Warp Speedster!

[Spöke]

Mulla ei ole ammattitaitoa vastata tähän, mutta tuollaisen löysin:

Lämpökäsittelyjen tarkoituksena on:
•
Lisätä rakenteen väsymiskestävyyttä vähentämällä jäännösjännityksiä.
•
Poistaa suuret jäännösjännitykset käytössä tapahtuvan repeilyn estämiseksi tai haurasmurtuma-alttiuden pie
-
nentämiseksi.
•
Lisätä rakenteen jännityskorroosionkestävyyttä.
Myöstö tehdään lämpötilassa 550 â€" 600 °C. Sopiva pitoaika minuutteina on 2 x t, missä t = teräsrakenteen suurin
levypaksuus millimetreinä. Alle 15 mm paksujen levyjen lyhin sallittu pitoaika on 30 minuuttia.

Eli lyhyesti: Tunniks pariks 550-600 asteeseen ja vot.
-Spöke-

[Evolution]

Asiallinen runko tulee 

[ma^ko]

Parashan toki on yhtenäinen putki ja liitettynä muhveilla... mikä nyt käytännös vaan usein mahdotonta. Mä jos teen runkoa, teen mahdolliset jatkokset holkittamalla. Syy siihen on se, etten usko pääseväni jokaisessa turaamassani hitsauksessa yhtenäiseen putken lujuuden kanssa yhdenmukaiseen saumaan joka kohdassa ja lisäksi holkin kanssa on helpompi kohdistaa. Holkin päästä katkeaminen on toki mahdollinen ilmiö, mutta edellyttää rakenteen elämistä niin paljon että epäjatkuvuuskohtaan tulee rasitus, näin jos käy, on aivan sama onko epäjatkuvuuskohta holkin päässä vai sauman vieressä, jos putki ei ole yhtenäinen, se epäjatkuvuuskohta siinä on kuitenkin ja siitä se pettää jos/kun pettää. Kummalla tahansa tavalla liitetty putki voi pettää rakenteessa jossa yhtenäinen putki kestää. Riittävä jäykkyys rakenteessa niin kestää kummalla tahansa tavalla liitettynä. Hehkutus toki poistaa jännityksiä, muttei poista epäjatkuvuus kohtaa.

[Spöke]

Sillaisitkai. Mut mä yritän noita turailla hitsauskoneella niin hyvin kuin osaan tietämättä mistään epäjatkuvuuskohdista sen enempiä. Enkä juota runkoja, etenkään näitä pitkien pyörien, en nyt, enkä jatkossa. Katsastuskonttorillakin pyytävät aina hitsaustapaselvityksen. Jäis kirjoittamatta. Mut kukin tavallaan.
-Spöke-

[ma^ko]

Siis juotos koski vain muhviliitosta ja ei kai niitä kovajuotettuja muhviliitoksia kukaan enään tee, moni vaan ns asiantuntija on vakaasti sitä mieltä, että muhveihin kovajuotettu oli paras tapa tehdä putkirunko ja sääli kun korvautui hitsauksella tuotantoteknisistä syistä hitsauksen kehittyessä.

Aina jos putki on liitetty, siinä on joko sauma tai holkki, usein molemmat. Verrattuna yhtenäiseen putkeen siinä on kohta jossa putken mahdollinen eläminen omaa muutoskohdan, epäjatkuvuuden, eli rasitus tulee sen viereen, siis joko sauman tai holkinpään. Se että se siitä pettää, edellyttää siis että rakenne elää kohdistaen siihen epäjatkuvuuskohtaan rasituksen, yhtenäisessä putkessa rasite ei kohdennu yhteen kohtaan. Jos rakenne on sellainen että se pettää, se pettää jostakin pisteesä johon rasitus kertyy samalle alueelle, ei tasaisena jatkuvasta putkesta, eli jonkin liitoksen vierestä. Se onko liitos sauma vai holkki, ei sinällään muuta tilannetta yhtään miksikään.

Kummalla tahansa tavalla tehtynä liitos on silti voinut jättää rakenteeseen huomattavasti jännityksiä, eli jos on mahdollista lämpöpäästää se runko, siis hehkuttaa, niin aina parempi, silti jos rakenne on liian elävä niin sitten se pettää, oli hehkutettu tai ei.

