Normipuolat vs. suurtehopuolat

[Kokkonen]

Puolista on puhuttu, aloitan uuden aiheen alueesta.

Suurtehopuolia on tarjolla, itsekin sellaiseen sortuneena, accelin super hyper tai jotain sinne päin.
Mutta onko tuosta mitään hyötyä tavallisessa koneessa, tai edes pikkasen viritetysssä. Milloin oikeastaan pitää hommata ns. suurtehopuola?

Mun teorian mukaan kipinä tulee kärkiväliin aina samalla jännitteellä, olkoon vaikkapa 10 kV johon normipuolakin hyvin yltää, jos puola pystyy sitten tarjoamaan vaikka 50 kV niin eihän se niin korkealle koskaan pääse, koska tulppa kipinöi jo paljon aikaisemmin....siis miksi pitäs ollenkaan moinen hankkia?

[Lyytinen]

Hieman koomisen nimen omaava miekkonen tuota asiaa pähkäili aikoinaan, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Paschen_curve. Sieltä löytyvään kaavaan kun rykäisee samassa yhteydessä annetut arvot niin saa sellaista osviittaa, että 0.7 mm kärkivälillä 1 ata paineella riittää 5 kV kun taas 10 ata paineella tarvitaan 40 kV. Sehän on kaikille tuttua, että kipinää tulee kyllä irtaallaan ollessa, mutta ei paikalleen ruuvattuna. Johtuupi juurikin tästä.

Se paljonko puola antaa jännitettä, ei riipu puolasta kuin korkeintaan sen verran, että miten paljon sen eristykset kestää menemättä paskaksi. Ensiöpuolen kilkkeistä se riippuu. Se mihin puolalla voi vaikuttaa, on siihen varastoituva energia ja että miten kauan se tarvii "latautuakseen täyteen".

Meinasin jo aiemmin kirjoittaa ohjeen, miten ilman viimeisen päälle mittalaitteitakin voi mitata puolia ja siitä päätellä sopiiko pyörään ja että onko parempi kuin entinen. Se kyllä onnistuu ihan jollain 12 voltin muuntajalla, sopivalla vastuksella ja yleismittarilla. HD-lisää on puolasta aivan turha maksaa.

[Kokkonen]

Se paljonko puola antaa jännitettä, ei riipu puolasta kuin korkeintaan sen verran, että miten paljon sen eristykset kestää menemättä paskaksi. Ensiöpuolen kilkkeistä se riippuu. Se mihin puolalla voi vaikuttaa, on siihen varastoituva energia ja että miten kauan se tarvii "latautuakseen täyteen".

Puolahan on vain yksi osa kokonaisuutta, Lyytisen kommentti on asiaa. Energia siellä tulpan kärjessä loppupelissä ratkaisee ja energiaan vaikuttaa suuresti myös itse sytkä ja sen ominaisuudet.

Mutta kun puolaa kaupataan kaikenlaisilla "high voltage" tai "super coil" nimikkeillä myyntivalttina suuri toisiojännite, niin pohditaan nyt milloin siihen sitten oikeastaan kannattaa sijoittaa se muutama kymppi ja vielä tärkeämpää olisi asiallinen tieto ettei vaan mainosten varassa tarvii olla tässäkään asiassa.

Tuota Wikipedian kaavaakin vilkaisin, mutta en sitä ainakaan vielä numeroiksi muuttanut.
Sensijaan eräästä virittelykirjasta (A. Graham Bell, Four Stroke Tuning) löysin seuraavat arvot tarvittaville jännitteille eri puristuksilla:
- 0.028" (0,7 mm) tulpan kärkiväli, 11:1 rutut, 20 kV
- 0.040" (1 mm) kärkiväli 12,5:1, 27 kV; 15:1, 35 kV
(Puristuspaineita ei ollut mainittu..)

Sama opus väittää että kaikki yli 40 kV aiheuttaa vain läpilyöntejä kaapeleista runkoon.

Kun taas katsotaan mitä Harleyhin on tarjolla:
- orggispuolat tuottanevat 30 - 35 kV
- monet tarvikepuolat 30 - 40 kV
- on 45 + kV puolia
- super coil lupaa 45 - 65 % enemmän kuin orggispuola eli pyöritään tuolla 50 kV tietämillä.

