sekä jakopään päivitys.
Näyttää siltä, että 0.003" pinionin vippaus ei ole vielä katastrofaalinen... ...palaamme tähän viimeistään seuraavan 20 000 km jälkeen.

Muutama vastaus aiemmin olin kerännyt jotain tietoa eri foorumeista MoCon pinionin max heitoista, ne eivät voi olla totta, tai jos ovat, niillä voi joka tapauksessa pyyhkiä perseensä, sillä noilla vippauksilla ei homma enää kuitenkaan toimi. Olkoon 0.004" (0.10 mm) ehdoton raja, max 0.001" tavoite, kunnes joku jotain toista perustellusti esittää.

(Edit: pilkkuvirhe korjattu)

[Kokkonen]

Ennen itse asiaan siirtymistä, vielä paluu TC:n kampiakseliin ja sen "taipumiseen". Taipuminen lienee hieman väärä sana, oikeasti kyse on kiertymisestä. Elikkä keskitappi pääsee kääntymään jomman kumma limpun silmässä. Liitoshan on suora eikä lukituskiiloja ole. Vauhtipyörän puoliskot eivät sitten enää ole linjassa. Valtaosin vahinko tapahtuu strokereissa, big bore vehkeissä tahi muissa tehomyllyissä ja yleensä rajussa kiihdytyksessä, burn outissa tai moottorijarrutuksessa.
Tehomyllyjen tekijät rihtaavatkin kampiakselin mahdollisimman suoraksi, alle 0.001" ja sitten hitsaavat keskitapin vauhtipyöriin, jolloin kiertymistä ei enää pääse tapahtumaan.

Sitten itse asiaan. Kokkosen Konepajalla siirryttiin TC:n kokoamisvaiheeseen, joka aloitettiin nokka-akseleiden neulalaakereiden vaihdolla. INAt heitettiin roskikseen ja tilalle Timkenin Torrington B-148 laakerit. INA on heiveröisempi rakenteeltaan ja kehällä vähemmän neuloja. Kuva 1.
Vanhojen laakereiden poistoon ko. pajalla ei ole erikoistyökalua (jollaisia valmistavat JIMS, MoCo, Georges Garage...) vaan kokeiltiin hyllyssä olevia yleisulosvetäjiä. Ensin Kukkon ruuvattava malli, mutta se ei mahtunut kunnolla jakopään sisään, kuva 2. Joten saman fabriikin liukulekalla sitten laakerit lähtivät suosiolla ja ehjinä. Kuva 3. Itse ulosvetopään tulee olla neulalaakerille ja oikealle läpimitalle, tässä 23 mm. Lohkossa on pienet kynnykset laakereiden takana, jotka kannattaa huomioida ulosvetotapahtumassa. Kuva 4.

[Kokkonen]

Myöskään mitään varsinaista asennustyökalua ei ko. pajalta löytynyt, paitsi kumivasara, mutta se ei yksin riitä. Käytin Andrewsin uutta nokka-akselia, johon ensin laitoin INA laakerin pohjalle ja asennettavan Torrigtonin sen eteen. Kuva 1
Laakerin voitelu ja kumivasaralla akselin päähän lyömällä laakeri paikalleen, pohjaan asti. Kuva 2. Kaikille yllätyksenä kerrottakoon, että uudet laakerit ovat toimintakuntoisina paikoillaan, nokka-akseli on vielä käyttökelponen eikä edes INA-laakeri tuosta nokkiinsa ottanut. Kuva 3.

[Kokkonen]

Kokoonpanossa ollaan hiplausvaiheessa. Avataan paketteja, kattellaan mitä löytyy ja mitä on eroa vanhaan.

Kuva 1. Vanha ja uusi öljypumppu. Vanha oli naarmuistaan huolimatta vielä hyvinkin spekseissään.
Onhan noissa ihan silmin nähtäviä eroja.

Kuva 2. Uusi tukilevy, johon nokat on helppo asentaa, koska ei ole laakereita, johin tarvitsis prässiä. Kohdistusmerkit vain kohdalleen ja paikalleen. Onko  laakerittomuus sitten hyvä asia, jää nähtäväksi ja koettavaksi. Ei mikään uusi ratkaisu kuitenkaan.