[Jauhoparta]

Pistetääs vielä omakin kauha tähän holkkisoppaan. Ittellä, kun hitsailen ilman fikstuureita ja jigejä, ongelmana on usein saada mitään rakennetta kasaan, jotta ylipäätään pääsisi saumoja loppuun vetelemään. Tässä auttaa jämpti holkki kunnolla juureen asti viistettyjen putkien sisällä. Koska kun ei varsinaisesti ilmaraolle ole tarvetta ja liitokset jämptejä, vetely hitsattaessa vähenee merkittävästi. Holkkia vasten on myös näpsä ampua isolla virralla tigillä pikkupisteitä. Näin siis itsellä, mutta jos on käytössä kunnon jigit niin homma muuttuu täysin. Hehkutus auttaa varmasti normalisoimaan tilannetta, muttei sekään ihmeitä tee. Tästä koin tänään töissä esimerkin kun rälläköin hehkutettua teräsrakennetta. Katkaisin putkesta hitsattua tukirautaa mikä pomppasi pari senttiä auki. Pelästyin kyllä melkosesti, kyseessä oli n. 50mm ainesputki. Ei kyllä tullu mieleen että siinä niin käy 

[Spöke]

Emmää Ma^ko halua tässä kinata ja sotkea tätä  mun ketjua, täähän sopis mainiosti tuonne Tuomon luujuusopin alle tai rinnalle.  Mutta ei se rasitus putkessa siirry mihinkään epäjatkuvuuskohtaan, vaan jakaantuu tasaisesti kuten homogeenisessäkin aineessa. Hitsauksen myötä teräksen kiderakenne on vain muuttunut, eikä ehkä kestäkään siihen suuntautunutta kuormaa tai ehkä paremminkin alati muuttuvaa kuormitusta.  Kovajuotoksessakin mennään helposti yli 600 asteen, messinkijuotoksessa yli 800:n, jolloin kidemuutos myös tapahtuu. Uskoisin siis, että liittämistavasta riippumatta teräs pettää yleensä liitoksen vierestä ei itse liitoksesta. Mut nää höpinät vois siirtää muihin höpinöihin.
-Spöke-

[ma^ko]

Emmä ole kinaamassa ja juurikin kuten itse toteat, menee liitoksen vierestä, eli menee epäjatkuvuuskohdasta ja on ihan sama miten on liitetty niin juurikin näin käy. Jos pettää niin pettää liitoksen vierestä ja holkki vain siirtää pistettä mistä pettää jos pettää. Ei se rasitus siirry, mut sen vaikutus kertyy siihen epäjatkuvuuskohtaan. Riittävän stabiili kokonaisrakenne niin ei petä.

[Motomatti]

Hiukan sekoan tähän juttuun tuosta holkitusasiasta. Sen hyvät puolet tulivat jo esiin aiemmassa keskustelussa. Putken jatkamista sisäpuolisella suoralla holkilla tai tapilla pitäisi välttää. Epäjatkuvuuskohta tulee niihin kohtiin mistä holkki alkaa ja päättyy. Jos kuitenkin tarvitsee sisäpuolista holkkia käyttää, esim suuntauksen takia, on se hyvä viistää erittäin loivasti molemmista päistään. Silloin holkin päättyminen ei muodosta jyrkkää epäjatkuvuuskohtaa. Tämäkin on tosin vain kompromissiratkaisu.
Ulkoinen, voimakkaasti päistään viistottu, suhteellisen ohutseinäinen, holkki sujutettuna putkeen tehdyn hitsisauman päälle jakaa kuormitusta laajemmalle.
Putkien suora päittäisliitos on huonoin ratkaisu.
Homma paranee siitä kun putkeen tehdään hitsausliitos enemmän sen pituussuunnan mukaan. Tarkoittaa että liitos on tehty putkeen hyvin loivassa kulmassa. Hitsaussauma tulee moninkertaisesti pidempi kuin putken ympärysmitta ja epäjatkuvuuskohta per ehjän putken osuus jakautuu pitkälle matkalle.
Näitä epäjatkuvuuskohtien ratkaisuja tuli nähdyksi lentokonehommissa.

[Spöke]

Hibahabatsuptsup on ihania! Loma puskee päällensä ja frouwa Spöke painostaa kylppäriremontin suuntaan. Onneks pääsin salaa livahtamaan verstaaseen. Sorvailin taka-akselin, hioin yhden keulalaakerin sisäkoolista hitusen verran pois, jotta saa vielä sormipelillä sen irti ohjausakselista.
Etufillarin akselille sopivat holkit rosterista, pyörä keulaan kiinni ja koko paska kasaan. Nyt tarttis tuijotella siihen vielä säiliöt ja kiinnikkeet, niin sais hitsata rungon nippuun ja pulveroida.

Tuli aika "perus" - kopteri. Akseliväliä jotain 242 ja 245 välillä.







Semmottis.

-Spöke-

[Kiwi]

Peukkua tähän

Hyvästä kulmasta toi eka kuva, keula näyttää antavan periks oikeen kunnolla

[Rezi]

On kyllä stuukki kohdallaan Spöken chopperissa. Erittäin makoisa!

[JuhaP]

Aivan helvetin hieno! 

[Tuusulan T-Bone]

Tuli aika "perus" - kopteri.

No niinpä tuli.

Odottelen uteliaana, miltä mahtaa tuo takafillari näyttää valmiissa kokonaisuudessa.

[Spöke]

No niinpä tuli.

Odottelen uteliaana, miltä mahtaa tuo takafillari näyttää valmiissa kokonaisuudessa.

Niin minäkin. Ajatus oli, että näyttäis pornolta. Muttei håmålla tavalla. 
-Spöke-