Jäger Sturm

[j]

Perseen suti!
Verstaalla on hirveä jumi. Kiinansorvi lakkasi toimimasta.
Sähkövika. Aikoinaan kun tälläsin vempelettä paikoilleen, niin mietin että toivottavasti ei tu sähkömurheita; sähkökaappi on seinää vasten.
Ihan mykkä! Kikkailin koneen poikittain ja kurkistin kaappiin. Alkoi toimimaan ja kiireesti paikoilleen - ihan mykkä. Ei kun taas sorvi poikittain ja tällä kertaa sähkökaappi pois alkuperäiseltä paikaltaan.



Ensivaikutelma jo huolestuttava. Useita irrallisia liitoksia ja lonksuvia rajakytkimiä. Poikkesin hakeen ison kiepin piuhaa ja askartelin sähköt uusiksi viime yönä - ihan mykkä. Sieltä kaapista löytyi muuntaja, josta piti tulla 2x24V, mutta ei tu! Tarkempi tutkailu paljasti pari kylmää juotosta ja yhdestä liittimestä muuntajamöntin sisään lähtevä karva oli parin sentin päästä poikki; toinen pää on möntin sisällä - korjaamaton paikka.
Nyt katsellaan jostain purkumuuntaja, että päästään savustaan. Ton vaihtosähkön mystiikka tekee tästä remontista jännää.
Hitto kun sais ton rukin sen verran pyöriin, että pääsis värkkään jääkärille mopoa. Onneksi sataa lisää lunta!

Nyt ei ilkkuminen auta! Tuon halpatuontityöstökoneen hinnalla tarjolla olevat käytetyt ne vasta väsyneessä kunnossa olikin, saatika että olisivat mahtuneet mun verstaalle.
Aikoinaan tätä kauppaa suunnitellessa ei ollut aavistustakaan, ettei mopoiluharrastuksesta tule oikein mitään ilman sorvia! Mutta siltä se alkaa näyttää. tuolle vehkeelle tuntuu olevan enemmän käyttöä kuin bensalle! Yhdessä tuon pikkujyrsimen kanssa on ne harvat tarvittavat bolt on osatkin saatu istumaan paikoilleen.
Hyvin se on tähän saakka palvellut. Tyhmyyttä on ollut ostaa kyseisessä maassa tehtyjä teriä ja pitimiä - niissä ei kande säästää!

j

[Motomatti]

Terve, kohtalotoveri!

Vaikuttaisi siltä että mulla on samanlaiset kalut käytössäni kun sulla. Ehtaa Kiina-laatua.

Rajakatkaisijat mullakin renkkasivat aluksi mutta yhden vaihdon ja toisen kunnolla kiinnittämisen jälkeen on pelannut. Vaihteistoa, siis sitä öljykylvyssä pyörivää, en ole purkanut vaikka sitä on mulle suositeltu. Sen sijaan vaihdoin öljyt siihen heti uutuuden ja hiljakkoin uudelleen. Melu väheni ja kyllä sieltä jotain moskaakin pois tuli. Lisävarusteita olen rakennellut erikoistarkoituksiin ja nyt sopii metrinenkin tavara kärkien väliin.
Taajuusmuuttaja oli erinomainen hankinta: ei tarvitse vetohihnan kanssa pelata niin paljoa.

Jyrsin on kovin vähän enää alkuperäinen. Karan laakereiden vaihto ja vaihteiston puhdistus valuhiekasta paransi toimintaa: resonointi väheni eli leikkausjälki siistiytyi ja melu aleni. Alkuperäiset laakerit olivat ala-arvoista laatua.

Moottorin vedon vaihteistoon vaihdoin hihnavedoksi koska isoilla terien läpimitoilla ensiövedon muoviratas lohkeili helposti. Pelannut jo pari vuotta hihnavedolla moitteettomasti.

Molempien kalujen käyttö on liki päivittäistä. Aina on jotain muokattavaa tai kierteentekoa.

