Vain 45 kilometrin tähden- Punainen Likööri

[Motomatti]

TPS:n asennusohje: kiertosuunta niin että kaasu kiinni = maksimi vastus = alhainen signaalijännite, Kaasu auki = toisinpäin. Noita TPS:siä on monenlaisia. Niiden pyörimissuunta on helppo tarkastaa: Niiden sisällä on jousi joka palauttaa ja pitää välykset nollilla. Sen voi testata ruuvimeisselillä varovasti.

Tuossa on hieman TPS:n sielunelämästä: http://www.motomatti.fi/search/label/S%C3%A4hk%C3%B6ty%C3%B6t

Normisti noissa kaasuläpissä akselilla ei ole erityisiä tiivisteitä jos on peräisin vapaastihengittävästä. Pieni vuoto akselin raosta ei haittaa mutta TPS:n ja läppärungon välillä on hyvä olla adapteri jossa on aukko mahdolliselle ilmavuodolle ja vikatapauksessa ei yletön polttoainekaan pääse pilaamaan potentiometriä. Sattuu olemaan käytännön kokemusta aiheesta. Ja onpa silloin muutenkin kauempana kuumasta paikasta.

Jos kaasuläppä on kovin lähellä imuventtiileitä niin alakierroksilla sykkivä ilmanpaineenvaihtelu pyrkii vatkaamaan läppää jopa muutaman asteen verran. Itse laitoin läppäakselin toiseen päähän lyhyen vipuvarren jonka päähän lyijyklöntin. Loppu vapina ja TPS:ltä lähtee puhdasta signaalia. Henkilökohtaisesti suosittelen kahta vaijeria eli veto-työntö-periaatetta eli kaasuläpän omatoimiselta jumilta täyskaasuasentoon välttyy. Toisaalta tuos sun nopeusmittarivaijeri-ideasi saattaa toimia samalla tavalla kunhan on tarpeeksi vääntöjäykkä.

[Jasu]

Noita TPS:siä on monenlaisia. Niiden pyörimissuunta on helppo tarkastaa: Niiden sisällä on jousi joka palauttaa ja pitää välykset nollilla.

Tuo on totta että TPS-antureita on monenlaisia, mutta jousipalautus on tullut kovin harvasta vastaan. HD/Buell palikassa muistaakseni löytyi, mutta se on tähän mennessä ainua mistä sen tavannut olen. Useita eri sovelluksia kuitenkin on vastaan tullut...

Välyksenpoisto tuossa kuvaamassani on tehty siten että se "kolonen" mihin akseli tulee, siellä on jousiläpykkä mikä painaa anturin liikkuvat osat suht tiukasti akseliin kiinni...

[Vette427]

arvasin et vastaus löytyy heti  en vaa kehannu iha suoraan kysyä  kiitos taas Matille, tuota kirjoitusta en vielä ollu lukenukkaa. meni suosikeihin tuokin.

tuossa RAMin anturissa oli jäykkä jousi mutta tämä tarvike oli täysin tunnoton ja sen asennin kuvan muoviletkun pätkällä. rälläkällä lovi joka oli tukka koloon ja toinen pää meni juuri akselille.
tuo kaasun mahdollinen jumiutuminen tuli jossain keskustelussa vastaan ja siksi tuota nopeusmitterinvaijeria ajattelin kun en ole keksiny miten sisäkahvalle 2 vaijeria...  sähköistä kaasuläppää harkitsin mutta jääköön vielä... pitää etsiä joku mopon jaijeri ja tehä testipenkki ku tuota(kaan) en ollu ajatellu että se varmaan paljon herkempi kuin kaasari tuolle vaijerin liikkeen tarkkuudelle.

tuossa läppärungon akselissa on ensin nailoni hela jonka ympärillä o-rengas - bakeliitti kiekko- laakeri. joten sen ainaki luulis olevan hyvä noin. 1.4 vapari pösössä ollu tuo boshin runko.

eilen sain pakarin liikuntasaumojen holkit ja kiristys jousten pidikkeet tehtyä. kiinitys vasta ku putket hitsattu loppuun.
kamera piru vaan pitäs saaha perempi ku niin kehnoja kuvatuksia tulee.. 

[Motomatti]

TPS-antureita on monenlaisia, mutta jousipalautus on tullut kovin harvasta vastaan.

Yleistin ehkä liikaa antureiden suhteen ja tämäkin on vielä yleistämistä: useimmat anturit ovat kolminapaisia mutta signaalijohtimen paikka saattaa vaihdella. Pitää siis kytkentää tehdessä varmistua tutkimalla mittarin kanssa mikä navoista on +5V, signaali ja maa jos ei ole palikan kytkentäkaaviota käytettävissä.
Antureita on myötä- ja vastapäivään pyöriviä ja tyypillisesti tarvikeantureissa on hento palautus pienemmän jännitteen suuntaan. Anturia hankittaessa on oltava selvillä läpän liikesuunnasta ja asennuspuolesta.