Kun noita puristuksiakin tavallisessa mopossa on usein alle 11:1  niin vaikea on vielä tällä perusteella valita hipo puolaa kipinää tarjoamaan (niinkuin minä tein )

[Smokie]

Lyytisellä kun näyttää olevan sähköhommat hallussa niin olisi kyllä eduksi jos viitsisit opastaa meitä tyhmiä (=minua) Mua askarruttaa millä tuon sytytyksen tehon voisi kotioloissa todeta tai edes arvata. Homma juontaa juurensa erääseen itsepäiseen turbopyörään joka alkoi olosuhteista riippumatta rötäämään ja käymään epämääräisesti aina 180 hv tehoilla, vaihdoin siihen puoli moottoria ja testattua tuli kaikenlaista mutta vaiva oli aina sama. Rakensin "Haynes" tyyppisen kipinän hyppyytyspenkin, semmoisen mitä noissa manuaaleissa näkee. Ohjekirjan mukaan sytytyksen piti hypätä ilmassa 6 vai 8 milliä, no tässä hyppäsi 16 milliä. Syttyosia mittasin taitojeni mukaan ja mittausten & silmämääräisen arvion ne oli virheettömät. Silti kun tulpanhatut vaihtoi ongelmat loppu kuin seinään ja tehot pompsahti 180 -> 260 hv. Tuollaisista tapauksista tulee vähintäänkin paranoidiksi..

Tää sähköongelmien korjaaminen yritys & erehdys metodilla on todella kallista ja erittäin kuluttavaa :-\

[Lyytinen]

Otetaan ensiksi tämä puolan induktanssin mittaus. Alla olevassa kuvassa tuo muuntaja on vaikka joku halvan akkulaturin muuntaja, sen aikaa lainaa siitä sitä sähköä. Vastus R1 on kaksi rinnankytkettyä 47 ohmin, 5 watin vastusta, jolloin R1 on siis 23.5 ohmia tai se voi olla myös 22 ohminen 11 wattinen.

Vastus R2 on siis puolan resistanssi, sen saa mitattua yleismittarilla. Kannattaa tietenkin vähentää mittajohtojen osuus lyömällä mittajohdot yhteen ja kahtomalla mitä se silloin näyttää, jotain 0.1 - 0.3 ohmia varmaankin. Nyt sitten kytketään kuvan mukaisesti tavarat ja savun hälvettyä mitataan pisteitten A ja B välinen jännite (vaihtojännite) sekä pisteitten B ja C välinen. Näiden välinen suhde olkoon k = V(AB) / V(BC). Tällöin tuolla liitteessä olevalla ensimmäisellä kaavalla voidaan laskea puolan induktanssi. Siinä f on verkkotaajuus eli 50 Hz.

Nyt kun on sekä resistanssi R että induktanssi L selvillä, voi laskea paljonko puolaan varastoituu energiaa missäkin ajassa. Jälkimmäiseen kaavaan vaan suikkaisee ne arvot. Siinä tosin U on akkujännite, vaikka 14 volttia. Ajaksi t voi kokeilla törkätä vaikka sen "dwell timen".

Tämä ei vielä kuitenkaan ole koko totuus. Puolan rautasydän voi kyllästyä magneettisesti jolloinka kaavalla saa liian hyvän tuloksen. Sen puolaan varastoituvan energian mittaamiseen tarvitsee vielä jonkun 1 mikrofaradin luokkaa olevan konkan ja 1000 voltin diodin. Pitää tässä myöhemmin kirjoitella siitä.

[Lyytinen]

Puolasta saatava kokonaisenergia taas pystytään mittaamaan alla olevalla kytkennällä. Ensiksi lykätään kytkin kiinni, sitten varmistetaan että konkka on jännitteetön, oikosulkemalla vaikka se, tuo katkoviivalla kytketty vastus kuvaa sitä. Nyt kun sitten kytkin aukaistaan, puolan virta pyrkii jatkamaan kulkuaan ja se tekeekin sen, tosin diodin ja konkan läpi. Samalla puolan magneettikenttään varastoitunut energia pumppautuu diodin kautta konkkaan sähkökentäksi ja mitattavissa olevaksi jännitteeksi.

Koska E = 1/2 * L * I^2 ja E = 1/2 * C * U^2, voisi hyvinkin olettaa, että 20 mH puolan läpi kulkeva 3 A virta riittää pumppaamaan 1 uF kondensaattoriin 424 voltin jännitteen. Kannattaa siis ensiksi edellisessä kirjoituksessani selvittää puolan induktanssi ja resistanssi, ja päätellä siitä puolan varastoima energia sekä minkä kokoinen konkka tarvitaan, että saadaan noin 400 volttia siihen konkkaan tuolla systeemillä jännitettä. 4.7 uF:lla on hyvä aloittaa, 2.2 uF, 1 uF ja 470 nF konkat kun hommaa jostain, 630 volttia mielellään jännitekesto.