Onneksi mulla on vaihtosähkömiestuttu joka poikkeilee silloin tällöin tallillani tarvitsemassa jotain ja vastapalveluksena on hoidellut nuo mystiset kaksi- ja kolmevaihevaihtosähkölaitteet.

[j]

Terve Matti.

Tuo jyrsin onkin tuossa kaksikossa se kelvottomampi osapuoli. Laakerit tuntuvat olevan surkeat. Työstöjälkeä pitää katsoa aika kaukaa että voi verrata järeämpien koneiden jälkeen. Mutta ilman tuota hankintaa olisi useampikin homma pitänyt viedä toisten tehtäväksi. Kokeilin joskus että miltä ne maksimikierrokset oikein kuulostaa ja sitä räjähtäneen laakerin rasvaa löytyy vieläkin koneen ympäristöstä.

Pitänee seurata sun toimia ja ottaa jyrsin työn alle kunhan saa nuo mopot (enskatalvi on nyt mun osalta ohi ja keväthuolto edessä) asentoon joskus kesällä. Olen kyllä kiinnostuneena lueskellut noita juttujasi. Pitäisi poiketa joskus vilkaisemassa kun pahin ahdistus hellittää.

Kai se on tämäkin otettava opettavaisena episodina tällä matkalla.

jussi

[j]

Kaikki on kuin ennekin, kunnes aukaisee tuon ***tun sähkökaapin.
Jos Ruovedellä majailee joku, joka on kohtuuhintaan valmis kajoamaan tuohon hässäkkään, niin ilmoittautukoon - KIITOS!

Jotain on kuiteskin tapahtunut.



Tositaiseksi olen itse vakuuttunut omasta näkemyksestäni ja meinasin jatkaa valitsemallani tiellä.
Tuota takakomuuttia taidan mukiloida vähän alemmaksi ja pienentää; toisaalta sen sisälle voisi jemmata vaikka sadevermeet tai jotakin.



Pienellä viimeistelyllä sopiva, mutta pitäs sovittaa vielä takavalot ja rekkari.

Nyt on ajettu viimeisetkin rangat pihaan, eikä raivaussahakelit ole ihan vielä, joten taas ehtii näperrellä peltihommia. Tuo keula ahistaa ruuansulatusta jo nyt. Jarrujen ymppääminen hirvittää; palaneessa versiossa käytetyt osat on tuhkautuneet ja nyt pitäisi keksiä jotain nerokasta. Siinä mielessä hyvä ettei tartte paljoa sorvailla.
Palataan.

j

[selectedgrub]

Like.

[j]

Thanks!

Tänään kun kevät näytti alkavan, alkoi myös ahdistus tuon mopon totaalisesta keskeneräisyydestä.
Jotain tehdäkseni värkkäilin jalkatapit valmiiksi. Aihiot olin rustannut jo aikoja sitten vanhasta jalkatapin protosta, jonka taas olin sorvaillut rosteriainesputkesta.



Veljekset nuotioon.



Identtisten kappaleiden teko on aina yhtä työlästä.



Kohtuullinen muoto, mutta lipsuukohan popo!



Viilalla sahalaitaa. Vielä mietitään, että hennooko noita nysvätä kirkkaiksi - tuskin.



Nuo tapit antaa ajatukselle suuntaa, että minnekkä ne sijoittaisi.
Palataan!

[j]

Hiihoo!
Sorvi pelittää taas! Tämä on jo toinen kerta kun väännän niskalenkin kinuskisähkäristä.
Kuramopokavereista yksi raahautui verstaalle ja suomenti mulle niitä osia ja kuvan; viikon valvominen ja kökkiminen sen masinan vierellä. Pahaan saumaan tuli kun toisilla alkaa projektit oleen koeajoja vaille.

Tommoset takavalot.




Ankaraa pohdintaa, minne ne hukkaisi.
Parit protot piti värkkäillä:



Joteskin läskin näköinen. Ei kun irti ja uutta tilalle.
Tää on hauska!





Tämä peltityöläisen homma on aikaa vievää. Noiden tankkien kiinnityskin meni uusiksi, kun oli liian koreet ne edelliset viritykset.
Kohta pitäs ripustaa kone runkoon että pääsis jatkaan.