Merkittävä seikka antureissa on niiden sisäinen vastus. Korkeavastuksinen anturi antaa siistimmän signaalin. Toisaalta sähköinen "toimialue" jää kapeammaksi. Esim. pieniohm. 0 - 4,5 V vs iso-ohm. 0 - 3 V.

On olemassa lieneaarisia ja epälineaarisia antureita. Epälineaarisessa painotetaan alakierrosalueen tarkkuutta. Lineaarinen antaa suoran "käyrän" muuttujilla jännite/avautumiskulma. Näitä on käytetty MegaSquirtin kanssa. Itseltäni on vielä kokeilematta käyttää MS:ssä epälineaarista TPS:ää.
Epälineaarinen TPS vaikuttanee, käsitykseni mukaan vain sytysennakkokartan ja ruiskutuskartan muotoihin. MS:n laskentazydeemit lienee suunniteltu lineaariselle anturille joten epälineaarisen anturin signaalilla kartan joutuu rakentamaan lambdatiedon pohjalta visuaalisesti ilman autotunea ja kytkemään lambdaohjauksen pois päältä. Etuna tulee mahdollisesti alakierrosten parempi hallinta alueella 0 - 10 astetta läpän avautumaa. Tuolla alueellahan tapahtuu 70 - 80% ns maantieajosta.

Lisäys: Tää saattaa olla jo tuttua aikaisemmista keskusteluista mutta sisältää selkeän kaavion siitä kuinka yksinkertainen voi toimiva moottorinohjausjärjestelmä olla.
http://www.motomatti.fi/2013/01/moottorinohjausjarjestelma.html

Itsellä tulee uutena asiana että asennan ensi kertaa pyörään ECU:n. Tähänastiset asennukseni ovat olleet EFI-tasoa. Pääsen siis opiskelemaan käytännössä myös MS:n sytytyspuolen toimintoja.

[Vette427]

Anturia hankittaessa on oltava selvillä läpän liikesuunnasta ja asennuspuolesta.

tämän voi pistää molemmin puolin ku singaali on sama mutta noi maa ja virta kääntämällä kääntyy suunta kans.  http://autotune.fi/tuote/236/tps-kaasulappaanturi-tarvike-001

[Vette427]

pientä puuhastelua harrastettu taas
etu ja taka putken irroittamisen takia liikuntasaumaan tein 2-osaiseksi jousen korvakon

turbolta lähtevä ahtoputki kiertää koneen takaa toiselle puolen

imusarjan valmistus osat. paksuseinäinen putki sorvattu samaan mittaan ku orkkis imusarja o-renkaan olakkeen kans

putkien paksuus oli vähä liikaa niin siivu pois ja väliseinä toiseen puoliskoon

monta tuntia tylsällä vingun terällä kairattu mieleiseksi palikoita joilla sarja kanteen ja joihin suuttimet tulee kiini. työvaihe jossa meinas usko toivo ja rakkauski loppua  uuden terän osto meni listan kärkeen, mutta ei sitä kesken voinu jättää ku kerran alko 

[Vette427]

läppärunko ois tarkotus tuohon laittaa ja vaijeri pyttyjen välistä. joku suoja sit tuon päälle et TPS ei ois suoraan sateessa.

toiseen putkeen tuli jo aloitettua kiilotus mut keskenpä se taas jäi ku väsy iski vanahalle 

ja moka tehty ku alku pätkät jo hitsasin yhteen. olis pitäny tehä kunpiki omana ensin valmiiksi ja sit liittää, no sattuuhan sitä.

[Vette427]

tänään värkkääminen jatku imusarjan kasaan hitsaamisella

pikkusen hiontaa ja kiilottelua ja paikoilleen mallaamista et vieläkö osuu ja hyvin oli muodossa pysyny

mutta ikävästi vaan vajaan millin pinentyny hionnassa ja kiilotuksessa niin epä mokoma enää tarttunu kiini kanteen ilman teippiä välissä  pitää jotain keksiä tuohon tiivistykseksi vielä.

nyt olatais läppärungossa asti mutta loppu lisäaine lanka sopivasti niin pääs huiliin  .

suuttimetki löyty oulusta yhestä velipojan ahtamasta vetestä yli jääneet 270cc ja ne pitäs to saaha niin pääsee niille tekemään paikkoja. vielä täys mysteeri miten ne kiinittää tuohon imusarjaan?? hiukan ristiin varmaan pistän, mutten yhtään keksi miten ne lukitsen ku ei vielä tietoo millaiset ovat. eiköpä tuo siitä seleviä ku saa ne kouraan ja mallaamaan paikoilleen. jos jollain vihjeitä niin mielellään otan vastaan. MotoMatin sivulta muutamia malleja nähny mut ei ehkä käy tähän.
ja asennus syvyyskin on asia mitä en vielä tiedä. ei vissiin kanavaan asti saa suuttimen kärki yltää ku parit auton ruiskun osat täällä ja nistä mittailin et jää pari senttiä vaille tehtaan sarjassa.

