Runkoputken jatkaminen - suoraan hitsaamalla vai sisäputken kanssa?

[Das Fette Sau]

MMAF:n sivuilla tästä asiasta olikin jo varsin paljon tekstiä, mutta kyselläämpäs nyt silti vielä. Eli tämmöstä sottailin tuossa, että kunhan tuo rungon muokkaus alkaa aikanaan ni kun pannaan esim. kehtoputki poikki -naps- ja siihen hitsataan uutta putkea jatkoks, niin mitä on foorumilaisilla mielipiteitä semmosesta, että jos sinne putken sisään laitetaan ohuempihalkaisijainen, tiukkasovitteinen putki tai umpitanko, joka siis yltää sopivan matkan liitoksen molemmille puolille? Tää sisäputki mahollisesti laitettas vielä tulppahitseillä kiinni molemmille puolille liitosta.

Hitsausmiehen kaa asiasta juttelin, nii se sanoi, että kestää kyllä varmasti ilmankin, mutta että jos sellaiset sinne laittaa nii saa ainakin vetää reilummalla virralla.

Tämmönen sisäputki tuntus näin maalaiskärjellä syvemmin metallurgiaa/lujuusoppia/hitsausasioita tuntematta ihan viksulta, mutta onko tässä jotain mitä mie en nyt hoksaa ajatella, mutta joka ois hyvä huomioida?

Tuolla MMAF:n sivuilla muutamia detaileja jo käsiteltiinkin jotka tälleen kahvikupillisen verran asiaa pohdiskeltuani kyllä allekirjoitan, että jos siinä tulevan liitoskohdan päässä ois jo joku tappi valmiina sojottamassa, nii ois varmaan helpompi mallailla uusia putkia paikalleen, kun ne sais kohdistettua toisesta päästä tuleville sijoilleen. Ja toinen juttu, että oisko sen sisätangon syytä olla "puikulan" eli korostetusti vähän niinkuin amerikkalaisen jalkapallon muotoinen rungon elämisen takia (ruuvipenkkivertaukseen viitaten)?

[Juvakka]

Tuon sisemmän putken kanssa on helpompi saada nuo putket linjattua.

[Spöke]

Mä kyl tykkään laittaa putket yhteen ilman mitään sisäholkkeja. Minusta ne eivät vaikuta kestoon. Makuasia, kaiketi...

[mikjus]

Holkit laitettiin väliin ja tolleen reiät molemmin puolin josta viel hitsattu holkkeihin kiinni (jos kuvasta erottaa). Ihan vaan varmuuden vuoksi.

[Das Fette Sau]

Joo just tuota ajoin takaa!

[Rezi]

Sisäholkit on hyviä just linjauksen vuoksi ja helpottaa mallailua kun hilut pysyy helpommin nipussa. Ja ne antaa fiiliksen siitä, että liitos olis siten kestävämpi.

Kun käyttää holkkeina umpijöötin sijaan putkenpätkiä, voi rungon sisässä viedä vielä piuhoja ja vaijereita.

[Das Fette Sau]

Ja ne antaa fiiliksen siitä, että liitos olis siten kestävämpi.

Aivan, psyykkinen puoli on muuten myös tärkee tässäkin asiassa, eihän sitä ajamisesta nauti jos joku asia huolestuttaa koko ajan. 

[maick]

Ei ole tarkoitus horjuttaa kenenkään psyykettä, mutta eräs ammattimies sanoi ettei käytä mitään holkkivirityksiä runkoputkien jatkamisessa/korjaamisessa/muuttamisessa. Syynä on se, että "heikoin lenkki" muodostuu tällöin runkoputken kohtaan missä holkki loppuu.

Niin tai näin, lienee ainakin osittain koulukuntakysymyksiä...

[Das Fette Sau]

Noni, psyyke horjahti just. Luultavasti tulen kokemaan muokatulla rungolla ajamisen nyt ahdistavana tekipa kummin vaan.

Kaypi kylla jarkeen etta siita sisaputken paan kohdalta se ekana pettaa kun putkea vaannetaan. Oisko semmonen suippopainen sisaholkki avuks asiaan?

[ma^ko]

Toi putkea paikallisesti jäykistävä vaikutus toki tulee jatkettaessa holkilla ja voipi heikentää rakennetta teoriassa. Kyseinen teoria konkretisoituu kuitenkin vain tapauksissa jossa se putki joutuu toistuvasti merkittävään vääntörasitukseen jossa tapahtuu taipumaa/palautumaa. Jos normalissa prätkänrungossa joku runkoputki toimii selkeästi joustavana joustimena, kannattanee liitosratkaisun sijaan funtsia mikä kaikki tän rungon suhteen onkaan mennyt svituilleen.

[jsr85]

Teollisuuden putkiluokkahitseissä ei käytetä ainakaan mitään holkkeja. Taitaa kuitenkin perus autotalli hitsari saada lujemman sauman juuritukea vasten, varsinkin migillä kun jättää muutaman millin raon päiden väliin.

Lähetetty laitteesta NEXUS S käyttäen tapatalk 4:sta

[Das Fette Sau]

Toi putkea paikallisesti jäykistävä vaikutus toki tulee jatkettaessa holkilla ja voipi heikentää rakennetta teoriassa. Kyseinen teoria konkretisoituu kuitenkin vain tapauksissa jossa se putki joutuu toistuvasti merkittävään vääntörasitukseen jossa tapahtuu taipumaa/palautumaa. Jos normalissa prätkänrungossa joku runkoputki toimii selkeästi joustavana joustimena, kannattanee liitosratkaisun sijaan funtsia mikä kaikki tän rungon suhteen onkaan mennyt svituilleen.

Ok, kiitos perusteluista. Se oli vaan kärjistetty spekulaatio että siitä sisäputken päästä se pettää ekana taivuttaessa, vaan jos runkoputki syystä tai toisesta taipuu niin paljon ajaessa että se repeää sen sisäholkin takia nii mie luulen että miulla on siinä vaiheessa isompia ja ajankohtaisempia huolia ku se liitos, heh!
Vaan hyvä nää on miusta pohtia etukäteen ku että miettiä syitä kokovartalokipsissä jälkikäteen, että miks se petti.

Sovelletaanko sitä teollisuuden putkiluokkahitsiä niinku putkilinjoille (jota pitkin nesteitä pumpataan) vai kantavana rakenteena oleville putkille vai ihan molemmille?

[Juvakka]

Vaadittava hitsausluokka onpi aina enempi tai vähempi tapauskohtainen. Lukee piirustuksessa...

[Motomatti]

Kovin vähän olen tehnyt runkomuutoksia mutta ne jotka olen tehnyt niin niistä otin kuvat ennen hitsausta ja jälkeen ennen pintakäsittelyä. Oheen listaus käytetyistä materiaaleista ja menetelmistä. Sitten tulostanut kuvat kohtuullisella resoluutiolla A4-kopiopaperille teksteineen ja tekijän (firman tai yksityishenkilön) nimi alle. Ei pitäisi olla vaikeaa.

[Das Fette Sau]

Ok. Alkuperäinen kysymykseni koski lähinnä kokemuksia runkoputkien liittämisestä eri tavoilla(sisäputkella tai ilman), mutta hyvä se on tietää tuo tarvittava dokumentaatiokin nii saa suoraan oikeanlaisen paragraafin tehtyä