Springerkeulan rockerien geometria

[kimmo]

Ajatuksia aiheeseen..
Entäpä jo ajattelis että varsinainen rokkerin asento onkin jana, joka on piirretty rokkerin takalaakeripisteen ja pyörän akselin välille.

Sugar Bearilla voimakkaasti dropatuissa rokkereissa tuo jana on melkeimpä 90 asteen kulmassa ohjausakselin kulmaan nähden.

Sitten samainen ameriikan joe on  valinnut jousihaarukan laakerointipisteen rockkerissa niin, että rokkerin liikerata (= jana rokkerin molempien laakeripisteiden välillä)  koko joustomatkalla jakautuu kahden puolen 90 asteen kulmaa haarukan jalkaan nähden, ettei raudat kolise toisiinsa.... niinku tuola aiemminkin jo on käytykin asiaa läpi.

Reaktiotangon Sugar on laittanu ehkä hieman jyrkempään kulmaan, mitä rokkerit.
Eli sillä on kait haettu hieman antidiveä?



Kun rokkerit on noin pystyssä ja voimakkaasti dropatut, niin joustossa renkaan liike on jo merkittävästi etu/taka suuntainen ja antidive varmaan rauhoittaa tilannetta jarrutuksessa.

Jos taas rockkerit on vaakatasossa, niin antidive varmaan aiheuttaa pompotusta pitkäkeulan jarrutuksessa?

Eli tässä on rokkerit melkein vaakatasossa, mutta ei näytä olevan antidiveä, eikä diveä ja ei pompota, jos tajusin oikein:



Ja tämä pompotti, kun rockkerit oli enempi vaakassa:



Olikohan siinä silloin sitten diveä, tai antidiveä...?

Lieneekö näissä mun turinoissa mittään järkeä....

[Tuusulan T-Bone]

Mitä varten Moore käski laittaa ne rokkerit ylösalaisin?

toi keula ku on 62ast kulmassa niin noi rokkerit laitettiin noin että niissä olisi enemmän voimaa vääntää jousitusta. muuten olisi pitäny tehä vielä pitemmät etujalat. ehkä?[/quote]

Mä en käsitä tota juttua ollenkaan?

Sen verran pitää tarkentaa tota pompottamisasiaa, että se ei välttämättä ole kovin paha juttu. Kuten sanottu, se on aika yleistä pitkissä risukeuloissa. Yleensä semmoinen pieni pompotus myös loppuu, kun vähän löysää tai kiristää kahvasta. Jos pyörä pysyy vaikeuksitta lapasessa ja hidastuu riittävästi, se menee kyllä testistäkin läpi, vaikka jossain kohtaa vähän pomppisikin. Silti, mun mielestä on ihan järkevää koettaa eliminoida se pienikin pompotus.

Ja mielellänihän mä kopteria koeajan, jos satun sielläpäin liikkumaan!

[maick]

Ajatuksia aiheeseen..
Entäpä jo ajattelis että varsinainen rokkerin asento onkin jana, joka on piirretty rokkerin takalaakeripisteen ja pyörän akselin välille.

Sugar Bearilla voimakkaasti dropatuissa rokkereissa tuo jana on melkeimpä 90 asteen kulmassa ohjausakselin kulmaan nähden.

Sitten samainen ameriikan joe on  valinnut jousihaarukan laakerointipisteen rockkerissa niin, että rokkerin liikerata (= jana rokkerin molempien laakeripisteiden välillä)  koko joustomatkalla jakautuu kahden puolen 90 asteen kulmaa haarukan jalkaan nähden, ettei raudat kolise toisiinsa.... niinku tuola aiemminkin jo on käytykin asiaa läpi.

Reaktiotangon Sugar on laittanu ehkä hieman jyrkempään kulmaan, mitä rokkerit.
Eli sillä on kait haettu hieman antidiveä?

Lieneekö näissä mun turinoissa mittään järkeä....