Kuva 3. Toiselta puolelta levyä. Ketju on nyt rullasellainen ja kiristäjät tulevat olemaan hydrauliset.
Nokat ovat Andrewsin 12N, eli ajoituksiltaan lähes samat kuin originaalinokat -06 ruisku Dynasta alkaen. Itsellä kun on TC:n kaasutinversio niin tulee lievä muutos imun sulkeutumseen, oli 38, nyt 34. Voishan tuolla hiukan lisää alavääntöä irrota. Muuten erot asteen luokkaa. Nostoa 0.016" enempi  . Profiilissa pientä eroa.
Antero mainostaa: "Similar cam timing to earlier 88 engines for cooler runninig and more power!" Saas nähä.

[Kokkonen]

Tilaamassani kitissä oli kutakuinkin kaikki tarvittavat osat mukana, tönäreiden O-renkaat piti itte tilata erikseen.
Ruuvit ja muut pikkuosat oli pakattu ja merkitty hyvin, kuva 1. OEM ruuveissa on lukiteliimat valmina, mutta sitä tuli erikseen lisää, sinistä ja punaista.
Orggisosaa oli muutenkin mukana, kuva 2. Ketjut made in Italia, (Regina), hydraulikiristäjät ovat made in Germany ja muut hilut sitten USAssa valmistettuja.
Öljypumpun osajärjestyksestä vielä oma kuvansa, kuva 3.

[Kokkonen]

Nokat ovat siis jo tukilevyssä kiinni. Pitää muistaa voidella asennusöljyllä sekä koneen neulalaakerit että tukilevyn "laakeripinta". Etummainen nokka simmataan paikalleen, sitä varten on 0.100" shimmi lukkorenkaan alle, kuva 1. Päittäisvälys nokille tulee olla Andrewsin ohjeen mukaan minimissään 0.008 - 0.012 tuumaa (0,20 - 0,30 mm). Uudessa sarjassa tämä ei ole mikään ongelma, välys tuolla shmmillä asettui 0.010 tuumaan, elikkä 0,25 mm. Kuva 2. Välys on tässä vaiheessa helpompi mitata levyn takaa, vaikka ohjeet näyttävät etuosaa. Takimmaisen nokan shimmaaminen tapahtuu vasta kun levy on paikallaan. Tästä myöhemmin.
Koneen lohkossa oleva sihti kannattaa tarkistaa ja puhdistaa, sekä ilman muuta uudet O-renkaat, kuva 3. Pikkasen öljyä renkaiden pintaan.
Tuon siivilän kautta kulkee öljy nostajille, kuten vanhemmissakin koneissa.
Öljypumpun runko painetaan paikalleen, O-rengasta rikkomatta, kuva 4.
Pumpun sisuskalut asennetaan runkoon oikeassa järjestyksessä. Roottoreissa ei ole mitään kohdistusmerkkejä, kuten vanhassa oli. Se jousilevy olis hyvä "liimata" paikalleen vaikka asennusöljyllä, muuten se ehtii valumaan toiseen reunaan ennenkuin nokkien tukilevy on paikoillaan.

[Kokkonen]

Tukilevy paikalleen.
Öljypumpun kohdistuksessa auttavat tarkoitukseen tehdyt kohdistusruuvit huomattavasti hommaa, kuva 1. Samoja ruuveja käytetään Shovelin ja Evon nostajapesien sekä TC:n nostajapesien kansien (edit: myös Evo BT ja EvoSportin rocker boxien) kohdistukseen. Ruuvit eivät ole kokoonsa nähden halpoja, noin 20 Euroa kappale. Kaksi tarvitaan. Näppärä kaveri tekee ne itsekin. Mielestäni tässä hommassa aivan ehdottomat ja hintansa arvoiset. Öljypumpun voi yrittää kohdistaa/keskittää myös pyörittämällä konetta ja koittaen siten etsiä pumpun keskipaikkaa, mutta oman kokeilun mukaan kovin tunnottomalta tuo manööveri tuntui. Ruuvien kanssa toimenpide oli helppo. Kuva 2.

