Siperian Sputnik

[Aparaatti]

No juu. Riippuu tietty ihan omista voimavaroista, käytettävissä olevasta ajasta, päihteiden määrästä jne. Kuinka kauan siinä kestää

Mut siis jos se säädin on ehjä, niin todennäköisesti se on käytöstä jäänyt, ja jos se on käytöstä jäänyt niin se todennäköisesti on säädetty ... Js jossei ole niin sitä jousen nokkaa vähän taivuttaa johkisuuntaa ja sen jälkee yleismittari akkuun kiinni ja kierroksia. Sama muutaman kerran kunnes se lataa sen 7 ja rapiat.

[Kokkonen]

Pysähtyneisyyden aika jatkuu Siperian liepeillä. Laturi on saatu asennettua oikeaan asentoon, lohkot ovat yhä ehjät, kiitos teille. (olen editoinut aiempaa kirjoitelmaani ja poistanut virheinformaatiota antavan kuvatekstin). Jännitteen säätökin onnistui hermoja menettämättä sekä päihteiden väärinkäyttöön syyllistymättä. Mutta herkkä se on, se säätö. Tarjosin ensin vasaraa, mutta kellosepän kilkutin on sopivampi.
Siirryin itselle sopivampiin hommiin, eli koneen puhdistukseen sisäpuolelta. Siinä kun ei tarvitse muuta kuin kaataa aineet lämpimään mottiin, käyttää konetta viisi minuuttua ja laskea mönjät ulos.
Mainoksen uhrina ostin STP:n (Sosialistisen Tekniikan Pelastus) ihmeainetta ja todellakin; lähes ajamattomat öljyt muuttivat väriään kullankeltaisesta noenmustaksi viidessä minuutissa. Sitten olin kuin kullankaivaja öljyastian kanssa. En onneksi löytänyt hippuja ja vaikka pohjalla olleet metallihiutaleet olisivat olleet kultaa, ei niillä olisi itseään vauraaksi tuntenut. Paitsi Neuvostoliitossa.
Toimenpide pitänee uusia.



Kuvassa kannattaa huomioida näppärä vaihdelaatikon öljyn täyttöaukon korkki, jota voi käyttää myös varatulppana. Akun pikakiinnitys on omaa suunnittelua ja toteutusta.

[Motomatti]

Suorituskyky varmasti paranee kun kone kevenee viime vuosituhannen viimeisen viiskymppisen ajalta kertyneestä piestä. Ota se moska talteen. Sen aidompaa vanhan liiton reliikkiä ei juuri löydy kun tuskin on enää renkaita ehjinä joissa olisi aitoa ja alkuperäistä neuvostoliittolaista ilmaa. Näköjään olet siirtynyt ultrakeveisiin ilmanputsarin putkiin. Mistä kevenee seuraavaksi?

[013]

nuo alsa putket eivät kestäneet ainakaan jytässä ollenkaan, ne pahvi pintaset ovat sitten kestäneet hieman paremmin

[Kokkonen]

Näköjään olet siirtynyt ultrakeveisiin ilmanputsarin putkiin. Mistä kevenee seuraavaksi?

Suurin painonpudotus tulee tuosta koneen huuhtelusta, arviolta joitain kiloja. Muuten kevennyskohteita on enää hankala löytää. Projektissa tapahtuu kuitenkin jatkuvaa, ns. luonnollista poistumaa, ruostumisen, osien putoilemisen ja niiden unohtamisen kautta. Puulaatikossa on edelleen paljon osaa joille en ole löytänyt käyttöä. Saattavat olla myös naapurin Volgasta.

013; nuo putket on tarkoitettu väliaikaisiksi, vähän niinkuin moottoripyörävero Suomessa.

[Motomatti]

koneen huuhtelusta, arviolta joitain kiloja.

Hätävaraksi jää tietenkin ulkopuolen huuhtelu...

Nollaykskolmosen koneessa on ollut liian kiivas rytmi jonka painevaihtelu on ollut liian rajua materiaalivalintaan nähden. Kertonee siitä että toisessa päässä putkea on ollut selkeästi tukos joka on rajoittanut tehontuottoa.