Mun mielestä näissä turinoissa on hyvinkin järkeä Erityisesti tuo alleviivattu osuus on oleellinen. Eikös tällöin jouston liikematka säily sekä ylös-alas-suuntaan että pyörän liikesuuntaan nähden maksimaalisena (lähes 50/50)? Kumpikaan ääritapaus ei kai pitäisi olla mitenkään tavoiteltava tilanne.

Ja täytyy tietysti pitää mielessä että myös rengaspaineet vaikuttavat aika paljon pompotteluun...

[Tuusulan T-Bone]

Asia olis yksinkertaisempi hahmottaa, jos linkut olisivat suorat, eli haarukoiden ja akselin kiinnityspisteet olisivat kaikki samalla suoralla. Dropatuissa linkuissa näin ei kuitenkaan ole, jolloin merkitystä on myös sillä janalla, joka kulkee haarukan jalkojen kiinnityspisteiden kautta.

Jos ymmärsin oikein, niin Kimmo tarkoittaa tuossa alleviivatussa tekstissä samaa asiaa kuin minä sillä 90 asteen "peukalosäännöllä": joustoliikkeen puolessa välissä kummankin haarukan jalkojen kiinnityspisteiden kautta kulkevan suoran pitäisi olla 90 asteen kulmassa haarukan takajalkoihin nähden. Tällöin se joustovara jakautuu ikään kuin tasan 90 asteen molemmin puolin, eivätkä haarukat kolise toisiinsa.

Jos taasen tahtoo arvioida asiaa woiman ja momentin näkökulmasta, merkitystä on takajalan tukipisteen ja etuakselin kautta kulkevalla suoralla. Käsitykseni mukaan momentti on suurimmillaan silloin, kun takajalan kautta tuleva voima kohdistuu tangentin suuntaisesti, eli silloin kun takajalka ja linkun takajalan tukipisteen sekä etuakselin kautta kulkeva jana ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Dropatuissa linkuissa tämä on siis eri asia kuin tuo yllä mainittu haarukan jalkojen liikeratoihin liittyvä 90 asteen "peukalosääntö".

Noi Sugar Bearin systeemit on aika hyviä havainnollistamaan asiaa. Tossa ajokuvassa, jossa siis on kuskin paino päällä, haarukan jalkojen tukipisteiden kautta kulkeva suora on arviolta 100-110 asteen kulmassa haarukan takajalkaan nähden. Jousitustapahtuman aikana kulma muuttuu enimmillään arviolta 70-80 asteeseen, jolloin keskiarvo on öpaut se 90 astetta. Etuakselin ja takajalan kiinnityspisteen kautta kulkevan suoran ja takajalan välinen kulma puolestaan on jo ajokuormituksella pienempi kuin 90 astetta, ja jousitustapahtuman aikana pienenee entisestään. Mitä siitä sitten seuraakaan... woima ei häviä mihinkään, mutta momentti pienenee, koska woima ei tule suoraan tangentin suuntaisesti. Mihin loppu woima katoaa...?

Tuossa Vette427 tapauksessa momentti olisi joustoliikkeen alkuvaiheissa mun ymmärryksen mukaan päinvastoin suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Saattaisi vaikuttaa siihen pompotukseenkin. Sama lopputulos taitaisi tulla myös, jos jouset olis vähän löysemmät. Kun tähän dropattujen linkkujen yhtälöön lisätään vielä jousipaineet ja reaktiotanko, aletaan olla alueella...

[kimmo]

Komppaan T-bonea yllä... jurikin samaa yritin sanoa.

Eli kaksi erillistä asiaa:

1) rokkerin kulma = rokkerin takanivelpisteen - akselin välille piirretyn janan kulma haarukkaan nähden.

2) Jousihaarukan ja haarukan nivelpisteiden välisen janan kulma haarukkaan nähden. Tämä valitaan niin, että koko joustomatkan puolivälissä em pisteiden väliin piirretyn janan kulma haarukkaan on 90 astetta.

Ja nuo dropatut "Sugarit" on tosi hyvä esimerkki että kohjta 1 ja 2 voivat olla paljonkin erit.

Sitten vois väittää vielä että dropatuissa rockkereissa jarrutuksessa antidiveä aiheuttava reaktiotanko toimii, mutta "vaakatasossa" (orkkis kaltaisissa) olevissa rokkereissa aiheuttaa pomppua....