Mittasin vielä huvikseni pinionin heiton tukilevy paikallaan, nolla...olisin kyllä ihmetelly, jos olis vieläkin vipannu. Ehkä taas aikanaan.

Seuraava operaatio oli takimmaisen nokan päittäisvälys ja ketjurattaiden linjaus. 34-piikisen rattaan taakse on saatavana eri paksuisia prikkoja, sarjassa niitä oli kuusi, 0.100 - 0.150 tuumaa, kuva 3. Molemmat rattaat paikalleen ensin vanhoilla ruuveilla (jengat pitää puhdistaa, niissä on lukitetta). Tässä hommassa olisi rattaisen lukitustyökalu ollut hieman avuksi. Suora viivain painetaan pinionin päässä olevan rattaan pintaa vasten ja mitaan nokka-akselin rattaan pinnan ja viivaimen välinen rako. Kuva 4. Tulisi olla myös 0.008 - 0.012 tuumaa. Itse jouduin laittamaan 0.110 shimmin, jolla välys tuli 0.010 tuumaan.

[Kokkonen]

Ajoitusmerkit kohdalleen, Kuva 1. Ketju ja rattaat paikalleen, nyt uusilla pulteilla. OEM pulteissa on lukite valmiina, jos ei niitä ole, niin punaista lukitetta. Pinionin ratas 24 ft-lbs (33 Nm) ja nokka-akselin ratas 34 ft-lbs (46 Nm). Meni hyvin ilman rataslukkoakin, kun laittoi tulpat syntereihin paikalleen ja vähän takajarrulla laittoi vastaan.
Ketjunkiristäjä vielä paikalleen. Noiden kiinnitysmomenteja ei ole tiedossa, käytin 100 in-lbs, noin 11 Nm...Valmista, kuva 2.
Uusi tiiviste ja kansi kiinni, ristiinkiristys, 125 - 155 in-lbs (14 - 17,5 Nm)

Tähänmennessä vaihto-operaatio ei ollut ollut mitenkään vaativa, eikä edes aikaa vievä. Jokunen työkalu helpottaa hommaa, mutta ei mitään ihmeempää tarvita.

Edessä oli vielä työntötankojen asennus säätöineen. Olin hommannut Andrewsin alumiiniset EZ-tangot ("Time saver", "easy installation"), joita käyttäen ei tarvitse purkaa venttiilikoneistoa jakopäätä avattaessa. Imuventtiilien tönärit ovat muutaman millin pakoa lyhyemmät. Laitoin jo nostajapesien kannet kiinni, mutta perkele, eihän takimmaisen imun tanko sitten enää mennyt paikalleen, vaikka ei paljoa puuttunut! Kansi taas auki ja hitonmuotosella räpeltämisellä sain kuin sainikin tangon paikalleen. Paska homma, kun kaikki osat on irrallaan, tiivisteitä myöten ja sitten samalla säätää tuota todella pitkää säätöä auki, eikä tilaa ole paljon.
Asennus olisi helpompi, jos hommaisi saatavana olevat lyhyemmät suojaputket, jolloin ez-tankojen säätöihin pääsee paremmin käsiksi.  H-D:n numeroilla 17938-83 ja 17634-99, jokaista tarvitaan neljä. Joissain EZ-tankosarjoissa tuollaiset tulee mukana. Minä siis käytin alkuperäisiä suojaputkia.
Jos joku olisi minun työskentelyäni sivusta seurannut, taatusti hänen mielestään "easy installation" ja "time saver" olisivat olleet vain hyvä vitsi.
Paikalleen kuitenkin menivät. Tönärien säätö Andrews ohjeen mukaan, konetta pyöräytetään, etsitään säädön kohteena olevan nokan "matalin" paikka, jossa tanko säädetään käsin koskettamaan nostajaa, tästä vielä 3 - 4 kierrosta pidemmäksi.
Itse säädin ne niin, että esim kun takaimussa oli maksimi nosto, säädin etuimun. Pako samalla systeemillä.
Edit: säätöön lisätty muutama lause...vaikka yksinkertainen on kyllä kaunista   

Pari lisäkuvaa:
Kuva 3, nostajapesien kansien kohdistus samoilla ruuveilla kuin öljypumppu.
Kuva 4, ahdasta on tönärien paikalleen laitossa.

