Termeistä, ehdotus

[Jack]

Voitaisko muuten sopia pari pikkujutskaa,

Tasavirtalaturissa on ANKKURI, (Armature) se joka pyörii, ja sen päässä kommutaattori, johon hiilet hinkkaa. Toinen osa on (kenttä)KÄÄMIT, (Field) jotka on kiinteästi pultattuna laturin RUNKOON. (vrt sanonta "käämit palaa"), Loppuosille voi sitten keksiä nimiä, mutta nuo pääosat olisi kai tuossa.

VAihtovirtalaturissa on ROOTTORI, joka pyörii (yleensä näin ) ja jossa on kestomagneetti näin motskarihommista kun puhutaan. Ja sitten se paikoillaan pysyvä osa on STAATTORI, meille maalaisille riittää kun ajattelemme sen olevan kuin ne käämit...

Onko korjattavaa?? itseä kummastuttaa kun puhutaan DC laturista ja samassa lauseessa puhutaan roottorista. Tulee sellainen jakomielinen olo, ettei tiedä mentiinkö jo toisenmalliseen laturiin.

Jack

[Lyytinen]

Joo ei. Nämä asiat on kyllä määritelty missä tahansa sähkökoneita käsittelevän sähkötekniikan oppikirjassa. En usko, että käsitteiden hämmentäminen ainakaan auttaa ymmärtämisessä. Nämä ankkurit ja kenttäkäämit on vanhahtavia termejä. Kyllä niin tasa- kuin vaihtovirtakoneiden osia ovat staattori, jonka navoissa on staattorikäämitys ja joka muodostaa koneen rungon, sekä roottori käämityksineen sekä roottorilla kommutaattori harjalaitteineen tai liukurenkaat (ei oikosulkumoottorissa). Staattorin tai roottorin magneettinavat voi olla toteutettu myös kestomagneeteilla.

Merkittävin ero näillä on, että tasavirtakoneen staattorin magneettinavat ovat paikoillaan (staattorin suhteen) ja roottorin magneettinavat liikkuvat (roottorin suhteen). Tämä on saatu aikaan syöttämällä roottoria vaihtovirralla. Se kommutaattori itse asiassa on mekaaninen vaihtosuuntain, joka laturissa toimii toiseensuuntaan mekaanisena tasasuuntaajana.

Vaihtovirtakoneella puolestaan roottorin magneettinavat ovat roottorin suhteen paikoillaan ja staattorin magneettinavat liikkuvat staattorin suhteen. Tällöin ei tarvita kommutaattoria, vaan roottorin magnetointi voidaan hoitaa tasavirralla ja liukurenkailla. Tai sitten kestomagneeteilla.

Näihin on paljon poikkeuksia kuten epätahtimoottori jossa sekä staattorissa että roottorissa magneettikentät eivät ole paikallaan, samoin kommutoidut vaihtovirtamoottorit joista esimerkkinä yleisvirtamoottorit rälläköissä ja pölynimureissa, jotka toimii sekä tasa- että vaihtovirralla tai sitten vaikka kolmivaiheiset kommutaattorilla varustetut Schrage-moottorit, joissa nopeudensäätö on jatkuva nollasta alkaen. Mutta näin moottoripyöriin liittyen edellisten kappaleitten asiat riittävät.

Jos jotain kielenhuoltoa pitäisi tehdä, itse tiputtaisin ne vanhat termit pois. Mutta se ei käy, koska suurin osa poppoosta tuntee ne niillä nimillä ja kirjallisuuskin käyttää niitä. Tämä on vähän samanlainen juttu kun pakoputken vastapaine. Siihen liittyy niin paljon mytologiaa, että varsinainen ilmiö peittyy sen alle.

[Jack]

mutta mähän olenkin vanha....

Ja kun puhutaan moottoripyöristä ja tasavirtalatureista, puhutaan yleensä vanhoista vehkeistä, joka toisaalta puoltaa vanhahtavien termien käyttöä.

Sitä mitä sähkötekniikan oppikirjassa lukee, en tiedä, kun oon vaan ihan ite opetellu vetämään sähköt näihin maamoottoreihin.

Tämä oli vaan tälläinen ajatus joka syntyi tuossa yhtä topiccia lukiessa.

Jatkakaa...

Jack

[Lyytinen]

En tainnut sanoa tarpeeksi selkeästi ja osa jäi sanomattakin, niin otetaan vielä kerran.

Ne ankkurit ja kenttäkäämit kyllä on olleet tasavirtakoneisiin liittyvää erityissanastoa ja minusta varsin luontevia nykypäivänäkin. Mutta ei sitä pidä käsittää niin, että se ankkuri ja roottori olisi jotenkin eri asia. Karseinta ehkä on, kun puhutaan sekatermeillä, ensiksi kenttäkäämeistä ja samassa lauseessa roottorista. Eihän siitä kukaan ota selvää. Tätä vissiin osaksi tarkoitit.

Kannatan kyllä siis sitä ideaa, että puhutaan ankkurista ja kenttäkäämeistä kun tarkoitetaan tasavirtakoneita ja taas staattorista ja roottorista kun vaihtovirtakoneista. Eikä sitten käytetä ristiin niitä sanoja. Se miksi minä aina vaahtoan näistä asioista, on se kun nykysin netin kaudella Esson paari on siirtynyt jokaisen tuvan nurkkaan. Menee virrat, jännitteet, vastukset, ampeerit, ampeeritunnit, voltit, watit, ohmit kaikki ihan sekasin. Korjausoppaissakin on kaikki päin persettä.

[Jack]

Ne ankkurit ja kenttäkäämit kyllä on olleet tasavirtakoneisiin liittyvää erityissanastoa ja minusta varsin luontevia nykypäivänäkin. Mutta ei sitä pidä käsittää niin, että se ankkuri ja roottori olisi jotenkin eri asia. Karseinta ehkä on, kun puhutaan sekatermeillä, ensiksi kenttäkäämeistä ja samassa lauseessa roottorista. Eihän siitä kukaan ota selvää. Tätä vissiin osaksi tarkoitit.

Kannatan kyllä siis sitä ideaa, että puhutaan ankkurista ja kenttäkäämeistä kun tarkoitetaan tasavirtakoneita ja taas staattorista ja roottorista kun vaihtovirtakoneista. Eikä sitten käytetä ristiin niitä sanoja. Se miksi minä aina vaahtoan näistä asioista, on se kun nykysin netin kaudella Esson paari on siirtynyt jokaisen tuvan nurkkaan. Menee virrat, jännitteet, vastukset, ampeerit, ampeeritunnit, voltit, watit, ohmit kaikki ihan sekasin. Korjausoppaissakin on kaikki päin persettä.

Juurikin tätä tarkoitin, KONSENSUS saavutettu, ja olkoon tämä kiveen hakattu. 

Jack