[maick]

Koska tämä on paljon hauskempaa kuin työnteko, uhraan vielä yhden ajatuksen SB:n sirppirokkereille:
Rokkerin takanivelpiste on paljon kauempana renkaan akselista kuin orkkisrisussa (tai lähes orkkiksessa). Tämä tarkoittaa sitä, että jarrutuksessa vääntövartta jousien suoristamiseen on paljon enemmän. Eli efektiivisesti jouset vaikuttavat löysemmiltä. Ehkäpä tätä kompensoidakseen hra Karhu on laittanut vähän reilummin anti-diveä?

[Tuusulan T-Bone]

Koska tämä on paljon hauskempaa kuin työnteko, uhraan vielä yhden ajatuksen SB:n sirppirokkereille:
Rokkerin takanivelpiste on paljon kauempana renkaan akselista kuin orkkisrisussa (tai lähes orkkiksessa). Tämä tarkoittaa sitä, että jarrutuksessa vääntövartta jousien suoristamiseen on paljon enemmän. Eli efektiivisesti jouset vaikuttavat löysemmiltä. Ehkäpä tätä kompensoidakseen hra Karhu on laittanut vähän reilummin anti-diveä?

Sugar Bear hommaa jostakin ihan omat jousensa. Sinänsä olis kyllä kiinnostavaa tietää, onko sillä oikeen perustelukin tolle reaktiotangon asennolle.

Koska hullun yllyttäminen on myös hauskaa, niin vahvistapas nyt tuo mun ajatus momentin määräytymisestä! Vipuvarresta tossa jo puhuttiinkin, mutta milloin se momentti on suurimmillaan ja mihin yhtälöön kuuluva voima "katoaa" muissa kohdissa...

[maick]

Tuusulan Houdini saa voimat katoamaan 

Noh, kaivon sitten kuitenkin ne kynät esiin ja riipustelin nuuskapurkin kanteen muutaman viivan. Tässä siis momenttiyhtälö rokkerille:



Tein rokkerista vähän eksoottisemman muotoisen, koska sen muodolla ei oikeasti ole mitään väliä - niin kauan kun se on jäykkä kappale. Koska rokkeri ei pyöri, momentit M1 ja M2 kumoavat toisensa. Jos T-Bone miettii mihin voimat katoavat kun linkku ei enää käänny, niin fundeeraa etu- ja takajalkoja kohtisuoraan olevia voimakomponentteja (katkoviivat). Käytännössä nämä voimat yrittävät kovasti vetää aksilaa (A) alaspäin. Ja näinhän se hidastuvuus tavallaan "siirtyy" pitona renkaan kautta tien pintaan.

Kannattanee panna merkille myös se, että mitä enemmän etujalan nivelpiste (B) poikkeaa renkaan akselin (A) ja takajalan nivelpisteen (C) väliseltä janalta, sitä pienemmällä voimalla momentti M1 vetää etuhaarukasta jousia suoraksi, koska ko. voiman (F2) etujalan suuntainen komponentti on pienempi.

Sainko sotkettua lisää? 

[Tuusulan T-Bone]

No et saanu sotkettua...

Mutta ihan tota mä en hakenu. Esimerkiksi jarrutustilanteessa linkkuun tulee woima F haarukan takajalan suuntaisesti. Se jakautuu komponentteihin F1, joka liikuttaa linkkua etuakselipisteeseen nähden tangentin suuntaisesti, sekä F2. Tarkoitukseni oli kysyä, minne menee komponentti F2...

[maick]

Mulle tuli nyt sellainen deja vuu fiilis  Tarkoitatko menemisellä sitä, että F2:sen suuntaan kohdistuu voima (kuten ihan oikein piirsit) mutta mikään ei kuitenkaan siihen suuntaan liiku?

[Tuusulan T-Bone]

Mulle tuli nyt sellainen deja vuu fiilis  Tarkoitatko menemisellä sitä, että F2:sen suuntaan kohdistuu voima (kuten ihan oikein piirsit) mutta mikään ei kuitenkaan siihen suuntaan liiku?