Koska siis energia on suhteessa jännitteen neliöön, mittaamalla samalla konkalla eri puolia konkan jännitteestä voidaan päätellä paljonko puolaan sitä energiaa varastoituu. Tässä hommassa tarvitaan digitaalista yleismittaria, koska sen kuormitus on yli 10 megaohmin luokkaa kun taas analogisilla on monesti paljon pienempi ja konkka purkautuu mittarin kautta ennenkuin saa järkevää lukemaa. Digitaalisellakin pitää äkkiä tehdä homma, 20 megaohmin sisääntuloimpedanssilla sekunnissa tipahtaa 1 uF konkalla jännite jo 400 voltista 380 volttiin.

Jos käytettävä mittari on toivottoman hidas, että ei saa oikein kunnon tuloksia, niin laittaa sitten enemmän kapasitanssia, vaikka sen verran, että 200 volttiin nousee suurinpiirtein jännite, mitä pienempi jännite, sitä hitaammin sen purkautuu mittarin kautta.

Tällä kytkennällä selviää jos toisessa puolassa on tuplasti potkua toiseen verrattuna, jotain 25% eroja en niinkään pidä merkittävinä ja helposti mittausvirheitten sisään mahtuvina.

Edit: diodista unohtui sanoa, että sen pitäisi olla noin 1000 voltin ja ainakin 1 ampeerin diodi, esim. 1N4007 tai 1N5408.

[Smokie]

Vähintäänkin kiehtovaa, kiitoksia näistä. Joskus pitää rakennella testiasema ja tehdä tutkimuksia. Tällä haavaa vaikea kommentoida mitään kun ei ymmärrä mitään

[Smokie]

Vähän viriteltiin. Evosportin vakiosytkä vs. Dyna 2000i & joku superpuola



Lisää ennakkoa olis kaivannut mutta eipäs enää saanut... Suoraan paketista eka yritys oli aika masentava mutta siitä ei sattunut tulemaan käppyrää tänne asti.

[Hemuli]

Halpoja hevosia ...

Minkä ikäisestä sportin orkkissytkästä oli kyse? Noi uudemmat on vissiin vähän parempia tehojen kannalta kuin vanhat.

[Smokie]

Sanokohan se -94. Pitäis vissiin joskus olla vähän paremmin hereillä Ainoo hupi näytti olevan että sai lisää kierroksia myllyyn. Tuosta jos aikoo ennakkoja lisätä niin joutuu jyystämään ajoituslevystä. Tosin sitten ei enää lähde käyntiin, nytkin jo potki vastaan kun starttaili. Pöh... Pitäis vissiin olla SÄÄDETTÄVÄ sytytys

Näköjään kierrosluku on vähän sinnepäin kuten tavallista... Käppyrät on abaut 600rpm jäljessä, sinisessä käyrässä rajoitin oli 6500.

[nicnac]

Niin siinäkö oli sellaanen akun taakse laitettava mokkula? Tehän offcourse laitoitta sitten äkäisimmän kurvin sieltä kans?

Tässä hyvä artikkeli NRHS:ltä sytkästä ja oikein dynovetoa minkälaasia vaikutuksia hyvällä tuunaajalla voi olla.

http://nrhsperformance.com/tech_singlefire.shtml

[Hemuli]

Ei kai vakiosytkässä sentään ole vaihdettavia käyriä... Sehän pelaa kahdella käyrällä riippuen VOES:n tilasta.

[Smokie]

Tämmönen:

http://www.dynatekuk.com/images/products/harley/large/dyna_2000b.jpg

Kaikkea kokeiltiin mutta en saanut opetettua sitä kuin alkuperäistä huonommaksi. Moottori oli vakiohko, nokatkohan sinne oli vaihdettu ja joku Supertrapp 2-1 putki. Kaasuttimen säätelin jo joskus ennemmin.

[Hemuli]

Ei näköjään pitäisi kirjoitella mitään aamupöhnässä... Nicnac tietysti tarkoitti sitä virisytkää...

Paljonkos sitä maksimiennakkoa noilla virityksillä oli? Tuppaa noi vehkeet nakuttamaan jo pienemmilläkin ainakin jos on nokka/puristussuhden kohillaan. Tietysti jos on hirmunokat eikä riittävästi ruttua niin eihän sitä saa detonoimaan millään.

[Smokie]

Enpä kattellut ennakkoja sen kummemin... Käyristä päätellen jäi hitusen vähemmän kuin alkuperäisellä eikä dynossa saanut nakutusta esiin millään. 98 bensa, vakio puristukset ja jotkut virinokat, niistäkään ei sen tarkempaa tietoa. Paljon sitä ennakkoa kuitenkin oli.