Springerkeulan rockerien geometria

[Kinnu]

Koska linkun liike tapahtuu etuakselin ympäri....

Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.

Kuopan yms aiheuttama voima kohdistuu etuakseliin ja voidaan jakaa kahteen komponenttiin, joista toinen kohtisuoraan etuakselin ja tuon takajalan/linkun nivelen kiinnityspistettä kohti. Tämä voima aiheuttaa momenttia, joka voidaan taas siirtää etujalalle. Laskennassa huomioitava, että koska kaikki kolme pistettä (etuakseli, etujalan nivel, takajalan nivel) eivät ole samalla suoralla, täytyy voima taas jakaa kahteen komponenttiin, joista toinen kohtisuorassa jalkojen nivelten muodostamaa janaa vasten. Tätä kautta saadaan etujalkaan kohdistuva voima laskettua ja sitten päästäänkin jo laskeskelemaan kaikennäköisiä jousivakioita yms hepreaa. Meni varmaan aika monimutkaiseksi selitykseksi, piirsin paperillekin mutta siitähän vasta sotkua tuli....

Ja ettei olisi liian helppoa, niin tasaisella pinnalla jarrutettaessa kaikki on vielä jotenkin hallittavissa, mutta esimerkiksi kuoppa tiessä voi aiheuttaa tuohon etuakseliin voimia hyvinkin eri suunnasta.......... Rengas myös joustavana materiaalina saattaa vaikuttaa kaavoihin veikeästi...

Eli suosittelen lämpimästi MuTu-menetelmää sekä kokeile ja korjaa-metodia... 

Tästähän taitaa tulla uusi reaktiotanko-keskustelu.......

[Tuusulan T-Bone]

sitä lähinnä tarkoitin et ku mulla keula 62ast ja jos linkut ois 90ast  jäisi enää 28ast ja linkut ois jo suoraan pystyssä (vai?) ja joustoo ei olisi muussa ku ite jalassa, ööö... tai siis luulen niin. ja noin ku linkut ovat, on keulan jousitus aluksi pehmyt ja toimii mielestäni hyvin. taas tullaan siihen et ku ei ole vartailupohjaa on huono sen toiminnasta enempää mun kommentoida. mutta ens kesänä ajakoon joku jolla kokemusta. kiinostaa itseäkin kuulla puolueeton mielipide 

Teoriat on teorioita ja käytäntö voi olla jotain ihan muuta, se on tässä opittu jo ties kuinka moneen kertaan. Eli ei näitä löpinöitä kannata minään Mooseksen tauluina todellakaan pitää. Jos joku toimii hyvin, se toimii hyvin ja sillä hyvä.

Sitten takas teoretisointiin... On tietenkin totta, että suoraan taivasta kohti sojottava linkku ei enää pysty huolehtimaan tienpinnan epätasaisuuksista. Tossa sun tapauksessa "droppausta" näyttää ainakin kuvan perusteella olevan aika vähän. Siitä seuraa, että vaikka ne linkut kääntäis oikeinpäin pitää jousituksen painua jonkin verran kasaan ennen kuin ollaan edes siinä 90 asteessa. Tässä mielessä en usko, että linkkujen kääntäminen olisi ongelma. Sopivilla jousipaineilla jousitus toimii ihan riittävästi, vaikka joustoliikkeen suunta olisikin noin niinqu teoriassa pikkuisen väärä. Esimerkkinä nyt vaikka herra Tollen tuotanto. Toisaalta jarrutusta silmällä pitäen tilanne johonkin pisteeseen saakka ilmeisesti jopa paranee, mitä pystympään linkut kääntyvät.

Sen sijaan maavaran ja jätön kannalta linkkujen kääntäminen saattaa ollakin ongelma. Jos linkut kääntää, maavara pienenee ja jättö lyhenee. Toisaalta ton mittanen pyörä menee kyllä hienosti aika lyhyelläkin jätöllä. Jos koneenrakennukselta riittää jossain välissä aikaa, voishan tuota kokeilla. Ei se linkkujen kääntäminen kovin iso vaiva ole.

[maick]

Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.

En usko että ajattelet. Mä olen sattuneesta syystä jotenkin fiksautunut tuohon jarruttamiseen. Silloin luonnollinen referenssipiste on etuakseli. Mutta olet oikeassa, että jos jousituksen toimintaa pohditaan esim. routapattien ylityksessä, niin silloin voi olla fiksua tarkastella maailmaa takajalan nivelpisteen suhteen.

MuTu ja trial&error on edelleen suositeltavia menetelmiä  Tämä vatulointi on välillä vaan niin hubaa, ja vahingossa voi jotain oppia ja oivaltaakin.