Seuraavaksi tankoa ja runkoa.

Palataan.

j

[j]

Muut vaan ajelee ja tämä projekti eikun venyy.

Edetty on useilla rintamilla ja lähes valmistakin on jossain päin havaittavissa.
Levoton mieli keksii vaan lisää - vuodenaikaan nähden - hankalia ideoita.
Pakko kai lopettaa nysvääminen ja rustata tuo kolkutin ajokuntoon; purijaiset näyttää vielä mahdolliselta koeajolenkiltä!

Tänä iltana pistin jarrut mietintään. Takajarrut olen joskus rakennellut tuollaiseksi tuplahässäksi




Aihiona olevat ISR:n puristimet ostin joskus käytettyinä. Ei ole elämä ollut tylsää sen jälkeen. Mutta positiivista on ettei mikään enää yllätä, paitsi jos tuolta saa kaikki ilmat pois.



Tuota rakennelmaahan ei saa irroitettua ilman totaalipurkamista; kiitos leveähkön vanteen.

Kuten olen jo uhonnut, niin palanut Järnhästen nousee vielä tuhkasta. Ja putket onkin saaneet uudet sisälmykset ja oikein progressiiviset jouset. Tuommoinen keula taitaa olla parhaimmillaan sopperimopoissa ja ilman etujarrua. Nyt siihen pitäisi saada viriteltyä tuomoiset brembot



Kiinnitys tapahtuu noihin reikiin, joita on pitkä jono putken kyljessä. Sovitekappaleet pitäisi keksiä.
Paskan (kuskin) rungon vuoksi on ravattava lähes viikoittain tayssissä Tampereella milloin missäkin remontissa tai tutkittavana ja huomenna Rauta Soinille hakemaan rosteri ainesputkea. Alsasta ensin suunnittelin, mutta luotto omaan hitsaustaitoon rajoittuu rosteri / musta rauta - linjalle.
Homma olisi helppo, jos saisi hitsattua korvakkeet tuohon tuubin kylkeen, mutta onkohan sisäpuoli enää pyöreä sen jälkeen?

Tuskimpa tätä enää kukaan lukee - ajelette vaan. Mutta osaisiko kukaan kertoa että kuuluuko tällaiseen ISR:n puristimeen jotain kumituttia tuohon reikään, mistä poljin sohii sisälle?
Tuntuu pahalta ajella tuollaisenaan, kun oikein imuroi irtosorat sisälleen.



Tämmöistä tällä kertaa.



Poikkesin yhtenä aamuna sukeltamassa ja vissiin on pää turvonnut tästä touhusta, kun huppu repesi. Kumma juttu; vasta 17 vuotta vanha puku.

jussi

[JPP]

Mutta osaisiko kukaan kertoa että kuuluuko tällaiseen ISR:n puristimeen jotain kumituttia tuohon reikään, mistä poljin sohii sisälle?

Ei kuulu.

[Rezi]

Tuskimpa tätä enää kukaan lukee - ajelette vaan.

Niin ajellaankin Mutta luetaan tätä siitä huolimatta suurella mielenkiinnolla. Jatka samaan malliin!!

[j]

Ei täälä vielä ole luovutettu, vaikka pahalta näyttääkin.  Ifissä luulevat että jo ajellaan - ihan vaan bonusmielessä.
Toiminimen nimissä kesäloman alku on sujunut paskakaivoja pestessä ja juhannuksen alunen menee raktorin munia tehdessä. Rehun teko kelit vaan on vaihtelevat, kuten aina.

Keula on eniten työn alla ja myös kaikkein haasteellisin rakenneltava. Soitto Loimaalle ja tämäkin tilitys olisi ollut turha; mopo olisi varmaan jo ajossa, mutta pelin henki on seuraava:
Järnhästenin putkiin löytyi o-renkaat, jotka tosin vaativat pientä putkien sorvailua ja vaikka stefoja ei enää pohjoismaista löydykkään, niin lupasivat tehdä sopivat; tämä kaikki siis Tampereelta: TOP-Osa. Tuosta puljusta ei itsevarmuutta puutu; äijät ei häkelly, vaikka sinne kantaa minkälaisen osan.
Kuten oli puhe, niin brembojen ymppääminen noihin keulaputkiin tulee olemaan projektin haasteellisin vaihe.
Otetaas lempparimateriaaliani, eli rosteri ainesputkea ja siitä se lähtee.