V-koneiden ilmanvaihtoon perehtyneenä olen vakuuttunut että kyseessä oleva 180 asteen V-moottori kykenee käsittelemään imuilmaansa riittävän hellävaraisesti että se mahtuu kulkemaan kyseistä väylää myöden isommin nykimättä ja sen seinämiin takertumatta. Joka tapauksessa kehittyneen nelitahtimoottorin toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Väkisin sitä ei liikkeelle saa vaan on osoitettava voimalähteelle sen tehtävä ja antaa aatteellinen suunta niin kyllä se siitä. Vinkki: myötätuuleen eteneminen on helpompaa ja taloudellisempaa nopeudesta riippumatta.

[Kokkonen]

Motomatin vinkistä viisastuneena sekä omien kokemusten perusteella päätin tehdä kierroksen arolla vielä kun kone kehrää. Voipi olla että projektin mahdollinen eteminen lähinnä estää ajonautinnot.
Jarrut eivät hidastaneet kulkua. Ja mitä sellaisilla aron autiudessa tekisikään.

[Motomatti]

Kuvan perusteella moottorin runsas ilman saanti on melko varmaa. Vilkkaan oloinen paikka: luulisin näkeväni kuvassa toisenkin tien...

[Redneck]

Hieno kuva    Vapauden tunne on suorastaan aistittavissa vaikka alla ei olekaan se kuuluisampi "freedom machine" . Tuollaisilla teillä vihreä Sputnik viihtyy .   

[Kokkonen]

Kuvan nimi on "Paistaa se aurinko risukasaankin".



Joillakin toivottavasti risukeulaankin. Jota ei tässä projektissa tule tapahtumaan. Kuvasta tietysti jokainen näkee myös että pikku huotoa siinä tehdään ja homma on vakuuttavasti hanskassa. Jaffaa on juotu ja sanomalehtiä luettu.

[Motomatti]

sanomalehtiä luettu

Varmaankin Komsomolskaja pravdan jatkokertomus v.1962: Teknik: Näin huollan moottoriajoneuvoni.

Lehdestä noin yleensä:
Komsomolskaja pravda on palkittu Leninin kunniamerkillä, Lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä, Suuren isänmaallisen sodan kunniamerkillä ja kahdesti Työn Punalipun kunniamerkillä. Kunnianosoitukset painetaan edelleen etusivulle sen nimen viereen.

Komsomolskaja julkaisi vuonna 1959 erikoislehden, jossa kerrottiin millaista elämä olisi Neuvostoliitossa vuonna 2010. Erikoislehden mukaan muun muassa rikollisuutta ei olisi lainkaan eikä alkoholia käytettäisi muutoin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Päivän lehti: http://kompravda.eu/

[Kokkonen]

Ah, hyvin Moto-Matti arvaat tietolähteeni. Tämä juttu tullaan julkaisemaan Neuvostoliiton Tiede ja Tekniikka lehden sarjassa "Länsimaailman insinöörit ihmeissään Neuvostoliiton nykytekniikan saavutuksista: Kuinka tämä voi toimia?".

Vaihdelaatikkoa ole siis vaihtannut muutaman päivän ajan. Se on neljällä mutterilla kiinni, joten operaatio on varsin vaativa. Kuten auton renkaanvaihtokin. Mutta auton renkaanvaihdossa ei yleensä tarvitse vaihtaa vaarnatappeja, viilata jarrurumpua ja vannetta sieltä sun täältä, eikä etsiä osia, jotta saisi renkaan pyörimään. Ja yleensä siinä riittää yksi tunkki. Sputnikin lootanvaihdossa on kiinni nyt neljä tunkkia, vaarnatapit vaihdettu ja lohkon jengat puhdistettu, kone irrotettu ja siirretty eteenpäin, koneen kiinnitystä viilattu, jotta uusi laatikko mahtuu paikalleen, kytkimen tangon osia mittailtu ja etsitty sopivia. Kaikkien osien kai pitäisi sopia toiseenkin vastaavaan, mutta neukuissa lienee ollut valmistusarjoissa joustavat standardit eikä valumuotit ole olleet aivan toistensa kaltaisia. Luovaa toimintaa.