[Kinnu]

Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.

En usko että ajattelet. Mä olen sattuneesta syystä jotenkin fiksautunut tuohon jarruttamiseen. Silloin luonnollinen referenssipiste on etuakseli. Mutta olet oikeassa, että jos jousituksen toimintaa pohditaan esim. routapattien ylityksessä, niin silloin voi olla fiksua tarkastella maailmaa takajalan nivelpisteen suhteen.

MuTu ja trial&error on edelleen suositeltavia menetelmiä  Tämä vatulointi on välillä vaan niin hubaa, ja vahingossa voi jotain oppia ja oivaltaakin.

Voiskos tuota samaa momenttipistettä ajatella myös jarrutustapahtumassa. Muistelen sellaista fysikan ilmiötä, että jos T-bone nojaa siihen seinään ja aiheuttaa voimaa seinää kohti seinää, niin seinä aiheuttaa samansuuruista voimaa kohti T-bonea. Siis tasapainotapauksessa, jos jompikumpi sattuu kaatumaan, niin se on eri tarina...

Eli jos pyörää jarrutettaessa aiheutuu voimaa kohti maata, niin samansuuruinen voima kohdistuu etuakselille.... ja taas momenttipiste tuonne takajalan niveleen? 
Menee kyllä jo omatkin kirjoitukset yli hilseen.....

[Tuusulan T-Bone]

Ajattelenkohan väärin, kun minun mielestä takajalan ja linkun välinen liitos on niveltuki, ainoa joka pysyy paikallaan. Jotta vähänkään päästään arvioimaan jousitukseen aiheutuvia voimia, pitää voimat laskea niin, että tuo on momenttipiste, jonka suhteen lasketaan.

En usko että ajattelet.

Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin?

Voimalla taitaa juu aina olla vastavoima. Mä piirsin noi voimat reaktiotankokeskustelussa tällä tavalla:



En nyt mee vannomaan, että on oikein, mutta tollain mä ne ajattelen.

[maick]

Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin?

Eikun mä tarkoitin että referenssipisteen voi periaatteessa valita monellakin tavalla. Ja lopputulos pitäisi valinnasta huolimatta olla sama - vektorit ja laskutoimitukset on vaan vähän erilaisia.

Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas reaktiotangossa 

[erakko]

Ympyrä sulkeutuu ja ollaan taas reaktiotangossa 

Katsoisin että alatte olla asian ytimessä. 

Mun vajavainen käsityksen mukaan noita pitäis kenties käsitelläkin kokonaisuutena kun molemmat vaikuttavat toisiinsa tietty pl. etujarruttomat prätkät.

[Tuusulan T-Bone]

Jaa? Että kun kaahaa routapatin yli, niin se routapatti työntää jollakin voimalla linkkua etuosastaan ylöspäin?

Eikun mä tarkoitin että referenssipisteen voi periaatteessa valita monellakin tavalla. Ja lopputulos pitäisi valinnasta huolimatta olla sama - vektorit ja laskutoimitukset on vaan vähän erilaisia.

Näinpä kyllä. Tosiaan routapattia silmällä pitäen voi olla fiksua kiinnittää koordinaatisto linkun takakiinnityspisteeseen. Entäs sitten routamonttu...?

Kokonaisuus tietenkin ratkaisee. Mutta norsu syödään palasissa. Ehkä tämä palanen lisäsi taas vähän ymmärrystä ja rajasi yritys/erehdys-menetelmän soveltamisalaa hiukan suppeammaksi.

[Tuomo]

Mitä se pompotus tarkalleen ottaen on?
pohjaako etujalkojen jouset ja lyö takaisn?
resonoiko jousisysteemi?

Mitä jalkojen kalahtaminen yhteen on? etujalat taipuu niin paljon että ottaa yhteen takajalkoihin? Vai toisinpäin? Taipuuko rockerit?

onko laskenassa merkitystä onko kyseessä jarrutus, routapatti, vai muu rasitus? etuakselin resultanttivoiman suunta (+toki suuruus) vain vaihtuu. Joka vaikuttaa vain siihen minkäsuuruisia toisiinsa nähden ovat linjan AC (Maick:n kuvan merkiinöin) suuntainen ja kohtisuora komponentti.

Etujalan nivelessä vaikuttavan voiman täytyy olla sidoksissa jousien jousivoimaan (-kx) ja mahdolliseen vaimennukseen. Toisaalta etupyörän aksellilla vaikuttava voima on jousittamaton massa kertaa akselin kokema kiihtyvyys. Siis ei koko prätkän hidastuvuus /kiihtyvyys vaan akselin kokema. 