[Rezi]

Ohutseinämäisestä rosteriputkesta ei taatusti ole helppo noin monimutkaisia palikoita koota. Hyvännäköistä jälkeä.

[Motomatti]

Sanoisin että jopa tieteellisen näköistä. Noita suuttimen kiinnityksiä kun surit niin kyllä niille kaikille on oma kiinnitysmetodinsa. Esim pitkissä puikkomallisissa Boschin suuttimissa kiinnitys täytyy laittaa samasta palikasta kuin mistä polttoainekin menee suuttimeen. Suuttimen kärki saa olla pois ilmavirrasta (Muovisuutin ei välttämättä tykkää satunnaiseta backfirestä.) eikä suuntauksen tarvitse olla kovin tarkkaan virtauksen suuntainen. Suihku saa osua imukanavan seinämään ja höyrystyä siinä jos kerkiää ja paineilmahan sen siitä vie tuhoutumaan männän päälle.

Se mikä tuossa eniten minua lohduttaa niin ottaa se näköjään nätin työn teko aikaa osaajaltakin.

[Vette427]

Ohutseinämäisestä rosteriputkesta ei taatusti ole helppo noin monimutkaisia palikoita koota. Hyvännäköistä jälkeä.

Sanoisin että jopa tieteellisen näköistä.
se mikä tuossa eniten minua lohduttaa niin ottaa se näköjään nätin työn teko aikaa osaajaltakin.

kiitos kehuista  1.2mm putkee tuo mutta kyllä sen kans tällä vankalla kokemuksella pärjäs jotenki ( 15-20 millistä lisä aine lankaa hitsannu, ehkä reilu tunti, pari yhteesä tugin kans pelattu pääsin jo välillä "pitkiä pätkiä" ilman et elektrodi oli kiini kappaleessa tai lisäaine langassa  ) mutta tuo musta pakoputkeen tuotti harmaita hiuksia  onnistu jotenki ku puhisti osat ja hitsas mutta ku välillä toiselta puolen ja jatkoi äskeisestä niin aina "kiehui" ja sen korjaaminen osoittautui lähes mahdottomaksi mun taidoilla  mekaaninen poisto ilmeisesti ainoa mahdollisuus ja uusiksi? lamelilaikasta visiin jää kiviä tai jotain ku ne oli vielä pahempia yrittää tehä uusiksi siistejä. osan jo vetäsin mikillä ettei löydy osa maapurin tontilta 

tänään sain lisää lankaa ja homma jatku osien yhteen liittämisellä ja 4-5 kertaa täytehitsausta jääneisiin koloihin ja lanttopaikkoihi ja sitten tänään opitulla työkalun nimellä, fiiperillä hiontaa 80-120 ja sit epäkesko 100, 240, 360 ja 400

sisal laikkaa ja vahaa minuutti pari ja alkaa tässävaiheessa riittää.

asennus paikoilleen odottamaan suuttimia ja läppärunkoa

lopuksi erittäin huono kuva, otin pöydän takaa zuumilla nii meni kehenoksi. pistetään joskus parempi. jospa tuosta vähä mallista saa selvää.

mokaki piti tehä, pistin lambda anturin ennen turboo ja pitää kuulemma olla jälkeen. no ei tuo ole ku yks nippeli vaan ja siihen voi laittaa vaikka lämpöanturin myöhemmin.

kovaa luomisen tuskaa nyt ku pitäs keksiä mihin suuntaa pakarin pistää, kolome vaihtoehtoa mallasin mut niin tuli huonoja kuvia et ei oikeen viiti laittaa. 