Tässä vaiheessa huomasin että se talvinen sorvin sähköremontti aiheutti vakavaa heittoa koneen tarkkuuteen. Kapinetta takaisin paikoilleen itsekseen vänkäillessä se ei palannut aivan samoille sijoilleen ja pitempiä kappaleita (esim. etuakseli)sorvatessa heitto on maksimaalinen. Noo...menee huomaamatta muiden harmien seassa.
Ajatuksena on tehdä sellaiset kaarevat, putkien kylkeen sopivat kappaleet, jotka ruuvataan sitten kiinni. Niistä sojottaa korvakkeet, joihin brembot istuu mukavasti.



Useampi ilta kului noita väkästäessä ja jossain vaiheessa alkoi näyttää silta että syksy tulee ennen aikojaan. Plan - B: Villeltä vanhat keulaputket , orggikset jostain 49-77:stä. niihin vaan sopivat sovitekappaleet ja avot.



Mutta eihän nuo mun uudet liukuputket sopinnu alkuunkaan ja riittävä määrä lisäosia olisi nostanut budjetin tarpeettoman korkealle. Sitäpaitsi jarrulevyt ja spacerit oli liian uniikkia settiä stanuosille. Tässä vaiheessa rakentelu-uupumusta meikän verstaalla otetaan ensin käyttöön jyrsin ja sitten vasta aivot - huonoin tuloksin. Pienen työstämisen ( ja tärveltyjen keulaputkien)



) jälkeen oli taas aika vaihtaa suunnitelmaa ja vanhat rautahevot hyllyltä takas mietintään.
Nyt on putket iskussa. Eräs tarpeellisimmista työkaluistani - kierteen entisöintisetti - osoitti jälleen kerran ylivertaisuutensa.



. Palokarstaa pääsi aikoinaan kertymään joka jenkaan. Nuo putket on muuteskin lievästi uuvahtaneet. Minulle tullessaan noihin kiinnitysreikiin oli kammettu liian pitkiä pultteja. Tuloksena on sellasia jenkatyriä tuola sisäpuolella, jotka ei lähde kuin läpireikiä poraamalla ja sitten alkaa tiivisteiden tekeminen. Edellisiä jarruja yritti asentaa eräs kyläseppä, jonka jäljiltä putkien alakappaleet eivät istuneet ihan kohdilleen - ja taas sorvataan.







Nyt on tuubit iskussa ja viimeisin jarrujen kiinnitysidea on apinoitu teidän risukeulaprojekteista. Siitä lisää sitten kun rehut on tehty.
Ajakaa hyvin.

j   

[j]

Tuli kokeiltua nopeaa ja tehokasta parran ja viiksien siistimiskeinoa.
Avasin grillauskauden vasta tossa juhannuksen pyhinä. Talven ja huonon huollon tukkima grilli alkoi äpöttään heti ensi minuuteilla. Halpisgrillin konehuonetta piti tutkia ikänäköisen tarkemmin ja arvaatte varmaan: "Mikä v&%#¤u tätä piezoa vaivaa!!!".
Kaboom!
Piezo toimi sittenkin. Huonona puolena on että tämä keino siistii kulmakarvatkin; onneksi kampaus ei tässä metodissa pääse kärsimään. Lisäksi silmämunia juili koko illan - taisivat saada nekin lämpöjä yli tarpeen.

Jääkärille on väsätty mopoa ankarasti. Taukoja muodostuu väkisinkin kun alvariinsa huomaa jonkun pultin puuttuvan omasta varastosta. Ja eikun Tampereelle tai Virroille (Virroilla oli ennen loistava valikoima tuumaisia pultteja, kunnes eräs paikallinen rodinikkari osti koko hyllyn!) - tässähän on perheellä loistava retkipäivä. Onneksi vasta alkanut kesäloma mahdollistaa yövuoron.