[Eagle57]

Laitoin omaani andrewsin ratasnokat. En raaskinut laittaa uusia nostajia, ja tuli mieleen, että nokkien pyörismissuunta muuttuu verrattuna ketjuvetoon. Kun on vanhat nostajat, ja jos laitan ne kuten ne olivatkin, niin myös niiden rullan pyörimissuunta muuttuu.

Ne olivat niin, että nostajien sivussa olevat reiät olivat ulospäin. Jos ne kääntäisi, niin , että niiden sivussa olevat reiät olisivat sisäänpäin, niin pyörimissuunta pysyisi alkuperäisenä. Olisi varmaan parempi? Ja onko väliä vaikka reiät olisivat "vastakkain".

edit: siis takimmainen nokka-akseli pyörii rattailla toisinpäin kuin ketjuilla.

[Kokkonen]

Itse henkilökohtaisesti tekisin homman myös niin, ettei nostajan rullan pyörimissuunta muuttuisi.
Kyllä kai se lieneen näissä TC koneissa yhtälailla, että nostajan rullalaakerit poikii ensiksi ennekuin nostaja itsessään on väljä.  :-\ Eli ne kannattaa stekata kun on paikat auki.
En ole kuullut mitään erityistä ongelmaa noiden TC:n nostaja rullien kanssa olleen.
Raju nokka tietty aikeuttaa enemmän vaihtotarvetta.

[Eagle57]

Ajattelinkin laittaa ne niin, että rullan pyörimissuunta pysyy samanlaisena kuin oli ( kiitti vahvistuksesta ).


edit: Kun vaihtaa ne eri reikiin, niin pitäisi mennä sivussa olevat reiät "oikein" päin ja pyörimissuunta samoin kuin aiemmin.

[Kokkonen]

Näyttää nuo nostajat tehtaan jäljiltä olleen vähän miten sattuu, pääosin reikä lienee ulospäin, mutta kuten todettu, ei aina. Toiminnan kannalta sillä ei ole väliä, paineet pääsee molemmin puolin nostajaan. Jos on mahdollista, sama nostaja samoin päin samaan pesään kuin pois otettaessakin. Mutta nyt joudut joka tapauksessa tuosta periaatteesta luopumaan. Pitäisin myös rullan pyörimissuuntaa korkeammassa prioteetissa. Jos joku toista tietää niin korjatkoon meitä.

EDIT: Nostajista vielä, että orggis nostaja menee miten päin vaan paikalleen (ainakin 2002) mutta onko jollain tarvikevalmistajalla tai jossain originaaleissakin nostaja tehty niin, ettei sen lukitustapin kolo ole kuin toisella puolella, jolloin nostajaa ei voi ihan miten vain paikalleen asentaa?

[vepi]

Minulla oli vain yhdessä nostajassa reikä ulospäin ja loput kolme nostajaa sisäänpäin eli ne on joskus laitettu miten sattuu. Nyt mun täytyy tunnustaa,että laiton manuaalin mukaan kaikki nostajan reijät ulospäin eli kolmessa pyörimissuunta muuttui. Aika näyttää mitä tulee tapahtumaan? 

[Eagle57]

Luin tuosta ylemmästä tekstistä työntötankojen asennuksesta. Mistäs tunnistan missä reiässä imuventtiili on? Onko lähempänä kaasaria? Mulla on säädettävät työntötangot joista kaksi on hiukan lyhyempää.

[ss454]

Alapäässä taaemmainen reikä ja yläpäässä se kaasarin/ruiskunpuoleinen. SE:n tangoilla näytti sitten imupuolelle tulevan ne joissa lyhyemmät "kaulukset" siellä yläpäässä.