[Vette427]

läppärungon kasasin vielä iltapuhteina ja akseliin joudun tekemään uuden hahlon 90ast nykyiseen nähen ku väärään asentoon tulisi. haluan liittimen tulevan suoraan alaspäin. kuvaan pääsi näköjään myös GÄDellä piiretty tekninen kuva pakarin liikunta saumasta  hyvin suuniteltu ja puoliksi pil.. tehty... nyt pitää vaan alkaa etsiin nopeusmittarin vaijeria sopivalla pituudella ja tarpeeks ohut että olisi herkkä toiminen.

pistänpä kuitenki nuo eri visiot pakarin lähön suunnasta vaikka kuvat surkeita ovatki  tuo suoraan alas kyllä varmaan pitää hylätä ku korj... huolto kohteita jää ikävästi tuon taakse, mut kun putkeen pitäs saada pituutta kuitenki koska ruiskusta tulee lambda ohjattu niin liian lyhyellä tulee kuulemma ongelmia mittauksen tarkkuuteen. voi tätä luomisen tuskaa... 

ja ku ois niin hyviä supistajiaki vielä et niillekki ois mukava saaha joku kohe tähän  läppärunkoon oisin pistäny mut 5cm lyhempi ois pitän tehä tuosta imisarjasta, ja en kyllä ala muuttaan 

[Motomatti]

Et kai sitä M18 kierreosaa ottanut pois siitä "väärästä" paikasta? Lambda-anturi kestää kyllä melko kuumaa kyytiä eikä nykyään maksa paljoa näyttöineen. (kapeakaista) Se ahtimen jälkeen tuleva laaja- tai kapeakaistainen on viileämmässä paikassa ruiskua ohjaamassa mutta tuo ennen ahdinta oleva voisi olla mielenkiintoinen referenssi näyttöineen sarvessa tms näkyvässä paikassa.

Varsinkin laajakaistainen anturi on melkoinen mötikkä joten sitä pitää ottaa hiukan ylös pilaamasta virtausta. Signaali voi myös vaihdella käynnin tahdissa tarpeettomasti (itse hidastin anturin lukemista vain kolmeen kertaan sekunnissa niin silmä pystyy tulkitsemaan näyttöä tuolla tarkkuudella) joten liitteeksi laittamani lisäholkki lambdalle voi tehdä kaksi palvelusta: vaimentaa vaihtelua ja vähentää/tasata lämpökuormaa.

Pakoputken asento kuvassa (5) on silmääni mukava.

Pakoputken ja lambdan kanssa vielä sellainen seikka että pitää eliminoida mahdollinen ilman pääsy pakokaasun joukkoon. Turboahdinhan "syö" melun ja suuren osan lämpöäkin niin pakoröörin vaimennus ei tarvitse olla kovin massiivinen mutta jotain pientä estettä on hyvä olla että ei matalilla kierroksilla tai moottorijarrutustilanteessa pakoputki "imaise" takakautta ilmaa anturille asti.

Ehkäpä lambdan paikka on heti ahtimen jälkeen ennen mutkaa sisäkaarteessa.

[seppo]

Jep, tuo ongelma laajakaistalambdassa ennen turboa liittyy anturin paineherkkyyteen. Laajakaistan signaali riippuu myös paineesta ja virhe 1 bar paineella on luokkaa 10% ja kasvaa entisestään paineen lisääntyessä. Eli tuonne painepuolelle sitä ei voi laittaa jos haikailee tarkkaa lambda-arvoa.

Tuo pakopainehan on suurempi kuin ahtopaine, en ole ikinä mitannut mutta kirjaviisaiden mukaan voi olla jopa kaksinkertainen. Sen verran on kokemusta että pakopaine on niin suuri että liian suurella nokan overlapilla tehoja ei alakierroksilla juuri ilmene ja kone käyttäyty juuri siten kuin siinä olisi liian suuri turbo (alakierroksilla ei turbon tehoja juuri tunne ja sitten repäisee...). Eli tuolloinhan pakopuolen kaasut virtaa takaisin pyttyyn kun pitäisi imutahdin kohdalla tulla tavaraa vain tuolta kaasarin / ruiskun puolelta. Pienempi nokan overlap auttaa tässä.

Itsellä näkyy hyvin tuo lambda-arvon suuruus ihan tyhjäkäynnillä - ilmaa tulee anturille ja se näyttää väärin. Arvo liikkui jopa 17-18 tietämissä. Tämä siis kohtuullisen lyhyellä putkella ja lambda heti turbon jälkeen. Viime kesänä tuo lambda himmeni ja ihan ikiomasta syystä joten ihan tuoreita nämä tuntemukset ei ole...

[Karzza]

Hieno projekti.

Aiheeseen liittyen olen spekuloinut tässä talven mittaan yhdellä kammentapilla olevan V2 plenumin tilavuudesta tuolla:

http://www.1130cc.com/forums/showthread.php?t=169823&page=19
mm postit #12 ja #57.

Lopputulemmana syntyi muutamia made in Finland billet-osia markkinoille.
mm #242 ja #271