Yksi lisähuomio: huonolla viilalla ei yleensä ota liikaa tavaraa pois edes alumiinilohkosta.



Alla kuva kuva kytkimen tangoista, pakillisessa laatikossa pidempi, mutta liian lyhyt. Osia sopivasti sekoittamalla oikea kombinaatio löytyy:

[Alluh]

koneen kiinnitystä viilattu, jotta uusi laatikko mahtuu paikalleen, kytkimen tangon osia mittailtu ja etsitty sopivia. Kaikkien osien kai pitäisi sopia toiseenkin vastaavaan, mutta neukuissa lienee ollut valmistusarjoissa joustavat standardit eikä valumuotit ole olleet aivan toistensa kaltaisia. Luovaa toimintaa.

Yksi lisähuomio: huonolla viilalla ei yleensä ota liikaa tavaraa pois edes alumiinilohkosta.

Minä olen nähnyt kun tuo operaatio suoritetaan taltalla täsmäiskuilla muotoilemalla. Insinöörit ovat ottaneet huomioon valun huokoisuudessa sen, että joka talossa ei välttämättä viilaa edes tunneta.

Olisko noissa laatikoissa jotain eroja, jotain mutinaa eroavaisuuksista olin kuulevinani kirosanojen joukosta.

[kimmo l]

Alla kuva kuva kytkimen tangoista, pakillisessa laatikossa pidempi, mutta liian lyhyt. Osia sopivasti sekoittamalla oikea kombinaatio löytyy:

Kytkinakseleita on kolme ,jopa neljää eri mittaa. Pakittomissa on lyhyet ja pakillissa on sitten näitä pidempiä.

Kuvissa olevat näyttävät jopa ehjiltä. katkee tuosta tiivisteen alta.

Ennen asennusta tarkistra että toi neliöpää vastaa hyvin sinne moottorin päässä olevaan koloon. ja asennuksesta. heitä lotju huulille ja asenna se kytkinakseli sille varatuun paikkaa...

Meinaan aika veemäinen on tuolta painelaakerin puolelta asetella letkunpätkällä sitä kohdilleen.. Tosin jos tunnet jonkun jolla on gynegolookin kädet , pienet ja sirot auttaa kovasti sen asennukseessa, meinaan isot rystyset on aika ahtaat laatikon ja moottorin välissä

[Kokkonen]

Laatikko on paikallaan, piti näyttää rälläkkää akkukotelon kulmaankin.
kimmo l; kiitos vinkistä, akseli on paikallaan. Aikamoista kepulointia oli se.

Nyt ollaan perää tutkimassa ja muokkaamassa. Itse en pääse paljon tyrimään tällä kertaa koska toveri Kalev katsoo päältä ja yleensä katsoo parhaaksi tehdä itse hetken touhujani seurattuaan.
Kardaani oli ruostunut jumiin ristiniveleen, AGA auttoi. Positiivista oli se että keppi oli harvinaista lyhyttä mallia, ehkei sitä tarvitse lyhentääkään. Negatiivista oli se että se ei ole enää priima kunnossa, ehkä pitää vaihtaa.

Kaikennäköistä uutta osaa piti hommata, laakeria ja ratasta.  Tilasin ne toveri Oksanalta entisen DDR:n alueelta. Ei siis mitään länsimaista hapatusta. Ainakin rahani kelpasivat, joten kauppa-akti katsottaneen 50%:sti onnistuneeksi tässä vaiheessa.

Aito Siperian perä oli 8/37 rattailla, nyt siihen tulee 9/35 miliisivälitys. Suhde muuttuu noin 16% ja koska nopeusmittari ottaa tietonsa vaihdelaatikossa käy niin, että kun mittari näyttää 200 km/h, todellinen nopeus onkin yli 230 km/h. Selitä siinä sitten poliisille.

Ohessa pari kuvaa rattaan ja laakerin irrotuksesta peräaukosta. Sirppi ja vasara ei käy kaikkeen, vaan joskus pitää ottaa tuurna ja vasara.