Oikeastaan joo...

[maick]

Sitten vastaus on yksinkertainen: Kappaleeseen voi kohdistua voimia (muitakin kuin maan vetovoima) ilman että se mihinkään liikkuu. Eikö?  Nojaa vaikka kämmenellä seinään ja havainnoi liikkuuko seinä. 

[Tuusulan T-Bone]

No juu. Oon joskus pitäny seinää pystyssä...

Mutta vaikka liikettä ei tapahtuisi, tuolla keulassa on esimerkiksi aika monta puslaa, joita nuo piirtämäni F2-voimat rasittavat. Mitä vähemmän F2-suuntaisia voimia, sitä parempi, eikös? Toisaalta voima F2 vaikuttaa myöskin eri suuntaan kuin jousitukseen kohdistuva voima. Tässäkin mielessä lienee parempi, mitä pienempi F2-komponentin osuus on. Kokonaan sitä ei tietenkään saa pois, ellei tee keulaa kahdesta isosta purkuraudasta...

Jos meni oikein, päästään myös tätä kautta siihen 90 asteen peukalosääntöön. Ilmeisesti tulee myös osoitettua, että jäsen Vette427:n keulassa jousia kasaan puristava voima (F1) olisi suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Vielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?

Vai menikö tässä joku pertsuuksilleen? Mä en taida osata selittää näitä kovin ymmärrettävästi...

[Vette427]

Jos meni oikein, päästään myös tätä kautta siihen 90 asteen peukalosääntöön. Ilmeisesti tulee myös osoitettua, että jäsen Vette427:n keulassa jousia kasaan puristava voima (F1) olisi suurempi, jos linkut kääntäisi oikeinpäin. Vielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?

Vai menikö tässä joku pertsuuksilleen? Mä en taida osata selittää näitä kovin ymmärrettävästi...

jep, tuon selittäminen näin on aika hankala, ainaki mulle 

sitä lähinnä tarkoitin et ku mulla keula 62ast ja jos linkut ois 90ast  jäisi enää 28ast ja linkut ois jo suoraan pystyssä (vai?) ja joustoo ei olisi muussa ku ite jalassa, ööö... tai siis luulen niin. ja noin ku linkut ovat, on keulan jousitus aluksi pehmyt ja toimii mielestäni hyvin. taas tullaan siihen et ku ei ole vartailupohjaa on huono sen toiminnasta enempää mun kommentoida. mutta ens kesänä ajakoon joku jolla kokemusta. kiinostaa itseäkin kuulla puolueeton mielipide 

tämä on mielenkiintoinen keskustelu kyllä. jos joskus vielä kopterin teen, voisi oikeasti paneutua asiaan, mutta kun toi on jo yli 30.000km toiminu hyvin, en ainakaan ala muuttamaan ku pienikin muutos on todella iso etujätössä. jätetään sekin virta tulevaan tekniikka muutokseen 

[maick]

Joo, ei kai näitä kukaan (meistä?) osaa erityisen ymmärrettävästi selittää. Ainakaan selvin päin... 

Mitä vähemmän F2-suuntaisia voimia, sitä parempi, eikös?

Mun mielestä näin on. Voimat mitkä eivät aikaansaa keulassa liikettä - eli joustoa - tarkoituksenmukaisiin suuntiin, eivät kaiketi voi olla kovin hyödyllisiä.

Vielä yksi ajatus on, että eikös tämä vaikuta efektiivisesti vähän samoin kuin progressiivinen jousitus siinä kohtaa, kun linkun kulma menee pienemmäksi kuin 90 astetta?

Joudun tässäkin kohtaa olemaan samaa mieltä. Koska linkun liike tapahtuu etuakselin ympäri, niin jonkinlainen progressio jousitukseen syntyy väistämättä. Ellei itse jouset onnistu sitä omalla progressiollaan kompensoimaan.

Vai menikö tässä joku pertsuuksilleen?

Kokemus osoittaa että näissä menee aina joku pertsuuksilleen..