Keula on nyt nipussa jarruineen.



Tällä aikataululla pitää vähän tinkiä ja siirtyä käytännöllisiin ratkaisuihin - erikoisuudentavoittelu ja tarpeettomat viritykset odottakoon ensi talvea.



Hitsausjigin epätarkuuksien poistaminen käynnissä.

Tänään öljyä keulaan laittaessa tuli mieleen se päivä kun hain rautahepoa matkahuollosta. Keulaöljyt oli pitkin matkahuollon hyllyä ja lattiaa; kiukkuinen täti arveli että mopomiehet vois ajella enemmän ja sotkea vähemmän. Ei ole ihme että ruotsalaiset keulaputki-insinöörit siirtyivät käyttämään stefoja seuraavassa kehitysversiossa, sillä nämä kurjat tiivisterenkulat pitävät ainoastaan suurimmat marsut pois öljyn seasta. Tietenkin siinä tapauksessa, että öljyt pysyisivät putkien sisällä. Onneksi tämä ongelma poistuu ensi talvena, kun päivitän nämä tuubit stefa-aikaan. Tänä kesänä pidetään suuri rätti matkassa.

Stongankin sain aikaiseksi. Lievästi olisi himottanut sellainen tanko mitä oikeissa kahvilakilpureissa ammoisina aikoina oli. Mutta tällainen TULES-kroonikko ei ajele Ruoveden satamaa kauemmaksi yhdessä päivässä sellaisella henkarilla. Reilu 40 000 km clip-on-tangolla oli yhtä helvettiä. Joten nyt on jotain muuta, mikä toivottavasti istuu edes jotenkin valmistuvaan stuukkiin.
Vanha vihreäksi palanut törkeän hintainen juppitanko osiksi ja hitsiä peliin. Pintakäsittelyksi saa riittää paksu kerros pensselimaalia ( alko satamaan kun maali oli vielä märkää ja pintastruktuurista tuli aika erikoinen).



Stonga-asema ja tarkkuustyökalut tämän verstaan tyyliin.



Lopputulos.


Ei tätä perhelomaa noin vain verstaalla vietetä. Hintaan sisältyy lupaus elokuisesta Eestin keikasta rouvan kanssa. Silloin hylätään se hemmetin lipasto tuosta takaloksun päältä ja tilalle tulee vanha satula ja jatkoa lokasuojaan. Vielä tarvitaan laukkutelineet.



Mutta nämä vasta myöhemmin, sillä ensi tiistaille varasin muutoskatsastuksen. Ymmärtääkseni akselivälin ja ohjaustangon muutokset pitää päivittää otteeseen.
Tuommoinen painostus pistää ahkeroimaan.

Pintakäsittely ja kaikenmoinen nysvääminen jää nyt ensi talveen. Lisää haasteita tuo työn ja työpaikan vaihtuminen, joka tarkoittaa pajaedun poistumista; saattaa ilmestyä topikki ahjon väsäämisestä syksyn mittaan (minkälaisia arinoita olette tehneet - muu on kakun paloja). Kohta ajetaan ja se on kuitenkin tämän homman pointti tähän vuoden aikaan.

Ennen nukahtamista täytyy suunnitella vielä sähköjä...

jussi

[j]

Terve taas pitkästä aikaa.

Piitkän hiljaisen kauden jälkeen enskamopokin saatiin taas liikenteeseen. Joulupukin tuoma sykemittari pääsi mukaan. Latasin siiihen sellaisen apsin, joka kertoo montako tuoppia on tullut urheiltua.
Koiralenkki                                              - vajaa tuoppi
50 min juoksulenkki                                   - pari tuoppia
Pari kiekkaa (=2x7,5 km) perinteistä enduroa - 6 tuoppia

Tarinan opetus on että ota mopo mukaan, kun lähdet lenkille!