Jos ruetaan laskemaan momenttiyhtälöitä esim. juuri takajalan kiinnityksen ympäri, laskentahan lähtee olettamuksesta että tämä piste pysyy paikoillaan josta sitten saadaan muodostettua momenttien välille yhteydet koska voimien ja momenttien summan pitää olla nolla. Voidaanko
tämmöinen olettamus tehdä vrt. jalkojen yhteen kolahtelut?

[Tuusulan T-Bone]

^Mä en tainnu tajuta tosta ihan kaikkea...

Pompotusta on monenlaista. Jos keskitytään jarrutuksessa tapahtuvaan pomppimiseen, sitä on ainakin kolmea laatua.

Jousitus voi olla liian jäykkä tai keula muuten jumissa. Tästä aiheutuva pompotus on aika rajua siinä mielessä, että eturengas tosiaankin on ilmassa suurimman osan aikaa. Mikä sen ensimmäisen pompun aiheuttaa, sitä en varmasti tiedä. Usein on myös niin, että tämmöisellä jäykkäkeulaisella ei ylipäätään tahdo pysyä tiellä, kun nopeus kasvaa tarpeeksi.

Jousitus voi myös pohjata. Siitä aiheutuva pompotus on yleensä myös "kuultavissa", semmoinen räminä vietereistä ja joistain tarkemmin määrittelemättömistä keulan osista. Tämäkin pompotus on yleensä aika rajua ja terävää, ja usein tuntuu että koko vehje joko ei pysy lapasessa tai hajoaa siihen paikkaan.

Kolmas laatu on jonkinlainen resonanssi-ilmiö. Jousitus kyllä pelaa: keula joustaa, muttei kuitenkaan pohjaa. Vähän kahvasta kiristämällä tai löysäämällä pompotus yleensä lakkaa. Useimmiten tämänsorttinen pompotus ei ole kovin rajua, välttämättä kuski itse ei sitä edes huomaa. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että pompotus tapahtuu kun jarruttaa pelkällä etujarrulla, mutta molemmilla jarruilla jarrutettaessa sitä ei tapahdu. Syy voi olla esimerkiksi jarrun tuennasta seuraava dive/antidive, tai sitten jotain semmoista mitä tässä ketjussa on koetettu hahmottaa: jollain tapaa huono keulan geometrian ja jousipaineiden yhtälö.

Jalat kolahtaa yhteen, jos linkku pääsee taipumaan jompaan kumpaan suuntaan liikaa, koska jalkojen keskinäinen etäisyys riippuu siitä, missä kulmassa linkku milloinkin on. Tämmöistäkin on koettu.

Jarrutustilanteessa voi lähteä siitä, että etuakseli on koordinaatiston keskellä ja linkku "kiertää" sitä. Routapatista tai -montusta en tiiä kumpi pää linkusta olis havainnollisempi keskipiste. Niissä kun todellisuudessa kumpikin pää liikkuu myös suhteessa vaakatasoon.

[Jack]

onnex mulla on Leaferi eikä etujarrua. Te saatte mun pään särkemään...

[maick]

Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että pompotus tapahtuu kun jarruttaa pelkällä etujarrulla, mutta molemmilla jarruilla jarrutettaessa sitä ei tapahdu. Syy voi olla esimerkiksi jarrun tuennasta seuraava dive/antidive, tai sitten jotain semmoista mitä tässä ketjussa on koetettu hahmottaa: jollain tapaa huono keulan geometrian ja jousipaineiden yhtälö.

Mitäs T-Bone sanoisit, jos väittäisin että tuossa pelkkä etujarru/etu+takajarru -ilmiössä on kyse dynaamisesta massakeskipisteen siirtymisestä? Tai tarkemmin sen yhdistymisestä keulan geometriaan ja jousipaineisiin.

[Kiwi]

Eli mun käsittääkseni ton yllämainitun teorian mukaan lisää painoa etupäähän, pompotus loppuis?

[Tuusulan T-Bone]

Mitäs T-Bone sanoisit, jos väittäisin että tuossa pelkkä etujarru/etu+takajarru -ilmiössä on kyse dynaamisesta massakeskipisteen siirtymisestä? Tai tarkemmin sen yhdistymisestä keulan geometriaan ja jousipaineisiin.

Sanoisin, että olet todennäköisesti aivan oikeassa.

[tyg]

[Sanoisin, että olet todennäköisesti aivan oikeassa.

YES !

Yksimielisyys saavutettu