Jääkärin mopedin työnimeksi on kesän aikana muotoutunut STURM.
Mitään merkittävää ette menettäneet tässä hiljaiselon aikana.
Sellaisen positiivinen seikka tuli magneetosta opittua, että se säästää nopeasti hintansa takasin! Ei meinaan tarvinnut ostella bensaa koko kesänä! Käynnnistysharjoituksia oli ahkerasti ja varmaan pitäisi vaihtaa jo öljyt vaikkei paljoa tien päällä oltukkaan.

Vaikka ankarasti valitetaankin, niin täälä verstaalla ei lannistuta! Nyt jatkuu mopon viilailu...

Taiwalkosken poikien osapajalta putkahtaneet virtalukot on suhteellisen syvältä. Niihin suivaantuneena päätin vaihtaa virtalukkokaupan tuohon lähimpään IKH:on. Varmaan nekin osat on jotain aasialaista roskaa, niin ainakin halvempia ja helpompia hankkia.
Kuten on tullut mainittua muutaman kerran, niin koitetaan käyttää niitä palon patinoimia kamoja mahdollisimman paljon. Ja sieltä kaivettu messinkiputki istui pienen sovittelun jälkeen hyvin tuohon tulevaan virtalukkoon.



Puolet mopotarvikkeista on Rautasoinilta ja toinen puoli Valion roskalavalta. Pätkä maitoputkea ja pätkä ainesputkea, niin kytkimelle on kotelo. Eihän tuo kovin pieni ole, mutta mahtuu hyvin tankin päälle. Ja onhan se vähän paluuta emäyhtiön perinteisiin, kun siitä tankin päältä kytketään.





Vanha Devilin hiilikuituänkkäri 2-1 putkistoineen meni navetan vintille odottelemaan uusia tuulia.
Tässäkin palataan perinteiseen ja änkkäripari on työn alla.



Mutta niistä joku toinen ilta lisää.


Aika hienot avajaiset näytti olevan noissa Putin-talvikisoissa.

t:j

[j]

Terves.
Hiihtoloma on lusittu. Meni sukkelaan työleiriä pitäessä: mettätöissä ja sturmin osia hioessa. Onneksi osui väliin sellaista säätä että sai hiottua ulkona. Nyt on kikkaleet kärryssä odottamassa siirtoa jauhemaalaukseen. Sillä välin pitää yrittää pakkeloida tankit jotenkin siedettävän muotoisiksi.

Mitäs noita raudan paloja teille keskeneräisinä näyttämään, joten pistän tuollaisen tallikuvan. Mun piti etsiä arkistoista studiokuva ja jossain kovalevyjen kolosessa se lymyilee piilossa, joiten otin kuvan toisenlaisesta studiosta. Onhan tuossakin käytetty kuiteskin paria salamaa pehmennettynä. Sitten tutkin lightroomin nappuloita - karkasi käsistä, kuten niin usein käy.



palataan

j

[j]

Jokohan saisi kittaus- ja maalaussession päätökseen sunnnuntaina. Meikäläiselle kauheata touhua, mutta pakkohan se on rauta saada ruostesuojattua.
Maalit on ostettu periaatteella: "harmaata pitäisi saada - oisko teillä jotain halpaa?" Aika edullista olikin, mutta tuo vaaleampi harmaa on äkkinäiselle aika haasteellista. Metallihohto on aika levotonta, eikä meinaa tasoittua millään. Tuo onkin jotain konemaalia. Pari kerrosta on mennyt harjoitellessa.

Tummempi on ihan normi automaalia - liuotinohenteista ja sitä osaan onneksi käyttää edes jotakuinkin kelvollisesti.

Maalaamo ei ole pölysteriili.



Ja aika kylmäkin sielä on. Siispä kannoin tölkit kuivumaan päiväksi halkopinon päälle.



Joojoo. Karseita valumia, mutta ei kriittisissä paikoissa.

Toisaalta pitää katsella tarkkaan sellaisten rakentelijoiden touhuja, jotka osaa. Mutta toisaalta tieto lisää tuskaa ja tässä tapauksessa oikein kunnolla. Mutta kun leikkiin on alettu, niin eikun etiä päin.

jussi